Hki: Vasemmisto puhuu anarkismista 9.9.

[Tynkä-Karjalan Antti]

Vasemmistofoorumi aloittaa maanantaina uuden keskustelusarjan Peruste-klubin. Ensimmäisen tilaisuuden aiheena on anarkismi.

Illan keskustelun lähtökohtana on reaalikapitalismin horjuminen, joka antaa uutta poliittista tilaa vasemmistolle. Toisaalta reaalisosialismin kokeilut opettivat, että muutoksen tavoittelu ylhäältä päin hallitsemalla on vaarallinen tie, ja myös demokraattinen puoluepoliittinen toiminta on vaikeuksissa.

Yksi parhaiten 1900–2000 -lukujen myllerryksestä selvinnyt ideologia näyttääkin olevan anarkismi. Arabikevät, Occupy, sosiaalifoorumit ja monet muut liikkeet ovat osoittaneet horisontaalisen politiikan voiman ja vahvistaneet useita anarkistien kehittelemiä toimintamuotoja.

Kasvava joukko vasemmistolaisia on omaksunut käyttöönsä anarkismin periaatteita ja ideaaleja. Mutta miksi juuri kukaan ei puhu anarkismista anarkismin menestyksen hetkellä? Vai onko puoluepolitiikka sittenkin edelleen ainoa tie saada aikaan todellista muutosta? Ja mitä on todellinen muutos? Ja miten tästä kaikesta pitäisi ajatella nykyisen talouskriisin olosuhteissa? Peruste-klubissa kysellään.

Klubille ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet ja kiinnostusta etsivät. Keskustelua avaamassa ja provosoimassa ovat maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Teppo Eskelinen, mutta klubi on vapaan ja tasa-arvoisen keskustelun tila, jossa ei ole luennoitsijoita ja yleisöä, vaan ihmisiä keskustelemassa.

Peruste-klubi ravintola Milenkassa (Haapaniemenkatu 3-5) maanantaina kello 19.

[Tynkä-Karjalan Antti]

Anarkismi kiinnostaa puoluevasemmistoa

Mielipide | tiistai, 10.09. 2013 @ 14:55

Katselukertoja: 98

Avainsanat: anarkismi antikapitalismi vasemmisto helsinki

Lähdin eilen Milenkaan keskustelemaan aiheesta "Anarkismi voittaa!". Takku.netin foorumilla ehdittiin jo heti tilaisuuden jälkeen kiinnittää huomiota paikkavalintaan ja kuinka tällainen tila vaikuttaa keskustelun luonteeseen:

"keskustelun henkeen vaikutti suuresti tilavalinta: S-ryhmän baari joka on leimallisesti kulutuksen tila, sulkien siis ulos esimerkiksi alaikäiset ja rahattomat. huomaan tilan vaikuttaneen myös omaan osallistumiseeni: siinä vallitsevat sosiaaliset konventiot kannustavat passiivisuuteen, kuluttajan ja katsojan moodeihin. Ens kerralla vois vallata talon yhteiskunnallisen keskustelun ja järjestäytymisen areenaksi (myös puisto tai muu julkinen tila tulee kyseeseen."

Epäilemättä anarkismista voi keskustella abstraktilla ja teoreettisella tasolla missä vain ja tehdä siitä vaikka väitöskirjoja, mutta anarkismin vahvuus on aina ollut käytännössä ja pyrkimyksessä valtarakenteiden muuttamiseen tässä ja nyt. Valtarakenteiden haastaminen käytännössä ei ole kuitenkaan yhtä helppoa kuin sen teoretisointi.

Milenka täyttyi ihmisistä ja paikalle taisi saapua yli 50 keskustelijaa. Suurin osa jäi valitettavasti spektaakkelin sivusta katsojiksi, sillä äänessä olivat muutamaa piristävää poikkeusta lukuunottamatta lähinnä "tunnetut aktivistit". Vaikka keskustelun aiheena oli anarkismi, ei itse tila ollut järjestäytynyt anarkistisesti: moniäänisesti ja erilaisia ihmisiä ääneen päästäen. Jos tällaiseen moniääniseen keskustelevaan tilaan pyrittiin, se epäonnistui. Vasemmistolaisten tapahtumanjärjestäjien puolustukseksi on sanottava, että samat ongelmat ovat toistuvasti vaivanneet anarkistien järjestämää Häiriöitä-luentosarjaa. Tällaisissa keskustelutilaisuuksissa pistää ennen kaikkea silmään miesten yliedustus puheenvuoroissa ja vaikeaselkoisen akateemisen kielen käyttäminen ja sillä keskustelun tyrehdyttäminen. Tällaisien ongelmien ilmetessä löytyy ennen kaikkea feministisestä ajattelusta paljon opittavaa.

Itse alustukset olivat positiivinen yllätys. Useat anarkistitoverini ja anarkistisesti virittyneet kanssamatkustajat olivat etukäteen ihmetelleet, miksi anarkismista ei ole kertomassa yhtään anarkistia.

Alustajat kytkivät laajempia antiautoritäärisiä käytäntöjä anarkismiin:

"Vapausaatteista juuri anarkismi on kyennyt kehittymään ja yleistymään käytäntöinä paremmin kuin esimerkiksi 90-luvulla konkurssin kokenut valtiokommunismi. Horisontaali järjestäytyminen, konsensuspäätöksenteko ja vallan hajauttaminen ovat piirteitä, jotka liittävät viimeaikaiset maailmanlaajuiset protestiliikkeet anarkismin traditioon."

Vaikka määritelmä onkin mairitteleva, se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa. Vaikka konsensuspäätöksentekoa käytetään nykyään laajasti anarkistisessakin toimintaympäristössä, kehittyi se Yhdysvalloissa ennen kaikkea feministisessä, uskonnollisessa (kveekarit) ja ydinvoiman vastaisessa liikehdinnässä. Näistä se myöhemmin "adoptoitiin" osaksi anarkistien työkalupakkia. Kaikki anarkistit eivät kuitenkaan käytä konsensuspäätöksentekoa.

Alustuksien ehdottomana miinuksena oli täysi kykenemättömyys mainita yhtään olemassaolevaa anarkistista projektia. Esim. anarkistinen infoshop Mustan kanin kolo sijaitsee kivenheiton päässä Milenkasta, Squat Makamik viereisessä kaupunginosassa, puhumattakaan useista liikkeistä mitkä toimivat täällä päin vahvan antiautoritäärisessä hengessä. Esimerkiksi Turva-verkosto (Toimintaa Uraaniteollisuutta Vastaan) on järjestäytynyt horisontaalisesti ja sen toimijat ovat viime vuosina järjestäneet muun muassa itsehallinnollisia toimintaleirejä, mielenosoituksia ja erilaisia aktioita mm. ydinvoima- ja kaivosteollisuutta vastaan.

Vaikka keskustelussa kuultiin ilahduttaviakin puheenvuoroja, eivät alustajat määritelleet selvästikään esittelleet ja määritelleet anarkismia tarpeeksi. Kenties tämän takia jotkut keskustelijat sotkivat suvereenisti anarkismin kapitalismiin ("tällä hetkellä vaikuttaa globaali markkinoiden anarkia") ja esittivät jopa nationalistisia lausuntoja.

Kaiken kaikkiaan keskustelutilaisuus oli kiintoisa avaus Vasemmistofoorumilta ja toivottavasti se herättelee ihmiset haastamaan antikapitalistisessa liikehdinnässä vallitsevia käytäntöjä ja laajemminkin muuttamaan arjessamme vaikuttavia hierarkkisia käytösmalleja.

Tämän voi tehdä aloittamalla uusia omaehtoisia anarkistisia projekteja tai osallistumalla kaikkialla ympärillä jo käynnissä oleviin yhteiskunnallisiin kamppailuihin.

[Rasmus-mafioso]

Tää oli parempi tiivistelmä:

kuitenkin keskustelu jätti hieman tyhjän olon, jääden vahinko kyllä melko yleiselle tasolle. vaikutelmani oli, että keskustelua liidanneet marxilaisittain orientoituneet henkilöt pyrkivät saattamaan keskustelua kohti makrotason näkökulmaa, kysymyksiä globaaleista rakenteista ja talouden laajamittaisesta uudelleenjärjestelystä, siinä missä varsinaiset anarkistit ja antiautoritaarit nostivat esille näkökantoja, joissa painottuivat yhteiskunnallisen liikehdinnän kokemuksellinen ja subjektiivinen puoli (esimerkiksi sen suhteen, miten ongelmallista on pyrkiä luomaan maailmanlaajuisia suoran demokratian malleja jos oma valkoisen keskiluokkaisen aktivistin arki pyörii orjuuden ansiosta: ja millaisia käytäntöjä ja ajatuksia tällainen riippuvuussuhde pääomaan synnyttää). osansa keskusteluun toivat myös muutamat "hajottajat", keskustelijat jotka halusivat osin provokatiivisesti ymmärtää asiat omalla tavallaan, reagoimatta niinkään edellisiin keskustelualotteisiin, estäen näin keskustelun syventymisen olennaisiin kipu- ja leikkauspisteisiin.