Kuntavaalit 2021

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Kunnon suojatyöpaikka kyllä toi Milttonkin, siellä on esim eduskunnasta yhden kauden jälkeen pudonnut lohjalainen tradenomi Joona Räsänen. Tälläkin tietysti taustaa kuntaliiton duunissa, ja kummisetänä Antti Rinne.

Edit ja Joona on siis Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, isänsä on pitkän linjan lohjalaisdemari ja Lohjan entinen kaupunginjohtaja oli....


Antti Rinteen faija.


Hitto joo, näköjään Joona nousi 25 vuotiaana kaupunginvaltuuston PJ:ksi, ensimmäisen kauden valtuutettuna kuka ei oikeastaan edes asunut Lohjalla.

Kontakteja ja verkostojahan Miltton ostaa noilta tyypeiltä, ja muu osaaminen on sitten bonusta.

[paskasti täytetty eläin]

Täytyy kyllä sanoa, että vähän olen huolissani tästä kehityksessä, missä viestintäammattilaiset (Miltton, FCG.) alkavat siirtyä poltiikkaan enenevissä määrin.

Perinteisestihän tästä ollaan oltu huolestuneita kun tie kulkee toiseen suuntaan.

Täähän on ihan oikea viestinnän ammattilainen ja FCG:n johtoryhmässäkin.

Hirvittää ajatellakin, mitä tuhoa valtuustossa tekee henkilö, jonka työkokemus ei rajoitu puoluetyöhön ja avustajanpesteihin.

FCG on hienosta englanninkielisestä nimestään huolimatta Kuntaliiton filiaali, joten tämähän on luonnollinen askel. Tarviiko FCGn johtikseen ns poliittisen mandaatin?

Joo, vaikea löytää luonnollisempaa sisään/ulos -jörskäytystä kuntapolitiikkaan kuin FCG.

Mua huolestuttaa kaksi asiaa.

1. Se, että nää viestintäammattilaiset (lobbarit) ovat vähän liian hyviä sumuttamaan. Tykkään poliitikoista tyhmän rehellisinä, jääpäväthän ainakin kiinni jos päättävät alkaa suhmuroimaan.

2. Onko mitään takeita siitä, että Korpinen ei pyörähdä 4 vuoden päästä suorin tein takaisin Milttonille, kun on ensiks verkostoiduttu ja tutustuttu päätöksentekoon kunnolla. Suht kovaa valuuttaa noissa piireissä. Sinihän lähti Milttonilta vasta nyt kesäkuussa.

Kokoomukselaiset ei varsinaisesti ole mitenkään tunnettuja selkärangasta ja altruismista, ja jos tosiaan käy niin, että valtuustokauden jälkeen Korpinen pamahtaa takas Milttonille ajamaan saatanan asiaa, en ihmettelisi tätä sekunttiakaan.

Mutta mä nyt olen valmis maalailemaan piruja seinille vaikka huvikseni. Varmasti on Korpisella puhtaat jauhot pussissa ja tarkoituksena vaan parantaa maailmaa

hei hei hei not all viestintäammattilaiset. Meitä työskentelee muuallakin kuin lobbaustoimistoissa joita toki itsekin halveksin.

yst. terv. poliittisen ajatuspajan tiedottaja, puoluelehden kolumnisti ja aikuiskouluttaja vapaassa sivistystyössä

....mutta nyt vasta aloin ajatella että ei kai jengi oikeasti rinnasta mua noihin? kauhea ajatus

[MOISIO]

Mainittakoon nyt et Milttonilla toki duunissa muitakin ku oikeistolobbareita, pari entistä duunikaveria ollu siellä ja molemmat kyllä aika vasemmistolaisia ja meni Milttonille ay-hommista

[Karhunpoika hairahtaa]

Tuleeko kokoomuksen sisäiset taistelut valtuustossa, kun Bogo, Rydman, Atte ja kumppanit vetää sitä misogyyni-linjaa?

Näkisin että laittamiesi nimien seurauksena täysin väistämätöntä.

Mitkä siellä on nyt voimasuhteet? Ja ketkä kuuluu mihinkin ryhmiin?

[Muukalaiset täältä pois]

Kunnon suojatyöpaikka kyllä toi Milttonkin, siellä on esim eduskunnasta yhden kauden jälkeen pudonnut lohjalainen tradenomi Joona Räsänen. Tälläkin tietysti taustaa kuntaliiton duunissa, ja kummisetänä Antti Rinne.

Edit ja Joona on siis Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, isänsä on pitkän linjan lohjalaisdemari ja Lohjan entinen kaupunginjohtaja oli....


Antti Rinteen faija.


Hitto joo, näköjään Joona nousi 25 vuotiaana kaupunginvaltuuston PJ:ksi, ensimmäisen kauden valtuutettuna kuka ei oikeastaan edes asunut Lohjalla.

Kontakteja ja verkostojahan Miltton ostaa noilta tyypeiltä, ja muu osaaminen on sitten bonusta.

Ei pelkästään kontakteja ja verkostoja vaan myös esim. päätöksentekoprosessien ja puolueiden asialistoilla olevien asioiden tuntemusta. Räsänenhän oli ennen Milttonia SDP:n poliittisen valmistelun päällikkönä ja jo lapsena Eero Heinäluomalta näyttänyt Rinteen kummipoika osaa varmaan aika hyvin arvioida mistä näkökulmista puolueessa kulloistakin kysymystä tarkastellaan.

Korpinen sit taas tuli Milttoniin Ellun Kanoista ja nyt FCG:llä johtoryhmässä eli on jo edennyt urallaan sieltä lobbauksesta vastaamaan isommista kokonaisuuksista ja viestinnän johtamisesta.

[zutonFever]

Hitto olis pitänyt lähteä kokoomusnuorten bileisiin kun yliopistossa oli mahdollisuus.

About ainoa julkidemari yo-tuttu on kyllä tehnyt ihan komean uran höpöhöpö-järjestöissä, pienen kaupungin valtuuston pomona jne... Faijansa oli jonkun ihan perämettän käppäkunnan demarikeisari, tietysti.

Kepulaiset opiskelukaverit puolestaan on järjestäen jossain taantuvien maakuntien Suomen kunnissa ihan oikeissa viroissa, kaupunginkamreerina ja vastaavina. Mut ne olikin ollut syntymästään asti puolueen jäseniä.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Ja tosiaan kuten sanoin jo aiemmin, tän vaalituloksen myötä se on RIP raitiotie ja konserttitalo Turussa. En jaksa ymmärtää miksi turkulainen vasemmisto on tota raitiotietä vastaan. Jopa siis Vasemmistoliitto. Luen sen vastustamiseksi jos on enemmän kuin yksi änkyrä joukossa.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... roitavaksi

Spoiler:

Turun uusi valtuusto Itsenäisyydenaukiota vastaan – kaavaesitys tulossa puntaroitavaksi
Jane Iltanen

Näihin maisemiin kaavaillaan uutta konserttitaloa. Tosin kaava on vasta tuloillaan.
LEENA KORJA-KASKIMÄKI

Turun Sanomat


6:00
Turun uuden valtuuston enemmistö ei halua konserttitaloa Itsenäisyydenaukiolle. Näin kertovat Turun Sanomien vaalikoneen vastaukset väittämään "Itsenäisyydenaukio on paras paikka konserttitalolle".

Vastustajia on 33. Heihin laskettiin täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa olevat. Kannattajiin luettiin täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa olevat. Heitä on uudessa valtuustossa 22. Neljä valtuutettua ei osannut sanoa kantaansa.

Väittämään vastasi 67 valtuutetusta 59. Muhis Azizin (kok) vastaukset eivät näy vaalikoneessa. Hän kuitenkin lukeutuu ei osaa sanoa -ryhmään. Kokonaan vaalikoneeseen vastaamatta jättivät Ilkka Kanerva (kok), Sdp:n Jarmo Rosenlöf ja Yusuf Mohamed, Vasemmistoliiton Muhiadin Hersi ja Abdullahi Sultan, Riitta Karjalainen (kesk) sekä Jethro Rostedt (liik). Kanerva on julkistesti kertonut, että hänestä aukio on liian pieni paikka näyttävälle konserttitalolle (TS 6.1.2021).

Jos neljä valtuutettua ei osaa sanoa -ryhmästä kallistuisivat vastustajiksi, vastustajilla olisi vielä selkeämpi enemmistö. Kannattajien puolella tämä ryhmä nostaisi lukumäärän vasta 26:een, jolloin vastustajat olisivat yhä niskan päällä.

Tilanne muuttuisi tiukaksi, jos kaikki viisi ei osaa sanoa -ryhmään kuuluvaa sekä vaalikoneeseen vastaamatta jättäneet seitsemän valtuutettua tositilanteessa äänestäisivät Itsenäisyydenaukion puolesta. Silloin äänet jakautuisivat aukion puolesta 34–33 eli samalla tavalla kuin aiemmin monessa isossa turkulaispäätöksessä kuten vuonna 2017 kaupunginjohtajan valinnassa.

Puolueiden jako vastustajiin ja kannattajiin on selkeä. Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja Sdp ovat selkeästi Itsenäisyydenaukiota vastaan. Perussuomalaisia on eniten täysin eri mieltä olevien joukossa (7 valtuutettua), vasemmistoliittolaisia kuusi. Jokseenkin eri mieltä olevien joukossa on eniten demareita (6).

Vihreiden neljän paikan menetys vaikuttaa voimasuhteisiin, semminkin kun Perussuomalaiset lisäsi kannatustaan saman verran.

Vastustajien joukkoon mahtuvat muista puolueista keskustan Jarmo Laivoranta, joka on täysin eri mieltä, sekä Seppo Muurinen, joka on jokseenkin eri mieltä. Rkp:sta Ulla Achrén ja Terhi Vörlund-Wallenius ovat täysin ajatusta vastaan. Kokoomuksesta vain Kaija Hartiala ilmoittaa olevansa aukion käytöstä konserttitalolle jokseenkin eri mieltä.

Vähiten valtuustossa on heitä, jotka vaalikoneessa eivät osanneet sanoa kantaansa. He ovat vihreiden Janina Andersson ja Matti Vähä-Heikkilä, Olli Manni (kok) sekä Eeva-Johanna Eloranta (sd). Anderssonia ja Vähä-Heikkilää lukuun ottamatta muut valtuuston vihreät ovat jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa.

Itsenäisyydenaukiolle uuden konserttitalon rakentaisi vihreiden ohella kokoomus. Kannattajien joukkoon mahtuvat myös Nicke Wulff (r) sekä Ville Auvinen (kd).

Kaikista 59 vastaajasta vain yksi on täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Hän on Petteri Orpo (kok).

Fakta

Kaavoitus ja hankinta kesken

Turun kaupunginhallitus päätti toukokuussa 2019, että kaupunki rakentaa uuden konserttitalon. Turussa on vireillä asemakaavamuutos, jossa haetaan uutta käyttötarkoitusta nykyiselle konserttitalolle ja sen vieressä olevalle Turun ammatti-instituutin koulutalolle. Turun tarkoituksena on myydä ne.

Kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2020 kokoomuksen ja vihreiden äänin 7–3, että uusi konserttitalo rakennetaan Itsenäisyydenaukiolle. Tuon päätöksen jälkeen paikka on kyseenalaistettu moneen kertaan.

Poliittinen kriisi puhkesi marraskuussa 2020, kun kaupunkiympäristölautakunta palautti Itsenäisyydenaukiolle laaditun asemakaavaluonnoksen uuteen valmisteluun äänin 7–0. Kaupunginjohtaja Minna Arve (kok) vei päätöksen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Siellä luonnos hyväksyttiin kokoomuksen ja vihreiden äänin 7–7.

Turussa on meneillään uuden konserttitalon suunnittelua ja toteutusta koskeva hankinta. Kilpailun loppusuoralla on kolme ryhmittymää, joihin kuuluvat rakennusliikkeet ovat Skanska, SRV ja Hartela. Joku ryhmittymistä valitaan Turun allianssikumppaniksi. Edessä on myös varsinainen asemakaavaesitys ja sitä koskeva poliittinen kamppailu.

Keväällä 2020 arvioitiin, että konserttitalo maksaisi runsaat 71 miljoonaa euroa. Sen lasketaan valmistuvan vuonna 2025.

Raitsikan vastustajat lyövät kannattajat – kokoomuksen, Sdp:n ja Vasemmistoliiton rivit ovat levällään

JARI HEINO

Turun uudessa valtuustossa on enemmän raitiotien vastustajia kuin kannattajia. Arvio perustuu Turun Sanomien vaalikoneessa esiintyviin vastauksiin.

Vaalikoneeseen vastasi 59 sellaista ehdokasta, jotka nousivat sunnuntain kuntavaaleissa Turun 67-päiseen valtuustoon. Heille esitettiin väittämä, jonka mukaan "Turun pitää toteuttaa raitiotie".

Vastaajista 26 oli tiukemmin tai lievemmin samalla kannalla. Hiukan isompi joukko eli 29 oli eri mieltä jyrkästi tai miedosti. Neljällä ei ollut selkeää kantaa.

Vastaajia oli kaikista muista valtuustoon valituista ryhmistä paitsi Liike Nytistä. Tuon puolueen ainoa valtuutettu Jethro Rostedt on todennut, että Turulla ei ole tässä vaiheessa rahaa raitsikan toteuttamiseen. Myös vastaamatta jättänyt Jarmo Rosenlöf (sd) on vastustanut kiskojen tuloa.

Varissuolta keskustan kautta satamaan vedettävästä raitiotien ykkösvaiheesta tehdään tällä hetkellä suunnitelmia. Valtuusto päättää toteutuksesta luultavasti vuonna 2024.


Turun suurimmaksi valtuustoryhmäksi kohosi vaaleissa kokoomuksen ja kristillisdemokraattien liittouma. Tuossa joukossa on kuusi raitsikan kannattajaa. Heidän joukossaan on pormestariksi vahvasti ehdolla oleva Minna Arve. Muita myötämielisiä ovat Alvar Euro, Janika Takatalo, Niko Aaltonen, Sauli Seittenranta ja Sini Ruohonen.

Raitsikan vastustajiin lukeutuu seitsemän vaikuttajaa eli Heikki Pälve, Kaija Hartiala, Nora Viikari, Olli A. Manni, Ulla-Maija Vierimaa, Ville Valkonen ja kristillisdemokraattien Ville Auvinen.

Puoluejohtaja Petteri Orpolta sekä Anu Perholta puuttuu selkeä kanta.

Uuden kakkospuolueen Sdp:n rivit ovat yhtä sekaisin. Raitsikkademareihin lukeutuvat ryhmäjohtaja Piia Elo sekä Mari-Elina Koivusalo, Mika Maaskola ja Petra Peltonen. Vastaan ovat Eeva-Johanna Eloranta, Henry Toivari, Kristiina Hellstén, Taru Pätäri ja Timo Nurmio. Kantaansa puntaroivat pormestariehdokkaana ollut Aki Lindén sekä Viivu Seila.

Vasemmistoliitossa raitsikka kelpaa puoluejohtaja Li Anderssonille, uudelle ryhmäjohtajalle Mirka Muukkoselle sekä Anna Mäkipäälle, Jaakko Lindforsille, Sara Koiraselle ja Timo Furuholmille. Vastustajien linjassa seisovat kansanedustaja Johannes Yrttiaho sekä Elina Sandelin ja Leena Kaunislahti.

Vihreiden rivit ovat suorana raitsikan puolesta. Vaalikoneessa Janina Andersson ja Matti Vähä-Heikkilä olivat osittain samaa mieltä raitiotie-väittämän kanssa, muut täysin.

Perussuomalaisten rivit ovat yhtä rikkumattomat. Koko uusi valtuustoryhmää vastustaa raitsikkaa täysin rinnoin. Kannatusta ei heru myöskään keskustan tai Rkp:n suunnasta. Tosin Rkp:n trio ilmoitti olevansa vain osittain eri mieltä väittämän kanssa.

[Kriittinen Kansalainen]

Ja tosiaan kuten sanoin jo aiemmin, tän vaalituloksen myötä se on RIP raitiotie ja konserttitalo Turussa. En jaksa ymmärtää miksi turkulainen vasemmisto on tota raitiotietä vastaan. Jopa siis Vasemmistoliitto. Luen sen vastustamiseksi jos on enemmän kuin yksi änkyrä joukossa.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... roitavaksi

Spoiler:

Turun uusi valtuusto Itsenäisyydenaukiota vastaan – kaavaesitys tulossa puntaroitavaksi
Jane Iltanen

Näihin maisemiin kaavaillaan uutta konserttitaloa. Tosin kaava on vasta tuloillaan.
LEENA KORJA-KASKIMÄKI

Turun Sanomat


6:00
Turun uuden valtuuston enemmistö ei halua konserttitaloa Itsenäisyydenaukiolle. Näin kertovat Turun Sanomien vaalikoneen vastaukset väittämään "Itsenäisyydenaukio on paras paikka konserttitalolle".

Vastustajia on 33. Heihin laskettiin täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa olevat. Kannattajiin luettiin täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa olevat. Heitä on uudessa valtuustossa 22. Neljä valtuutettua ei osannut sanoa kantaansa.

Väittämään vastasi 67 valtuutetusta 59. Muhis Azizin (kok) vastaukset eivät näy vaalikoneessa. Hän kuitenkin lukeutuu ei osaa sanoa -ryhmään. Kokonaan vaalikoneeseen vastaamatta jättivät Ilkka Kanerva (kok), Sdp:n Jarmo Rosenlöf ja Yusuf Mohamed, Vasemmistoliiton Muhiadin Hersi ja Abdullahi Sultan, Riitta Karjalainen (kesk) sekä Jethro Rostedt (liik). Kanerva on julkistesti kertonut, että hänestä aukio on liian pieni paikka näyttävälle konserttitalolle (TS 6.1.2021).

Jos neljä valtuutettua ei osaa sanoa -ryhmästä kallistuisivat vastustajiksi, vastustajilla olisi vielä selkeämpi enemmistö. Kannattajien puolella tämä ryhmä nostaisi lukumäärän vasta 26:een, jolloin vastustajat olisivat yhä niskan päällä.

Tilanne muuttuisi tiukaksi, jos kaikki viisi ei osaa sanoa -ryhmään kuuluvaa sekä vaalikoneeseen vastaamatta jättäneet seitsemän valtuutettua tositilanteessa äänestäisivät Itsenäisyydenaukion puolesta. Silloin äänet jakautuisivat aukion puolesta 34–33 eli samalla tavalla kuin aiemmin monessa isossa turkulaispäätöksessä kuten vuonna 2017 kaupunginjohtajan valinnassa.

Puolueiden jako vastustajiin ja kannattajiin on selkeä. Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja Sdp ovat selkeästi Itsenäisyydenaukiota vastaan. Perussuomalaisia on eniten täysin eri mieltä olevien joukossa (7 valtuutettua), vasemmistoliittolaisia kuusi. Jokseenkin eri mieltä olevien joukossa on eniten demareita (6).

Vihreiden neljän paikan menetys vaikuttaa voimasuhteisiin, semminkin kun Perussuomalaiset lisäsi kannatustaan saman verran.

Vastustajien joukkoon mahtuvat muista puolueista keskustan Jarmo Laivoranta, joka on täysin eri mieltä, sekä Seppo Muurinen, joka on jokseenkin eri mieltä. Rkp:sta Ulla Achrén ja Terhi Vörlund-Wallenius ovat täysin ajatusta vastaan. Kokoomuksesta vain Kaija Hartiala ilmoittaa olevansa aukion käytöstä konserttitalolle jokseenkin eri mieltä.

Vähiten valtuustossa on heitä, jotka vaalikoneessa eivät osanneet sanoa kantaansa. He ovat vihreiden Janina Andersson ja Matti Vähä-Heikkilä, Olli Manni (kok) sekä Eeva-Johanna Eloranta (sd). Anderssonia ja Vähä-Heikkilää lukuun ottamatta muut valtuuston vihreät ovat jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa.

Itsenäisyydenaukiolle uuden konserttitalon rakentaisi vihreiden ohella kokoomus. Kannattajien joukkoon mahtuvat myös Nicke Wulff (r) sekä Ville Auvinen (kd).

Kaikista 59 vastaajasta vain yksi on täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Hän on Petteri Orpo (kok).

Fakta

Kaavoitus ja hankinta kesken

Turun kaupunginhallitus päätti toukokuussa 2019, että kaupunki rakentaa uuden konserttitalon. Turussa on vireillä asemakaavamuutos, jossa haetaan uutta käyttötarkoitusta nykyiselle konserttitalolle ja sen vieressä olevalle Turun ammatti-instituutin koulutalolle. Turun tarkoituksena on myydä ne.

Kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2020 kokoomuksen ja vihreiden äänin 7–3, että uusi konserttitalo rakennetaan Itsenäisyydenaukiolle. Tuon päätöksen jälkeen paikka on kyseenalaistettu moneen kertaan.

Poliittinen kriisi puhkesi marraskuussa 2020, kun kaupunkiympäristölautakunta palautti Itsenäisyydenaukiolle laaditun asemakaavaluonnoksen uuteen valmisteluun äänin 7–0. Kaupunginjohtaja Minna Arve (kok) vei päätöksen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Siellä luonnos hyväksyttiin kokoomuksen ja vihreiden äänin 7–7.

Turussa on meneillään uuden konserttitalon suunnittelua ja toteutusta koskeva hankinta. Kilpailun loppusuoralla on kolme ryhmittymää, joihin kuuluvat rakennusliikkeet ovat Skanska, SRV ja Hartela. Joku ryhmittymistä valitaan Turun allianssikumppaniksi. Edessä on myös varsinainen asemakaavaesitys ja sitä koskeva poliittinen kamppailu.

Keväällä 2020 arvioitiin, että konserttitalo maksaisi runsaat 71 miljoonaa euroa. Sen lasketaan valmistuvan vuonna 2025.

Raitsikan vastustajat lyövät kannattajat – kokoomuksen, Sdp:n ja Vasemmistoliiton rivit ovat levällään

JARI HEINO

Turun uudessa valtuustossa on enemmän raitiotien vastustajia kuin kannattajia. Arvio perustuu Turun Sanomien vaalikoneessa esiintyviin vastauksiin.

Vaalikoneeseen vastasi 59 sellaista ehdokasta, jotka nousivat sunnuntain kuntavaaleissa Turun 67-päiseen valtuustoon. Heille esitettiin väittämä, jonka mukaan "Turun pitää toteuttaa raitiotie".

Vastaajista 26 oli tiukemmin tai lievemmin samalla kannalla. Hiukan isompi joukko eli 29 oli eri mieltä jyrkästi tai miedosti. Neljällä ei ollut selkeää kantaa.

Vastaajia oli kaikista muista valtuustoon valituista ryhmistä paitsi Liike Nytistä. Tuon puolueen ainoa valtuutettu Jethro Rostedt on todennut, että Turulla ei ole tässä vaiheessa rahaa raitsikan toteuttamiseen. Myös vastaamatta jättänyt Jarmo Rosenlöf (sd) on vastustanut kiskojen tuloa.

Varissuolta keskustan kautta satamaan vedettävästä raitiotien ykkösvaiheesta tehdään tällä hetkellä suunnitelmia. Valtuusto päättää toteutuksesta luultavasti vuonna 2024.


Turun suurimmaksi valtuustoryhmäksi kohosi vaaleissa kokoomuksen ja kristillisdemokraattien liittouma. Tuossa joukossa on kuusi raitsikan kannattajaa. Heidän joukossaan on pormestariksi vahvasti ehdolla oleva Minna Arve. Muita myötämielisiä ovat Alvar Euro, Janika Takatalo, Niko Aaltonen, Sauli Seittenranta ja Sini Ruohonen.

Raitsikan vastustajiin lukeutuu seitsemän vaikuttajaa eli Heikki Pälve, Kaija Hartiala, Nora Viikari, Olli A. Manni, Ulla-Maija Vierimaa, Ville Valkonen ja kristillisdemokraattien Ville Auvinen.

Puoluejohtaja Petteri Orpolta sekä Anu Perholta puuttuu selkeä kanta.

Uuden kakkospuolueen Sdp:n rivit ovat yhtä sekaisin. Raitsikkademareihin lukeutuvat ryhmäjohtaja Piia Elo sekä Mari-Elina Koivusalo, Mika Maaskola ja Petra Peltonen. Vastaan ovat Eeva-Johanna Eloranta, Henry Toivari, Kristiina Hellstén, Taru Pätäri ja Timo Nurmio. Kantaansa puntaroivat pormestariehdokkaana ollut Aki Lindén sekä Viivu Seila.

Vasemmistoliitossa raitsikka kelpaa puoluejohtaja Li Anderssonille, uudelle ryhmäjohtajalle Mirka Muukkoselle sekä Anna Mäkipäälle, Jaakko Lindforsille, Sara Koiraselle ja Timo Furuholmille. Vastustajien linjassa seisovat kansanedustaja Johannes Yrttiaho sekä Elina Sandelin ja Leena Kaunislahti.

Vihreiden rivit ovat suorana raitsikan puolesta. Vaalikoneessa Janina Andersson ja Matti Vähä-Heikkilä olivat osittain samaa mieltä raitiotie-väittämän kanssa, muut täysin.

Perussuomalaisten rivit ovat yhtä rikkumattomat. Koko uusi valtuustoryhmää vastustaa raitsikkaa täysin rinnoin. Kannatusta ei heru myöskään keskustan tai Rkp:n suunnasta. Tosin Rkp:n trio ilmoitti olevansa vain osittain eri mieltä väittämän kanssa.

Onko Turku liian pieni ratikalle? Lisäksi maantieteelliset olot merkitsevät. Hesa on tarpeeksi suuri ratikalle ja Tampere sijaitsee ahtaalla kannaksella, eli liikenneolot ovat erilaiset kuin Turussa. Siellähän taajama on lähinnä halkaistu ympyrä? Tampereen ratikalla on lisäksi päätepysäkkinä jättilähiö, mitä ei Turussa ole.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Ja tosiaan kuten sanoin jo aiemmin, tän vaalituloksen myötä se on RIP raitiotie ja konserttitalo Turussa. En jaksa ymmärtää miksi turkulainen vasemmisto on tota raitiotietä vastaan. Jopa siis Vasemmistoliitto. Luen sen vastustamiseksi jos on enemmän kuin yksi änkyrä joukossa.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... roitavaksi

Spoiler:

Turun uusi valtuusto Itsenäisyydenaukiota vastaan – kaavaesitys tulossa puntaroitavaksi
Jane Iltanen

Näihin maisemiin kaavaillaan uutta konserttitaloa. Tosin kaava on vasta tuloillaan.
LEENA KORJA-KASKIMÄKI

Turun Sanomat


6:00
Turun uuden valtuuston enemmistö ei halua konserttitaloa Itsenäisyydenaukiolle. Näin kertovat Turun Sanomien vaalikoneen vastaukset väittämään "Itsenäisyydenaukio on paras paikka konserttitalolle".

Vastustajia on 33. Heihin laskettiin täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa olevat. Kannattajiin luettiin täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa olevat. Heitä on uudessa valtuustossa 22. Neljä valtuutettua ei osannut sanoa kantaansa.

Väittämään vastasi 67 valtuutetusta 59. Muhis Azizin (kok) vastaukset eivät näy vaalikoneessa. Hän kuitenkin lukeutuu ei osaa sanoa -ryhmään. Kokonaan vaalikoneeseen vastaamatta jättivät Ilkka Kanerva (kok), Sdp:n Jarmo Rosenlöf ja Yusuf Mohamed, Vasemmistoliiton Muhiadin Hersi ja Abdullahi Sultan, Riitta Karjalainen (kesk) sekä Jethro Rostedt (liik). Kanerva on julkistesti kertonut, että hänestä aukio on liian pieni paikka näyttävälle konserttitalolle (TS 6.1.2021).

Jos neljä valtuutettua ei osaa sanoa -ryhmästä kallistuisivat vastustajiksi, vastustajilla olisi vielä selkeämpi enemmistö. Kannattajien puolella tämä ryhmä nostaisi lukumäärän vasta 26:een, jolloin vastustajat olisivat yhä niskan päällä.

Tilanne muuttuisi tiukaksi, jos kaikki viisi ei osaa sanoa -ryhmään kuuluvaa sekä vaalikoneeseen vastaamatta jättäneet seitsemän valtuutettua tositilanteessa äänestäisivät Itsenäisyydenaukion puolesta. Silloin äänet jakautuisivat aukion puolesta 34–33 eli samalla tavalla kuin aiemmin monessa isossa turkulaispäätöksessä kuten vuonna 2017 kaupunginjohtajan valinnassa.

Puolueiden jako vastustajiin ja kannattajiin on selkeä. Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja Sdp ovat selkeästi Itsenäisyydenaukiota vastaan. Perussuomalaisia on eniten täysin eri mieltä olevien joukossa (7 valtuutettua), vasemmistoliittolaisia kuusi. Jokseenkin eri mieltä olevien joukossa on eniten demareita (6).

Vihreiden neljän paikan menetys vaikuttaa voimasuhteisiin, semminkin kun Perussuomalaiset lisäsi kannatustaan saman verran.

Vastustajien joukkoon mahtuvat muista puolueista keskustan Jarmo Laivoranta, joka on täysin eri mieltä, sekä Seppo Muurinen, joka on jokseenkin eri mieltä. Rkp:sta Ulla Achrén ja Terhi Vörlund-Wallenius ovat täysin ajatusta vastaan. Kokoomuksesta vain Kaija Hartiala ilmoittaa olevansa aukion käytöstä konserttitalolle jokseenkin eri mieltä.

Vähiten valtuustossa on heitä, jotka vaalikoneessa eivät osanneet sanoa kantaansa. He ovat vihreiden Janina Andersson ja Matti Vähä-Heikkilä, Olli Manni (kok) sekä Eeva-Johanna Eloranta (sd). Anderssonia ja Vähä-Heikkilää lukuun ottamatta muut valtuuston vihreät ovat jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa.

Itsenäisyydenaukiolle uuden konserttitalon rakentaisi vihreiden ohella kokoomus. Kannattajien joukkoon mahtuvat myös Nicke Wulff (r) sekä Ville Auvinen (kd).

Kaikista 59 vastaajasta vain yksi on täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Hän on Petteri Orpo (kok).

Fakta

Kaavoitus ja hankinta kesken

Turun kaupunginhallitus päätti toukokuussa 2019, että kaupunki rakentaa uuden konserttitalon. Turussa on vireillä asemakaavamuutos, jossa haetaan uutta käyttötarkoitusta nykyiselle konserttitalolle ja sen vieressä olevalle Turun ammatti-instituutin koulutalolle. Turun tarkoituksena on myydä ne.

Kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2020 kokoomuksen ja vihreiden äänin 7–3, että uusi konserttitalo rakennetaan Itsenäisyydenaukiolle. Tuon päätöksen jälkeen paikka on kyseenalaistettu moneen kertaan.

Poliittinen kriisi puhkesi marraskuussa 2020, kun kaupunkiympäristölautakunta palautti Itsenäisyydenaukiolle laaditun asemakaavaluonnoksen uuteen valmisteluun äänin 7–0. Kaupunginjohtaja Minna Arve (kok) vei päätöksen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Siellä luonnos hyväksyttiin kokoomuksen ja vihreiden äänin 7–7.

Turussa on meneillään uuden konserttitalon suunnittelua ja toteutusta koskeva hankinta. Kilpailun loppusuoralla on kolme ryhmittymää, joihin kuuluvat rakennusliikkeet ovat Skanska, SRV ja Hartela. Joku ryhmittymistä valitaan Turun allianssikumppaniksi. Edessä on myös varsinainen asemakaavaesitys ja sitä koskeva poliittinen kamppailu.

Keväällä 2020 arvioitiin, että konserttitalo maksaisi runsaat 71 miljoonaa euroa. Sen lasketaan valmistuvan vuonna 2025.

Raitsikan vastustajat lyövät kannattajat – kokoomuksen, Sdp:n ja Vasemmistoliiton rivit ovat levällään

JARI HEINO

Turun uudessa valtuustossa on enemmän raitiotien vastustajia kuin kannattajia. Arvio perustuu Turun Sanomien vaalikoneessa esiintyviin vastauksiin.

Vaalikoneeseen vastasi 59 sellaista ehdokasta, jotka nousivat sunnuntain kuntavaaleissa Turun 67-päiseen valtuustoon. Heille esitettiin väittämä, jonka mukaan "Turun pitää toteuttaa raitiotie".

Vastaajista 26 oli tiukemmin tai lievemmin samalla kannalla. Hiukan isompi joukko eli 29 oli eri mieltä jyrkästi tai miedosti. Neljällä ei ollut selkeää kantaa.

Vastaajia oli kaikista muista valtuustoon valituista ryhmistä paitsi Liike Nytistä. Tuon puolueen ainoa valtuutettu Jethro Rostedt on todennut, että Turulla ei ole tässä vaiheessa rahaa raitsikan toteuttamiseen. Myös vastaamatta jättänyt Jarmo Rosenlöf (sd) on vastustanut kiskojen tuloa.

Varissuolta keskustan kautta satamaan vedettävästä raitiotien ykkösvaiheesta tehdään tällä hetkellä suunnitelmia. Valtuusto päättää toteutuksesta luultavasti vuonna 2024.


Turun suurimmaksi valtuustoryhmäksi kohosi vaaleissa kokoomuksen ja kristillisdemokraattien liittouma. Tuossa joukossa on kuusi raitsikan kannattajaa. Heidän joukossaan on pormestariksi vahvasti ehdolla oleva Minna Arve. Muita myötämielisiä ovat Alvar Euro, Janika Takatalo, Niko Aaltonen, Sauli Seittenranta ja Sini Ruohonen.

Raitsikan vastustajiin lukeutuu seitsemän vaikuttajaa eli Heikki Pälve, Kaija Hartiala, Nora Viikari, Olli A. Manni, Ulla-Maija Vierimaa, Ville Valkonen ja kristillisdemokraattien Ville Auvinen.

Puoluejohtaja Petteri Orpolta sekä Anu Perholta puuttuu selkeä kanta.

Uuden kakkospuolueen Sdp:n rivit ovat yhtä sekaisin. Raitsikkademareihin lukeutuvat ryhmäjohtaja Piia Elo sekä Mari-Elina Koivusalo, Mika Maaskola ja Petra Peltonen. Vastaan ovat Eeva-Johanna Eloranta, Henry Toivari, Kristiina Hellstén, Taru Pätäri ja Timo Nurmio. Kantaansa puntaroivat pormestariehdokkaana ollut Aki Lindén sekä Viivu Seila.

Vasemmistoliitossa raitsikka kelpaa puoluejohtaja Li Anderssonille, uudelle ryhmäjohtajalle Mirka Muukkoselle sekä Anna Mäkipäälle, Jaakko Lindforsille, Sara Koiraselle ja Timo Furuholmille. Vastustajien linjassa seisovat kansanedustaja Johannes Yrttiaho sekä Elina Sandelin ja Leena Kaunislahti.

Vihreiden rivit ovat suorana raitsikan puolesta. Vaalikoneessa Janina Andersson ja Matti Vähä-Heikkilä olivat osittain samaa mieltä raitiotie-väittämän kanssa, muut täysin.

Perussuomalaisten rivit ovat yhtä rikkumattomat. Koko uusi valtuustoryhmää vastustaa raitsikkaa täysin rinnoin. Kannatusta ei heru myöskään keskustan tai Rkp:n suunnasta. Tosin Rkp:n trio ilmoitti olevansa vain osittain eri mieltä väittämän kanssa.

Onko Turku liian pieni ratikalle? Lisäksi maantieteelliset olot merkitsevät. Hesa on tarpeeksi suuri ratikalle ja Tampere sijaitsee ahtaalla kannaksella, eli liikenneolot ovat erilaiset kuin Turussa. Siellähän taajama on lähinnä halkaistu ympyrä? Tampereen ratikalla on lisäksi päätepysäkkinä jättilähiö, mitä ei Turussa ole.

No ei tää mitenkään liian pieni ole, täällähän oli kiskot kunnes ne 60-luvun autoistumisvimmassa purettin pois sen sijaan että olis laajennettu näihin uusiin lähiöihin (Varissuo, Runosmäki). Nää lähiöthän se syy on miksi ne tarvittais.

Jo joskus 20v sitten on laskettu että linja 18 pitäisi korvata raitiolinjalla (säästäisi silkkaa rahaa). Sitähän ajetaan nykyään raskailla telibusseilla 7,5min vuorovälillä, mikä on silkkaa hulluutta. (Tai nyt on korona-aika niin voivat olla harventaneet mutta kuitenkin).

[bad grankulla]

Turku olisi aivan omiaan ratikalle, selkeät suuret kadut lähiöistä keskustaa kohti joihin mahtuis hyvin nykyaikainen isompi raitioliikenne. Aika vitun daijuahan se on että asia ei ole edennyt mihinkään viimeisten 20 vuoden aikana.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Turku olisi aivan omiaan ratikalle, selkeät suuret kadut lähiöistä keskustaa kohti joihin mahtuis hyvin nykyaikainen isompi raitioliikenne. Aika vitun daijuahan se on että asia ei ole edennyt mihinkään viimeisten 20 vuoden aikana.

Yksi sana: kokdem-mafia.

[viemäri-INTEGRITY]

Aika vitun daijuahan se on että asia ei ole edennyt mihinkään viimeisten 20 vuoden aikana.

No siis... ihmiset äänestää puolueita jotka eivät halua ettei mitään tuollaista rakenneta. vrt. Persujen voitto Yläjrvellä juurikin paikallisjunan ehodttelun takia, eivät halua ja täts it.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Myöskin esim. ilmaisjakelulehti Turkulainen (julkaisija joku whatever) teki aika omistautunutta raitiotien vastaista kampanjaa. Ei oo tullu postilaatikkoon taas vähään aikaan, enkä jaksa selvittää onko ton ilmestyminen jo loppunut.

Raitiotiemyönteisiä puheenvuoroja on saanu mediasta hakea täikammalla. Enimmäkseen turkkarinkin jutut on semmosia "tasapuolisia" missä on samaan juttuun ympätty vastustajien ja kannattajien argumentteja. Tai sit pelkästään vastustajien.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Lisäksi Vihreät kyllä kusi täällä vaalikampanjansa ihan täysin. En tiedä ketä tässä tarvii syyttää mutta mihin helvettiin ne on hukattu ne Vihreän langan lakkauttamisesta saadut rahat kun ei oo saatu aikaan kampanjaa mikä näkyisi missään millään tavoin.

[MOISIO]

Ja tosiaan kuten sanoin jo aiemmin, tän vaalituloksen myötä se on RIP raitiotie ja konserttitalo Turussa. En jaksa ymmärtää miksi turkulainen vasemmisto on tota raitiotietä vastaan. Jopa siis Vasemmistoliitto. Luen sen vastustamiseksi jos on enemmän kuin yksi änkyrä joukossa.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... roitavaksi

Vasemmistoliitossa raitsikka kelpaa puoluejohtaja Li Anderssonille, uudelle ryhmäjohtajalle Mirka Muukkoselle sekä Anna Mäkipäälle, Jaakko Lindforsille, Sara Koiraselle ja Timo Furuholmille. Vastustajien linjassa seisovat kansanedustaja Johannes Yrttiaho sekä Elina Sandelin ja Leena Kaunislahti.

Yrttiaho kyl onnistuneesti periny faijansa aseman aivan vittu kaikkea vastustavana änkyrävassarina

e: toi Kaunislahti kans turkulaisten vassarituttujen mukaan aika sakoisa tapaus, ei oo itelle Turun-vuosilta tuttu hahmo mutta uskon kyllä ku näin kerrotaan