n: yleinen siat/filth pistää haisemaan-topic

[38911 BASIC BYTES FREE]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008503821.html

HS:n selvitys poliisin ihmis­kauppa­tutkinnoista johti apulais­oikeus­kanslerin ankaraan arvosteluun ja rikos­tutkintaan: Poliisissa lain­vastaisia ratkaisuja ja vakavia puutteita osaamisessa

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen puuttuu päätöksessään poliisin lainvastaiseen toimintaan sekä kyvyttömyyteen tunnistaa ihmiskaupparikollisuutta, ja edellyttää Poliisihallitukselta useita toimia. Puumalainen kävi läpi 50 esitutkintaa laajassa selvityksessä, joka käynnistyi HS:n paljastettua keväällä ihmiskaupparikosten tutkintaan liittyviä vakavia ongelmia.


HS kertoi vakavista ongelmista poliisin ihmiskauppatutkinnoissa viime keväänä.
HS kertoi vakavista ongelmista poliisin ihmiskauppatutkinnoissa viime keväänä. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Paavo Teittinen HS
16:53
APULAISOIKEUSKANSLERI Mikko Puumalainen arvostelee kovasanaisesti poliisin toimintaa ihmiskaupan ja lähirikosten tutkinnassa. Puumalainen antoi poikkeuksellisen laajan päätöksen asiassa tiistaina. Selvitys käynnistyi Helsingin Sanomien paljastettua poliisin toimintaan liittyviä ongelmia laajassa artikkelissa keväällä.

Ylin laillisuusvalvoja Puumalainen puuttuu päätöksessään muun muassa lainvastaisiin tutkinnan päätöksiin, tutkintojen venymiseen vuosien ajan ilman asianmukaista perustetta, sekä siihen, että epäillyn rikoksen uhrin oikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.

Puumalainen edellyttää Poliisihallitukselta useita toimenpiteitä, muun muassa poliisin oman laillisuusvalvonnan vahvistamista.

Puumalainen toteaa, että ”näin laaja ja vakava ongelma edellyttää poliisin omalta sisäiseltä laillisuusvalvonnalta huomiota ja sillä olisi tärkeä tehtävä ihmiskaupparikosten tunnistamisen ja viivytyksettömän esitutkinnan turvaamisessa”.

APULAISOIKEUSKANSLERI kävi päätöstä varten 50 poliisin esitutkintaa läpi. Niistä 12:ssa apulaisoikeuskansleri toteaa lainvastaisen menettelyn, jonka perusteella hän antaa poliisilaitokselle huomautuksen. Huomautuksen saavat Helsingin, Itä-Uudenmaan, Hämeen, Itä-Suomen ja Oulun poliisilaitokset.

15:ssa tapauksessa apulaisoikeuskansleri kiinnittää tutkinnanjohtajan tai poliisilaitoksen huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn. Näin on myös yhdessä tapauksessa, joka koskee syyttäjän toimintaa.

Yhden tutkinnanjohtajan toiminta on saatettu valtakunnansyyttäjän arvioitavaksi epäiltynä poliisirikosasiana. Valtakunnansyyttäjänvirasto on HS:n tietojen mukaan jo päättänyt aloittaa esitutkinnan kyseisestä tutkinnanjohtajasta.

Yksi tapaus on muutoin vireillä ja 20 tapausta ei antanut aihetta laillisuusvalvonnallisiin moitteisiin, päätöksessä todetaan.

APULAISOIKEUSKANSLERI kirjoittaa päätöksessään, että vaikka osassa tutkittuja tapauksia on toimittu asianmukaisesti, ”tämän asian tutkinta on tuonut kuitenkin esiin vakavia puutteita poliisin ihmiskaupan tunnistamisessa ja esitutkinnan viivytyksettömässä toimittamisessa”.

”Tämä on ollut aiheena esillä pitkään kotimaisissa ja kansainvälisissä oikeuslähteissä, niiden toimeenpanon valvonnassa ja keskeisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista koskevassa keskustelussa. Useita suosituksia on annettu ja toimintaohjelmia tehty. Näin konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti ongelmaan ei ole kuitenkaan pystytty vielä pureutumaan”, Puumalainen kirjoittaa.

”Tämä ei kuitenkaan ole ollut hallinnon vaan toisten toimijoiden ansiota. Tässä ratkaisussa käsitellyt tapaukset ovat tulleet tietooni HS:n kirjoitettua aiheesta. Olen saanut niitä tietää myös kanteluista ja Rikosuhripäivystyksen toimittamista tiedoista. Ilman näitä lähteitä asia olisi jäänyt pimentoon ja tämä ratkaisu tekemättä.”

Puumalainen toteaa, että hänen ratkaisunsa ”keskeinen tavoite” on ”pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ihmiskauppaa tunnistettaisiin poliisissa ja syyttäjätoimessa ja viimeinkin sen torjunnassa saavutettaisiin laadullinen muutos parempaan”.

”Asianmukainen uhrien tunnistaminen edistää myös rikostorjuntaa ja ihmiskaupan ennalta ehkäisemistä. Yhtä olennaista on tunnistamisen jälkeen toimittaa esitutkinta ripeästi ja laadukkaasti, jotta rikosvastuu lopulta toteutuisi. Tämä edellyttää poliisin ihmiskaupan vastaisen toiminnan monipuolista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Olennaista on vastuun ottaminen tämän vakavan rikollisuuden torjunnasta”, Puumalainen kirjoittaa.

Puumalainen kirjoittaa, että resurssit – eli raha – ovat tässä keskeisiä.

”Se, miten ihmiskauppaa priorisoidaan tai jätetään priorisoimatta voimavarojen suuntaamisessa, on viime kädessä Poliisihallituksen päätös. Yhtä olennaista voimavarojen riittävyyden kanssa on niiden lainmukainen ja tehokas käyttö. Tästä ratkaisusta ilmenee, että siinäkin on paljon kehitettävää.”

PUUMALAINEN kiinnittää päätöksessään huomiota siihen, miten vähän ihmiskaupparikoksia päätyy Suomessa tuomioistuimiin, ja katsoo että se saattaa olla ”osoitus vakavasta rakenteellisesta ongelmasta ihmiskaupan rikosvastuun toteutumisessa”.

”Tällä on moninaisia kielteisiä seurauksia: uhrien perus- ja ihmisoikeudet eivät toteudu, inhimillisen kärsimyksen tuottamiseen ja rikolliseen hyväksikäyttöön ei päästä puuttumaan, kansainvälisten velvoitteiden toimenpano laiminlyödään ja ihmiskauppa korruptoi yhteiskuntaa, murtaa sen arvopohjaa ja vääristää yritystoimintaa”, Puumalainen kirjoittaa.

”Rikosjuttujen ja tuomioiden vähäisyys ehkäisee myös ihmiskaupan tulemista näkyväksi, tunnistettavaksi ja tunnetuksi oikeudelliseksi ilmiöksi.”


Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kävi päätöksessään läpi 50 poliisin esitutkintaa ihmiskauppa- tai lähirikosasiassa.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kävi päätöksessään läpi 50 poliisin esitutkintaa ihmiskauppa- tai lähirikosasiassa. KUVA: KALLE KOPONEN / HS

APULAISOIKEUSKANSLERI toteaa päätöksessään, että ”poliisilaitoksilla on tehty useissa asioissa esitutkintojen aloittamispäätöksiä vasta sen jälkeen, kun aloitin tämän asian selvittämisen ja pyysin laitoksilta selvityksiä tämän asian tutkimiseksi”.

Lisäksi Lounais-Suomen poliisilaitoksella on otettu yleisemmin tarkasteluun ihmiskauppaan ja siihen liittyviin rikosnimikkeisiin läheisesti liittyvien asioiden tutkintamenettelyt. Sen seurauksena kahdeksan tapausta on palautettu tutkintaan ja koulutusta on lisätty.

Puumalainen pitää myönteisenä sitä, että poliisilaitokset ovat oma-aloitteisesti arvioineet muitakin kuin selvityksen kohteena olevia esitutkinnan päätöksiä, ja luvanneet kouluttaa henkilöstään. Puumalaisen mukaan selvitys osoittaa, että ”tutkinnanjohtajien osaamisessa ihmiskaupparikoksen tunnistamisessa on vakavia puutteita”.

APULAISOIKEUSKANSLERI pitää Poliisihallituksen tähänastisia toimia ilmiöön puuttumiseksi riittämättöminä.

”Tämän ratkaisun useassa eri kohdassa on tuotu esille tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien ihmiskaupan tunnistamisen ja tutkinnan ilmeiset osaamisen puutteet. On selvää, että Poliisihallituksen tähänastiset koulutustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä, vaikka Poliisihallitus on ilmoittanutkin panostavansa ihmiskauppaan liittyvään koulutukseen ja ohjeistukseen”, Puumalainen kirjoittaa.

”On myös muistettava, etteivät pelkkä osaamisen varmistaminen riitä. Sen rinnalla olennaista on myös poliisihenkilön tai syyttäjän oma asenne ja motivaatio tutkia ihmiskaupparikoksia laadukkaasti. Tässä ratkaisussa ei ole kuitenkaan voitu enemmälti arvioida tätä ulottuvuutta. Oikeanlaista asennetta ja motivaatiota sekä tutkijoiden itseluottamusta vaativien ihmiskaupparikosten tutkinnassa voidaan koulutuksella olennaisesti vahvistaa.”

Apulaisoikeuskansleri kehottaa poliisin sisäistä laillisuusvalvontaa ottamaan ihmiskaupparikosten tunnistamisen ja viivytyksettömän esitutkinnan turvaamisen lähempään seurantaan, ”jotta saadaan todellinen muutos nykyiseen tilanteeseen”.

Poliisihallituksen on luotava esitutkinnan suorittamiselle myös muutoin sellaiset edellytykset, etteivät esitutkinnat kohtuuttomasti viivästy, Puumalainen toteaa.


Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä edellytetään Poliisihallitukselta toimia. Poliisihallitusta johtaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä edellytetään Poliisihallitukselta toimia. Poliisihallitusta johtaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. KUVA: VIENA KYTÖJOKI

PUUMALAINEN kirjoittaa, että vaikka ihmiskauppatapaukset ovat poliisilaitosten virallisen ohjeen mukaan ensisijaisia, ”silti ne saattavat olla vakavasti ja aiheettomasti viivästyneitä”. Pisimmillään päätöksessä käsitellyt ihmiskauppatutkinnat ovat kestäneet noin neljä vuotta, ilman aiheellista perustetta.

Puumalainen pitää huolestuttavana sitä, että virallisten ohjeiden ja käytännön toimien välillä vallitsee niin iso ristiriita.

”Useat tässä ratkaisussa käsitellyt tapaukset ovat tuoneet esille poliisilaitosten lainvastaiset laiminlyönnit ja käytännöt. Poliisihallituksen tulisi vakavasti arvioida, miten tähän voitaisiin puuttua tehokkaammin esimerkiksi ohjeistuksen, laillisuusvalvonnan ja koulutuksen keinoin.”

APULAISOIKEUSKANSLERI pyytää Poliisihallitusta toimittamaan viimeistään vuoden 2022 heinäkuussa tiedon siitä, miten pitkään vuoden ensimmäisellä puoliskolla vireillä olleita ihmiskauppa- ja lähirikostapauksia on tutkittu, sekä tiedon yli 12 kuukautta kestäneistä esitutkinnoista jokaiselta poliisilaitokselta.

Puumalainen pyytää Poliisihallitukselta myös selvityksen yli 18 kuukautta vireillä olleista esitutkinnoista ja niiden viipymisen syistä, sekä toimenpiteistä esitutkinta-aikojen pitämiseksi kohtuullisina.

[MC Nigga T]

Helsingin poliisi irtisanonut kolme poliisia äärioikeistolaisen toiminnan takia

”Poliiseilla on muita virkamiehiä korostetumpi käyttäytymisvelvollisuus, joka ulottuu myös vapaa-ajalle.”

Helsingin poliisilaitos tiedotti torstaina irtisanoneensa kolme poliisia äärioikeistolaiseen ideologiaan liittyvässä tapauksessa. Kaksi poliisia irtisanottiin viime vuonna ja yksi tällä viikolla äärioikeistolaiseen ideologiaan liittyvässä kokonaisuudessa.

Lisäksi Helsingin poliisilaitos antoi varoituksen vartijalle.

Asian selvittäminen alkoi kesällä 2020, kun keskusrikospoliisissa käynnissä olleen toisen rikostutkinnan yhteydessä tuli ilmi ryhmä, jota oli syytä epäillä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Ryhmän jäseniä yhdisti myötämielinen suhtautuminen äärioikeistolaiseen ideologiaan. Sen epäiltiin varustautuvan, harjoittelevan ja rekrytoivan henkilöitä toimintaansa, ja myös suunnittelevan tekoja, jotka ovat toisen henkilön henkeen tai terveyteen kohdistuvia.

Virkamiesoikeudellisten toimenpiteiden kohteina olleista rikostutkintayksikössä työskennellyttä vanhempaa rikoskonstaapelia epäiltiin viestittelyn vuoksi törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Helsingin poliisilaitos irtisanoi poliisin vuonna 2021, koska poliisilaitos piti häntä soveltumattomana tehtäväänsä.

Hälytys- ja valvontayksikössä työskennellyttä ylikonstaapelia epäiltiin viestittelyn vuoksi törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Helsingin poliisilaitos irtisanoi henkilön vuonna 2021, koska poliisilaitos piti häntä soveltumattomana tehtäväänsä.

Hälytys- ja valvontayksikössä työskennellyttä ylikonstaapelia ei esiselvityksen jälkeen epäilty rikoksista. Hän kävi kuitenkin irtisanotun hälytys- ja valvontayksikön ylikonstaapelin kanssa vuosien ajan keskustelua, jonka sisältö ei ole poliisin arvojen mukaista. Helsingin poliisilaitos irtisanoi henkilön tiistaina, koska poliisilaitos piti häntä soveltumattomana tehtäväänsä.

Helsingin poliisi perustelee irtisanomisia sillä, että poliisin on ansaittava kansalaisten luottamus teoilla. Kaiken poliisin toiminnan on oltava lainmukaista, yhteiskunnan arvoja vastaavaa ja eettisesti kestävää. Poliiseilla on muita virkamiehiä korostetumpi käyttäytymisvelvollisuus, joka ulottuu myös vapaa-ajalle.

Poliisilain mukaan poliisin on kunnioitettava perus- ja ihmisoikeuksia. Lisäksi poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen.

[dingonpaluu]

Helsingin poliisi irtisanonut kolme poliisia äärioikeistolaisen toiminnan takia

”Poliiseilla on muita virkamiehiä korostetumpi käyttäytymisvelvollisuus, joka ulottuu myös vapaa-ajalle.”

Helsingin poliisilaitos tiedotti torstaina irtisanoneensa kolme poliisia äärioikeistolaiseen ideologiaan liittyvässä tapauksessa. Kaksi poliisia irtisanottiin viime vuonna ja yksi tällä viikolla äärioikeistolaiseen ideologiaan liittyvässä kokonaisuudessa.

Lisäksi Helsingin poliisilaitos antoi varoituksen vartijalle.

Asian selvittäminen alkoi kesällä 2020, kun keskusrikospoliisissa käynnissä olleen toisen rikostutkinnan yhteydessä tuli ilmi ryhmä, jota oli syytä epäillä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Ryhmän jäseniä yhdisti myötämielinen suhtautuminen äärioikeistolaiseen ideologiaan. Sen epäiltiin varustautuvan, harjoittelevan ja rekrytoivan henkilöitä toimintaansa, ja myös suunnittelevan tekoja, jotka ovat toisen henkilön henkeen tai terveyteen kohdistuvia.

Virkamiesoikeudellisten toimenpiteiden kohteina olleista rikostutkintayksikössä työskennellyttä vanhempaa rikoskonstaapelia epäiltiin viestittelyn vuoksi törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Helsingin poliisilaitos irtisanoi poliisin vuonna 2021, koska poliisilaitos piti häntä soveltumattomana tehtäväänsä.

Hälytys- ja valvontayksikössä työskennellyttä ylikonstaapelia epäiltiin viestittelyn vuoksi törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Helsingin poliisilaitos irtisanoi henkilön vuonna 2021, koska poliisilaitos piti häntä soveltumattomana tehtäväänsä.

Hälytys- ja valvontayksikössä työskennellyttä ylikonstaapelia ei esiselvityksen jälkeen epäilty rikoksista. Hän kävi kuitenkin irtisanotun hälytys- ja valvontayksikön ylikonstaapelin kanssa vuosien ajan keskustelua, jonka sisältö ei ole poliisin arvojen mukaista. Helsingin poliisilaitos irtisanoi henkilön tiistaina, koska poliisilaitos piti häntä soveltumattomana tehtäväänsä.

Helsingin poliisi perustelee irtisanomisia sillä, että poliisin on ansaittava kansalaisten luottamus teoilla. Kaiken poliisin toiminnan on oltava lainmukaista, yhteiskunnan arvoja vastaavaa ja eettisesti kestävää. Poliiseilla on muita virkamiehiä korostetumpi käyttäytymisvelvollisuus, joka ulottuu myös vapaa-ajalle.

Poliisilain mukaan poliisin on kunnioitettava perus- ja ihmisoikeuksia. Lisäksi poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen.

HS
” Ryhmän nimi oli Vihti-Karkkila suojeluskunta.”

[38911 BASIC BYTES FREE]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008563741.html

Spoiler:

Kokenut rikos­asianajaja päätti lyödä hanskat naulaan turhauduttuaan rikos­tutkinnan ongelmiin: ”Ihmiset eivät ymmärrä, miten rapautunut tämä järjestelmä on”
Suomessa kaikki eivät saa samalla tavalla oikeutta, sanoo asianajaja Maija Häyrinen. Hän on nähnyt omien asiakkaidensa kohdalla, miten vakavienkin seksuaalirikosten tutkinnat seisovat.

TILAAJILLE
Paavo Teittinen HS
2:00 | Päivitetty 7:10
NOIN vuosi sitten kokenut rikosasianajaja Maija Häyrinen sai tarpeekseen.

Häyrinen on toiminut asianajajana vakavien seksuaali- ja väkivaltarikosten parissa lähes 15 vuotta. Hän on edustanut satoja asiakkaita, niin seksuaali- ja väkivaltarikollisia kuin heidän uhrikseen joutuneita.

Nyt Häyrinen on päättänyt ajaa yrityksensä toiminnan alas ja pitää sapattivuoden. Niin turhautunut hän on rikosprosessin ongelmiin ja oikeusvaltion toimintaan.

”Ihmiset eivät ymmärrä, miten rapautunut tämä järjestelmä on”, Häyrinen sanoo.

”Kun tavallinen ihminen joutuu rikoksen uhriksi, hän on aivan poikkeuksetta hämmästynyt ja kysyy: ’onko tämä siis tällaista?’ Kaikki aina kuvittelevat, että juuri heidän juttunsa on se, joka on unohtunut tai ei etene.”

HS käsitteli seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltatutkintojen ongelmia laajassa artikkelissa 16. tammikuuta. Jutussa kerrottiin viiden naisen tarinat siitä, miten vaikea Suomessa on saada oikeutta.

Vaikka moni tapaus tutkitaan tehokkaasti ja hyvää kehitystä on viime vuosina tapahtunut, on poliisin seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevissa tutkinnoissa yhä paljon puutteita. Olennaista näyttöä jätetään hankkimatta tai tutkinnat seisovat vuosia, jopa niin, että rikosten syyteoikeuksia saattaa vanheta.

Lue lisää: Mira raiskattiin ja dna-näyte osoitti tekijään, mutta poliisilta meni vuosi ottaa mies kiinni – Viisi naista kertoo HS:lle, miten vaikea on saada oikeutta

Häyriselle ongelmat ovat tuttuja.

Hänen mielestään esitutkinnan taso on seksuaali- ja lähisuhdeväkivallan osalta huonontunut viime vuosina, mikä näkyy sekä poliisin asenteissa että osaamisessa.

Häyrisellä on monta asiakasta, joiden poliisi epäilee joutuneen vakavan seksuaalirikoksen uhriksi. Tästä huolimatta poliisitutkinta on seisonut pitkään.

Yhden tytön epäiltiin joutuneen törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Uhri oli tehnyt rikosilmoituksen marraskuussa 2019. Nyt, kaksi vuotta ja kolme kuukautta myöhemmin, tutkinta on yhä kesken. Poliisi on Häyrisen mukaan vastannut kyselyihin, että ”tutkinta etenee, mutta joskus kestää”.

Vastaavia esimerkkejä on useita.

Myös ylin laillisuusvalvoja on kiinnittänyt vastaaviin tapauksiin huomiota. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoi vuonna 2020 poliisin toimineen monella tapaa lainvastaisesti, kun se ei noin kahteen vuoteen tehnyt mitään tutkinnassa, jossa 16-vuotiaan tytön epäiltiin joutuneen raiskauksen uhriksi.

”Ihmiset eivät ymmärrä, miten rapautunut tämä järjestelmä on.”
VAIKKA poliisitutkinta ei seisoisi vuosia, kestää rikosprosessi pitkään. Jutut kasautuvat myös syyttäjien ja tuomareiden pöydille.

Häyrinen luettelee lisää asiakastapauksia.

Rikosepäily: törkeä raiskaus. Uhri teki rikosilmoituksen maaliskuussa 2020. Tapausta ei tulla käsittelemään oikeudessa ainakaan tämän vuoden aikana.

Rikosepäily: kaksi törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, törkeä raiskaus, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Rikosilmoitus tehty vuoden 2019 marraskuussa. Jutulle yritetään löytää käsittelypäivää käräjäoikeudesta tämän vuoden kesälle.

Rikosepäily: lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Rikosilmoitus oli tehty joulukuussa 2019. Tutkinta oli valmis huhtikuussa 2020, mutta ainakaan viime marraskuuhun mennessä syytettä ei ollut nostettu.

RIKOSTUTKINNAN ongelmista on puhuttu pitkään.

Häyrinen uskoo, että tiettyjen vakavien rikosten tutkintojen epäkohdille ei tehdä tarpeeksi, koska ne koskettavat kuitenkin pientä osaa väestöstä.

”Eivät päättäjät joudu näiden asioiden kanssa tekemisiin. Ehkä nämä ongelmat mielletään sellaisiksi, etteivät nämä kosketa meitä vaan jotain muuta yhteiskunnan osaa.”

Kyse on siis Häyrisen mielestä sekä poliitikkojen että poliisijohdon valinnoista.

Esimerkiksi seksuaali- ja lähisuhdeväkivalta on poliisin priorisointilistan kärjessä. Häyrinen sanoo, että hänen asiakkaidensa kokemusten perusteella tämä on usein totta vain paperilla.

”Poliisijohto päättää, miten se resurssejaan priorisoi. Esimerkiksi Helsingissä on seksuaalirikoksissa tosi hyvä ryhmä, mutta ei siellä riitä kapasiteetti hoitamaan näitä tapauksia”, Häyrinen sanoo.

”Mihin ihmeeseen menevät ne poliisin määrärahat, joita lisätään jatkuvasti? Mitä niillä tehdään, kun perusrikoksiakaan ei saada tutkittua?”

Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö teettävät parhaillaan ulkopuolista selvitystä poliisin määrärahojen kohdentumisesta ja käytöstä. Selvityksen on määrä valmistua helmikuun alussa.

HS:n artikkelissa kriminologi Heini Kainulainen kiinnitti huomiota siihen, miten tehokkaasti huumerikollisuutta torjutaan suhteessa moniin muihin vakaviin rikoksiin.

Häyrinen on samaa mieltä. Huumejutut eivät seiso vuosia, eikä niiden perään tarvitse asianajajien soitella. Näin sen kuuluisi olla muussakin vakavassa rikollisuudessa, Häyrinen sanoo.

”Ei rikosoikeudellisen vastuun ja uhrin oikeuksien toteutuminen voi olla siitä kiinni, että joku asianajaja soittelee ja piinaa. Tai siitä, sattuuko joku poliisi jäämään lomalle.”

Rikosepäily: törkeä raiskaus. Uhri teki rikosilmoituksen maaliskuussa 2020. Tapausta ei tulla käsittelemään oikeudessa ainakaan tämän vuoden aikana.
POLIISIN on tutkittava rikosepäilyt kiireellisesti, jos epäilty on esimerkiksi tutkintavankeudessa. Tällä halutaan varmistaa rikoksesta epäillyn oikeusturvaa.

Häyrinen muistuttaa, että rikosprosessin pitkittyminen voi vakavasti vaarantaa uhrin terveyden, ja myös tällaiset tapaukset tulisi voida tutkia kiireellisesti. Samaa mieltä on toinen HS:n haastattelema asianajaja, joka on erikoistunut seksuaalirikoksiin.



Rikosasianajaja Maija Häyrinen on miettinyt, mitä poliisi priorisoi toiminnassaan. ”Mihin ihmeeseen menevät ne poliisin määrärahat, joita lisätään jatkuvasti? Mitä niillä tehdään, kun perusrikoksiakaan ei saada tutkittua?” KUVA: RIO GANDARA / HS

Yhden Häyrisen asiakkaan tapauksessa poliisi epäili törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Rikosilmoituksesta syytteeseen kesti vuosi ja neljä kuukautta. Häyrisen mielestä tapaus olisi kuitenkin pitänyt käsitellä paljon nopeammin. Uhri viilteli itseään ja oli niin huonossa kunnossa, että sekä lääkäri että sairaanhoitaja pelkäsivät asian venymisen pahentavan itsemurhariskiä merkittävästi.

Tutkinta oli myös varsin yksinkertainen, ja vain yhtä todistajaa kuultiin.

Syytteiden nostamisesta kesti vuosi, että käräjäoikeus tuomitsi syytetyn miehen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä yli kahden vuoden vankeuteen. Hovioikeuden tuomio annettiin taas vuotta myöhemmin, lähes kolme ja puoli vuotta rikosilmoituksen jälkeen.

HÄYRINEN on miettinyt asianajajakollegoidensa kanssa usein, tekisivätkö he rikosilmoituksen, jos joutuisivat seksuaalirikoksen uhriksi.

”En ole itsekään varma, tekisinkö”, Häyrinen sanoo.

Jos rikosprosessi venyy vuosien mittaiseksi, se voi traumatisoida uudelleen. Tapahtunutta ei pääse käsittelemään.

Häyrisen mielestä on valtava ongelma, jos rikosprosessin tuntevat ihmiset eivät halua altistaa itseään sille. Eräs hänen asiakkaansa on 15-vuotias tyttö, jonka poliisi epäilee joutuneen raiskauksen uhriksi. Tytön vanhemmat, jotka ovat tietoisia rikostutkinnan ongelmista, olivat Häyrisen mukaan miettineet tosissaan, jättäisivätkö rikosilmoituksen tekemättä. He pelkäsivät rikosprosessin varjostavan tytön elämää monen vuoden ajan.

Kahteen kuukauteen tutkinnassa ei tapahtunut mitään. Häyrinen kysyi tutkinnanjohtajalta, mistä tämä johtuu, mutta viestiin ei viikon aikana vastattu. Kun HS:n seksuaalirikostutkintoja koskeva juttu ilmestyi, poliisi oli yhteydessä tytön vanhempiin heti seuraavana päivänä.

”Kaikkien juttuja ei tutkita samalla tavalla, laadulla tai laajuudella. Eivät Suomessa kaikki saa samalla tavalla oikeutta.”
YHDESTÄ asiasta Häyrinen on muuttanut mieltään.

Kun hän aloitti työt rikosjuristina yli vuosikymmen sitten, hän oli vakuuttunut, että Suomessa ihmiset saavat oikeutta tasavertaisesti.

Nyt Häyrinen uskoo, että tämä ei pidä paikkaansa. Hänestä tapauksia, joissa uhri on ulkomaalainen, etenkin ulkomaalainen nainen, tutkitaan selvästi muita huonommin.

HS paljasti viime keväänä vakavia ongelmia poliisin ihmiskauppa- ja lähirikostutkinnoissa, joissa valtaosa uhreista on ulkomaalaisia. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen arvosteli äskettäin päätöksessään poliisin toimintaa kovasanaisesti ja katsoi poliisin toimineen useassa kohtaa lainvastaisesti.

Lue lisää: HS:n selvitys poliisin ihmis­kauppa­tutkinnoista johti apulais­oikeus­kanslerin ankaraan arvosteluun ja rikos­tutkintaan: Poliisissa lain­vastaisia ratkaisuja ja vakavia puutteita osaamisessa

Ylipäänsä ihmiset, jotka kykenevät pitämään omia puoliaan, saavat Häyrisen mukaan myös paremmin oikeutta. Jos rikosasia saa suurta huomiota ja julkista kiinnostusta, se tutkitaan kyllä tehokkaasti ja näyttävästi.

Mutta ”tavallisen ihmisen” rikosasia saatetaan hoitaa miten sattuu, Häyrinen toteaa.

”Kaikkien juttuja ei tutkita samalla tavalla, laadulla tai laajuudella. Eivät Suomessa kaikki saa samalla tavalla oikeutta.”

[Sasse netä]

Ketä se nyt haittaa jos ei tunnusta esim homojen ihmisoikeuksia

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... c7538790-4

[Roge Moore]

Ketä se nyt haittaa jos ei tunnusta esim homojen ihmisoikeuksia

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... c7538790-4

Useimpia ihmisiä ei ainakaan

Anteeksi.

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

Poliisissa iso puhdistusaalto: ”Väärään” some-ryhmään kuuluminen johtaa potkuihin

Äärioikeistolaiseksi tulkittuun WhatsApp-ryhmään kuuluvien poliisien syyteharkinta on valmistumassa.

Risto Kunnas
[email protected]
Kalevi Puonti
[email protected]
Tänään klo 21:20

• Poliisijohto on ottanut tiukan linjan kaikkeen some-käyttäytymiseen ja yksityisviestittelyyn.

• Potkuja jaellaan jo sen perusteella, että kuuluu johonkin keskusteluryhmään.

• Uusin WhatsApp-ryhmään liittyvä rikosrypäs on parhaillaan syyteharkinnassa.

Ainakin puolenkymmentä pääkaupunkiseudun poliisia on irtisanottu äärioikeistolaisina vihapuheina pidettyjen some-keskustelujen tai yksityisviestien perusteella.

Pelkkä ryhmään kuuluminenkin on voinut johtaa potkuihin, vaikka mitään vihapuheeseen viittaavaa ei olisi sinne kirjoittanut saati syyllistynyt asiassa mihinkään rikokseen.

Syyttäjät viimeistelevät parhaillaan uusinta äärioikeistolaiseksi tulkitun poliisien WhatsApp-ryhmää koskevaa syyteharkintaa.

Perusteet mustattu
Iltalehden tietojen mukaan syyttäjien pöydällä on lähinnä pääkaupunkiseudun poliiseista ja muutamista siviilihenkilöistä koostuva, WhatsApp-alustalla toiminut ”Remonttiryhmä” -niminen suljettu keskusteluryhmä.

Ryhmässä on jaettu paitsi maahanmuuttajavastaisia näkemyksiä myös salassa pidettävää poliisimateriaalia, kuten rekisteritietoja, rikoksesta epäiltyjen nimiä ja poliisin operatiivista tietoa.

Remonttiryhmän vastaavaksi epäillään helsinkiläistä ylikonstaapelia, joka irtisanottiin vuoden 2021 toukokuussa. Hälytys- ja valvontayksikössä toimineen poliisin katsottiin vakavasti vaarantaneen luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.

Kaikki perustelut kyseisessä irtisanomispäätöksessä on kuitenkin peitetty mustalla.

”Verkosto” paljastui
Iltalehden tietojen mukaan syyttäjillä oleva Remonttiryhmä ja siihen liittyvä rikosrypäs lähti purkautumaan poliisin takavarikoitua kyseisen ylikonstaapelin puhelimen. Se johti koko ”verkoston” paljastumiseen.

Syyteharkinnasta vastaavat erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä ja aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen. Hämäläinen vahvistaa, että harkinta koskee ”kahden käden sormilla” laskettavaa ryhmää.

Yhden poliisin osalta syyttäjä ovat jo tehneet syyttämättäjättämispäätöksen. Kyse on Itä-Uudellamaalla toimineesta vanhemmasta konstaapelista, joka oli tehnyt yhden luvattoman tiedustelun poliisin tietojärjestelmään.

Kyseinen tiedustelu ei mitenkään liittynyt Remonttiryhmään, mutta siitä huolimatta poliisilaitos antoi konstaapelille potkut. Laitoksen johdolle riitti, että konstaapeli oli mukana ryhmässä, vaikka ei ollut sinne ulkomaalaisvastaisia asioita kirjoittanut.

”Selvittämättä on jäänyt, mikä on teidän laite-etsintänne kautta saatujen viestien yhteys kyseiseen verkostoon. Teihin kohdistuvan luottamuksen osalta poliisilaitos ei siten voi sulkea pois sitä, että viestittelyillänne olisi yhteys kyseiseen verkostoon”, irtisanomisperusteissa todettiin.

Irtisanottu konstaapeli on IL:n tietojen mukaan valittanut potkuistaan Helsingin hallinto-oikeuteen.

”Epäkorrektia kirjoittelua”
Aluesyyttäjä Hämäläinen kertoo Iltalehdelle, että nyt esillä olevaan ryhmään kuuluneiden rikosepäilyt eivät kenenkään osalta täytä niin sanotun vihapuheen kriteereitä siitäkään huolimatta, että monet kirjoituksista ovat olleet epäkorrekteja ja ulkomaalaisvastaisia.

Rikosepäilyissä on kyse lähinnä erilaisista virkarikoksista.

– Yhteisenä nimittäjänä ryhmällä on ulkomaisen vallankumouksen pelko, Hämäläinen sanoo.

– Syyteharkinta on tarkoitus saada valmiiksi lähiviikkojen aikana.

”Huonoa huumoria”
Poliisin puhdistusaallon tuorein ”uhri” on helsinkiläinen ylikonstaapeli, joka irtisanottiin vaikka ei edes kuulunut Remonttiryhmään. Miehen kohtaloksi koitui se, että hän ainoastaan tunsi kyseisen ryhmän vetäjän työnsä kautta.

Miesten välinen kahdenkeskeinen viestienvaihto sisälsi kolmen vuoden ajalta parikymmentä viestiä, jotka olivat suurimmalta osaltaan jatkolähetettyjä meemiviestejä ja vitsejä. Poliisilaitoksen johto tulkitsi ne rasistisiksi sekä piittaamattomaksi suhtautumiseksi perusoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin.

Irtisanottu ylikonstaapeli myöntää Iltalehdelle, että viestit olivat ”huonoa huumoria”, mutta hän korostaa viestinvaihdon olleen kahdenkeskeistä, eikä sitä ollut tarkoitettu muiden luettaviksi.

Ylikonstaapeli oli ihmetellyt Helsingin poliisilaitoksen johdolle, miten kahdenkeskeiset viestit ovat joutuneet poliisilaitoksen haltuun. Ylikonstaapelia ei missään vaiheessa kuultu mihinkään rikokseen epäiltynä, eikä hän ole millään tavoin liittynyt toisen osapuolen epäiltyihin rikoksiin.

Ylikonstaapeli epäilee, että hänen esittämänsä rikosepäilyt poliisilaitosta kohtaan saattoivat olla suurin syy siihen, että laitos irtisanoi hänet. Ylikonstaapeli pitää irtisanomistaan laittomana ja aikoo tehdä tutkintapyynnön Helsingin poliisilaitoksen toimista.

”KRP vuosi tietoa”
– Minut on irtisanomispäätöksessä liitetty rikosilmoitukseen, johon minä en mitenkään kytkeydy, ylikonstaapeli sanoo.

– On käsittämätöntä, että [juttua tutkinut] keskusrikospoliisi lähettää juttuun täysin liittymätöntä ja salassa pidettävää materiaalia paikallispoliisille, ja näin poliisilaitos tekee muutaman kahdenkeskeisen viestin perusteella irtisanomispäätöksen.

Ylikonstaapeli epäilee, että asiassa on rikottu virkasalaisuutta ja peitelty KRP:n tai Helsingin poliisilaitoksen omaa rikosta.

– Helsingin poliisilaitosta on jo pitkään johdettu pelolla. Suunta on tällä hetkellä orwellmaisen pelottava, ylikonstaapeli toteaa.

Outo lainausmerkkien käyttö joissain otsikoissa kun ei näytä siltä että kukaan olisi sanonut sellaista.

Kun tässä ny kai on se ryhmä jossa puhuttiin jostain rotusodasta ja poliitikkojen murhaamisesta yms niin "monet kirjoituksista ovat olleet epäkorrekteja ja ulkomaalaisvastaisia" on aikamoista valkopesua

[MC Nigga T]

Homma hurraa isänmaallisille siat/filth-kytille:

[Mureke Eddie]

Pakko antaa propsit poliiseille jos ne nyt ihan oikeasti yrittää kitkeä pahimpia natseja pois riveistä.

[Damone]

Pakko antaa propsit poliiseille jos ne nyt ihan oikeasti yrittää kitkeä pahimpia natseja pois riveistä.

Rajuilta vaikuttavat kieltämättä toimenpiteet.

[qwertyuiopå]

No toi on abt vähintä mitä ne voi tehdä.

[Damone]

No toi on abt vähintä mitä ne voi tehdä.

Eiköhän ainakin osa noista erottamisista riitauteta. En ole 100% varma, että ovat olleet täysin lainmukaisia.

[qwertyuiopå]

No toi on abt vähintä mitä ne voi tehdä.

Eiköhän ainakin osa noista erottamisista riitauteta. En ole 100% varma, että ovat olleet täysin lainmukaisia.

Jep.
Tommonen kilvenkiillotusyritys tosta.

[Sasse netä]

No toi on abt vähintä mitä ne voi tehdä.

Eiköhän ainakin osa noista erottamisista riitauteta. En ole 100% varma, että ovat olleet täysin lainmukaisia.

Kyllä tuosta voi vähän päätellä että viimein taitavat olla sisäisesti kärryillä tilanteesta kun toimenpiteet on tuollaisia. Oishan se etupäässä noloa, että noita kohuja tulisi aina vaan uudestaan ja joka kerta 1-2 tyyppiä saa potkut. Tästä ikuisuuteen

[38911 BASIC BYTES FREE]

Noni, Puumalainen ottaa hampaisiinsa poliisin koskien myös seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltatutkinnan viivästyksiä yms. laiminlyöntejä:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008575023.html

Poliisin seksuaali- ja lähisuhde­väkivalta­tutkinnassa isoja ongelmia – apulaisoikeus­kansleri käynnistää selvityksen

HS kertoi seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevien rikostutkintojen ongelmista tammikuussa. Tutkinnat saattavat seisoa vuosia, ja rikosten syyteoikeuksiakin on vanhentunut. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen haluaa selvittää, liittyykö tällaisen rikollisuuden selvittämiseen laajemmin ongelmia.

Paavo Teittinen HS
16:29
YLINTÄ laillisuusvalvojaa edustava apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen aloittaa selvityksen siitä, miten poliisi tutkii seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltatapauksia ja onko tällaisen rikollisuuden tutkinnassa laajemmin ongelmia.

HS kertoi tammikuussa laajassa artikkelissa siitä, miten heikosti poliisi on tutkinut tällaista rikollisuutta. Artikkelissa viisi naista kertoo, miten vaikea on saada oikeutta.

Tutkinnat ovat seisoneet vuosia – niin, että rikosten syyteoikeuksia on myös vanhentunut.

Lue lisää: Mira raiskattiin ja dna-näyte osoitti tekijään, mutta poliisilta meni vuosi ottaa mies kiinni – Viisi naista kertoo HS:lle, miten vaikea on saada oikeutta

Esimerkiksi erään haastateltavan tapauksessa poliisilla kesti kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta kuulustella törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäiltyä miestä. Poliisin toiminta oli niin hidasta, että kuusi rikoksista ehti vanhentua, ja hidastelu saattoi vaikuttaa myös raiskaussyytteen kaatumiseen.

Lisäksi olennaista näyttöä on jäänyt hankkimatta. Yksi juttuun haastatelluista naisista joutui potentiaalisesti hengenvaarallisen lähisuhdeväkivallan uhriksi, mutta poliisi jätti kuulematta ilmeisiä todistajia, ja syyte kaatui. Vasta asianajajan kantelun jälkeen asiassa tehtiin lisätutkintaa, syyte nostettiin ja mies tuomittiin.

APULAISOIKEUSKANSLERI Puumalainen sanoo, että hän haluaa selvittää nyt tarkemmin, miten poliisi tutkii seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltaa ja liittyykö tällaisen rikollisuuden tutkintaan laajemmin ongelmia.

Kyseessä on vuoden sisään jo toinen iso apulaisoikeuskanslerin selvitys siitä, miten poliisi tutkii vakavia rikosepäilyjä. Viime keväänä Puumalainen aloitti laajan selvityksen siitä, miten poliisi tutkii ihmiskauppaa ja sen lähirikoksia. Selvitys alkoi sen jälkeen, kun HS oli paljastanut niissä olevan merkittäviä ongelmia.

Puumalainen antoi joulukuussa päätöksen, jossa hän arvosteli poliisia kovasanaisesti ja katsoi poliisin toimineen monen tutkinnan kohdalla lainvastaisesti. Yhden tutkinnanjohtajan toiminnasta on käynnissä myös poliisirikostutkinta.

Puumalaisen mukaan ihmiskauppa-asiaa selvittäessä tuli ilmi, että kyse ei ollut vain joistain lainvastaisista tai muuten ongelmallisista tutkinnoista, vaan laajemmista rakenteellisista ongelmista esimerkiksi osaamisessa ja viranomaisten yhteistyössä.

”Eli kyse ei ollut vain epäonnistumisista yksittäistapauksissa. Nyt on syytä katsoa lähemmin nämä seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevassa artikkelissa käsitellyt tapaukset ja hankkia myös muuta aineistoa”, Puumalainen sanoo.

”Minua kiinnostaa myös, onko näiden tässä artikkelissa käsiteltyjen rikostyyppien tutkinnassa yhtymäkohtia tai samankaltaisuuksia ihmiskaupparikosten tutkinnassa havaittuihin puutteisiin. Kyse on yhtä lailla vakavista rikoksista, keskeisistä perusoikeuksista ja usein hyvinkin haavoittuvassa asemassa olevista uhreista.”

YLIMMÄT laillisuusvalvojat ovat viime vuosina tarkastelleet poliisin toimintaa yksittäisissä seksuaali- sekä lähisuhdeväkivaltaa koskevissa tutkinnoissa.

Vuonna 2019 Puumalainen katsoi poliisin toimineen lainvastaisesti, kun se ei tehnyt rikosilmoitusta perheväkivaltatapauksessa.

Vuonna 2020 eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoi poliisin toimineen monella tapaa lainvastaisesti, kun 16-vuotiaan uhrin raiskaustutkinnassa ei ollut tehty mitään kahteen vuoteen, uhrin kyselyihin ei ollut vastattu ja uhria ei ollut ohjattu tukipalveluihin.

Jääskeläinen pyysi viime vuonna Poliisihallitukselta myös yleisemmin selvitystä siitä, miksi esitutkinnat kestävät niin pitkään. Poliisihallitus antoi vastauksensa nyt tammikuussa.

OIKEUSKANSLERI on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuusvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia. Apulaisoikeuskanslerilla on sama toimivalta kuin oikeuskanslerilla.

Apulaisoikeuskansleri voi aloittaa omatoimisesti selvityksen, jos sillä on aihetta epäillä viranomaisen menetelleen lainvastaisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä. Apulaisoikeuskansleri voi määrätä suoritettavaksi esitutkinnan ja syytteen nostettavaksi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa.