Punk in Finland

Täällä on toki kattilarummut kans toisinaan kovassa käytössä. Meitsi kun on pitkästä aikaa soittanut bassoa ja ostin vahvistimenkin, niin johan siihenkin on osoitettu varovaista kiinnostusta.

Tosin enimmäkseen vain minä pomputtelen ja vahvistinkin toimii useammin kaupan tiskinä.

Rouva osti perilliselle huuliharpun jo ennen syntymää, ei olla vielä annettu käyttöön ja odotan kauhulla sitä päivää ku annetaan

Ehkä se "katoaa" johonki ennen sitä

Sähköpiano toimii maagisena houkuttimena. Alan soittaa ja taapero ilmestyy. Kantta on välillä myös nostettu pois paikaltaan, joten kyllä se kiinnostaa. Soittaminen sitten on enempi häiriköintiä. Kapuloita ja triangeleja on tullu kavereitten muksuille vietyä niin paljon, että niitä tulee takasinkin. Musaa pitäis kyllä kuunnella enemmän. Ja tanssia.

Maurin Jopo wrote: ↑

12 Sep 2021, 21:16

Viisivuotias nyt ei mikään taapero ole, mut en keksiny parempaakaan topikkia. Kuolemapohdinnot on alkanu ja onneks suhtautuminen ei oo toistaseks niin ahdistunu ku itellä ton ikäsenä: ”onneksi sitten kun on kuollut, ei tarvii syödä. Eikä siihen ole pitkä aika.”

"Minä en kyllä isona ota tyttöystävää. Haluan katsoa telkkarista mitä itse haluan. Mutta kuka sitten soittaa ruumisauton?"

Karmii/naurattaa

Kuolemajutut 5-6-vuotiaalla on kyllä niin mutkatonta pohdintaa että isää välillä hirvittää kyydissä.
"Mihin silmät sitten menee kun kuolee? Laitetaanko silmätkin hautausmaahan? Tuleeko siellä arkussa sitten kylmä? Saako sinne ottaa vaatteita, lempilelun ja kirjan? Kuoleeko lehmä jos se syödään? Syödäänkö sen silmät ja ihokin? Minä en halua kuolla. Onko surullista jos koira kuolee? Liikkuuko muumiot siellä kääreissä? Mihin liha katoaa? Jos lihasta tulee tomua niin siivotaanko se tomu pois? Jääkö sitten pelkkä luuranko jolla on vaatteet? Kuoleeko kaikki?"

Papukaijani ei syö kovia munia wrote: ↑

11 Sep 2021, 13:11

Meikä tykittelee täällä musaa mukulan läsnäollessa tuosta noin vaan koko ajan, mutta ei tuo kovin paljoa innostu muusta kuin lastenjutuista. Ei siinä, näinhän se yleensä menee.

Ostin äskettäin Acceptin Blind Ragen, ja tyyppi ihastui sen härkäkanteen niin paljon, että on jo toista kertaa pyytänyt laittamaan sen soimaan. Ensimmäisellä kerralla ei ollut mieluista, mutta toisella kerralla ihastui ikihyviksi tähän biisiin. Ei siinä, ihan hyvää äkseptiähän tuo, ja varsinkin kun taustalaulut tuntuvat olevan kovasti mieleen. Tätä kirjoittaessa tuo vaan soi jo viidettä kertaa putkeen, ja kieltämättä perillisen Accept-psykoosi pääsi hieman yllättämään.

Oon huomannut saman eli pienelle väelle nuo levyt kolahtaa kansikuvan perusteella eikä musiikillinen sisältö sitten kummemmin tunnu vaikuttavan kerran muodostuneeseen mielipiteeseen. Meillä on 4v onnellinen päästessään pakun kyytiin ja aina silloin pitää laittaa Ritchie Blackmore's Rainbow soimaan, koska kansikuva on kaverilla jäänyt mieleen.

Muutettiin eilen ja 10h fyysisen rehkimisen jälkeen olis yöunet maistuneet mutta taaperolla puhkesi ilmeisesti korvatulehdus kun huusi läpi yön, sain nukuttua ehkä 3h pienissä pätkissä. Aamulla tyyppi oli kuin mitään ei olisi tapahtunut ja alkoi purkaa muuttolaatikoita lauleskellen

1005 wrote: ↑

15 Sep 2021, 10:57

Pikku Hässäkkä wrote: ↑

15 Sep 2021, 10:37

Poikani sai 3v lahjaksi kazoo pillin. Tunti lahjan antamisen jälkeen olin varma että tämä ei ollut hyvä idea

itsehän ostin ihan toopena lidlistä jonkusen soittimen. niistä se pilli on kyllä vihoviimeinen keksintö kolmevuotiaan kanssa.

Juuh. Meillä on tolle kerynyt soitinkori missä on vaikka sun mitä ukulelestä huuliharppuun. Sen se sit muutaman kerran viikossa ottaa kantoon ja ilmottaa lähtevänsä reeneihin eli menee kellariin pitämään mekkalaa. Tosin nyt on innostunut soittelee synilla ja tekee hienoja omia biisejä.

Pikku Hässäkkä wrote: ↑

29 Sep 2021, 12:12

1005 wrote: ↑

15 Sep 2021, 10:57

Pikku Hässäkkä wrote: ↑

15 Sep 2021, 10:37

Poikani sai 3v lahjaksi kazoo pillin. Tunti lahjan antamisen jälkeen olin varma että tämä ei ollut hyvä idea

itsehän ostin ihan toopena lidlistä jonkusen soittimen. niistä se pilli on kyllä vihoviimeinen keksintö kolmevuotiaan kanssa.

Juuh. Meillä on tolle kerynyt soitinkori missä on vaikka sun mitä ukulelestä huuliharppuun. Sen se sit muutaman kerran viikossa ottaa kantoon ja ilmottaa lähtevänsä reeneihin eli menee kellariin pitämään mekkalaa. Tosin nyt on innostunut soittelee synilla ja tekee hienoja omia biisejä.

Onko taaperonne perustanut black metal-bändinsä oheen jo dungeon synth-sivuprojektin?

Sain tänään töihin asti kuvan hailaavasta yksisarvisesta.

Maurin Jopo wrote: ↑

12 Sep 2021, 21:16

Viisivuotias nyt ei mikään taapero ole, mut en keksiny parempaakaan topikkia. Kuolemapohdinnot on alkanu ja onneks suhtautuminen ei oo toistaseks niin ahdistunu ku itellä ton ikäsenä: ”onneksi sitten kun on kuollut, ei tarvii syödä. Eikä siihen ole pitkä aika.”

Kissa kuoli ja piti nelivuotiaan kanssa sitä käsitellä. Itse porasin kolmisen päivää putkeen (tämäkin taisi olla ensimmäinen kerta, kun lapsi näki että minäkin saatan itkeä joskus) ja olin aivan paskana. Lapsi taas oli selvästi harmissaan, mutta lohdutti itseään - ja yritti meitä muita - toteamalla, että onneksi meillä on vielä yksi kissa täällä kotona.

Vaikeinta tilanteessa hänelle tuntui olevan vanhemman surun käsittely ja ymmärtäminen. Enpä tätäkään olisi ennalta osannut arvata.

Päiväkoti ja toinen paikka muuttavat ensi syksyksi yhteisiin väistötiloihin, joka on jossain n. 10km säteellä nykyisestä - meidän kannalta epäedulliseen ilmansuuntaan. Olen jo nyt stressannut aamurutiineja, jos toinen vanhemmista menee kuudeksi ja toinen kasiksi töihin, ja väistötilojen suunta on täysin päinvastaisessa kuin mihin pitäisi mennä. Kahden lapsen, 5v ja 1v:n kanssa tällainen sompaaminen vaatisi ihan kivasti lisää aikaa ja vaivaa logistisen painajaisen selvittämiseksi. Täytyy varmaan pistää uudet paikat talvella hakuun, jos tuon sijainti paljastuu ihan älyttömäksi tai siitä sijainnista ei ala ajoissa kuulua mitään. Graaahhhh

Toi päiväkodin muuttaminen tollain on kyllä mahdollisimman ikävä juttu, tossahan menee toista tuntia viedä mukula sinnne. Meidän nuorempi vaihtoi päiväkotia kolme kertaa, eli eka oli niin kaukana, ettei me jaksettu sitä rallia kuin vuosi, toka oli kiva ja isosiskolleenkin tuttu mutta se lopetettiin ja mukulat hajautettiin lähiseudun päiväkoteihin, onneksi toi pääsi siihen lähimpään. Mutta ei tainnut hirveästi tuottaa vaikeuksia tottua uusiin kavereihin, osa tietty seurasi siitä edellisestä tuohon.

ana-conda wrote: ↑

11 Oct 2021, 22:42

Sain tänään töihin asti kuvan hailaavasta yksisarvisesta.

Hails!

Kolmivuotias tapaili eilen Gettomasan Lössi-biisin kertsiä. Tänään palattiin Leipuri hiiva-linjalle.

Täällä lähinnä öristään. Kakara ei ole death metallia kylläkään kuunnellut.

Pääsinpähän eilen kokemaan uusia puolia vanhemmuudessa. Olin menossa hakemaan alle kaksivuotiasta taaperoa päivähoidosta ja näin kun isompi lapsi tuuppasi tämän ohi kävellessään maahan kaksin käsin. Hoitaja ei vissiin nähnyt tilannetta mutta näytin varmaan sen verran hämmentyneeltä ja vihaiselta että kysyi mikä homma. Hoitaja selitti että siinä oli ollut jotain kiistaa keinuvuoroista ja isompi lapsi purki suuttumuksensa meidän sivulliseen taaperoon. Isomman lapsen isä tuli samaan aikaan hakemaan tätä ja naureskeli kun hoitaja kertoi mitä oli tapahtunut.

Kokonaisuudessaan hämmentävä tilanne kun ei ole tuollaiseen ennen joutunut joten poistuin vaan paikalta. voimakas suojeluvaisto nousi selvästi pintaan, mutta samalla tajuan ettei kyseessä ollut mikään vakava homma ja lapset tekee typeriä asioita jatkuvasti.