Punk in Finland

Suolen Uutiset wrote:
okakuu 13, 202310:20
Hallitus korjaa koulutuspolitiikassa tehtyjä virheitä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela tervehtii ilolla hallituksen politiikkaa peruskoulutuksen ja perustaitojen vahvistamiseksi. Orpon hallitus tekee lukuisia toimia, joilla paikataan koulutuspolitiikassa vuosien saatossa tehtyjä virheitä, joiden seurauksena Pisa-tulokset ovat laskeneet ja nuorten osaamistaso ja elämänhallintataidot romahtaneet.

– Kritisoin viime kaudella useasti silloisen hallituksen päätöstä pidentää oppivelvollisuutta ja tehdä toisesta asteesta maksutonta. Mielestäni siinä tehtiin ratkaisuja väärässä järjestyksessä ja rahoitusta kohdennettiin huonosti. Pohja olisi pitänyt laittaa ensin kuntoon, Jari Koskela sanoo ja jatkaa:

– Peruskoulustamme on valitettavasti päässyt etenemään nuoria vailla aitoa osaamistasoa ja tätä vajetta on toisella asteella jouduttu paikkaamaan. Tämä on kuormittanut kohtuuttomasti toisen asteen opettajia ja ollut oppilaidenkin kannalta enemmän vajaavaista sosiaalipolitiikkaa kuin koulutuspolitiikkaa.

Kouluille enemmän toimivaltuuksia

Hallitus tähtää toimillaan oppimistulosten sekä koulutustason nousuun. Peruskoulutuksen vahvistamiseen satsataan hallituskaudella 200 miljoonaa pysyvää rahoitusta. Myös toisen asteen opinto-ohjaukseen panostetaan.

– Merkittävä parannus peruskoulutukseen on myös tulevat lainsäädäntömuutokset, joilla kouluille annetaan nykyistä laajempia toimivaltuuksia rajoittaa puhelinten käyttöä koulupäivän aikana. Liiallisen digilaitteiden käytön sekä oppimistulosten laskun välillä on selkeä yhteys. Itse kukin varmasti on huomannut älylaitteiden käytön heikentävän keskittymiskykyä, Koskela muistuttaa.

Koskela pitää tärkeänä, että peruskoulutukseen tehtävien panostusten lisäksi vahvistetaan varhaista puuttumista sekä harjoitetaan perhemyönteistä ja perheitä tukevaa politiikkaa, jotta syrjäytymiskehitykset saadaan parhaiten ennaltaehkäistyä.

https://www.oaj.fi/politiikassa/koulutu ... t-20122019Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen järjestämiseen kunnat saivat vuonna 2019 valtionosuutta 304 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Osuus valtionosuudesta on laskennallinen, sillä valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä.

Esi- ja perusopetus
Esi- ja perusopetuksen järjestämiseen kunnat saivat vuonna 2019 valtionosuutta 517 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Osuus valtionosuudesta on laskennallinen, sillä valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä.

Lukiokoulutus
Lukiokoulutuksen rahoitus on laskenut 709 miljoonasta eurosta (2012) 601 miljoonaan euroon (2019). Rahoituksen reaaliarvo on kutistunut 148 miljoonaa euroa.

Ammatillinen koulutus
Ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtainen rahoitus on pienentynyt 23 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2017.
Tämä tarkoittaa kokonaisbudjetissa noin 436 miljoonan euron vähennystä suhteessa siihen, että yksikköhinta olisi pidetty reaalitasoisesti samana.

Korkeakoulutus
Korkeakoulutuksen perusrahoitus on pienentynyt.
Reaaliarvoltaan ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on kutistunut 224 miljoonaa euroa ja yliopistojen 300* miljoonaa euroa vuodesta 2011 vuoteen 2019.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009920163.html
Yksittäinen alle 10 miljoonan leikkaus herättää suurta vastustusta, vastuu­ministeri Rydmankin harmissaan – ”Syksy on menetetty”

Ministeriö olisi halunnut tuplata tehokkaana pidetyn audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen. Nyt se on vaarassa loppua kokonaan. Vaikutukset tv-tuotantoalalle olisivat hyvin kielteiset, sanoo alan edunvalvontajärjestö.

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) pyrkii etsimään rahaa audiovisuaalisen alan tuotantokannustimeen, jota ei hallituksen budjettiesityksestä löydy. Kannustimen lakkauttamisesta ovat olleet huolissaan muun muassa kansanedustajat Jouni Ovaska (kesk) ja Nasima Razmyar (sd). Kannustinta ovat saaneet monet tunnetut tv-tuotannot.
Erno Laisi
10:02

PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok) hallituksen yksittäinen alle kymmenen miljoonan euron leikkaus herättää kokoonsa nähden suurta vastustusta. Aiheesta on jätetty eduskunnassa jo kaksi kirjallista kysymystä, ja useat opposition kansanedustajat ovat kritisoineet leikkausta kovin sanoin.

Kritiikkiä herättävä leikkaus kohdistuisi audiovisuaalisen alan tuotantokannustimeen. Työ- ja elinkeinoministeriö esitti kannustimen tuplaamista 20 miljoonaan euroon, mutta budjettiesityksessä rahaa ei ole esitetty lainkaan.

Av-kannustimelle tälle vuodelle myönnetty 9,5 miljoonan euron rahoitus loppui jo kesäkuun alussa.

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) pyrkii löytämään ratkaisun, jolla tuotantokannustinta voidaan jatkaa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

ASIA on noussut esiin myös eduskunnan budjettikeskustelussa. Asiasta vastaava elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) kertoi, että työ- ja elinkeinoministeriö selvittää, miten olisi mahdollista turvata kannustimen jatkuminen.

– Se tosiaan ei valitettavasti sisälly tähän budjettiesitykseen, mutta teemme ministeriössä parhaamme sen suhteen, että löytäisimme jonkin sellaisen tavan, jolla tälle tuelle saataisiin jatkoa, Rydman sanoi täysistunnossa keskiviikkona.

”
Teemme ministeriössä parhaamme.

– Kun budjetista eduskunnassa keskustelua käydään, niin täälläkin pohditaan, että millä tavalla mahdollisesti voidaan alaa vastaan tulla, koska se on osoittautunut varsin tehokkaaksi ja hyväksi tukimuodoksi.

Tuotantokannustinta ovat viime vuosina saaneet muun muassa draamasarjat Karppi (ylin kuva) ja Sorjonen sekä animaatiosarja Muumilaakso.

TUOTANTOKANNUSTIN on enintään 25 prosentin maksuhyvitys av-tuotannon Suomeen käytetystä rahasta, esimerkiksi palkoista sekä tavara- ja palveluostoista. Kannustin on tarkoitettu elokuviin, dokumentteihin, draamasarjoihin ja animaatioihin, joiden budjetista vähintään 25 prosenttia tulee ulkomailta.

Kannustinta ovat viime vuosina saaneet muun muassa tunnetut draamasarjat Ivalo, Karppi, Sorjonen ja Kaikki synnit sekä animaatiosarja Muumilaakso.

KIRJALLISIA kysymyksiä kannustimen kohtalosta on jätetty kaksi. Ensimmäisen on jättänyt vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö ja toisen keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska yhdessä vihreiden kansanedustajan Fatim Diarran kanssa.

Hyrkkö sanoo olevansa tyrmistynyt hallituksen aikomuksesta ajaa tuotantokannustin alas.

– Kannustimen lopettaminen tarkoittaisi leikkausta kasvusta, verotuloista ja työllisyydestä. Tämä on jälleen yksi osoitus hallituksen puheiden ja tekojen välisestä ristiriidasta, Hyrkkö sanoo tiedotteessaan ja vetoaa hallitukseen, jotta se korjaisi asian täydentävässä talousarvioesityksessään.

Vihreiden Saara Hyrkkö ja keskustan Jouni Ovaska ovat jättäneet kirjalliset kysymykset tuotantokannustimesta.

Ovaskan ja Diarran mukaan av-kannustimen lakkauttaminen olisi ”vakava isku koko suomalaiselle kulttuurille”.

– Av-kannustimen avulla alan kasvu on ollut nopeaa. Sen lopettaminen tarkoittaisi leikkauksia kasvusta ja työllisyydestä, sanoo Ovaska kansan­edustaja­kaksikon yhteisessä tiedotteessa.

Nasima Razmyar on kritisoinut hallitusta av-kannustimen lakkautusaikeista.

ASIAAN on kiinnittänyt huomiota myös Sdp:n vara­puheenjohtaja, kansan­edustaja Nasima Razmyar.

Hän viittaa tiedotteessaan audio­visuaalisen alan edunvalvonta­järjestön APFI:n laskelmiin, jonka mukaan jokainen euro kannustin­tukea tuo valtiolle välittömiä tuloja 1,4 euroa. IS on nähnyt APFI:n laskelmat.

Razmyarin mielestä kannustimen lakkauttaminen olisi ”ajattelematon ja suora leikkaus pois suomalaisen elokuva- ja tv-alan kehittymisestä, työ­paikoista, vero­tuloista ja kansain­välisestä kasvusta”.

– Tähän yhteen päätökseen kiteytyy hallituksen leikkaus­politiikan ajattelemattomuus. Kun katsoin budjetti­kirjaa, niin piti hieraista silmiä, että onko tässä käynyt paino­virhe tai vahinko, niin uskomaton tämä päätös on, sanoo Razmyar tiedotteessaan.

”
Päätökseen kiteytyy hallituksen leikkauspolitiikan ajattelemattomuus.

Alan edunvalvontajärjestön APFI:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa arvioi, että kannustimen yliviivaaminen budjetista on työtapaturma. ”Punakynän käyttäjät” eivät välttämättä ole ymmärtäneet, mitä ovat lakkauttamassa, hän sanoo.

– Onneksi hallitukselta on tulossa vielä täydentävä talousarvio, joten tämä ehditään korjata, jos halua on. Keinoja on, jos tahtoa on. Onneksi hallituksessa vaikuttaa vielä olevan vahva tuki asialle.

Jos kannustin todella lakkautettaisiin, sillä olisi audiovisuaalisen alalle suuret kielteiset vaikutukset, Kuulasmaa sanoo.

– Kyllä tämä erittäin kriittistä alalle on. Tämä syksy on jo käytännössä menetetty. Monessa tuotantoyhtiössä on yt-neuvottelut käynnissä, Kuulasmaa sanoo viitaten jo kesäkuussa loppuneeseen kannustinpottiin.

Ilta-Sanomille ministeri Rydman kommentoi asiaa erityisavustajansa välityksellä.

– Kannustin ei ole budjetissa, mutta pyrimme ministeriössä edelleenkin löytämään tukeen resursseja ensi vuodelle. Se ei ole helppoa, mutta teemme parhaamme.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009919993.html
Suomi-Venäjä-seuran tuki lakkaa – Erkki Tuomioja ärähti: ”Harvinaisen typerä esitys”

Tuomiojan mukaan hallituksen päätös sataa Vladimir Putinin laariin.

Konkaripoliitikko, historioitsija ja tietokirjailija Erkki Tuomioja näkee, että Venäjä saa hallituksen päätöksestä iloittavaa, kun Venäjän ”ei-ystävälliseksi” julistaman seuran valtionapu päättyy Suomessa.
Petri Seppä
12.10. 23:01

Entinen ministeri ja pitkäaikainen kansanedustaja, nykyinen Helsingin kaupungin­valtuutettu Erkki Tuomioja (sd) suomi kovin sanoin hallituksen päätöstä lopettaa Suomi-Venäjä-seuran rahoitus.

– Olipa taas harvinaisen typerä esitys hallitukselta lopettaa Suomi-Venäjä-Seuran valtionapu. Putin voi taputtaa tälle esitykselle, joka kohdistuu järjestöön, jonka hänen hallintonsa on julistanut ”ei-ystävälliseksi” ja joka on tiukasti arvostellut Venäjän käymää sotaa, Tuomioja kirjoitti Facebook-tilillään torstai-iltana.

Tuomiojan mukaan on tärkeää tukea Venäjän kulttuuria, historiaa ja kieltä tunnetuksi tekevää järjestöä ”ja sen yhteydenpitoa Venäjän hyökkäyssotaa vankeus­tuomiota uhmaten vastustaviin venäläisiin”, vaikka Venäjää pidetäänkin sotansa takia vihollis­valtiona.

Suomi–Venäjä-seura sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuoden 2023 aikana 486 000 euroa rahoitusta, mikä oli jo merkittävästi aiempia vuosia pienempi avustussumma. Vuonna 2022 seura sai rahoitusta 825 900 euroa.

Ensi vuonna tuki lakkaa kokonaan.

– Ei ole perusteltua jatkaa ystävyys­seura­toimintaa julmaa hyökkäyssotaa käyvän valtion kanssa, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok) sanoi eduskunnassa torstaina.

Seuran toiminta on herättänyt epäluuloja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Venäjä lopetti yhteistyön seuran kanssa viime vuoden kesäkuussa, kun seura tuomitsi Venäjän sotatoimet.

Valtionapu on kattanut suuren osan Suomi-Venäjä-seuran budjetista.

Seura kertoo tärkeimmäksi tehtäväkseen edistää suvaitsevaisuutta ja monikielistä kanssakäymistä sekä tuoda yhteen suomen- ja venäjänkielisiä.

Suomi–Venäjä-seura ei aio jättää asiaa tähän vaan aikoo keskustella vielä opetus- ja kulttuuri­ministeriön kanssa. Valtionavun päättymisellä olisi radikaali merkitys seuran toiminnalle, koska apu kattaa 60–70 prosenttia seuran budjetista.

HALLITUKSEN yllätyspäätös muuttaa varainsiirto­veroa kasvattaa tuloeroja kokonaisuudessaan hieman, arvioi valtiovarain­ministeriö lakiesityksessään.

Hallitus esitti torstaina varain­siirto­veron alentamista ja ensiasunnon ostajien varain­siirto­vero­vapauden poistamista.

Lakiesityksen vaikutusarvion mukaan muutoksen vaikutus tulojen jakautumista kuvaavaan Gini-kertoimeen on noin 0,03 prosentti­yksikköä.

Gini-kerroin on kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen jakautumista kuvaava indikaattori, jonka asteikko on nollasta sataan. Mitä korkeampi indikaattorin arvo on, sitä suuremmat tuloerot ovat.

Muutoksen arvioidaan kasvattavan sekä vähiten että eniten ansaitsevien käytettävissä olevia tuloja, mutta euro­määräisesti vaikutus on suurin ylimmässä tulo­kymmenyksessä.

Tulonjako­tilastossa jokaisessa tulo­kymmenyksessä on kymmenen prosenttia väestöstä. Ensimmäiseen tulo­kymmenykseen kuuluu pienituloisin kymmenes ja viimeiseen suurituloisin.

VAIKUTUSARVIOINNIN mukaan muutos kasvattaa käytettävissä olevaa tuloa ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä tulo­kymmenyksissä sekä yhdeksännessä ja kymmenennessä tulo­kymmenyksissä.

Käänteinen kastijärjestelmä wrote: ↑

13 Oct 2023, 13:32

Vahvan ja välittävän Suomen yhteinen vene...ainiin mutta eihän teillä köyhillä ole edes venettä

otsasuoni sykkii wrote: ↑

13 Oct 2023, 13:32

Käänteinen kastijärjestelmä wrote: ↑

13 Oct 2023, 13:32

Vahvan ja välittävän Suomen yhteinen vene...ainiin mutta eihän teillä köyhillä ole edes venettä

Köyhät toimii tappina

Rilli Bönthö Vapaus wrote: ↑

13 Oct 2023, 15:42

otsasuoni sykkii wrote: ↑

13 Oct 2023, 13:32

Käänteinen kastijärjestelmä wrote: ↑

13 Oct 2023, 13:32

Vahvan ja välittävän Suomen yhteinen vene...ainiin mutta eihän teillä köyhillä ole edes venettä

Köyhät toimii tappina

Fendereinä pikemminkin

Lukijan mielipide
Hallituksen esittämät keinot eivät auta työttömiä
Valtiovarainministeriön tulee nyt avata ne laskelmat, joiden mukaan esitetyt leikkaukset lisäävät työllisyyttä.


Riikka Purra, Petteri Orpo, Anna-Maja Henriksson ja Sari Essayah tiedotustilaisuudessa 20. syyskuuta.
Riikka Purra, Petteri Orpo, Anna-Maja Henriksson ja Sari Essayah tiedotustilaisuudessa 20. syyskuuta. KUVA: RIO GANDARA / HS

2:00
HALLITUS leikkaa rajusti työttömien ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien tuista ja toistaa uskomustaan sadantuhannen uuden työllisen ilmestymisestä. Avoimia työpaikkoja on kuitenkin selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Merkittävä määrä niistäkin on kaupan tuntityötä, tarjoilijoiden keikkoja, puhelinmyyntiä tai muuta epätyypillistä työtä, jonka tekijöitä hallitus tulee rankaisemaan monin tavoin. Työttömyyden ennustetaan lisääntyvän.

Työvoimapulaa on kyllä, mutta lähinnä niillä aloilla, joilla uuvutaan heikkojen työolojen tai alipalkkauksen vaatiman yli- tai sivutöiden takia, tai alueilla, joilla osaavaa työvoimaa ei ole. Näihin asioihin hallitus ei esitä korjauksia.

Yhtä työpaikkaa hakee nyt jopa satoja ihmisiä. Hallituksen ilmoituksen mukaan työnhakuvelvoitetta ”kevennetään”, mutta työttömyys ei tällä kevene. Näyttääkin, että tavoitteena on vain poistaa kiusallisen suureksi paisunut työhakemusten tulva.

Hallitusohjelma ei ota huomioon tiedossa olevia työllistymisen esteitä. Erityisesti terveydentila koetaan keskeiseksi työllistymisen esteeksi. Työttömien terveystarkastukset, kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta ovat vaikeuksissa. Silti hyvinvointialueita ajetaan talousvaikeuksiin.

Yritykset tarvitsevat osaajia ja työnhakijat osaamista. Silti hallitus esittää leikkauksia aikuiskoulutukseen ja opistojen rahoitukseen. Opiskelijoiden velkaantumisuhka vie työnantajilta osaamista ja työntekijöiltä mahdollisuuksia. Anonyymi rekrytointi auttaisi työllistymään. Tätä ei tueta. Työttömän suojaosuus tukisi toimeentulon hankkimista – se ollaan poistamassa.

Irtisanomissuojan heikennys ei lisää työpaikkoja, mutta se lisää pitkäaikaistyöttömyyttä. Työssä olevat ja noin kolmikymppiset työllistyvät parhaiten. Erityisesti ikääntyneet irtisanotut työllistyvät erittäin heikosti.

Onko hallituksella todella halua lisätä työttömien työllistymistä, lisätä työnkiertoa, jotta työtä saadaan jaettua, ottaa kaikki mukaan rakentamaan Suomen talouselämää sekä parantaa työttömien kykyä vastaanottaa työtä? Jos on, sen tulisi näkyä.

Valtiovarainministeriön tulee nyt avata ne laskelmat, joiden mukaan esitetyt leikkaukset lisäävät työllisyyttä.

Irma Hirsjärvi

filosofian tohtori, tutkija

Työttömien keskusjärjestön hallituksen puheenjohtaja
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009915840.html

Rilli Bönthö Vapaus wrote: ↑

13 Oct 2023, 22:27

Hämmentää siis, etteikö tässä nähdä miten tämä tulee yhteiskuntaan vaikuttamaan. Rikollisuus ja syrjäytyminen tulee vain lisääntymään ja se vaikuttaa tuolla ihan kattavasti elämänlaatuun ja elämän kokemuksiin vauvasta vaariin. Ei se ole yhteiskunta, jonka ainakaan minä tahdon ja jos siihen ajetaan tällä tavoin, eikä pakollisena täysin ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksista, niin tyhmää on.