Tuli iso....Voitto -hallituksen kokoamisen ja toiminnan seuraaminen

[Master of Speed]

helmikuussa mahdollisesti alkava ja pitkäkestoinen yleislakko saa jotain vaikutusta aikaan.

Se vaikutus on, että joka henkilölle lakkosakko käteen ja osallistuneet liitot pois yhdistysrekisteristä. Selittäkää mulle, miksi näin ei tapahtuisi?

Defeatismi vähän vaivaa

No esim. uusi laki ei ehdi tuohon mennessä voimaan.

[pidetään symposium]

helmikuussa mahdollisesti alkava ja pitkäkestoinen yleislakko saa jotain vaikutusta aikaan.

Se vaikutus on, että joka henkilölle lakkosakko käteen ja osallistuneet liitot pois yhdistysrekisteristä. Selittäkää mulle, miksi näin ei tapahtuisi?

Defeatismi vähän vaivaa

No esim. uusi laki ei ehdi tuohon mennessä voimaan.

Oletko ihan varma? Laitetaan kaikki nopeutettuna, sivuutetaan kaikki vakiintuneet herrasmieskäytännöt kuten lausuntokierrosten minimiajat, perustuslakivaliokunta on kumileimasin.

[Sludget_lahkeessa]

Kokoomusnuorten uusi puheenjohtaja kannustaa leikkauksia vastustavia opiskelijoita menemään töihin

25-vuotias oikeustieteen maisteri Binga Tupamäki on Kokoomusnuorten uusi puheenjohtaja. Hän haluaa terävöittää nuorisojärjestön sanomaa ja petrata järjestöä arvokeskustelussa.

Kokoomusnuorten uuden puheenjohtajan Binga Tupamäen, 25, mukaan opiskelijoiden asema Suomessa on hyvä.

– Kouluttautuminen on monelta osin täysin maksutonta ja sitä tuetaan opintorahalla. Lisäksi opiskelijat voivat saada asumis- ja ateriatukea, Tupamäki luettelee.

Aihe on ollut tänä syksynä pinnalla, kun opiskelijat ovat järjestäneet eri puolilla Suomea mielenilmauksia ja kampusvaltauksia. Taustalla on ollut opiskelijoiden huoli siitä, mitä etenkin opintotuen indeksijäädytys ja asumistuen heikennys tarkoittavat toimeentulolle.

Tupamäki ei näe Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimia radikaaleina.

Hallitus haluaisi ohjata opiskelijoita nykyistä enemmän yhteisasumiseen. Tupamäki kävisi mielellään keskustelua siitä, että opiskelijat voisivat pärjätä myös soluasunnoissa, jos asumisen tukea pienennettäisiin.

– Opiskelijoilla on myös enemmän mahdollisuuksia muuttaa tulotasoaan, toisin kuin vaikka eläkeläisillä.

Tulotason muutoksella Tupamäki tarkoittaa työntekoa. Hän on itse tehnyt töitä melkein koko opiskeluajan ja näkee myös opintolainan hyvänä asiana.

Hänen mielestään on kannustavaa, että valtio on valmis maksamaan 40 prosenttia lainasta, jos opinnot suoritetaan tavoiteajassa.

– Valtio ei voi kuitenkaan kantaa kaikkea vastuuta yksilön toimeentulosta, ei edes opiskelijoiden.

Arvokarttaa oikealle
Kokoomusnuoret on kokoomuksen nuorisojärjestö.

Tupamäen mielestä kokoomus nähdään liian oikeistoradikaalina puolueena, koska yhteiskunnan keskustelukulttuuri ja odotukset ovat värittyneitä vasemmistolaisen aatemaailman perusteella.

– Tästä näkökulmasta kokoomuksen maltillisetkin ehdotukset näyttävät mullistavilta, eikä ideoita haluta ottaa edes vastaan.

Tuore puheenjohtaja haluaisi terävöittää Kokoomusnuorten sanomaa ja petrata järjestöä arvokeskustelussa.

– Kokoomusnuorten ei tule tyytyä vain yksittäisiin kannanottoihin päivän trendikkäistä aiheista. Tavoitteena on liikuttaa keskivertosuomalaisen arvokarttaa oikealle.

Binga Tupamäki valittiin Kokoomusnuorten puheenjohtajan tehtävään lauantaina Tampereella järjestön liittokokouksessa. Tupamäki aloittaa tehtävässä tammikuussa, ja hän toimii järjestön puheenjohtajana seuraavat kaksi kautta.

Tupamäki on toiminut muun muassa vuodesta 2017 lähtien Kauniaisten kaupunginvaltuutettuna ja ollut ehdolla kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa.

https://yle.fi/a/74-20058710

Siis miten helvetissä opiskelu on monelta osin maksutonta jos joutuu ottamaan kymmeniä tuhansia lainaa, josta korvataan korkeintaan 40%?

[Texas-Peten soosit]

Tuokaan ei ole opiskellut mitään oikeaa tiedettä, vaan opetellut lakipykäliä ulkoa

[MOISIO]

Siis miten helvetissä opiskelu on monelta osin maksutonta jos joutuu ottamaan kymmeniä tuhansia lainaa, josta korvataan korkeintaan 40%?

Noi oikeustieteilijät on just tommosia vitun vänkääjiä että opiskeluhan on maksutonta koska ei ole lukukausimaksuja, muut menot kuten ruoka ja asuminen ja mahdolliset opiskeluvälineet sun muut voi sitten rahoittaa haluamallaan tavalla, jos ei laina maistu niin pyytää sitten vaikka vanhemmilta tai MENEE TÖIHIN!

[Herrasmies Asetus Tehtaalla]

– Opiskelijoilla on myös enemmän mahdollisuuksia muuttaa tulotasoaan, toisin kuin vaikka eläkeläisillä.

Tulotason muutoksella Tupamäki tarkoittaa työntekoa. Hän on itse tehnyt töitä melkein koko opiskeluajan ja näkee myös opintolainan hyvänä asiana.

Eläkeläisillä on kirjaimellisesti ollut koko työura aikaa vaikuttaa nykyiseen tulotasoonsa, joka on täysin vastikkeetonta eläköitymisen jälkeen.

Opiskelija sen sijaan voi mennä töihin (vaikuttamaan tulotasoonsa) mutta jos haluaa valmistua niin töitä ei voi tehdä liikaa (koska viikosta loppuvat tunnit kesken) ja toisaalta tulorajat iskevät vastaan jos tienaat liikaa (niin kauan kun vielä haluat tukia nostaa opiskelijana). Eli voit vaikuttaa(lue: jonglöörata) tulotasoosi mutta sitten et ole enää opiskelija vaan täysipäiväinen työntekijä.

[Tapuli Rihmasto]

– Opiskelijoilla on myös enemmän mahdollisuuksia muuttaa tulotasoaan, toisin kuin vaikka eläkeläisillä.

Tulotason muutoksella Tupamäki tarkoittaa työntekoa. Hän on itse tehnyt töitä melkein koko opiskeluajan ja näkee myös opintolainan hyvänä asiana.

Eläkeläisillä on kirjaimellisesti ollut koko työura aikaa vaikuttaa nykyiseen tulotasoonsa, joka on täysin vastikkeetonta eläköitymisen jälkeen.

Opiskelija sen sijaan voi mennä töihin (vaikuttamaan tulotasoonsa) mutta jos haluaa valmistua niin töitä ei voi tehdä liikaa (koska viikosta loppuvat tunnit kesken) ja toisaalta tulorajat iskevät vastaan jos tienaat liikaa (niin kauan kun vielä haluat tukia nostaa opiskelijana). Eli voit vaikuttaa(lue: jonglöörata) tulotasoosi mutta sitten et ole enää opiskelija vaan täysipäiväinen työntekijä.

+ burnoutissa

Ja siis onko niin että ihmisiltä on työn teko kielletty eläköitymisen jälkeen? Eikö silloin ole vaikka miten paljon aikaa tehdä jotain 500€/kk kikkailua? Subiin vaan sämpylätaiteilijaksi, kyllä sinne varmaan kuusikymppinenkin pääsee.

[superlemmikki]

– Opiskelijoilla on myös enemmän mahdollisuuksia muuttaa tulotasoaan, toisin kuin vaikka eläkeläisillä.

Tulotason muutoksella Tupamäki tarkoittaa työntekoa. Hän on itse tehnyt töitä melkein koko opiskeluajan ja näkee myös opintolainan hyvänä asiana.

Eläkeläisillä on kirjaimellisesti ollut koko työura aikaa vaikuttaa nykyiseen tulotasoonsa, joka on täysin vastikkeetonta eläköitymisen jälkeen.

Opiskelija sen sijaan voi mennä töihin (vaikuttamaan tulotasoonsa) mutta jos haluaa valmistua niin töitä ei voi tehdä liikaa (koska viikosta loppuvat tunnit kesken) ja toisaalta tulorajat iskevät vastaan jos tienaat liikaa (niin kauan kun vielä haluat tukia nostaa opiskelijana). Eli voit vaikuttaa(lue: jonglöörata) tulotasoosi mutta sitten et ole enää opiskelija vaan täysipäiväinen työntekijä.

Bonuksena tai kirsikkana sopassa vielä mahdollisuus polttaa itsensä loppuun, dropata sekä työt että opiskelut ja toipumisen jälkeen vaihtoehdoista paluu töihin on paljon opiskelua helpompaa. Näin generoidaan esim. meitä tutkinnottomia it-alan ammattilaisia, jotka ollaan pulassa työpaikkakisassa välittömästi kun lähtee työt alta

[MOISIO]

Tossa tiistain opintotukilakikeskustelussa kokoomuksen Heinonen käytti puheenvuoron siihen että opiskelijoiden tulorajat pitäis poistaa kokonaan niin sitten saa tehdä niin paljon töitä kuin haluaa, miksi ahkeria opiskelijoita rangaistaan siitä että he haluavat parantaa toimeentuloaan tekemällä töitä opintojen ohessa

Miten musta tuntuu että tämmönen muutos johtais lähinnä siihen että opintotukea voitais pienentää entisestään ja jossain kohtaa lakkauttaa kokonaan koska "ainahan voi tehdä niin paljon töitä kuin haluaa" jos opintolaina ei riitä

[stingin speedot dunessa]

– Opiskelijoilla on myös enemmän mahdollisuuksia muuttaa tulotasoaan, toisin kuin vaikka eläkeläisillä.

Tulotason muutoksella Tupamäki tarkoittaa työntekoa. Hän on itse tehnyt töitä melkein koko opiskeluajan ja näkee myös opintolainan hyvänä asiana.

Eläkeläisillä on kirjaimellisesti ollut koko työura aikaa vaikuttaa nykyiseen tulotasoonsa, joka on täysin vastikkeetonta eläköitymisen jälkeen.

Opiskelija sen sijaan voi mennä töihin (vaikuttamaan tulotasoonsa) mutta jos haluaa valmistua niin töitä ei voi tehdä liikaa (koska viikosta loppuvat tunnit kesken) ja toisaalta tulorajat iskevät vastaan jos tienaat liikaa (niin kauan kun vielä haluat tukia nostaa opiskelijana). Eli voit vaikuttaa(lue: jonglöörata) tulotasoosi mutta sitten et ole enää opiskelija vaan täysipäiväinen työntekijä.

Bonuksena tai kirsikkana sopassa vielä mahdollisuus polttaa itsensä loppuun, dropata sekä työt että opiskelut ja toipumisen jälkeen vaihtoehdoista paluu töihin on paljon opiskelua helpompaa. Näin generoidaan esim. meitä tutkinnottomia it-alan ammattilaisia, jotka ollaan pulassa työpaikkakisassa välittömästi kun lähtee työt alta

Näitä juttuja tosiaan usein tykittelee tyypit, joilla ei oo ollut itellään (vielä) ongelmia jaksamisen kanssa, eikä kykyä asettua kenenkään muun asemaan.

Joskus toisinaan näiden heittelijät toki on tyyppejä jotka on oikeestikin venynyt aivan arvostettaviin suorituksiin tasapainotellessaan lastenhoitoa, töitä ja koulua, mutta joka tapauksessa näitä tuntuu yhdistävän se, ettei pystytä käsittää miten kaikki ei pysty samoihin suorituksiin kuin itse, varmaan myös sopivasti unohtaen miten lähellä hajoamista on mahdollisesti itse käynyt tai miten paljon apua on lopulta saatu lähipiiriltä, yhteiskunnalta jne. "Ei mua kukaan auttanut" on tosi usein, vaikkei välttämättä aina, ihan keksitty juttu, tai vähintäänkin seurausta siitä, ettei tajua (tai hyväksy) millasia turvaverkkoja ympärillä edes on, tai ettei kaikki oo samanlaisia kuin itse.

E: Ite olin kanssa aika pitkään tutkinnoton IT-ammattilainen ja olihan se aika semmoista ja tämmöistä ilman tutkintoa, vaikkei se tutkinto varsinaisesti näissä töissä ookaan mikään merkitsevä tekijä ammattitaidon kannalta.

[superlemmikki]

E: Ite olin kanssa aika pitkään tutkinnoton IT-ammattilainen ja olihan se aika semmoista ja tämmöistä ilman tutkintoa, vaikkei se tutkinto varsinaisesti näissä töissä ookaan mikään merkitsevä tekijä ammattitaidon kannalta.

Ei tosiaan olekkaan, mutta useissa vähänkin isommissa firmoissa se koulutus vaan on jo työhönoton vaatimuksena. Itse en toki mihinkään megakorporaatioon edes haluaisi eikä isompi palkka motivoi, joten toistaiseksi menee aivan hyvin näin. Jokatapauksessa tällainen epävarma asema ylläpitää jatkuvaa stressiä. Mutta eipä tässä voi opiskelemaankaan lähteä, kun ois näitä töitä eikä pää kyllä molempia samanaikaisesti kestä.

[stingin speedot dunessa]

E: Ite olin kanssa aika pitkään tutkinnoton IT-ammattilainen ja olihan se aika semmoista ja tämmöistä ilman tutkintoa, vaikkei se tutkinto varsinaisesti näissä töissä ookaan mikään merkitsevä tekijä ammattitaidon kannalta.

Ei tosiaan olekkaan, mutta useissa vähänkin isommissa firmoissa se koulutus vaan on jo työhönoton vaatimuksena. Itse en toki mihinkään megakorporaatioon edes haluaisi eikä isompi palkka motivoi, joten toistaiseksi menee aivan hyvin näin. Jokatapauksessa tällainen epävarma asema ylläpitää jatkuvaa stressiä. Mutta eipä tässä voi opiskelemaankaan lähteä, kun ois näitä töitä eikä pää kyllä molempia samanaikaisesti kestä.

Joo, toi on melkein aina rekrytoinnissa kriteeri, etenkin jos firma tekee konsultointia. Tai on joku julkisen puolen toimija.

Noin muuten toi on tosiaan omien kokemusten perusteella aika tyypillistä alalla ja meiltäkin koulussa jäi aikoinaan joka vuosi jonkun verran jengiä mieluummin töihin kun piti valita mihin kaikkeen rahkeet riittää. Itekin heiluin burnoutin rajoilla koko opiskeluajan ja opinnot lykkäänty aivan helvetisti koska kiinnosti enemmän käydä töissä kuin koulussa silloin kun piti valita mihin energia riittää. Ja valitahan piti.

[otsasuoni sykkii]

Mukavasti Keskisarja myös puheenvuorossaan asetteli vastakkain duunareita ja akateemisia opiskelijoita.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puhee ... +3+32.aspx

Nälkärajaa paljon parempi toimeentulo plakkarissa, opiskelijayksiö ensimmäisenä omana kotina ennen mitään työpaikkaa — kuka kehtaa valittaa? Pisimmän opintien kulkija painaa päähänsä tohtorinhatun. Hatuttaminen eli miltei keski-ikään saakka kouluttaminen maksaa himputisti. Opintojen tukijoita ovat ne veronmaksajat, jotka nuoremmalla iällä sonnustautuvat työhaalareihin ja kypärään — nekin ovat kunniakkaita asusteita. Korkeakoulututkinto on suorittajilleen erittäin tuottoisa sijoitus, joka poikii palkkaa ja statusta.

Korkeakoulututkinto ei välttämättä näy palkassa, statuksessa eikä työn saannin varmuudessa. Ja jos siinä on 50k-> lainaa valmiina, niin kyllä se elämän valintoihin vaikuttaa aika paljon. Ja siihen ammattiopistotutkintoonkin, tai ylioppilastutkintoon, voi ehtiä keräämään lainaa lähemmäs kymppitonnin edestä, jos muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan eikä asuntolaa ole, tai sellaisessa ei voi/halua asua.

Itse en oikein ymmärrä sitä että työttömyysetuus/toimeentulotuki on suurempi kuin opintotuki. Että opintotuki ilman opintolainaa on reilusti alle vähimmäisen elämään riittäväksi katsotun määrän. Että onko se nälkärajaa parempi se toimeentulo silloin? Että välttääkseen nälkärajan joko elää velaksi tai kuormittaa itseään ja poistaa aikaa opiskelulta tekemällä töitä. Tai sitten vanhemmat lahjottelee tonneja tarpeeseen. Nykyjärjestelmä osaltaan ylläpitää matalaa palkkatasoa ja nollatuntisopimuksia ja tukee henkilöstövuokrausfirmojen toimintaa esim. (pikaruoka)ravintoloissa, puhelinmyynnissä, kaupan alalla ja siivousalalla, kun opiskelijat on valmiita tekemään osa-aikaista hommaa opintojen ohessa.

[punkhank]

Perustuslakivaliokunta: Toimeentulotuen saajaa voidaan vaatia muuttamaan halvempaan asuntoon
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009979734.html

Jos omasta kotikunnasta ei löydy asumisnormin täyttävää asuntoa, on sitä katsottava laajemmalta alueelta, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman.

[superlemmikki]

Perustuslakivaliokunta: Toimeentulotuen saajaa voidaan vaatia muuttamaan halvempaan asuntoon
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009979734.html

Jos omasta kotikunnasta ei löydy asumisnormin täyttävää asuntoa, on sitä katsottava laajemmalta alueelta, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman.

Oiskohan se itseasiassa perusoikeuksien turvaamista, jos köyhälle osoitetaan vaikkapa Kelasta joku varallisuuteen sopivampi torppa jostain Naarvasta asiallisten ihmisten alueiden sijaan. Samalla saataisiin Pidettyä Koko Suomi Asuttuna