https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6 ... e7edc63f04
Li Andersson vaatii hallitukselta perustelua, miten turvapaikan hakeminen itärajalla toteutuu
Presidenttiehdokas Li Anderssonin (vas) mukaan hänen luottamustaan hallituksen kriisinhoitotapaan ei ole lisännyt se, että osa ministereistä on kyseenalaistanut kansainvälisiä sopimuksia.
Hannamari Ahonen
Eilen klo 20:37
Presidenttiehdokkaan, vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä on epäselvää, miten mahdollisuus hakea turvapaikkaa toteutuu, kun koko itäraja on kiinni.
– Kansainvälisten velvoitteiden mukaan pitää olla tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa. En ymmärrä, miten se toteutuisi, jos hakemuksia ei voi jättää itärajalla. Hallituksen vastuu on perustella tämä.
Andersson täsmentää, että hänellä ei ole samaa tietoa käytössään kuin hallituksella. Eli hän ei tiedä, mitkä asiat olivat muuttuneet viime viikosta, jolloin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei antanut suostumusta hallituksen aikeeseen sulkea koko itäraja.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi koko rajan sulkemiselle siunauksensa.
Hallituksen päätösmuistiosta ei hänen mielestään käynyt ilmi, mikä oli viime viikosta muuttunut.
– Hallituksen päätösmuistiossa ei myöskään kunnolla avata sitä, miten tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa toteutuu.
Presidenttiehdokkaan Li Anderssonin (vas) mukaan on tärkeää, että ministerit omalla puhetavallaan suhtautuvat kunnioittavasti oikeusvaltion periaatteisiin.
Vakavuudella kansainvälisiin velvoitteisiin
Anderssonin mukaan Suomen oikeusvaltiona ja EU:n jäsenvaltiona pitää pyrkiä kaikissa toimissaan ottamaan huomioon kansainväliset velvoitteet samalla kuin velvollisuuden huolehtia omasta rajaturvallisuudestaan.
– Luottamustani hallituksen kriisinhoitotapaan ei ole lisännyt se, että meillä on ministereitä, jotka puheenvuoroissaan ovat kyseenalaistaneet kansainvälisiä sopimuksia ja laillisuusvalvojaa tai ovat kutsuneet niitä ”ääliöliberaaleiksi”. Se ei minun mielestäni sovi suomalaiseen oikeusvaltioon. Meidän pitää suhtautua vakavuudella kansainvälisiin velvoitteisiin.
Hänen mielestään Suomeen ei sovi myöskään viikonloppuna nähty puhetapa, jossa ministeri hyökkäsi yksittäisten toimittajien kimppuun, koska nämä olivat kirjoittaneet kriittisesti hallituksen toiminnasta.
Kyseenalaistamiseen pyritään
Anderssonin mukaan juuri noin ei pidä reagoida silloin, kun Suomeen pyritään hybridivaikuttamaan.
– Viimeinen hyötyjä siitä, että me alamme Suomessa sisäisesti kyseenalaistamaan meidän oikeusvaltiomme rakenteita tai monenkeskistä sääntöperustaista järjestelmää, on Suomi itse. Hybridivaikuttamisella pyritään juuri tämänkaltaisiin reaktioihin.
Anderssonin mukaan juuri venäläinen suhtautumistapa sääntöperustaiseen, monenkeskiseen järjestelmään on se, että osoitetaan täydellistä piittaamattomuutta kansainvälisistä säännöksistä.
– Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että Suomessa, joka on oikeusvaltio, parlamentaarinen demokratia ja EU:n jäsenmaa, ministerit omalla puhetavallaan suhtautuvat kunnioittavasti oikeusvaltion periaatteisiin.
Osalla voi olla aito peruste
Hänen mukaansa hybridivaikuttamiseen vastaamisen vaikeus on siinä, että henkilöillä, joita ohjataan Suomen rajan yli, voi olla myös aito turvapaikkaperuste johtuen lähtömaiden tilanteesta.
– Jos maat vain toteavat, että ei oteta mitään hakemuksia vastaan, mutta kyse on ihmisistä, joilla voi olla perusteltu syy hakea turvapaikkaa, se asettaa maiden päätökset toisenlaiseen valoon. Syyt hakea turvapaikkaa ovat yksilöllisiä.
Andersson viittaa aiempaan tilanteeseen Puolan ja Valko-Venäjän rajalla. Puola on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tuomioita, koska se ei ole rajalla ottanut vastaan turvapaikkahakemuksia.
Ylityspaikkojen vaihtelu vaihtoehto
Anderssonin mukaan yksi vaihtoehto olisi ollut vaihdella avoinna olevaa rajanylityspaikkaa, jossa myös kansainvälistä suojelua voi hakea. Eli avoinna olevaa rajanylityspaikkaa olisi siirretty sen mukaan, mille rajanylityspaikalle paine kohdistuu.
Andersson sanoo, että Norjalla oli pohjoisilla rajanylityspaikoillaan vuonna 2015 nopeutettu käsittely, jolloin he pystyivät hyvin nopeasti antamaan kielteisiä päätöksiä niille, joilla oli ilmeisen perusteettomia hakemuksia.
– Minun ymmärtääkseni heidät pystyttiin silloin palauttamaan Venäjälle.
Anderssonin mukaan vielä nykyistä huonompi skenaario on se, että ihmisiä alkaa pyrkiä maastorajojen yli, koska viralliset rajanylityspaikat on suljettu.
– Se on heille vaarallisempaa ja se on myös paljon hallitsemattomampaa kuin sellainen liikenne, joka kohdistuu virallisiin rajanylityspisteisiin.
Viranomaisten keskusteluyhteys
Anderssonin mielestä pitää varautua erilaisiin tulevaisuuden näkymiin, koska kukaan ei tiedä, miten pitkäkestoinen epänormaali tilanne itärajalla tulee olemaan.
– Pitää arvioida, onko viranomaistasolla mahdollista saada keskusteluyhteyttä Venäjän puolelle. Olisi hyvä, että se tapahtuisi viranomaistasolla, eikä poliittisella tasolla, koska Venäjä selvästi hakee poliittista yhteydenottoa.
Samalla pitää Anderssonin mukaan huolehtia, että rajavalvonnan resurssit ovat kunnossa ja turvapaikkakäsittelykapasiteettia on riittävästi. Niin ilmeisen perusteettomat hakemukset pystytään seulomaan nopeasti.
”Rajavartiolaki itsessään hyvä”
– Tähän asti me olemme vasemmistoliitossa tukeneet hallituksen rajatoimia johtuen siitä, että Suomella on oikeus ja velvollisuus huolehtia omasta rajaturvallisuudestaan ja rajavalvonnastaan. Olemme pitäneet myös tärkeänä, että Suomi päätöksissään pyrkii aina myös huomioimaan kansainväliset velvoitteet.
Anderssonin mukaan eduskunnassa viime vuonna yksimielisesti hyväksytty rajavartiolaki itsessään on hyvä ja siinä on pyritty hakemaan tasapainoa Suomen eri velvoitteiden välillä.
– Me, vasemmistoliitto ja vihreät, esitimme, että rajavartiolaki olisi mennyt vielä uudelleen perustuslakivaliokuntaan sen takia, että myös hallintovaliokunta teki linjauksia mietintöön ja muutti pykäliä hieman. Silloin olisi ehkä vältytty tästä isosta juridisesta sekaannuksesta, joka nyt on liittynyt tähän lain tulkintaan.
Anderssonin mukaan Suomen vastaanottokapasiteetti pitää olla kunnossa, koska siirtolaisuus ilmiönä ei ole kadonnut.
– On mahdollista, että tulevaisuudessa tulee taas sellaisia tilanteita, joissa ei ole kyse välineellisestä siirtolaisuudesta. On oleellista, että vastaanottokapasiteettia on mahdollista nopeasti kasvattaa. Koko ajan sitä ei ole välttämätöntä ylläpitää yhtä kattavana, jos tulijoita ei ole.
