Tuli iso....Voitto -hallituksen kokoamisen ja toiminnan seuraaminen

[Karppinen]

Onhan se nyt nähtävissä jo BKT-luvuista. Suomalaisten ostovoima on kasvanut ihan huimasti.

https://www.stat.fi/til/vtutk/2019/vtut ... 01_fi.html

Matematiikka ei ole vahvin lajini puhumattakaan talousmatematiikka, mutta minusta näyttäisi siltä, että mikäli vauraus korreloi ostovoiman kanssa, ostovoima on kasvanut vuodesta 1988 vuoteen 2019 vain varakkaimmalla 10% väestöstä samalla kun 90% muun vaurauden omaavasta väestöstä ostovoima on laskenut. Mutta kuten todettua, minä en olekaan minkään valtakunnan ostovoima-asiantuntuja.

Tämä sama kehityshän on nähtävissä myöskin Yhdysvaltain ja Britannian käppyröistä: perus duunarin ostovoima on pysynyt samana tai jopa laskenut vuodesta 1980. Eli viimeisten n. 40 vuoden aikana rikkaat ovat rikastuneet entisestään ja köyhemmät pysyneet köyhinä. Se siitä trickle down -talouspolitiikasta - tihkusadetta ei ole näkynyt.

[jaxen]

Korjaantuu kaikille välttämättömiin tuotteisiin, kuten elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin lisättävällä tasaverolla, eikun arvonlisäverolla

Lopettaa syöpöttelyn tai sairastelun jos haluaa pitää taloudestaan huolta.

[otsasuoni sykkii]

Kaikkia työttömiä koskeva palkansaajan työssäoloehto pitenee nykyisestä noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen syksyllä 2024

Onko se, että palkkatuettu työ ei kerrytä työssäoloehtoa tulossa yhä myös?

On tulossa. Eikä kerrytä enää. Kannustaa varmaan vitusti töihin kun tietää ettei jatkosopparia vuoden työllistämisjakson jälkeen tuu kun firmalta loppuu ely-keskuksen tuli eikä myöskään ansiosidonnaista.

Ja tämä sattuu erityisesti osatyökykyisiin, eli heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla oleviin.

Näiden kohdalla ainoa reitti työmarkkinoille lienee se, että hakevat palkkatukea terveydellisin perustein eikä työelämäosaamisen puutteen takia jolloin sille voi tarvittaessa hakea jatkoa. Tääkin kuitenkin on sellainen asia, että varmaan vaatii lausuntoja ja TE-keskuksen tukea, että sen saa ja ylipäätänsä, että joku kertoo tälläisestä mahdollisuudesta.

Ja koska ansiopäivärahaan ei saa oikeutta palkkatuetusta työstä, niin kannattaa vetää terveys piippuun pitkän saikun edestä ja hakea sairauspäivärahaa ennen kuin työsopimus loppuu, sillä sairauspäivärahan suuruus lasketaan vuosituloista, eikä siihen kai vaikuta onko ollut palkkatuettua palkkaa. Sitten on taas hyvä hakea terveydellisin syin palkkatuettua työtä, kun tulee päivät täyteen/kela hylkää jatkohakemuksen.

[Dominatrix]

Onhan se nyt nähtävissä jo BKT-luvuista. Suomalaisten ostovoima on kasvanut ihan huimasti.

https://www.stat.fi/til/vtutk/2019/vtut ... 01_fi.html

Matematiikka ei ole vahvin lajini puhumattakaan talousmatematiikka, mutta minusta näyttäisi siltä, että mikäli vauraus korreloi ostovoiman kanssa, ostovoima on kasvanut vuodesta 1988 vuoteen 2019 vain varakkaimmalla 10% väestöstä samalla kun 90% muun vaurauden omaavasta väestöstä ostovoima on laskenut. Mutta kuten todettua, minä en olekaan minkään valtakunnan ostovoima-asiantuntuja.

Nettovarallisuus ei ole synonyymi ostovoimalle. Kaikki ovat saaneet enemmän, mutta ylin desiili suhteessa eniten. Tosin Suomessa ei paljon vaadi että pääsee tuohon ylimpään desiiliin.

[jaxen]

Lopettaa tupakanpolton niin pääsee.

[Dominatrix]

Lopettaa tupakanpolton niin pääsee.

Tollasella uhriutumisella ainakin pääsee.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Tosin Suomessa ei paljon vaadi että pääsee tuohon ylimpään desiiliin.

Silti siihen kuuluu vain 10% porukasta. Meillä on varmaan huonot geenit.

[Dominatrix]

Tosin Suomessa ei paljon vaadi että pääsee tuohon ylimpään desiiliin.

Silti siihen kuuluu vain 10% porukasta. Meillä on varmaan huonot geenit.

Tarviiko kaikkien päästä? Vähän kun käyt maailmalla katsomassa, niin saatat ymmärtää kuinka hyvin asiat on Suomessa, erityisesti köyhille.

[zache]

Lisäksi tässä pitää muistaa, että työttömien suhteen paradigma oli täystyöllisyydessä, joka tuotti tuon 4% työttömyyasteen. Tämä päättyi viimeistään 90-luvulla.

Kyllä, Lex Leppänen, joka velvoitti kunnat työllistämään puoli vuotta työttömänä olleet ja maksamaan heille tessin mukaista palkkaa. Tästä laista luovuttiin Ahon hallituksen aikana. Lex Leppäsen kansantaloudellista vaikutusta on tutkittu, ja on todettu että se tuotti enemmän kuin mitä se maksoi.

Urpo Leppäsen valmentama työvoimahallinto alkoi toteuttaa uutta työllisyyslakia. Vuoden 1988 lopussa oli enää noin 100 000 työtöntä.
Yli 2-vuotta työttömänä olleita oli vain noin 250. Ketään nuorta alle 20- vuotiasta ei ollut työttömänä. (Lähde: Urpo Leppänen) Ihan reipas lopputulos.

[uusi kusta]

Onhan se nyt nähtävissä jo BKT-luvuista. Suomalaisten ostovoima on kasvanut ihan huimasti.

https://www.stat.fi/til/vtutk/2019/vtut ... 01_fi.html

Matematiikka ei ole vahvin lajini puhumattakaan talousmatematiikka, mutta minusta näyttäisi siltä, että mikäli vauraus korreloi ostovoiman kanssa, ostovoima on kasvanut vuodesta 1988 vuoteen 2019 vain varakkaimmalla 10% väestöstä samalla kun 90% muun vaurauden omaavasta väestöstä ostovoima on laskenut. Mutta kuten todettua, minä en olekaan minkään valtakunnan ostovoima-asiantuntuja.

Näinpä

Vaurain kymmenen prosenttia piti vuonna 2019 hallussaan noin 50 prosenttia Suomen kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vuonna 2016 osuus oli 46,8 prosenttia ja 2009 alle 44 prosenttia.

Samalla vähävaraisin puolisko kotitalouksista hallinnoi vuonna 2019 noin 5,4 prosenttia kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vuonna 2016 osuus oli 6,1 prosenttia.

”Varallisuuserot kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen 2019, sillä varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta kasvoi. Tilastovuoteen 1988 verrattuna varakkaimman kymmenyksen varallisuusosuus on noussut selvästi”, Tilastokeskus kirjoittaa.

Ruoka-avun tarve kasvaa nyt vauhdilla: ”Avustuksesta on tullut monelle pysyvä osa selviytymistä”, sanoo SPR:n edustaja

Pelkästään yhden Lahdessa toimivan yhdistyksen toimitusten määrä on kasvanut viidenneksen yli miljoonaan kiloon elintarvikkeita.
https://yle.fi/a/74-20065228

Spoiler:

Kuuntele juttu4:39
Esikatselukuva

Operaatio Avoin Ovi uskoo, että ensi vuonna se välittää ruoka-apua tarvitseville yli miljoona kiloa elintarvikkeita.
MIKKO TUOMIKOSKI
16:37
Avaa Yle-sovelluksessa

Jaa
Ruoka-apua tarvitsevien suomalaisten määrä on neljättä vuotta kasvussa. Suomen Punainen Risti on selvittänyt säännöllisesti kyselytutkimuksella apuun turvautuvien tarvetta.

Elinkustannusten nousun myötä asiakkaiden joukkoon on tullut lisää nuoria, työssäkäyviä ja lapsiperheitä. Myös Ukrainan konfliktia paenneet näkyvät edelleen ruoka-avussa niin avuntarvitsijoina kuin vapaaehtoisina.

– Ruoka-avun tarve on monella pitkittynyt. Väliaikaiseksi tarkoitetusta avustuksesta on tullut monelle pysyvä osa selviytymistä, kertoo Suomen Punaisen Ristin ruoka-aputoiminnan suunnittelija Riikka Kaukonen-Lindholm.

Viimeisin SPR:n kysely tehtiin huhtikuussa. Tätäkin tuoreempaa tietoa on Lahdessa varastoaan pitävällä Operaatio Avoin Ovi -yhdistyksellä, joka elää parhaillaan joulukiirettä.

Ruoka-apueriä valmistellaan lähetettäviksi eri puolille Etelä- ja Keski-Suomea.

– Odotamme juuri seuraavaa erää, jossa pitäisi olla joululaatikoita. Pakastimet ovat päällä ja tämän päivän vapaaehtoistiimi valmiina, kertoo Jarmo Teräsheimo, Operaatio Avoimen Oven toiminnanjohtaja.

Nykymuotoista ruoka-apua alettiin järjestää, kun 1990-luvun lama koetteli ankarasti Suomea. Laman jälkeen huomattiin, että apua tarvittiin edelleen vaikka talous lähti nousuun.

Operaatio Avoin Ovi aloitti toimintansa vuonna 2013, eikä avustustyön tarve ole vähentynyt sen toiminta-aikana.

Yhdistykset ovat ruoka-avun selkäranka
Ruoka-apua tarvitsevien määrän kasvu näkyy myös Operaatio Avoimen Oven toiminnassa. Yhdistys toimii välittäjänä elintarvikkeita lahjoittavien yritysten ja ruokakasseja jakavien paikallistoimijoiden välissä.

– Viime vuonna jaoimme noin 800 000 kiloa elintarvikkeita ja tänä vuonna ylitämme todennäköisesti miljoonan kilon rajan eli jaamme kuukausittain 90 000 kiloa ruoka-apua. Ennustan, että ensi vuonna pääsemme 1 200 000 kiloon, päivittelee Teräsheimo.

Avun tarpeen kasvu näkyy myös yhdistyksen toimialueen laajenemisena. Alun perin pelkästään Päijät-Hämeessä toiminut yhdistys saa avunpyyntöjä ympäri Etelä- ja Keski-Suomea.

– Välitämme apua etelän suunnassa pääkaupunkiseudulle ja pohjoisessa eri puolille Keski-Suomea. Lännen suunnalta kauimmat toimitukset menevät Pirkanmaalle ja itään päin mennessä toimitamme säännöllisesti ruokaeriä esimerkiksi Kouvolan seudulle, luettelee Teräsheimo.

Operaatio Avoimen Oven toiminta on pitkälle organisoitua ja se perustuu suureen joukkoon vapaaehtoisia. Jokaiselle työpäivälle on oma tiiminsä vetäjineen. Yhdistyksen toiminnassa on mukana noin 35 vapaaehtoistyöntekijää.

Hurstin ruoka-avun perinteinen itsenäisyyspäivän ruokatarjoilu Helsingin Hakaniemen torilla sai tänäkin vuonna paljon väkeä paikalle. Kuva: Lauri Karo / Yle
Enemmän tarvitsijoita, vähemmän jaettavaa
ViaDia on järjestö, joka toimii 45 paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja senkin keräämät tiedot kertovat ruoka-avun asiakasmäärien kasvusta.

– Yli puolet jakopisteistämme raportoi asiakasmäärien kasvusta. Tilanne on sikäli huolestuttava, että kaupoista tai muiden toimijoiden kautta saadun hävikkiruoan määrä on vähentynyt suurella osalla jakopisteistämme, kertoo ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman.

Oletko joskus turvautunut ruoka-apuun?

Kyllä
En
Näytä tulos

Kaupat ja elintarviketeollisuus ovat tehostaneet toimintaansa hävikkiruoan määrän vähentämiseksi. Tämä näkyy SPR:n tutkimuksen mukaan ruoka-apuun tulevien avustuserien määrässä kautta maan.

Myös sote-alalla tapahtunut muutos vaikeuttaa ruoka-apua toimittavien tahojen työtä.

– Sosiaali- ja terveysministeriön päätös muuttaa ruoka-apuun tulevan valtionavun organisointi hyvinvointialueille aiheutti hallinnollista lisätaakkaa paikallisille toimijoillemme, sanoo Vilkman.

Operaatio Avoimen Oven toiminnanjohtaja Jarmo Teräsheimo on samaa mieltä. Avun tarve kasvaa, ja taloudelliset resurssit ruoka-avun järjestämiseksi pienenevät.

– Meillä pitää olla asianmukaiset tilat ja kylmäkalusteet sekä kuljetuskalustoa. Samaan aikaan, kun käsittelemme entistä suurempia määriä ruoka-apua, ovat kustannukset kuten sähkön hinta nousseet. Olemme toistaiseksi selvinneet, mutta meillä on ollut onni matkassa.

[Dominatrix]

Onhan se nyt nähtävissä jo BKT-luvuista. Suomalaisten ostovoima on kasvanut ihan huimasti.

https://www.stat.fi/til/vtutk/2019/vtut ... 01_fi.html

Matematiikka ei ole vahvin lajini puhumattakaan talousmatematiikka, mutta minusta näyttäisi siltä, että mikäli vauraus korreloi ostovoiman kanssa, ostovoima on kasvanut vuodesta 1988 vuoteen 2019 vain varakkaimmalla 10% väestöstä samalla kun 90% muun vaurauden omaavasta väestöstä ostovoima on laskenut. Mutta kuten todettua, minä en olekaan minkään valtakunnan ostovoima-asiantuntuja.

Näinpä

Vaurain kymmenen prosenttia piti vuonna 2019 hallussaan noin 50 prosenttia Suomen kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vuonna 2016 osuus oli 46,8 prosenttia ja 2009 alle 44 prosenttia.

Samalla vähävaraisin puolisko kotitalouksista hallinnoi vuonna 2019 noin 5,4 prosenttia kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vuonna 2016 osuus oli 6,1 prosenttia.

”Varallisuuserot kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen 2019, sillä varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta kasvoi. Tilastovuoteen 1988 verrattuna varakkaimman kymmenyksen varallisuusosuus on noussut selvästi”, Tilastokeskus kirjoittaa.

Tuonne ylimpään desiiliin pääsee ihan keskituloinen henkilö tekemällä säännöllisesti järkeviä taloudellisia päätöksiä. Harvoin tuolla kärjessä heilutaan tuurilla, vaan ihan ansaitusti.

[maata kairaavat lantakuoriaiset]

Onhan se nyt nähtävissä jo BKT-luvuista. Suomalaisten ostovoima on kasvanut ihan huimasti.

https://www.stat.fi/til/vtutk/2019/vtut ... 01_fi.html

Matematiikka ei ole vahvin lajini puhumattakaan talousmatematiikka, mutta minusta näyttäisi siltä, että mikäli vauraus korreloi ostovoiman kanssa, ostovoima on kasvanut vuodesta 1988 vuoteen 2019 vain varakkaimmalla 10% väestöstä samalla kun 90% muun vaurauden omaavasta väestöstä ostovoima on laskenut. Mutta kuten todettua, minä en olekaan minkään valtakunnan ostovoima-asiantuntuja.

Näinpä

Vaurain kymmenen prosenttia piti vuonna 2019 hallussaan noin 50 prosenttia Suomen kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vuonna 2016 osuus oli 46,8 prosenttia ja 2009 alle 44 prosenttia.

Samalla vähävaraisin puolisko kotitalouksista hallinnoi vuonna 2019 noin 5,4 prosenttia kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vuonna 2016 osuus oli 6,1 prosenttia.

”Varallisuuserot kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen 2019, sillä varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta kasvoi. Tilastovuoteen 1988 verrattuna varakkaimman kymmenyksen varallisuusosuus on noussut selvästi”, Tilastokeskus kirjoittaa.

Tuonne ylimpään desiiliin pääsee ihan keskituloinen henkilö tekemällä säännöllisesti järkeviä taloudellisia päätöksiä. Harvoin tuolla kärjessä heilutaan tuurilla, vaan ihan ansaitusti.

No sit luulisi ettei valtion tarvitsisi ottaa lainaa näiden ihmisten tulotason parantamiseksi.

[Karppinen]

Harvoin tuolla kärjessä heilutaan tuurilla, vaan ihan ansaitusti.

Ei jumalauta. Vahvat on päihteet tai harhaluulot.

[Ultra-lehti]

Toi nyt on joku kommareille jauhot suuhun-tason hesarin kommenttiosastolta karannut vänkääjä.

[Karppinen]

Toi nyt on joku kommareille jauhot suuhun-tason hesarin kommenttiosastolta karannut vänkääjä.

On tullut huomattua. Ei mitään käsitystä todellisuudesta.