Huumesiat/filth livelähetyksessä.

[Pasi Fist]

Linkin takana kuvaa ja videota:
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005085359.html

Uudet tiedot paljastavat: Poliisijohtoa varoitettiin Aarnion yhteyksistä alamaailmaan jo vuosia sitten

Jari Aarnion ja rikollispomo Keijo Vilhusen ”asiaton suhde” nousi esiin jo huumepoliisien ensimmäisessä virkarikostutkinnassa vuonna 2007. Valtionsyyttäjä varoitti Helsingin poliisipäällikköä suhteesta sekä kirjallisesti että suullisesti.

Helsingin poliisin johtoa ja poliisin ylijohtoa varoitettiin Jari Aarnion oudoista yhteyksistä rikollispomo Keijo Vilhuseen jo vuosia sitten.

Varoitus käy ilmi valtionsyyttäjänä ja poliisirikostutkinnanjohtajana toimineen Ari-Pekka Koiviston päätöksestä. Siitä ei ole aiemmin kerrottu julkisuudessa.

Koivisto vahvistaa myös keskustelleensa asiasta silloisen Helsingin poliisipäällikön Jukka Riikosen kanssa vuonna 2009.

Hälyttävät tiedot asiattomasta suhteesta kuitenkin sivuutettiin poliisijohdossa.

Aarnion ja Vilhusen läheiset välit nousivat uudelleen esiin vuonna 2013 alkaneessa Aarnio-tutkinnassa.

Ensin paljastui, että Aarnio ja Vilhunen olivat junailleet yhdessä rahoitusta seurantalaiteyhtiö Trevocille. Aarnio on tuomittu Trevoc-jutussa vankeusrangaistukseen sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Tuomio on lainvoimainen.

Lisäksi sekä Aarnio että Vilhunen tuomittiin joulukuun lopussa käräjäoikeudessa yhteisistä huumebisneksistä. Aarnio sai kaikista rikoksista maksimirangaistuksen, 13 vuotta vankeutta, ja Vilhuselle tuomittiin tynnyrivyyhdistä 10 vuotta.

Vilhunen on ollut pitkään keskeinen alamaailman vaikuttaja. Hän oli United Brotherhood -jengin pomo siihen asti, kunnes hänen yhteistyönsä Aarnion kanssa tuli julkisuuteen.

HS:n laajat tietopyynnöt Aarnio-jutussa nostivat esiin asiakirjan, josta käy ilmi, että Aarnion ja Vilhusen välejä pengottiin jo vuosina 2007–2009.

Tuolloin oli käynnissä ensimmäinen virkarikostutkinta Helsingin huumepoliisin epäselvyyksistä.

Aarnion ja Vilhusen oudot välit olivat nousseet pintaan, kun Lahden poliisi epäili Vilhusta törkeästä huumerikoksesta. Vilhunen tuomittiin siitä kolmeksi vuodeksi vankeuteen.

Helsingin huumepoliisi oli puuttunut voimallisesti Lahden poliisin tutkintaan. Helsinkiläisten väliintulo ja menettelytavat olivat niin outoja, että Ari-Pekka Koiviston johdolla selvitettiin, pitäisikö heidän toiminnastaan aloittaa esitutkinta.

Koivisto päätyi siihen, ettei hänellä ollut eväitä aloittaa esitutkintaa. Hän kuitenkin totesi päätöksessään vuonna 2009 selkeästi, että alustavissa selvityksissä oli tullut esiin hälyttäviä asioita.

Julkisessa päätöksessä Vilhusesta käytetään kirjainyhdistelmää NN.

Asiakirjan mukaan tapahtumat ”ovat omiaan tukemaan epäilyjä asiattomasta suhteesta NN:n ja jonkun RHU:n [Helsingin huumepoliisin] poliisimiehen välillä”.

Koivisto myös antoi Helsingin silloiselle poliisikomentajalle Jukka Riikoselle selvän viestin siitä, että asiaan pitäisi puuttua.

”Lähetän päätökseni tiedoksi Helsingin poliisikomentajalle, jotta hän voi esimiehenä ja laillisuusvalvojana arvioida tässä päätöksessä mainittuja seikkoja”, Koivisto kirjoitti päätöksensä loppuun.

Päätös lähetettiin tiedoksi myös sisäministeriön poliisiosastolle ja oikeuskanslerinvirastoon.

Koivisto kertoo HS:lle, että hän kertoi asiasta Riikoselle myös henkilökohtaisesti neljä kuukautta ennen päätöstä. Tuolloin hän oli täsmentänyt Riikoselle, että epäasiallista suhdetta epäiltiin nimenomaan Aarnion ja Vilhusen välillä.

Koivisto kertoo, että tapaaminen kesti useita tunteja. Siinä käytiin läpi, mitä kaikkea oli paljastunut hänen johtamassaan huumepoliisien ensimmäisessä virkarikostutkinnassa. Aarnion ja Vilhusen välejä sivuttiin tapaamisessa, mutta ne eivät olleet sen pääaihe.

Koiviston johtamassa tutkinnassa tuli esiin, ettei Lahden tapaus ollut Aarnion ainoa yhteys Vilhuseen. Tullin tutkimassa huumejutussa Aarnio oli nähty samassa autossa kahdestaan Vilhusen kanssa.

”Jukka on tullut minulta tietämään, että muiden poliisimiesten mukaan Aarnion ja Vilhusen väleissä on jotain outoa”, Koivisto sanoo.

Riikonen kertoo muistavansa tapaamisen Koiviston kanssa muttei sitä, että Koivisto kertoi Aarnion ja Vilhusen oudosta yhteydenpidosta. Yhtä vieras hänelle on Koiviston kirjallinen päätös.

Riikonen ei pysty sanomaan, millaisia selvittelyjä Koiviston esiin nostama Vilhus-kuvio aiheutti. Hän on varma, että asialle tehtiin jotain. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, kuka olisi tehnyt ja mitä.

Silloinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei muista nähneensä Koiviston päätöstä. Myöskään poliisin ylijohdossa silloin työskennellyt krp:n nykyinen päällikkö Robin Lardot ei tunne päätöstä.

HS julkaisee Keisari Aarnio-kirjan tänään maanantaina. Alla olevassa videohaastattelussa kirjan tekijät Minna Passi ja Susanna Reinboth kertovat vuosia kestäneestä tutkivan journalismin projektistaan:

Tänään julkaistava Keisari Aarnio -kirja paljastaa paljon uutta Aarnio-jutusta
1. Keisari Aarnio -kirjassa käydään läpi huumepoliisin histo­riaa ja Jari Aarnion uran vaiheita.

Jännitteet huumepoliisin ja keskusrikospoliisin välillä ovat miltei yhtä vanhoja kuin huumetutkinta Suomessa.

Jännitteet kuitenkin pahenivat selvästi, kun Aarnio nimitettiin huumepoliisin johtoon.

2. Kirjassa paljastetaan, kuinka Aarnio pelasi taitavaa me­diapeliä. Aarnion luottotoimittajat Suomen Kuvalehdessä, MTV:ssä ja Iltalehdessä pitivät huolen siitä, että Aarnion näkökulmat olivat vahvasti esillä mediassa.

Aarniota käytettiin myös nimettömänä lähteenä silloinkin, kun hän oli rikoksesta epäiltynä.

Yhteydenpidon paljastavat lukuisat tekstiviestit, jotka löytyvät esitutkintapöytäkirjoista.

3. Aarniolla oli luotettuja miehiä myös poliisissa. Aarnio teetti heillä erilaisia tehtäviä, eikä turhia kysymyksiä saanut esittää.

Osa alaisista päätyi itsekin virkarikossyytteisiin. Kirja avaa tarkemmin heidän tekemisiään.

Jotkut alaisista seisoivat tiukasti Aarnion rinnalla oikeudenkäynnin aikana. He järjestelivät asioita kulisseissa niin paljon, että Helsingin poliisin johto ja valtakunnansyyttäjänvirasto hermostuivat.

4. Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero avaa vuoden 2013 tapahtumia uudella tavalla.

Hän kertoo muun muassa siitä, millaisia keskusteluja hän kävi silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) kanssa.

Räsänen puolestaan kertoo, painostettiinko häntä muista puolueista, kun hän päätti Paateron kohtalosta.

5. Aarniota alettiin epäillä törkeistä huumausaine­rikoksista osin sattumalta, kun krp:n tutkija teki televalvontatietoihin liittyneen innovaa­tion. Keksintö syntyi juuri hasistynnyrijutun aikana.

Sama tutkija haistoi palaneen käryä Aarnion selityksissä, jotka liittyivät Pasilan miehen puhelimiin ja niin kutsuttuun anonymisaattoriin.

6. Aarnio ei ole antanut HS:lle haastattelua koko prosessin aikana. Hän ei halunnut esimerkiksi kommentoida mitään epäselvyyksiin, jotka liittyvät hänen pihalleen vuonna 1996 tehtyyn kranaatti-iskuun.


Aikajana: Huumepoliisin Jari Aarnion jutun tutkinta alkoi vuonna 2013
Toukokuu 2013

Jari Aarniota koskeva virkarikostutkinta alkoi. Tutkinnan kes­kiössä oli prostituoitu ”Saara”.

HS oli haastatellut Saaraa jo ennen esitutkinnan alkamista.

Syyskuu 2013

Aarniota koskeva virkarikosepäily tuli julki, ja HS julkaisi Saaran haastattelun.

Marraskuu 2013

Aarnio pidätettiin, vangittiin ja hyllytettiin virastaan.

Tuossa vaiheessa Aarnion epäiltiin saaneen isoja etuja seurantalaitteita valmistavalta Trevoc-yhtiöltä.

HS uutisoi, että Aarniolla on ollut yhteisiä bisneksiä rikollisjengi United Brotherhoodin silloisen johtohahmon Keijo Vilhusen kanssa.

Joulukuu 2013

Aarnio vangittiin epäiltynä myös törkeistä huumausainerikoksista. Epäilyt liittyivät satojen kilojen hasistynnyrijuttuun.

Rikosepäilyt laajenivat koskemaan myös joitain Aarnion alaisia. Heitä epäiltiin virkarikoksista.

Toukokuu 2014

Aarnion talon pihalta löydettiin lähes 65 000 euron kätkö käteistä rahaa.

Aarnion mukaan kyse oli lavastuksesta.

Marraskuu 2014

Aarniota ja useita Trevocin vastuuhenkilöitä vastaan nostettiin syytteet Trevoc-haarassa.

Joulukuu 2014

Aarnio sai syytteet muun muassa törkeistä huumerikoksista. Suuri osa syytteistä liittyi hasistynnyrijuttuun.

Kesäkuu 2015

Aarnio sai yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen Trevociin liittyvistä rikoksista, muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Tynnyrijutun pääkäsittely alkoi.

Aarnio ja kaikki muutkin syytetyt kiistivät syytteet.

Syyskuu 2016

Hovioikeus tuomitsi Aarnion Trevoc-jutussa kolmen vuoden vankeusrangaistukseen ja neljän vuoden liiketoimintakieltoon.

Myös Trevocin toimitusjohtaja ja toinen omistaja saivat ehdottomat vankeusrangaistukset.

Joulukuu 2016

Käräjäoikeus tuomitsi Aarnion yhteensä kolmentoista vuoden maksimirangaistukseen muun muassa törkeistä huumausainerikoksista.

Tuomio tuli yhteensä 22:sta eri rikoksesta. Aarnio määrättiin heti vangittavaksi ja hänet vietiin Vantaan vankilaan.

Myös Aarnion alaisuudessa työskennellyt Mikael Runeberg tuomittiin virkarikoksista ehdottomaan vankeuteen. Kolmen muun alaisen syytteet hylättiin.

United Brotherhoodin entinen pomo Keijo Vilhunen tuomittiin muun muassa huumerikoksista kymmenen vuoden vankeuteen.

Jutun käsittely jatkuu hovi­oikeudessa.

Tammikuu 2017

Korkein oikeus ilmoitti, ettei se anna valituslupaa Trevoc-jutussa, joten tuomio on lainvoimainen.


Fakta

Neljän vuoden tutkiva projekti

- Helsingin Sanomat alkoi tutkia huumepoliisin ja sen entisen päällikön Jari Aarnion toimia alkuvuodesta 2013.

- Keväällä 2013 myös viranomaiset kiinnostuivat Aarniosta ja hänestä aloitettiin esitutkinta.

- Aarnio on tuomittu Trevoc-jutussa lainvoimaisella tuomiolla kolmeksi vuodeksi vankeuteen.

- Käräjäoikeus tuomitsi Aarnion viime joulukuussa maksimirangaistukseen törkeistä huumerikoksista. Juttua käsitellään vielä hovioikeudessa.

- Helsingin Sanomien rikostoimittaja Minna Passi ja oikeustoimittaja Susanna Reinboth ovat koonneet neljän vuoden tutkivan journalismin projektinsa tulokset kirjaksi. HS julkaisee kirjan maanantaina.

[Pasi Fist]

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005086573.html

Miksi hälytyskellot eivät soineet? Olematon valvonta mahdollisti Jari Aarnion liukumisen rikolliseksi

Aarnion esimiesten vastuu valvonnan puuttumisesta on vielä selvityksessä.

Jari Aarnion ja rikollispomo Keijo Vilhusen yhteydenpidon ei olisi pitänyt tulla poliisijohdolle yllätyksenä. Kaksikon välejä oli ihmetelty poliisissa jo vuosia.

Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään silloin, kun valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto varoitti vuonna 2009 Helsingin poliisipäällikköä Jukka Riikosta Aarnion ja Vilhusen ”asiattomasta suhteesta”. Riikonen sai varoituksen sekä kirjallisesti että suullisesti.

Mitä asialle tehtiin? Riikonen ei muista koko asiaa. Hän on kuitenkin varma, että jotain asialle tehtiin muttei osaa sanoa, kuka olisi tehnyt ja mitä.

Nyt Aarnio on lainvoimaisesti tuomittu vankeuteen siitä, että hän oli Vilhusen kanssa järjestänyt rahoitusta seurantalaiteyhtiö Trevociin. Aarnio ja Vilhunen saivat joulukuussa käräjäoikeudesta tuomion yhteisistä huumebisneksistä. Yhteistyö näyttää jatkuneen vuosien ajan.

Valtionsyyttäjältä tulleen vakavan varoituksen sivuuttaminen kertoo koruttomasti, kuinka välinpitämättömästi poliisissa on suhtauduttu valvontaan.

Valvonnan puute mahdollisti Aarnion siirtymisen rikollisleiriin.

Aarnion johtama huumepoliisi sivuutti tietoisesti myös tietolähdetoimintaa koskevat säännökset. Säännökset edellyttävät, että tietolähdettä tapaa aina kaksi poliisia yhdessä. Toiminnalla on valvoja. Säännölliset tietolähteet on rekisteröitävä ja tapaamiset dokumentoitava.

Näin ei Helsingin huumepoliisissa toimittu. Tapaamisista ei pidetty mitään kirjaa, ja jokainen tapaili ketä huvitti. Yksikkö myös silppusi oman tietolähderekisterinsä alkuvuodesta 2008, jolloin yksikön toiminnasta oli aloitettu ensimmäinen virkarikostutkinta. Myös tämän olisi pitänyt herättää poliisilaitoksen johto ihmettelemään yksikön toimintakulttuuria.

Näin ei tapahtunut. Säännösten rikkominen on siis tapahtunut laitoksen johdon siunauksella.

Miten tämä kaikki on ollut mahdollista? HS on yrittänyt perätä vastauksia silloisilta poliisipomoilta, erityisesti Jukka Riikoselta ja entiseltä poliisiylijohtajalta Mikko Paaterolta. Hyviä vastauksia ei ole saatu.

Riikonen on kiistänyt tehneensä virheitä. Paatero myöntää, että valvonta on pettänyt.

Vastaukset jättävät avoimeksi kysymyksen vastuusta. Jos korkeiden virkamiesten suuren palkan perusteluna on vastuu, miten tämä vastuu ilmenee? Tällä hetkellä poliisipomoilla näyttää olevan iso palkka ilman mitään vastuuta.

Erityisesti huumepoliisi käyttää runsaasti ihmisten perusoikeuksiin puuttuvia salaisia pakkokeinoja, kuten telepakkokeinoja. Laajat valtuudet vaativat uskottavan valvonnan.

Suomessa poliisin valtuudet alkoivat lisääntyä nopeaan tahtiin vuodesta 1995, jolloin telekuuntelu tuli mahdolliseksi. Sen jälkeen poliisilta on tullut jatkuvasti lisätoiveita.

Uusien valtuuksien hankkimisessa poliisi on käyttänyt lypsytaktiikkaa. Valtuuksia on ajettu läpi vakuuttamalla, että niitä tarvitaan vain törkeimpien rikosten tutkinnassa. Kun uusi valtuus on saatu läpi, rajaa on hilattu alaspäin jatkuvilla lainmuutoksilla.

Koko ajan poliisi on vakuuttanut, että valvonta on niin tiukkaa, että väärinkäytöksille on vain mannaryynin kokoinen rako.

Poliisi ei ole pitänyt sanaansa. Aarnio-vyyhti ei olisi ollut mahdollinen, jos valvonta olisi ollut kunnossa.

Aarnion paljastumiseen asti poliisin toiminta ainakin Helsingissä on perustunut pelkkään luottamukseen. Poliisissa oli vahva usko siihen, ettei tiukkaa valvontaa tarvita, koska kaikki poliisit ovat rehtejä ja rehellisiä.

Kun väärinkäytöksille jätettiin vapaa pelikenttä, oli täysin selvää, että joku käyttää tilaisuuden hyväkseen. Ennemmin tai myöhemmin.

Valvonnan merkitys olisi pitänyt ymmärtää senkin takia, ettei poliisin siirtyminen rikollisleiriin ole maailmalla harvinainen ilmiö. Mitä lähempänä rikollisia poliisimies työskentelee, sitä vankemmat tukitoimet hän tarvitsee välttyäkseen liukumasta väärälle puolelle.

Suomalaisia poliiseja varoitettiin rikollisista poliiseista, kun peitetoimintaa ja valeostoa koskevia säännöksiä valmisteltiin vuosituhannen vaihteessa.

”Vierailullamme Saksassa sikäläiset poliisit varoittivat, että jonakin päivänä joku korkea poliisi sortuu Suomessakin toiselle puolelle. Se on niin helppoa, ja siksi se houkuttelee”, yksi lähde kertoi.

Aarnion esimiesten valvontavastuita tarkastellaan Helsingin huumepoliisin tietolähdetoimintaan liittyvässä esitutkinnassa, joka on edelleen kesken. Samassa tutkinnassa selvitetään, onko joku rikosoikeudellisessa vastuussa siitä, ettei huumepoliisissa noudatettu tietolähdetoimintaa koskevia säännöksiä.

Huumepoliisin villit käytännöt tietolähteiden kanssa aiheuttavat vaaratilanteita edelleen. Kukaan ei tiedä, millaisia diilejä huumepoliisit ovat vuosien varrella tehneet alamaailman kanssa. Kukaan ei sen takia myöskään tiedä, millaisia koukkuja rikollisilla on joihinkin poliiseihin.

Oikeudenkäynnin aikana selvisi, että ainakin yhdellä rikollisella on tiukka ote useisiin poliiseihin. Tämä rikollinen on Jari Aarnio.

Aarnion paljastuminen kaksoisagentiksi voi aiheuttaa todellista vaaraa niin poliiseille kuin rikollisillekin. Aarnio tuntee poliisin tekniset ja taktiset menetelmät perinpohjaisesti. Kiinnijäämiseensä asti Aarnio tiesi kaikki poliisin peitemiehet. Hän myös tiesi kaikki huumepoliisin tietolähteet, kertoi yksi hänen alaisistaan syksyllä 2016.

Vain aika näyttää, mihin Aarnio tietojaan käyttää.

[Pasi Fist]

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005093693.html

Poliisi antoi Aarnion alaiselle potkut – oikeus piti miehen puheita epäluotettavina

Miehen omat syytteet hylättiin, mutta Helsingin poliisi katsoi miehen toiminnan olleen täysin poliisin arvojen ja etiikan vastaista.

Helsingin poliisilaitos on antanut potkut Jari Aarnion alaisena työskennelleelle rikosylikonstaapelille. Mies oli itsekin syytteessä Aarnio-vyyhdissä, mutta Helsingin käräjäoikeus hylkäsi joulukuussa hänen syytteensä. Syyttäjät ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä päätökseen.

Poliisilaitos perusteli potkuja muun muassa miehen käytöksellä Aarnio-prosessissa. Mies peesaili Aarnion kertomuksia tietolähdetoiminnasta ja Pasilan miehen kännyköistä, mutta oikeus arvioi tuomiossaan miehen kertomukset useilta osin epäluotettaviksi.

”Poliisilaitos toteaa, että käräjäoikeus ei ole ainoastaan yhdessä vaan lukuisissa kohdissa eräiltä osin systemaattisesti todennut harvinaisen poikkeuksellisella tavalla [rikosylikonstaapelin] kertomukset epäluotettaviksi”, poliisilaitos huomautti.

Poliisilaitos kiinnitti huomiota myös siihen, ettei mies antanut epäluotettavia lausumiaan pelastaakseen itsensä, vaan Aarnion.

Laitos katsoi miehen toimineen täysin poliisin arvojen ja etiikan vastaisesti. Hän on siten vaarantanut luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.

”Luottamuksen merkitys on erityisesti korostunut käräjäoikeudessa käydyn rikosprosessin ja siihen liittyvän rikostutkinnan myötä. Nämä seikat [rikosylikonstaapelinkin] on täytynyt varmuudella mieltää.”

Käräjäoikeuden lisäksi myös hovioikeus kiinnitti Trevoc-haaraa koskevassa tuomiossaan huomiota miehen lausumiin eikä pitänyt niitä luotettavina.

Käyttäytyminen oikeudessa ei ollut ainoa syy miehen potkuihin. Myös hänen selostuksensa huumepoliisin käteisrahan ja virka-auton käytöstä osoittivat poliisilaitoksen mukaan, ettei hän ollut hoitanut vastuullaan olevia asioita laitoksen johdon ohjeiden mukaisesti.

Kuitteja käteisrahalla tehdyistä ostoista hävitettiin, yksikköön hankittuja puhelimia ei listattu ja ajopäiväkirjojen merkinnät olivat virheellisiä.

Poliisilaitoksen mukaan mies pyrki tarkoituksellisesti salaamaan huumeyksikön toimintaa myös laitoksen sisällä.

Laitos kiinnitti huomiota myös siihen, että mies kertoi oikeudessa hävittäneensä omat muistikirjansa prosessin alettua. Lisäksi oikeus arvioi hänen liioitelleen työmääräänsä.

Nämä osoittavat laitoksen mukaan, ettei miehen asennoituminen vastuunalaiseen työhönsä ollut sitä, mitä hänen asemassaan olleelta rikosylikonstaapelilta voidaan kohtuudella edellyttää.

Laitos piti asiattomana myös sitä, että mies kävi tapaamassa Aarniota Vantaan poliisivankilassa kiinnioton jälkeisenä päivänä. Tässä tapaamisessa Aarnio pyysi levittämään kuorikatetta Porvoon-tontilleen paikkaan, josta myöhemmin löytyi noin 65 000 euron rahakätkö.

Aarnio oli tapaamisen aikaan eristettynä, eikä hän olisi saanut tavata ketään. Poliisilaitos arvioikin, että mies järjesti kahdenkeskisen tapaamisen käyttämällä poliisivaltuuksia. Tutkinnanjohtajat tai poliisilaitoksen johto eivät tienneet tapaamisesta.

Laitos painotti päätöksessään miehen vastuullista asemaa. Hänellä oli mahdollisuus puuttua tarvittaessa kansalaisten perusoikeuksiin salaisten pakkokeinojen käytön yhteydessä.

Tämä korostaa miehen ”toiminnalle asetettavia vaatimuksia tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta siten, että ne kestävät myös objektiivisen ulkopuolisen tarkastelun, jotta luottamus poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon säilytetään”.

Mies on ollut virasta pidätettynä toukokuusta 2014. Hän olisi itse halunnut palata takaisin riveihin käräjäoikeuden päätöksen jälkeen. Hän ei kuitenkaan halunnut takaisin huumepoliisiin vaan olisi halunnut tarkkailutehtäviin.

Miehen potkuista kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat.

[Pasi Fist]

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005129826.html

Aarnio-jutun syyttäjät jättivät hovioikeusvalituksensa – Aarnion alaisen vapauttava tuomio jäi pysyväksi

Myös Aarnio ja useat muut syytetyt ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon.

Syyttäjät jättivät torstaina Helsingin käräjäoikeuteen valituksensa Jari Aarnion huumevyyhdin tuomiosta. Syyttäjät olivat ilmoittaneet tyytymättömyytensä koko päätökseen, mutta nyt selvisi, etteivät he vie juttua kaikilta osin hovioikeuteen.

Syyttäjät eivät valita Aarnion alaisena työskennelleen rikoskomisarion syytteiden hylkäämisestä. Komisario oli muun muassa hakenut käräjäoikeudesta perusteettomia pakkokeinoja anonymisaattoritesteihin.

Anonymisaattorit ovat laitteita, jotka sotkevat teletietoja. Aarnio yritti selittää niiden avulla Pasilan miehen kännyköiden teletietoja. Käräjäoikeuden mukaan rikoskomisario ei tiennyt Aarnion juonista, vaan hän oli uskonut hakevansa telepakkokeinolupia todellisiin huumejuttuihin.

Syyttäjien päätös tarkoittaa, että vapauttava tuomio jää rikoskomisarion osalta lainvoimaiseksi. Komisario on jo palannut töihin Helsingin poliisiin. Hänet siirrettiin huumepoliisista järjestyspoliisin puolelle.

Sen sijaan syyttäjät valittavat hovioikeuteen kahden Aarnion alaisen syytteiden hylkäämisestä.

Käräjäoikeus hylkäsi rikostarkastaja Petri Rainialan syytteet siitä, ettei hän ollut ryhtynyt toimiin saatuaan tietää, että Aarnio oli vuotanut eräälle asianajajalle tietoja keskusrikospoliisin peiteoperaatiosta ja rekisteröidystä tietolähteestä. Oikeuden mukaan Rainiala ei välttämättä tiennyt, että vuotaja oli juuri Aarnio.

Rikosylikonstaapeli puolestaan osallistui anonymisaattoritesteihin ja toisen teletietoja sekoittavan laitteen testaamiseen. Oikeus perusteli syytteiden hylkäämistä sillä, ettei mies tiennyt osallistuvansa tällaisiin testeihin.

Vapauttavasta päätöksestä huolimatta rikosylikonstaapeli sai potkut virastaan. Helsingin poliisin johto perusteli potkuja muun muassa sillä, että oikeus piti miehen kertomuksia useilta osin epäluotettavina.

Mies peesaili Aarnion kertomuksia tietolähdetoiminnasta ja Pasilan miehen kännyköistä. Poliisilaitos kiinnitti huomiota siihen, ettei mies antanut epäluotettavia lausumiaan pelastaakseen itsensä vaan Aarnion.

Jari Aarnio sai joulukuun lopussa käräjäoikeudessa maksimituomion yhteensä 22 rikoksesta. Jo aiemmin hänet oli tuomittu Trevoc-haarassa kolmeksi vuodeksi vankeuteen, joten rangaistuksen yhteispituus on 13 vuotta vankeutta.

Aarnio tuomittiin muun muassa viidestä törkeästä huumerikoksesta hasistynnyrijutussa. Oikeuden mukaan Aarnio oli huumekauppaa johtanut Pasilan mies, jonka johdolla tuotiin Suomeen lähes 800 kiloa hasista.

Syyttäjät vaativat, että Aarnio tuomitaan hovioikeudessa myös tynnyreiden jälkeisistä tapahtumista. Syyttäjien mukaan Aarnio jatkoi huumebisneksiään ja yritti salakuljettaa hasista Pohjois-Suomen kautta.

Myös oikeuden mukaan Aarnio oli tynnyreiden jälkeen jatkanut huumekaupan parissa. Oikeus kuitenkin piti syytettä niin epämääräisenä, ettei Aarnio voinut kunnolla puolustautua. Sen vuoksi syyte hylättiin.

Syyttäjät haluavat hovioikeuden tutkivan lisäksi joidenkin Aarnion rikoskumppaneiden asiat niiltä osin kuin syytteitä on hylätty tai tuomittu lievempinä kuin mitä syyttäjät olivat vaatineet.

Myös Aarnio ja muut tuomitut ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon. Torstaina alkuiltapäivästä vain Aarnion alaisen, entisen rikosylikonstaapeli Mikael Runebergin valitus oli jätetty. Runeberg sai kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistuksen.

Valitukset on jätettävä käräjäoikeuteen viimeistään perjantaina.

Valitusten jättämisen jälkeen osapuolilla on vielä kaksi viikkoa aikaa tehdä vastavalitus. Valituskirjelmät tulevat julkisiksi vasta, kun käräjäoikeus on toimittanut aineiston hovioikeuteen määräaikojen umpeuduttua.

Hovioikeus alkaa käsitellä juttua todennäköisesti syksyllä.

[Pasi Fist]

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005260913.html

Aarnion huumesyytteiden käsittely hovioikeudessa alkaa tänään – Aarnio kiistää edelleen olleensa Pasilan mies

Aarnio ei itse aio osallistua valmisteluistuntoon.

HELSINGIN HOVIOIKEUS alkaa tänään tiistaina käsitellä Jari Aarnion huumetuomiota. Käsittely aloitetaan valmisteluistunnolla, jossa sovitaan lähinnä jutun käsittelyaikataulusta.

Pääkäsittely aloitetaan syyskuussa. Jutulle on varattu aikaa ensi kesään asti, joten hovioikeuden päätös asiassa saataneen loppuvuodesta 2018.

Aarnio on ilmoittanut, ettei hän itse tule paikalle valmisteluistuntoon.

Hovioikeudelle jättämässään valituksessa Aarnio pysyy aiemmissa kertomuksissaan eli hän kiistää olleensa huumekauppaa johtanut Pasilan mies.

ASETELMAT hovioikeudessa kuitenkin muuttuivat, kun Aarnion rikoskumppanina tuomittu rikollispomo Keijo Vilhunen palasi Aarnion kannalta raskauttavaan kertomukseensa.

Vilhunen kertoo tehneensä Aarnion pyynnöstä erilaisia asioita tietämättä, mihin ne liittyivät. Hän arvelee, että Aarnio yritti lavastaa myös häntä hasistynnyrijuttuun.

Aarnio on tuomittu yhteensä 13 vuodeksi vankeuteen muun muassa lähes 800 hasiskilon salakuljetuksesta. Vilhunen puolestaan sai 10 vuoden tuomion osallisuudestaan kahden hasistynnyrin maahantuontiin.

Hovioikeuteen ovat valittaneet myös muut jutussa tuomitut, muiden muassa kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion saanut Aarnion alainen, entinen rikosylikonstaapeli Mikael Runeberg. Hänet tuomittiin erilaisista virkarikoksista, mutta häntä ei syytetä osallisuudesta huumerikoksiin.

Syyttäjä on valittanut hovioikeuteen joidenkin syytteiden hylkäämisestä.

AARNIO pitää kiinni aiemmasta kertomuksestaan, että niin sanonut Pasilan miehen kännykät olivat Helsingin huumepoliisin virkakännyköitä. Niillä pidettiin yhteyttä alamaailman vinkkimiehiin.

Puhelimet olivat Aarnion mukaan yleensä tutkijoilla.

”Toisaalta puhelimien käyttäjällä ei ole edes merkitystä, koska näitä puhelimia on käytetty virkatyöhön, ei syytteessä kuvattujen lainvastaisten tekojen tekemiseen”, Aarnion valituksessa sanotaan.

Tarkemmin puhelimien käyttöä ei Aarnion mukaan voida selvittää, sillä huumepoliisi ei dokumentoinut niiden käyttöä. Tämän tarkoituksena oli hänen mukaansa suojella tietolähteitä.

Aarnio painottaa, että Helsingin poliisin johto on hyväksynyt sen, ettei mitään dokumentoitu.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS katsoi päätöksessään ennen vuoden vaihdetta, että Pasilan miehen kännyköitä käytti Aarnio. Oikeus arvioi, ettei hän käyttänyt niitä virka-asioihin vaan huumebisnesten järjestelyyn.

Aarnio arvostelee käräjäoikeutta siitä, että se on paljastanut julkisessa tuomiossaan poliisin salaisia menetelmiä.

”Aarnio on joutunut itseään puolustaakseen paljastamaan koko Helsingin poliisilaitoksen valeosto- ja peitetoimintaan liittyvät toimintatavat ja -paikat ja tietolähdetoimintaan liittyvät poliisitaktiset menetelmät. Ei näitä asioita kuitenkaan pitäisi julkisesti käsitellä.”

AARNIO ARVOSTELEE ankarasti esitutkintaa puolueellisuudesta. Hänen mielestään keskusrikospoliisi (krp) ei olisi saanut lainkaan osallistua tutkintaan useiden krp:läisten Aarnio-vihamielisyyden takia.

Aarnio luettelee useita krp:n tutkijoita, jotka hänen käsityksensä mukaan ovat hänen vihamiehiään.

Aarnion mielestä yksi esimerkki tutkinnan puolueellisuudesta oli niin sanotun Malmin naisen eli Mari Romanon kuulustelu.

”Aarniolla on oikeus odottaa, että häneen kohdistuva tutkinta on esitutkintalain mukaista ja esteetöntä. Romanon kuulustelut eivät ole tällaisia olleet.”

KRP:N TUTKIJA antoi Romanolle muun muassa skootterin ja rahaa. Myöhemmin hän sai sakot siitä, että hän oli osallistunut tutkintaan esteellisenä.

Romano puolestaan vaatii valituksessaan, ettei hänen kuulustelujaan saa käyttää.

Romanon mukaan tutkijan menettely vaikutti hänen tahdonvoimaansa ja arvostelukykyynsä, ja hän mielsi keskustelevansa pikemmin ystävän kuin rikostutkijan kanssa. Hän sanoo kertoneensa kuulusteluissa sen, mitä tutkija halusi kuulla.

Romanon kuulustelut olivat raskauttavia sekä hänen itsensä että Aarnion kannalta. Hän pyörsi kertomuksensa käräjäoikeudessa, mutta oikeus piti kuulustelukertomuksia luotettavina.

Käräjäoikeus ei pitänyt krp:tä esteellisenä tutkimaan asiaa.

AARNION RAHA-ASIOISSA ei hänen omien sanojensa mukaan ole mitään epäselvyyksiä. Aarnio on myöntänyt käyttäneensä noin puoli miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa. Hän on kertonut saaneensa ne hämärämiljonääriltä kiitokseksi erilaisista palveluista.

Aarnio selittää valituksessaan lyhyesti, miksi hän kieltäytyi kuvailemasta miljonäärin ulkonäköä käräjäoikeudessa. Oikeus päätteli tästä, ettei hän tuntenut miljonääriä niin hyvin, että olisi osannut kuvailla tätä.

Kysymykset miljonäärin ulkonäöstä esitti koko tutkinnan käynnistäneen entisen prostituoidun Saaran asianajaja.

”Miksi ihmeessä Aarnion tulisi vastata [Saaran] avustajan kysymyksiin [miljonääristä]? [Saaran] kertoma on monien henkilöiden taholta todettu useasti täysin paikkansa pitämättömäksi”, Aarnio selittää.

Käräjäoikeus totesi tuomiossaan Saaran kertomuksen pääasiassa paikkansa pitäväksi ja uskottavaksi.

AARNIO PITÄÄ KIINNI myös siitä, että hänen Porvoon-tontiltaan löytynyt rahakätkö oli lavastus. Tutkintaryhmä löysi pengerrykseen kätkettynä noin 65 000 euroa.

Aarnion mukaan hän itse ei olisi kätkenyt rahoja oman kotinsa viereen. Hän ei myöskään olisi kätkenyt rahoja metallisankaiseen ämpäriin tai jättänyt rahoja kastumaan.

[Pasi Fist]

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005262268.html

Jari Aarnion vyyhdin seuraava vaihe: huumesyytteiden käsittely hovioikeudessa – Malmin nainen vaatii kuulusteluja hyödyntämiskieltoon ”epäasiallisina”

Aarnion huumesyytteiden pääkäsittely on ohi vasta ensi vuoden kesäkuussa.

JARI AARNIOON liittyvän vyyhdin pääkäsittely Helsingin hovioikeudessa alkaa 14. syyskuuta.

Käsittely aloitetaan entiseen prostituoituun Saaraan liittyvällä asialla sekä parilla muulla pienemmällä kokonaisuudella. Huumejutun ja siihen liittyvien virkarikossyytteiden käsittely alkaa lokakuussa.

Käsittely päättyy ensi vuoden kesäkuussa, joten hovioikeuden päätös saataneen vuoden 2018 lopulla.

Istunnon aikataulua käsiteltiin tiistaina hovioikeuden valmisteluistunnossa. Aarnio itse ei ollut läsnä istunnossa. Valtaosa muistakin syytetyistä oli poissa; vain kaksi heistä oli paikalla.

ISTUNNOSSA käsiteltiin myös osapuolten vaatimuksia joidenkin osioiden salaamisesta. Vaatimukset liittyvät erityisesti poliisin tietolähdetoiminnan suojaamiseen.

Aarnion rikoskumppanina tuomittu niin sanottu Malmin nainen eli Mari Romano puolestaan on vaatinut hovioikeutta määräämään omat kuulustelunsa hyödyntämiskieltoon. Oikeus ottaa kantaa asiaan sen jälkeen, kun asiaa koskeva näyttö on esitetty. Tähän varattiin pari päivää.

Tarkoitus on kuulla ainakin Romanoa kuulustellutta keskusrikospoliisin tutkijaa sekä hänen entistä asianajajaansa todistajina siitä, mitä kuulusteluissa on tapahtunut.

Romanon mukaan hänen kuulustelunsa olivat epäasiallisia, sillä kuulustelija antoi hänelle erilaisia etuja, muun muassa skootterin ja rahaa.

Hän syyttää myös entistä asianajajaansa epäasiallisesta käytöksestä kuulusteluissa. Hänen mukaansa asianajaja oli jossain kuulustelussa päihtynyt. Romano vaihtoi avustajaa käräjäoikeuden käsittelyn jälkeen.

Romano kertoi kuulusteluissa huumeyhteistyöstään Aarnion kanssa, mutta käräjäoikeudessa hän perui puheensa. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi hänen kuulustelukertomuksensa luotettaviksi.

Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö huomautti tiistaina, että vaikka kuulustelut määrättäisiin käyttökieltoon Romanon itsensä kannalta raskauttavien lausuntojen osalta, kertomus on muilta osin käyttökelpoinen.

HELSINGIN käräjäoikeus tuomitsi Aarnion viime vuoden lopussa maksimirangaistukseen muun muassa törkeistä huumerikoksista. Oikeuden mukaan Aarnio oli hasisliigaa pyörittänyt niin sanottu Pasilan mies. Hänet tuomittiin lähes 800 hasiskilon salakuljetuksesta Suomeen.

Hovioikeusvalituksessaan Aarnio kiistää edelleen olleensa Pasilan mies.

Aarnio on tuomittu yhteensä 13 vuoden vankeusrangaistukseen.

[Pasi Fist]

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005282450.html

Huumepoliisi urkki Aarnio-tutkinnan tietoja, selitti halunneensa tietää, onko Aarnio ”vaihtanut puolta” – hovioikeuden mukaan luottamus poliisiin vaarantui

Alainen selitti tietohakua yksikön huolella siitä, oliko Jari Aarnio ”vaihtanut puolta”.

HELSINGIN HOVIOIKEUS on tuominnut Jari Aarnion alaisena työskennelleen rikosylikonstaapelin sakkoihin Aarnio-tutkinnan tietojen urkinnasta. Käräjäoikeudessa syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta oli hylätty.

Mies yritti päästä katsomaan tutkinnan tietoja poliisin tietojärjestelmistä hieman yli viikko sen jälkeen, kun Aarnio oli otettu kiinni marraskuussa 2013.

Mies ei päässyt käsiksi tietoihin, koska ne oli salattu.

MIES SELITTI urkintaa koko huumeyksikön huolella siitä, oliko Aarnio ”vaihtanut puolta”. Hänen mukaansa Aarniolla oli tietoja, jotka voisivat vaarantaa yksikön tutkinta­kokonaisuuksia tai jopa joidenkin ihmisten turvallisuutta.

”Aarnio tiesi meidän tietolähteet, ja hän tiesi meidän vanhat operaatiot ja meneillään olevat operaatiot”, mies kertoi käräjäoikeudessa.

Mies sanoi, että yksikkö oli yrittänyt saada tutkinnasta tietoa niin virallisia kuin epävirallisia reittejä, mutta heille ei kerrottu mitään.

HOVIOIKEUS PAINOTTI, että jokaisen tietohaun on oltava virkatehtävän suorittamisen kannalta tarpeellinen. Huumepoliisien yhteinenkään huoli päällikköön kohdistuvista rikosepäilyistä ei anna oikeutta poiketa tästä periaatteesta.

Hovioikeuden mielestä on perusteltua lähteä siitä, että jos huumepoliisien esimiehet eivät pyynnöistä huolimatta antaneet tietoa, salaamiselle oli hyväksyttävät perusteet. Sen takia oma-aloitteiseen tiedonhankintaan ei ollut syytä ryhtyä.

Oikeuden mukaan miehen tekoa ei myöskään voida pitää vähäisenä. Haku liittyi merkittävässä asemassa olleen poliisimiehen rikosepäilyihin. Päälliköiden niukka tiedotuslinja osoitti, että kyse oli poikkeuksellisesta tilanteesta. Sen vuoksi rikosylikonstaapelin omia tietohakuja ei voida pitää tavanomaisina.

”Poliisin omatoimiset määräysten vastaiset ja virkatehtäviin kuulumattomat tiedonhaut voivat olla omiaan heikentämään luottamusta poliisiin.”

Hovioikeus tuomitsi miehen maksamaan kymmenen päiväsakkoa eli hänen tuloillaan sakkoa tulee maksettavaksi 300 euroa. Mies on jäänyt eläkkeelle.

[Rasmus-mafioso]

Krp tutkii, tuomittiinko kaikki syylliset ruotsinturkkilaisen rikollisen palkkamurhasta – Taustalla Jari Aarnion yhteys rikollispomoon

Keskusrikospoliisi selvittää, selvittikö Helsingin poliisi 2000-luvun alussa puutteellisesti joidenkin ihmisten osuutta Volkan Ünsalin palkkamurhaan. Avunannosta murhaan epäiltiin aikoinaan rikollispomo Keijo Vilhusta, joka tuomittiin viime vuonna samassa huumejutussa kuin Jari Aarnio.

”Te tiedätte, että he ovat uhkailleet perhettäni! Kolme miljoonaa he ovat luvanneet päästäni. Minun täytyy joskus vaihtaa puolta! Minun täytyy! En voi antaa heidän viedä henkeäni!”

Ruotsinturkkilainen rikollinen Volkan Ünsal pelkäsi henkensä edestä.

Hän oli paljastanut Ruotsin poliisille tietonsa heinäkuussa 2002 tapahtuneesta Arlandan suuresta arvokuljetusryöstöstä. Konnat saivat saaliikseen eri maiden valuuttaa lähes viiden miljoonan euron arvosta.

Ünsalin läheisten mukaan miehen kaveri Leo Gonzalez Carmona oli myös vakuuttunut, että Ünsal olisi varastanut kätköltä osan ryöstösaaliista.

Koston uhka oli poliisin mielestä todellinen. Siksi Ünsal oli todistajansuojelussa.

Syyskuussa 2003 Ünsal irrottautui Ruotsin poliisin suojelusta ja lähti Suomeen vanhan lapsuudenystävänsä Janne Ranisen luo. Ranista kutsuttiin Solvalla-Janneksi, koska hän oli saanut murhatuomion ammuttuaan vuonna 1998 jugoslavialaisen mafiapomon Solvallan raviradan lähellä.

Ruotsin poliisi varoitti Ünsalia moneen kertaan Ranisesta. Poliisin tiedustelutietojen mukaan Raninen oli palkattu tappamaan Ünsal.

Varoitukset eivät auttaneet. Lauantaina 27. syyskuuta 2003 kello 17 Ünsal lähti Silja Serenadella kohti Helsinkiä.

Kolmen viikon kuluttua Ünsal oli kuollut.

Ünsalin murhaoikeudenkäynnissä vuonna 2005 tuomittiin neljä miestä elinkautiseen vankeuteen. Murhatuomion saivat hänen lapsuudenystävänsä Janne Raninen sekä suomalaiset Raimo Andersson ja Jani Leinonen.

Ruotsista luovutettu Leo Gonzalez tuomittiin yllytyksestä murhaan. Hän oli tuomion mukaan palkannut suomalaiset murhaamaan Ünsalin.

Nyt keskusrikospoliisi (krp) on aloittanut esitutkinnan uudelleen.

Pyynnön tutkinnan avaamisesta teki Helsingin poliisin laillisuusvalvonta marraskuussa 2015, kertoo tutkinnanjohtaja Esa Virtanen keskusrikospoliisista. Selvittelyjen jälkeen krp kirjasi asiasta rikosilmoituksen keväällä 2016.

Virtasen mukaan tutkinnan kohteena on tällä hetkellä joukko ihmisiä. Nyt selvitetään, onko heitä syytä epäillä jonkinasteisesta osallisuudesta Ünsalin palkkamurhaan 16. lokakuuta 2003.

Yksi selvitettävä asia on se, miten esitutkinta ylipäätään tehtiin 2000-luvun alussa. Selvitettiinkö silloin kaikkien mahdollisten tekijäkumppaneiden osuus?

Osaa alkuperäiseen tutkintaan osallistuneista poliiseista on jo kuulusteltu. Kuulusteluissa on käynyt tässä vaiheessa toistakymmentä ihmistä. Krp on tehnyt tutkinnassa yhteistyötä myös Ruotsin poliisin kanssa.

Virtanen arvioi, että tutkinta kestää ainakin tämän vuoden.

2000-luvun alussa tehtyyn murhatutkintaan liittyi useita erikoisia piirteitä.

Alkuperäinen esitutkintamateriaali paljastaa, että rikollispomo Keijo Vilhusen osuutta murhaan on tutkittu ohuesti.

Murhasta tuomituista Raimo Andersson kuului samaan M.O.R.E.-jengiin Vilhusen kanssa. Jani Leinonen puolestaan kuului sitä lähellä olleeseen NBK:hon.

M.O.R.E. ja NBK yhdistyivät myöhemmin kolmannen jengin kanssa United Brotherhoodiksi.

Esitutkintapöytäkirjassa on viitattu telekuunteluihin, joiden mukaan Vilhunen tapasi Anderssonin ja Leinosen sekä ennen murhaa että sen jälkeen.

Murhaa edeltävänä iltana kolmikko tapasi Vilhusen kotona. Murhan jälkeisenä päivänä miehet sopivat tapaamisesta ravintola Sikarihuoneelle.

Syystä tai toisesta tapaamiseen liittyviä telekuuntelunauhoja ei kuitenkaan ole kirjoitettu auki ja liitetty esitutkintamateriaaliin. Niihin viitataan vain ylimalkaisesti.

Tutkinnassa on ylipäätään käytetty telepakkokeinoja niukasti verrattuna siihen, millainen materiaali Helsingin poliisilla olisi pitänyt olla hallussaan.

Helsingin käräjäoikeuden pakkokeinokansliasta saatujen tietojen mukaan huumepoliisi oli hakenut kolme keskeistä murhaan liittynyttä henkilöä telekuunteluun jo viikkoa ennen murhaa. Helsingin huumepoliisin tekemien ylimalkaisten hakemusten perusteella miehiä epäiltiin törkeistä huumerikoksista.

Vilhunen ei ollut kuuntelussa, mutta hänestä hankittiin televalvontatiedot huumausainerikosepäilyn perusteella pari viikkoa murhan jälkeen.

Palkkamurhatutkinnassa Vilhusta kuulusteltiin epäiltynä avunannosta murhaan.

Esitutkintapöytäkirjasta ei käy ilmi, miksei poliisi vienyt Vilhusen osuutta normaaliin tapaan syyttäjän harkittavaksi. Helsingin poliisista ei ole löytynyt lain vaatimaa perusteltua päätöstä tutkinnan lopettamisesta.

Vilhunen oli kuulusteluissa vaitonainen. Hän on kiistänyt sekaantuneensa murhaan millään tavalla.

Vilhusen osuutta ei myöskään alettu tutkia uudelleen silloin, kun käräjäoikeuden tuomion jälkeen löytyi uutta materiaalia.

Yllytyksestä tuomittu Gonzalez mainitsi ruotsalaiselle kaverilleen lähettämässään kirjeessä Vilhusen. Ruotsin poliisi löysi kirjeen kotietsinnässä Etelä-Ruotsista toisen jutun tutkinnan yhteydessä.

Kirjeessä Gonzalez haukkui erityisesti rikoskumppaninsa Anderssonin erilaisista virheistä. Hän kehotti kirjeen vastaanottajaa olemaan yhteydessä Vilhuseen. Kirjeen mukaan Anderssonin pitäisi ottaa vastuu teosta, ja asia piti hoitaa kuntoon Vilhusen kautta.

”Tämä ukko on joka tapauksessa älykkäämpi, niin että selvitä tilanne hänelle. Ole cool häntä kohtaan, hän ymmärtää kyllä.”

Tutkintamateriaalin kuulustelujen perusteella epäillyiltä tai Vilhuselta itseltään ei kysytty, miksi Vilhunen mainitaan kirjeessä.

Jari Aarnio on toisessa yhteydessä vuonna 2007 sanonut, että Vilhunen oli ollut huumepoliisin tarkkailussa keväästä 2002, siis noin puolitoista vuotta ennen murhaa. Huumepoliisia tuolloin johtanut Aarnio jatkoi, että tarkkailu olisi jatkunut myös murhan jälkeen vuosien ajan.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Vilhusen viime joulukuussa 10 vuoden vankeusrangaistukseen törkeistä huumausainerikoksista. Oikeuden mukaan Vilhunen teki huumebisneksiä yhdessä Aarnion kanssa.

Molemmat ovat valittaneet tuomioistaan hovioikeuteen.

Jo aiemmin Helsingin hovioikeus on lainvoimaisessa tuomiossaan katsonut miesten järjestelleen yhteistyössä rahoitusta seurantalaiteyhtiö Trevocille.

Murhatutkinnan yleisjohtajana toimi silloinen murharyhmän päällikkö ja Aarnion ystävä, nykyinen kansanedustaja Kari Tolvanen (kok).

HS:n tietojen mukaan myös Aarnio osallistui alkuperäiseen murhatutkintaan aktiivisesti.

Kolme lähdettä kuvailee HS:lle sekä Aarnion että Tolvasen toimintaa tutkinnan aikana omituiseksi. Lähteistä kaksi on poliisista.

Kolmas lähde on Aarnio-tutkinnan alkuun sysännyt entinen prostituoitu Saara. Aarniolla ja Saaralla oli murhan tapahtuma-aikaan suhde.

Murha tapahtui Saaran asunnossa Vuosaaressa. Saara itse asui murhan aikaan muualla, ja hän oli alivuokrannut asunnon eteenpäin.

Saara kertoo HS:lle, että hän oli vuokrannut asunnon Keijo Vilhuselle ja että vuokraaminen tapahtui Aarnion kehotuksesta.

Muutamaa kuukautta ennen murhaa asuntoon oli muuttanut Vilhusen sijaan Jani Leinonen, joka myös tuomittiin Ünsalin murhasta.

Leinonen muutti pois asunnosta muutamia päiviä murhan jälkeen, koska Saara oli häätänyt hänet.

Ünsalin ruumista ei ole löydetty, mutta poliisi selvitti, että Saaran asunnosta löytyi Ünsalin verta. Saaran sohva, matto ja muita tavaroita oli hävitetty jälkien peittämiseksi. Saara suuttui tavaroidensa tuhoamisesta.

Murhan esitutkintaan liitetyllä telekuuntelunauhalla Jani Leinonen sanoi Saaralle, että ”Keijo” oli antanut luvan ottaa huonekalut.

”No Keijo sano, että sieltä voi ottaa, että niistä on maksettu sulle jotain.”

”Ei se kyllä, ei se kyllä noin mennyt hei”, Saara vastasi.

Mies sanoi juttelevansa Keijon kanssa siitä, maksetaanko huonekaluista jotain.

Saara kertoo myös, että palkkamurhan aikoihin Aarnio tutustutti hänet Tolvaseen.

Tolvanen oli Aarnion pyynnöstä kyydinnyt Saaran hotelliin pakoon turvallisuusuhkaa. Aarnio-jutun yhteydessä Tolvanen sanoi Saaran paenneen väkivaltaista poikaystävää.

Saara kertoo HS:lle, ettei tilanteeseen liittynyt mitään poikaystävää, vaan pako liittyi nimenomaan murhajuttuun. Saaran mukaan Aarnio oli sanonut, että Leinonen olisi suuttunut häädöstä ja uhannut tappaa Saaran.

Tolvanen sai murhatutkinnan jälkeen moitteita eduskunnan oikeusasiamieheltä esitutkinnassa tapahtuneesta virheestä.

Kun Janne Raninen kutsuttiin ensimmäisen kerran kuulusteluihin noin kuukausi murhan jälkeen, hänelle jätettiin mainitsematta, että häntä epäiltiin murhasta.

Ranista kuulusteltiin ”kuultavana” Ünsalin katoamisesta, mutta tosiasiassa hänet oli jo kirjattu poliisin tietojärjestelmiin murhaepäiltynä. Pari viikkoa ennen kuulustelua Ranisen puhelin oli haettu telekuunteluun murhaepäilyn takia.

Tolvanen ja hänen alaisensa selittivät kiistatonta virhettä inhimillisellä erehdyksellä. Tolvanen huomautti, että laajassa ja vaikeassa tutkinnassa käytettiin ”kaikkia mahdollisia laillisia tutkintakeinoja”.

Ranisen mielestä kyse ei ollut virheestä, vaan poliisin pelistä ja taktisesta valinnasta. Hänelle ei ennen kuulusteltua kerrottu epäillyn oikeuksista, esimerkiksi oikeudesta vaieta.

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin mukaan ei ollut näyttöä, että poliisi oli tehnyt virheen tahallaan.

Hän kuitenkin kiinnitti Tolvasen ja kuulustelijan huomiota asiaan, sillä on aivan eri asia olla kuultava katoamisjutussa kuin epäilty murhajutussa, josta ei voi seurata muuta rangaistusta kuin elinkautinen vankeus.

Tolvanen ja Aarnio eivät halunneet kommentoida tutkintaan liittyneitä epäselvyyksiä HS:lle.

”Minulla ei ole mitään tietoa väitetyistä esitutkinnan epäselvyyksistä. Pikemmin tutkintaryhmä teki erinomaista työtä erittäin vaikeassa jutussa”, Tolvanen vastasi.

Aarnio ilmoitti asianajajansa välityksellä, ettei hän halua kommentoida keskeneräistä tutkintaa vaan haluaa antaa tutkintaryhmälle työrauhan.

[Balam-Acab]

jotenkin arvasin, että vielä sakenee

[GEOMETRINEN IHME]

[Kennedy Bakircioglu Kuutio]

jotenkin arvasin, että vielä sakenee

tämän sortin twistiä en silti osannut odottaa

[Balam-Acab]

jotenkin arvasin, että vielä sakenee

tämän sortin twistiä en silti osannut odottaa

amatöörin arviona heittäisin, että about kaikki ton yhen pomon/arkkivasikan kanssa puuhastelleet on enemmän tai vähemmän twisted, varsinkin jos niiden puuhasteluihin liittyy tää sikafilth/druglord

[pidetään symposium]

Kekä tyyppi tämä Tolvanen (kok) on? En muista nähneeni otsikoissa.

[Rasmus-mafioso]

Kekä tyyppi tämä Tolvanen (kok) on? En muista nähneeni otsikoissa.

On tää aina välillä ollut esillä semmosena suoraselkäsenä konservatiivisena kokoomus poliisina.

[convulva]

Tuli viikonloppuna luettua Keisari Aarnio ja vittu mitä touhua kyllä kirja täynnä