Doctor Muñiz wrote: ↑16 Jan 2022, 23:15Ja siis lista länsimaisista/liberaaleista demokratioista, joissa ei-asevelvollisuusarmeija on sotinut omaa kansaa vastaan/kapinoinut jossain relevantissa nykyajanjaksossa:
Jos lasketaan mukaan vapaaehtoispohjalta toimineet puolisotilaalliset santarmistot ja kansalliskaartit, niin Suomessa suojeluskuntajärjestöstä huomattava osa oli mukana Mäntsälän kapinassa.
Mutta juu, kuten Muñiz aivan oikein huomauttaa, niin tää on kaukaa haettu. Voi kyllä puhua siitä, mihin suuntaan ammattiarmeijan institutionaalinen kulttuuri muuttuu jos ja kun siitä tulee suljetumpi laitos. Aika monessa maassa, missä ammattiarmeijaan on siirrytty, käydään keskustelua siitä railosta, jonka asevelvollisuudesta luopuminen on synnyttänyt sotalaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Tämä railohan on siis muutenkin olemassa, mutta silloin puhutaan sen levenemisestä.
Ehkä mielekkäämpää on silti puhua mieluummin vaikka siitä, että miten ammattiarmeija asettuu luokkayhteiskunnan kontekstiin. Eli miten Suomessa tapahtuisi, syntyisikö tilanne, jossa asepalvelus olisi jotain, minkä keskiluokka mieluummin skippaisi?
Toisin kuin luullaan, niin ei tässä maassa niin maanpuolustushenkisiä olla. Porvaristo tietää sen sisimmässään itsekin; tämä on osasyy siihen, miksi siviilipalveluksen kehittämisessä ja helpottamisessa on koko ajan lyöty vastahankaan, koska oikeisto pelkää, että kaikki karkaisi sinne heti jos se olisi vähänkin houkuttelevampi vaihtoehto. Ja patriotismia hohkavat gallupit kertoo enemmänkin siitä, miten kärkkäästi kaikki tekee muodollisen uskontunnustuksen asevelvollisuuden puolesta, koska se on vakiintunut instituutio.
Mutta jos se purettaisiin, niin moniko oikeasti käyttäisi enää sen vuoden elämästään? Ellei siihen sitten olisi taloudellinen pakko.
Osa meikäläisestä oikeistostahan on jo tajunnut sen saman, minkä amerikkalaiset ekonomistit Nixonin hallinnossa 1970-luvulla; ammattiarmeija on se uusliberaali ja kapitalismiin paremmin sopiva vaihtoehto. Kyllähän sekin jotain kertoo, miten asevelvollisuuden vastustamisessa pasifismi on jäänyt aika lailla taka-alalle, ja sen sijaan puhutaan asevelvollisuuden "talous- ja työllisyysvaikutuksista" -- miten paljon se maksaa, miten paljon se pidentää työuria, etcetera. Eli hyvin uusliberaalissa hengessä. Ja näistä puhuu jopa vasemmisto, muun muassa Li Andersson viimeksi elokuussa 2020 vaatiessaan näitten selvittämistä.