Putinin Venäjä

[vähemmän hirveä nimimerkki]

Valitettavasti oon aika pessimistinen minkäänlaisen demokratian syntymisen suhteen Venäjällä, koska kansalaisten luottamus instituutioihin on niin heikkoa. Sitä luottamusta ei pystytä luomaan uudestaan mitenkään pikavauhtia kun se on määrätietoisesti rikottu (jos sitä ylipäätään koskaan on ollut). On käytännössä mahdotonta sanoa, kuinka suuri osuus Putinin kansansuosiosta on todellista, ja kuinka suuri sitä, että kansalaiset uskovat Putinilla ja valtiolla olevan niin kaikkivoipa urkintakoneisto, että toisinajattelulle ei jää sijaa, joten on vaan parempi esittää kuuliaista alamaista. Tosiasiallisestihan se koneisto ei ole edes kovin vahva, mutta säännöllisillä näyttävillä repressiotoimilla sen saa näyttämään vahvemmalta kuin se onkaan.

Kaipa pitäisi lähteä liikkeelle ihan jo kansalaisuudesta ja siitä että ihmisiä kiinnostaa osallistua millään tavalla politiikkaan. Väkivallan uhka on tietenkin merkittävä, mutta myös disinformaatio passivoi kun ei voi luottaa mihinkään eikä uskoa, että jotain asiaa kannattaa yrittää edistää, koska koko todellisuus on harhainen. Siksi suurin osa venäläisistä on käsittääkseni epäpolitisoituneita ja aivan tarkoituksella eivät ajattele politiikkaa lainkaan. Tommonen ei tosiaan muutu hetkessä, ja (perusteltu) luotto mediaan ja muihin instituutioihin olisi osa hidasta prosessia kohti demokratiaa. Mitään tämän suuntaista ei ole nähtävissä tällä hetkellä

Olen toki vitummoinen pessimisti mutta musta tuntuu että ennemmin muukin maailma on menossa tuohon huonompaan suuntaan.

mulla nyt ei ole mitään jäsenneltyä hypoteesia tästä aiheesta, mutta jos ajatellaan että venäjälllä on ollut avainongelmana kontrolloidun median jatkuvaa disinformaatiotuuttaus, joka tekee ihmisistä passiivisia nihilistejä, mutta samaan aikaan ne kuitenkin on sitoutunut sellaisiin identiteetteihin kuin venäläisyys tai ortodoksisuus, jotka nationalistisesti järjestäytyneessä maailmassa on erittäin perustavanlaatuisia - niin jos nyt arvaillaan, että kaikkialla maailmassa valtamedian vaikutuksen vähentyessä ja ihmisten muuttuessa yhä enemmän sosiaalisen median melko satunnaisten tietolähteiden kasvattamiksi, ja ihmisten tulevaisuudenluottamuksen koko ajan heikentyessä, niin on varmaan ihan realistinen pelko, että meillä tapahtuu samaa kehitystä, jossa ihmiset irtautuu yhteiskunnallisesta keskustelusta, mutta kuitenkin tarrautuu kiinni tollaisiin karkeisiin moukari-identiteetteihin, joiden narratiivit on tietysti oikeiston hallussa. tai olisi kiva, jos suomessa vielä hyvinvointiyhteiskunta olisi sen verran selkeä ja yksinkertainen juttu, että se ei ihan katoa ajatuksena meemipolitiikassakaan

[dork police]

Venäjällä on myös sellainen herrarotu ongelma, että sais hajota mahdollisimman moneen osaan koko maa.

[Rilli Bönthö Vapaus]

Valitettavasti oon aika pessimistinen minkäänlaisen demokratian syntymisen suhteen Venäjällä, koska kansalaisten luottamus instituutioihin on niin heikkoa. Sitä luottamusta ei pystytä luomaan uudestaan mitenkään pikavauhtia kun se on määrätietoisesti rikottu (jos sitä ylipäätään koskaan on ollut). On käytännössä mahdotonta sanoa, kuinka suuri osuus Putinin kansansuosiosta on todellista, ja kuinka suuri sitä, että kansalaiset uskovat Putinilla ja valtiolla olevan niin kaikkivoipa urkintakoneisto, että toisinajattelulle ei jää sijaa, joten on vaan parempi esittää kuuliaista alamaista. Tosiasiallisestihan se koneisto ei ole edes kovin vahva, mutta säännöllisillä näyttävillä repressiotoimilla sen saa näyttämään vahvemmalta kuin se onkaan.

Kaipa pitäisi lähteä liikkeelle ihan jo kansalaisuudesta ja siitä että ihmisiä kiinnostaa osallistua millään tavalla politiikkaan. Väkivallan uhka on tietenkin merkittävä, mutta myös disinformaatio passivoi kun ei voi luottaa mihinkään eikä uskoa, että jotain asiaa kannattaa yrittää edistää, koska koko todellisuus on harhainen. Siksi suurin osa venäläisistä on käsittääkseni epäpolitisoituneita ja aivan tarkoituksella eivät ajattele politiikkaa lainkaan. Tommonen ei tosiaan muutu hetkessä, ja (perusteltu) luotto mediaan ja muihin instituutioihin olisi osa hidasta prosessia kohti demokratiaa. Mitään tämän suuntaista ei ole nähtävissä tällä hetkellä

Olen toki vitummoinen pessimisti mutta musta tuntuu että ennemmin muukin maailma on menossa tuohon huonompaan suuntaan.

mulla nyt ei ole mitään jäsenneltyä hypoteesia tästä aiheesta, mutta jos ajatellaan että venäjälllä on ollut avainongelmana kontrolloidun median jatkuvaa disinformaatiotuuttaus, joka tekee ihmisistä passiivisia nihilistejä, mutta samaan aikaan ne kuitenkin on sitoutunut sellaisiin identiteetteihin kuin venäläisyys tai ortodoksisuus, jotka nationalistisesti järjestäytyneessä maailmassa on erittäin perustavanlaatuisia - niin jos nyt arvaillaan, että kaikkialla maailmassa valtamedian vaikutuksen vähentyessä ja ihmisten muuttuessa yhä enemmän sosiaalisen median melko satunnaisten tietolähteiden kasvattamiksi, ja ihmisten tulevaisuudenluottamuksen koko ajan heikentyessä, niin on varmaan ihan realistinen pelko, että meillä tapahtuu samaa kehitystä, jossa ihmiset irtautuu yhteiskunnallisesta keskustelusta, mutta kuitenkin tarrautuu kiinni tollaisiin karkeisiin moukari-identiteetteihin, joiden narratiivit on tietysti oikeiston hallussa. tai olisi kiva, jos suomessa vielä hyvinvointiyhteiskunta olisi sen verran selkeä ja yksinkertainen juttu, että se ei ihan katoa ajatuksena meemipolitiikassakaan

Jumalauta mikä virke, oliko sulla joku haaste päällä?
Plussaa siitä, että oli ihan luettava ajatuskulku seurata.