Ilmastonmuutos

[Kalle]

Nyt on jopa iltalehdessä tämmönen juttu:

Yksi kuva paljastaa: Itämeri on nyt liian lämmin

Itämeren pintakerroksen on arvioitu lämpenevän kahdesta neljään astetta vuosisadan loppuun mennessä.

- Syvän veden lämpötila Itämerellä on kohonnut viimeisten 20–30 vuoden aikana noin 2–3 astetta.

- Vesistöjen lämmetessä todennäköisyys poikkeuksellisille sinileväkukinnoille voi tulevaisuudessa olla pahimmillaan kymmenkertainen.

- Vesialueiden lämpeneminen vaikuttaa vesieliöihin: esimerkiksi jääpeitteen uupuminen olisi kohtalokasta itämerennorpalle, ja myös kampelan elinolosuhteet saattaisivat pohjavesien hapenpuutteen vuoksi tulla vaikeaksi.

Hellejaksot ovat tänä kesänä olleet poikkeuksellisen pitkiä, ja sen seurauksena myös vesistöt ovat lämmenneet. Meriveden lämpenemisen myötä sinilevämäärät kasvavat. Tänä kesänä sinilevätilanne on poikkeuksellisen paha.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttilan mukaan tällä hetkellä Itämeren pintalämpötila on satelliittikuvatulkintojen perusteella paikoin jopa 4–6 astetta keskiarvoa korkeampi. Tämä tarkoittaa, että Itämeri on 20 asteen tuntumassa tai yli, aina Perämerelle saakka.

– Nyt on kyse lyhyen aikavälin ilmiöstä, joka liittyy pitkään hellejaksoon, mutta vuodesta 1990 lähtien Itämeren pintakerros on lämmennyt aiempaa nopeammin, Knuuttila sanoo.

Merivesistöt ovat lämmenneet joka vuosikymmenellä yli puoli astetta ja Suomen merialueilla 0,7–0,9 astetta. Knuuttilan mukaan meren pintakerroksen on arvioitu lämpenevän vielä kahdesta neljään astetta vuoteen 2100 mennessä. Lämpenemiseen vaikuttaa pitkälti se, kuinka nopeasti ilmastonmuutosta saadaan jarrutettua.

Lämpimään veteen vähemmän happea

Knuuttilan mukaan pintakerrosten lämpötilojen lisäksi myös Itämeren syvänteet lämpenevät.

– Viimeisten 20–30 vuoden aikana syvän veden lämpötila on kohonnut 2–3 astetta, hän kertoo.

Lämpimämpään veteen liukenee Knuuttilan mukaan vähemmän happea kuin kylmään veteen. Sen lisäksi kun vesi on lämpimämpää, happea kuluttava mikrobitoiminta vilkastuu. Sen vuoksi Itämerellä voi nyt jo olla lähes ennätyksellisen suuri hapeton alue, mutta vesistöjen lämpenemisen seurauksena hapettoman alueen laajeneminen entisestään on todennäköistä.

– Kun happi loppuu, meren pohjista vapautuu fosforia, joka puolestaan kiihdyttää sinileväkukintoja. Koska lämpeneminen kerrostaa vesimassaa, voi seurauksena esiintyä matalillakin merialueilla hapettomuutta yleisemmin, Knuuttila toteaa.


Sinileväkukinnot voivat kasvaa huomattavasti

Knuuttilan mukaan sinileväkukintojen perussyy on Itämeren ravinnetilanne.

– Vaikka ravinnekuormitus on pienentynyt selvästi viime vuosikymmeninä, Itämeren pääaltaan fosfaattifosforin pitoisuus mahdollistaa edelleen runsaat sinileväkukinnat, hän kertoo.

Tämän pääaltaan ravinnetilanne vaikuttaa suuresti myöskin Suomenlahden tilanteeseen.

Kukintojen voimakkuuden ratkaisevat lopulta kesän sääolot, koska sinileväkukinnat vaativat lämmintä ja aurinkoista säätä syntyäkseen.

Knuuttila kertoo, että jos Itämeren ravinnekuorma ei alene tämän hetkisestä tai jopa kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä, voi seurauksena poikkeuksellisten sinileväkukintojen todennäköisyys kasvaa kymmenkertaiseksi verrattuna nykyilmastoon.

Happikatoalueet tuhoisia pohjaeliöstöille

Meren lämpötilankasvu voi tarkoittaa esimerkiksi meren eläimille, kaloille ja kasvistoille muutosta.

– Lajisto muuttuu lämpenemisen mukana. Lämpimiin oloihin sopeutuvat lajit lisääntyvät, yleistyviä helleaaltoja kestämättömät lajit kärsivät, hän kertoo.

Knuuttila mainitsee, että meriveden suolapitoisuuden lasku, joka liittyy ilmastonmuutokseen, voi aiheuttaa avainlajien, kuten rakkohaurun tai sinisimpukan levinneisyysrajojen siirtymisen etelään ja länteen. Myös meriajokas voi kadota rannikoilta.

– Happikatoalueiden laajeneminen olisi tuhoisaa pohjaeliöstölle. Itämerelle voi myös asettua yhä useampia lämpimiin oloihin sopeutuneita vieraslajeja, Knuuttila lisää.

Pidentyvä kasvukausi sekä rehevöityminen hyödyttävät aikaisin kutevia lajeja, esimerkiksi ahventa, kuhaa sekä särkikaloja.

Haittaa taas koituu kylmää vettä suosiville lohikaloille ja mateelle. Pohjavesissä elävät kampelat voivat ajautua happikadon myötä ahtaalle.

Myös jääpeitteisen ajan lyheneminen tai jääpeitteen uupuminen olisi kohtalokasta itämerennorpan eteläisille populaatioille niin Suomenlahdella kuin Saaristomerellä.

– Tällaisia muutoksia on arvioitu kuluvan vuosisadan loppuun mennessä, mikäli lämpeneminen jatkuu ennustetusti.

[MOISIO]

Päivän Hesarissa iso juttu suomalaisten asenteista ilmastonmuutokseen, varastan sen tähän alle, käppyrät linkissä maksumuurin takana

Ilmaston­muutoksen torjunta jakaa yhä suomalaiset kahteen leiriin: asenteet lähes samat kuin vuonna 2019

Suomalaisten näkemykset ilmaston­muutoksen torjunnasta eivät HS:n kyselyn valossa ole muuttuneet juurikaan vuodesta 2019. ”Ilmastonmuutos ja siihen kytkeytyvä luontokato eivät kysy meidän mielipidettämme”, sanoo Greenpeacen Kaisa Kosonen.

IlmastonmuutoKSEN torjuntaan liittyvät kysymykset jakavat suomalaiset kahteen eri tavoin ajattelevaan leiriin. Näin voi tulkita tuoreesta HS-gallupista.

Tutkimuksessa esitettiin vastaajille neljä ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyvää väittämää. Kyseinen verraten selvä kahtiajako näkyi vastauksissa kautta linjan.

Joka toinen kyselyn vastaaja, 50 prosenttia, oli esimerkiksi täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan Suomen tulee olla ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijä. 45 prosentin näkemys oli päinvastainen, eli he olivat täysin tai jokseenkin eri mieltä edellä­kävijyyden tarpeellisuudesta.

48 prosenttia oli valmis tinkimään omasta elintasostaan ilmastonmuutoksen vuoksi. 45 prosenttia puolestaan ei ollut valmis tekemään niin.

Vastaajille esitettiin myös väittämä, jonka mukaan monia ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan julkisuudessa. 48 prosenttia ei usko, että niin tehtäisiin. 42 prosenttia puolestaan uskoo näin.

Lopulta vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa vapaaehtoisuuteen ja toisaalta pakkoihin ilmastonmuutoksen torjunnan välineinä.

Tässä kysymyksessä niukka enemmistö, 53 prosenttia, ei usko, että pakottamatta olisi mahdollista saada aikaan riittävästi muutoksia. 39 prosentin mielestä ihmisten vapaaehtoiset valinnat riittävät ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Kyselystä käy ilmi myös, etteivät suomalaisten ilmastokannat ole muuttuneet juuri lainkaan sitten syksyn 2019, jolloin HS viimeksi kysyi asiasta. Kyselyn neljästä väittämästä kolme kysyttiin myös tuolloin. Muutokset mahtuvat pitkälti virhemarginaaliin.

”On yllättävää, että tulokset olivat niinkin samanlaiset kuin edellisessä kyselyssä. Asetelma ei näyttäisi muuttuneen mihinkään suuntaan tässä väliaikana”, sanoo kyselyn HS:n pyynnöstä tehneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Hän uskoo, että kantojen pysyvyys voi johtua osittain kyselyn ajankohdasta: Ilmastonmuutos on koronavirus­kriisin aikana ollut vähemmän julkisuudessa ja ihmisten huolet ovat keskittyneet ehkä enemmän tautitilanteeseen.

Nurmela pitää kiinnostavana myös sitä, että kahtiajako tuloksissa on niin johdonmukainen.

Hän tulkitsee tätä niin, että ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeviin kysymyksiin vastataan jossain määrin arvopohjaisesti. Vastaus saatetaan toisin sanoen valita omaan identiteettiin sopivasti, miettimättä kovin tarkkaan juuri käsillä olevaa tiettyä kysymystä.

Neljän väittämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon ilmastonmuutos huolestuttaa heitä tällä hetkellä.

Tässäkin kysymyksessä vajaa puolet oli joko erittäin tai melko huolissaan. Toinen vajaa puolet oli ei kovin paljon tai tuskin lainkaan huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Vastaukset jakautuivat kahtia myös kysymyksessä, jossa kysyttiin tulisko Suomessa verottaa lento­matkustamista ilmasto­syistä.

Ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita tutkinut apulaisprofessori Annukka Vainio Helsingin yliopistosta sanoo, että kyselyn osoittama kahtiajako välittää viestin ilmasto­toimista päättäville poliitikoille.

”Tämä on merkki siitä, että tietyt kysymykset ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa jakavat ihmisiä, ja on hirveän tärkeää saada yhteiskunnan tuki ilmastotoimien taakse”, hän sanoo.

Samalla Vainio uskoo, että HS:n kyselyssä kysytyt ilmasto­kysymykset ovat luonteeltaan polarisoivammasta päästä.

Kahtiajako on ollut vähäisempää kyselyissä, joissa on kysytty muita ilmastonmuutokseen liittyviä asioita, vaikkapa siitä, miten vakavana ongelmana ilmastonmuutosta pidetään. Tätä tiedusteltiin esimerkiksi tuoreessa Eurobarometrissa. Suomalaisista vastaajista 66 prosenttia oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on ”hyvin vakava ongelma” ja lisäksi 16 prosenttia piti sitä ”jokseenkin vakavana” ongelmana.

Vainio kiinnittää HS:n kyselyssä muutoin huomiota esimerkiksi kysymykseen ilmastohuolesta. Hän pitää esimerkiksi Eurobarometrin tulosten valossa yllättävänä, ettei huolestuneiden osuus ollut suurempi.

Mitä tulee mielipiteiden pysyvyyteen, Vainiokin arvelee, että taustalla voi vaikuttaa esimerkiksi koronakriisin dominointi ihmisten arjessa ja julkisuudessa.

Kysymysten jakavuus hahmottuu tarkemmin, jos tuloksia tarkastellaan väestöryhmittäin.

Nuoret, opiskelijat, akateemisesti koulutetut, vihreät, vasemmistoliittolaiset ja itsensä poliittiseen vasemmistoon sijoittavat vaikuttavat johdonmukaisesti katsovan ilmastonmuutoksen torjumisen olevan tärkeää.

Erityisesti perussuomalaisten kannattajat puolestaan vaikuttavat suhtautuvan ilmastonmuutoksen torjuntaan vähempimerkityksellisenä.

Kyseinen jako näkyy esimerkiksi vastauksissa väittämään, jonka mukaan Suomen on oltava edelläkävijä ilmastotoimissa. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien selkeät enemmistöt ovat väittämän kanssa samaa mieltä, eli puolustavat edelläkävijyyttä. Perussuomalaisten kannattajien selvä enemmistö on päinvastaisella kannalla.

Perussuomalaisten joukossa on lisäksi laajaa skeptisyyttä ilmastonmuutos­keskusteluun julkisuudessa. Enemmistö, 53 prosenttia, perussuomalaisista vastaajista on kyselyn mukaan täysin varma siitä, että monia ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan julkisuudessa.

Ilmastonmuutoksesta huolestuneita on keskimääräistä enemmän vihreissä ja vasemmistossa sekä jonkin verran enemmän naisten kuin miesten joukossa. Lisäksi nuoret, alle 30-vuotiaat, ovat siitä keskimäärin huolestuneempia kuin muiden ikäryhmien edustajat.

Kaikista väestöryhmistä löytyy silti kaikella tapaa ajattelevia.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen pitää kyselyn mielenkiintoisimpana tuloksena sitä, etteivät kansalaisten ilmastokannat ole kyselyn valossa muuttuneet juuri lainkaan vuodesta 2019.

Hän sanoo, että 20 vuoden kokemuksella ilmastotyöstä hänen tuntumansa kentältä on hiukan toinen: Erityisesti sen jälkeen, kun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti vuonna 2018 herätteli ilmasto­kriisin vakavuuteen, on Kososen mielestä Suomessa aina kunnista yrityksiin ja päättäjiin ollut yhä vahvempi tuki ilmastotoimille ja halua toimintaan.

Kosonen huomauttaa myös, että tulokset voivat vaihdella kysytyn kysymyksen mukaan. Monissa muissa kyselyissä esimerkiksi suomalaisten huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta on vaikuttanut selvästi suuremmalta. Hän ottaa yhtenä esiin Maanpuolustus­tiedotuksen suunnittelukunnan taannoisen kyselyn, jossa 73 prosenttia oli paljon tai jonkin verran huolestunut asiasta.

”Kaikkein olennaisinta on kuitenkin, ettei ilmastonmuutos ja siihen kytkeytyvä luontokato kysy meidän mielipidettämme. Jos nyt katsoo vaikka noita Kanadan ennätyshelteitä, niin eipä siellä Lyttonin kylän asukkailta kysytty, että mitä mieltä olet ilmastonmuutoksesta, kun koko kylä paloi poroksi yhdessä hetkessä”, Kosonen sanoo.

Lue lisää: Kanada on liekeissä, ja sen pitäisi olla viimeinen varoitus­merkki Suomelle, sanoo ilmastotutkija: ”Tyrmäävä hetki pohjoiselle luonnolle”

Hän nostaa kyselystä esiin myös kysymyksen, jossa on tiedusteltu ihmisten halua tinkiä elintasostaan ilmastotoimien vuoksi.

”Onko meillä ylipäänsä aidosti valittavissa tulevaisuus, jossa voimme jatkaa saastuttamista ja ylikulutusta ilman, että sillä olisi seurauksia myös omalle elintasollemme?”

HS:n Kyselyn tulokset viittaavat joka tapauksessa siihen, että ilmastopäätöksiä tekevillä poliitikoilla ja esimerkiksi niitä puoltavilla järjestöillä on haaste saada koko kansa tai sen suuri enemmistö tukemaan vahvoja ilmastotoimia.

Kysymys on hyvin ajankohtainen ajatellen, että hallituksen odotetaan syksyllä linjaavan uusista toimista, joilla Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035. Lisäksi EU:n komissio on pian julkistamassa laajan ilmastotoimien Fit for 55 -paketin, joka tulee vaikuttamaan myös Suomeen.

”Poliittinen polarisaatio on yksi iso este tälle ilmastonmuutoksen hillitsemiselle”, Annukka Vainio Helsingin yliopistosta sanoo.

Hän uskoo, että sillä, miten asiasta viestitään, on suuri merkitys asenteiden muodostumista ja muuttumista ajatellen.

Kosonen korostaa, että toimia pitää tehdä huolimatta siitä, onko koko kansa vielä täysin mukana.

”Ymmärrän, että päättäjien on tietenkin paljon helpompi tehdä päätöksiä siinä vaiheessa, kun todella suuri enemmistö jo todella selkeästi vaatii sitä. Mutta sitä luksustahan meillä ei näissä ilmasto- ja luonto­kysymyksissä ole, että voisimme jäädä odottamaan sitä tilannetta. Päätöksiä on tehtävä joka tapauksessa”, hän sanoo.

Kosonen korostaa, että päättäjien tehtävä on suojella kansalaisiaan uhilta parhaan tiedon valossa, ja silloin heidän pitää katsoa faktoja, joita esimerkiksi tiedeyhteisö kertoo.

Tutkijoilta on viime aikoinakin kuulunut vakavia viestejä. Julkisuuteen vuosi vastikään hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportti­luonnos, jossa paneeli varoittaa ilmastonmuutoksen synkistä vaikutuksista, jos päästöjä ei saada kuriin.

Greenpeacen Kaisa Kososesta ilmasto­keskustelussa olisi vastaisuudessa hyvä saada nykyistä enemmän esiin sitä positiivista muutosta, joka on jo käynnissä ja tekee mahdottomana pidettyjä tavoitteita mahdollisiksi, esimerkiksi yritysmaailmassa.

”Jos katsoo, mihin isot yritykset jo varautuvat, niin niille nämä muutokset ja ilmastokriisi ovat todella monille jo totta ja esimerkiksi hiilineutraalius 2035 -tavoitteen toimeenpanoa mietitään jo hyvin konkreettisesti.”

Vainion sanoo, että jos päättäjät haluavat tuen toimille, tulisi näiden puhua nykyistäkin enemmän siitä, ettei HS:n kyselyssäkin kysytyn edellä­kävijyyden tarvitse tarkoittaa vain uhrauksia. Se voi tarkoittaa esimerkiksi etulyönti­asemaa tiettyjen tärkeiden teknologioiden kehityksessä ja siten hyviä asemia vienti­markkinoilla.

Lopulta Vainio korostaa, että joskus – vaikka päälle päin näyttää, että ihmisten asenteissa suuria eroja – voi pinnan alla olla paljon yhteistä. Hän viittaa HS:n hiljattaiseen artikkeliin, jossa toimittaja Anna-Stina Nykänen puhui suuren ihmisjoukon kanssa ilmastonmuutoksesta. Nykänen huomasi, että ilmastoteot ovat hyvinkin erilaisille suomalaisille jo täyttä arkipäivää. Hyvät teot vain jäävät usein kiistelyn alle.

Aika surkeita lukuja ja rip kaikki

[Jesse Python]

Huvitti (tai ei oikeastaan ) kontrasti ton kanssa saman lehden Visio-osuudessa ollut Dubain ylistysjuttu. RIP tosiaan kaikki.

[Kalle]

Bitcoinin jättimäinen hiilijalanjälki: Suurempi kuin 100 000 tunnilla YouTube-videoita

Kryptovaluutta vie sähköä suunnilleen yhtä paljon kuin Ruotsi.

Suurin argumentti bitcoinia vastaan on tällä hetkellä se, kuinka paljon sähköä valuutta tarvitsee. Digiconomistin mukaan yksi bitcoin-siirto voi viedä keskimäärin 1752,79 kilowattituntia sähköenergiaa.

Se on yhtä paljon kuin 1,2 miljoonan Visa-maksun käyttämä energiamäärä. Visa hoitaa noin 42 prosenttia maailman luottokorttimarkkinasta. Yhtiö onkin Mastercardin Discoverin ja American Expressin kanssa yksi maailman suurimmista maksutarjoajista, ja sen hiilijalanjälki on silti bitcoinia pienempi, Business Insider kertoo.

Bitcoinin hiilijalanjälki, eli kryptovaluutan louhimisen tuottama kasvihuonekaasujen määrä, vastaa YouTube-videoiden katsomista melkein 16 vuoden verran.

Vuoden aikana bitcoin-louhiminen vie suunnilleen saman verran energiaa kuin Ruotsi. Toisin kuin Ruotsissa, jossa melkein puolet energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä, louhimista tapahtuu eniten fossiilisia polttoaineita energianlähteenä käyttävissä maissa.

[Ananaskääpiö]

Vitun Ruotsi.

[Salajulkku]

Vitun Ruotsi.

Saisivat lopettaa energian käyttämisen, niin voitaisiin louhia senkin edestä profittii.

[Jesse Python]

Olis kannattanu varmaan keksiä joku toinen menetelmä bittirahalle kuin energiaa syövä lohkis

[tsiiah]

Eikö täällä ole spekuloitu EU:n ilmastopakettia missään?

[Jesse Python]

Eikö täällä ole spekuloitu EU:n ilmastopakettia missään?

Heitin mä tonne sähköautotopanderiin että EU kieltää köytännössä kokonaan uusien polttonoottoriautojen myynnin 2035 mennessä, muttei ketään kiinnostanut

[tsiiah]

Eikö täällä ole spekuloitu EU:n ilmastopakettia missään?

Heitin mä tonne sähköautotopanderiin että EU kieltää köytännössä kokonaan uusien polttonoottoriautojen myynnin 2035 mennessä, muttei ketään kiinnostanut

Ok. Mut eikös toi uutinen tullut jo aiemmin? Ajattelin että tuliko mitään todella suuria muutoksia tänään. En jaksa etsiä ite

[Hans Normaali]

Eikö täällä ole spekuloitu EU:n ilmastopakettia missään?

Heitin mä tonne sähköautotopanderiin että EU kieltää köytännössä kokonaan uusien polttonoottoriautojen myynnin 2035 mennessä, muttei ketään kiinnostanut

Ok. Mut eikös toi uutinen tullut jo aiemmin? Ajattelin että tuliko mitään todella suuria muutoksia tänään. En jaksa etsiä ite

Ainakaan mistään pienestä piiperryksestä ei liene kyse, koska esim Maaseudun Tulevaisuuden kommenttiosasto on räjähdyspisteessä.

[Man-Thing]

Eikö täällä ole spekuloitu EU:n ilmastopakettia missään?

Heitin mä tonne sähköautotopanderiin että EU kieltää köytännössä kokonaan uusien polttonoottoriautojen myynnin 2035 mennessä, muttei ketään kiinnostanut

Ok. Mut eikös toi uutinen tullut jo aiemmin? Ajattelin että tuliko mitään todella suuria muutoksia tänään. En jaksa etsiä ite

Ainakaan mistään pienestä piiperryksestä ei liene kyse, koska esim Maaseudun Tulevaisuuden kommenttiosasto on räjähdyspisteessä.

Menin sit lukemaan noita kommentteja, osui veikkaukset aika lailla kaikki oikein kommenttien sisällön suhteen. "Ilmastomielisairaus.. "Heti eroon EU:sta" "Nyt puilla lämmittäminen kielletään" yms.

[Karhunpoika hairahtaa]

[hellan lettas]

Koska autoilijan mielipide, tärkein mielipide.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008126030.html

"En hommaa sähköautoa, en edes sähkö-Mustangia” – EU:n ilmasto­paketti mietitytti autoilijoita
Autoilijoita huolestuttaa muun muassa sähköautojen hinta ja sekä latauspisteiden riittävyys.


Samuel Nyroos HS
14.7. 21:01
EU:N komissio esitteli keskiviikkona ilmastopakettinsa, jossa ehdotetaan tuntuvia toimia muun muassa autoiluun.

Komission ehdotuksen mukaan uusien autojen keskimääräisten päästöjen on laskettava 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja sadalla prosentilla vuoteen 2035 mennessä.

Kaikkien rekisteröitävien uusien autojen on vuodesta 2035 alkaen oltava siis päästöttömiä.


HERTTONIEMEN autokeskittymästä keskiviikkona tavoitetut autoilijat suhtautuivat uutiseen autojen päästörajoituksista pääosin maltillisesti.

Anniina Kervisen mukaan tavoite on sinänsä hyvä.

”Mutta tietysti jos ihmiset pakotetaan tietynlaiseen muottiin, niin onhan sekin ihan mielenkiintoinen asia.”

Hänen mukaansa sähköautot ovat vielä sen verran hintavia, että hänen perheellään ei ole varaa vaihtaa sellaiseen. Autoa he tarvitsevat työmatkoihin ja lasten harrastuksiin kuskaamiseen päivittäin.

”Meilläkin on kolme lasta, niin pitäisi löytää sellainen auto, johon mahtuu koko perhe.”

Jos päästöttömien autojen hinta tippuu tulevina vuosina alaspäin, Kervinen on valmis vaihtamaan autoa.

JENKKIAUTOJA harrastavan Teemu Raatikaisen mielestä sähköautoissa on vielä paljon kysymysmerkkejä.

”En hommaa sähköautoa, en edes sähkö-Mustangia.”

Raatikainen ei usko, että bensa-autoilla ajelu loppuu vielä pitkään aikaan.

”Kai näillä vanhoilla saa edelleen ajella. En tiedä, mistä bensaa saadaan enää, mutta kai sitä jostain saa.”

Hänen mukaansa sähköautoissa on omat ongelmansa esimerkiksi akkujen ja latauspisteiden suhteen.

”Onko ne sitten ympäristöystävällisempiä, sitähän ei tiedä vielä kukaan.”

”Suomi on vähän kankea maa sikäli, että täällä ei ole tarpeeksi latauspisteitä. Lapissa, kun tulee pakkasta landella eikä ole pikalatauspisteitä, niin akut hyytyy.”

Raatikainen on myös huolissaan autoalan työllisyydestä.

PAULI Ikonen uskoo, että nykyinen dieselillä kulkeva auto on hänen viimeisensä. Vuoden päästä hän jää eläkkeelle, joten hän ei tarvitse enää autoa työmatkoja varten.

Vuonna 2035 hän toivoo kulkevansa lähinnä taksilla.

”Mulle se on aivan sama. Tuskin enää autoilen siihen aikaan.”

Sähköautoja vastaan hänellä ei ole mitään.

”Onhan ne kivoja. Tehoja riittää yleensä.”

AUTONSA korjattavaksi vienyt Andrei Swietlicki uskoo, että autokannan uusiminen tulee olemaan haasteellista.

”Jos miettii, että sähköautot tarvitsevat akkuja.”

Hänen mukaansa välissä on turha siirtyä käyttämään sähköautoa, vaan saman tien kannattaisi siirtyä vetyautoihin.

EU:N päästövähennystavoitteena on leikata kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Nyt esitelty ilmastopaketti on vasta komission ehdotus EU:n lain­säädännöksi. Päätösvalta on jäsenmailla ja EU-parlamentilla. Edessä on vielä pitkä neuvottelu­jakso, jossa komission ehdotukset muuttuvat EU-maita sitoviksi laeiksi.

[kiimainen dinosaur]

Vuodesta 2035 valmistetut autot boikottiin! Jos autonvalmistajat eivät suostu tekemään Suomen markkinoita varten saastuttavia bensiini- ja dieselautoja, myykööt eioota! Kyllä Suomen markkinat pistää vielä valmistajat polvilleen!