Ilmastonmuutos

[Ilmestyskirjan soturi]

EU voisi laittaa hiilitullit pystyyn vaikka heti.

[zutonFever]

EU voisi laittaa hiilitullit pystyyn vaikka heti.

Komp.

Ja Olisiko näillä EU:n kokoisella (ja vahvuisella) markkina-alueella edes kuinka paljon negatiivisia talousvaikutuksia? Lyhyellä aikavälillä varmasti jotain, mut mites vähänkään paria kvartaalia kauemmas katsottaessa?

[Musti Koira]

Saksassahan kivihiiltä käytetään vielä pari kymmentä vuotta. Oisko vajaa 30% kaikesta Saksan sähköstä tällä hetkellä. Talousvaikutuksia siis olisi..

[zutonFever]

Saksassahan kivihiiltä käytetään vielä pari kymmentä vuotta. Oisko vajaa 30% kaikesta Saksan sähköstä tällä hetkellä. Talousvaikutuksia siis olisi..

Vuoteen 2038 on Saksassa ajoitettu hiilen käytön lopettaminen. Mutta nykyisillä päästömaksuilla sielläkin on kiinnostusta keksiä jotain muuta, eikä larpata Puolaa vailla kuolemanpelkoa.

[Jesse Python]

Saksassahan kivihiiltä käytetään vielä pari kymmentä vuotta. Oisko vajaa 30% kaikesta Saksan sähköstä tällä hetkellä. Talousvaikutuksia siis olisi..

Vuoteen 2038 on Saksassa ajoitettu hiilen käytön lopettaminen. Mutta nykyisillä päästömaksuilla sielläkin on kiinnostusta keksiä jotain muuta, eikä larpata Puolaa vailla kuolemanpelkoa.

Jokos Fortum on keksinyt millä korvata hiili?

[Kalle]

YK:lta synkkä ilmasto­ennuste: maapallon lämpötila voi nousta jopa 2,7 asteella

YK:lta synkkä ilmasto­ennuste: maapallon lämpötila voi nousta jopa 2,7 asteella

YK:n ilmastoraportin mukaan kasvihuonekaasujen päästöt eivät laske toivotulla tavalla, vaan vastoin odotuksia jatkavat kasvuaan seuraavan kymmenen vuoden ajan.

Yli 100 maan ilmastotoimien perusteella laadittu raportti osoittaa, että päästöt kasvavat vuoteen 2030 mennessä 16 prosenttia vuoden 2010 tasolta.

Päästökehitys on ristiriidassa ilmastonmuutostutkijoiden asettaman tavoitteen kanssa, jonka mukaan maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä on leikattava 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta pahimmat lämpenemiseen liitetyt ennusteet eivät toteutuisi.

YK:n 191 jäsenmaan ilmastotoimien pohjalta koostettu raportti julkaistiin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin isännöimässä suurimpien talousmahtien etäkokouksessa.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin esittelemän raportissa kuvattu kehityskulku voi johtaa maapallon lämpötilan asettumiseen vuosisadan lopulla 2,7 astetta esiteollista aikaa korkeammalle.

Raportin mukaan ilmastopäästöjen kehitys ei noudata Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta, jonka mukaan lämpeneminen pitäisi saada seisahtumaan kahteen, tai mieluummin 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008274058.html
Edit. Myös Ylellä juttu aiheesta.
https://yle.fi/uutiset/3-12106174

[Testo Torture]

Vissiin aika kovat keinot tulisi ottaa käyttöön, jos aiottais edes jotenkin rimpuilla tossa vuoden 2030 tavoitteen kanssa.

[Jesse Python]

Vissiin aika kovat keinot tulisi ottaa käyttöön, jos aiottais edes jotenkin rimpuilla tossa vuoden 2030 tavoitteen kanssa.

Mitään ei tunnu tapahtuvan: missään.

[Karhunpoika hairahtaa]

Vissiin aika kovat keinot tulisi ottaa käyttöön, jos aiottais edes jotenkin rimpuilla tossa vuoden 2030 tavoitteen kanssa.

Mitään ei tunnu tapahtuvan: missään.

31.12.2029 sitten aletaan miettimään, että pitäisi vissiin tässä illan aikaan tehdä aika paljon.

[kohta alkavat aikamoiset setit]

Vissiin aika kovat keinot tulisi ottaa käyttöön, jos aiottais edes jotenkin rimpuilla tossa vuoden 2030 tavoitteen kanssa.

Mitään ei tunnu tapahtuvan: missään.

31.12.2029 sitten aletaan miettimään, että pitäisi vissiin tässä illan aikaan tehdä aika paljon.

Vielä ehtii

[Hyödytön idiootti]

Vimeinen siirto-kirja. Keskustelua kirjakauppa Sivullisessa

Sieltähän tuli vittuilua Keskustalle.

[Doctor Muñiz]

Siksi tossa on "pitkälti".

Et taida tuntea lahoamisprosessia kovin tarkasti.

Mitähän sä sössötät.

siis se lahoaminen on hidasta ja edes reaktiivisesta osasta ei kaikki hiili muutu hiilidioksidiksi (tai metaaniksi), se osaksi sitoutuu maahan, osa karbonisoituu ja SUURIN osa ei hajoa tämän vuosisadan puolella. Tämän voi maallikokin todeta ihan kävelemällä metsässä.
Metsitysprojekteissa mielestäni ongelma on se, että hiilivarasoto saattaa äkkiä muuttua polttoaineeksi tai se kasketaan pellon tieltä pois, kun projekti on ohi/hallitus vaihtuu/rosvot hyökkäävät.

Tässä oli puhe harmaalepästä, joka on lyhytikäinen sekä helposti ja nopeasti lahoava puu. Mitä käytäntöön tulee, niin tossa on viiden metrin päässä lepikko, jonka kehitystä on tullut seurattua 40 vuotta. On tässä myös ihan tuoretta kokemusta siitä kuinka paljon suojatussakin pinossa vuosikausia seisseen puun polttoarvo vähenee.

"Pitkälti" tarkoittaa siis sitä, missä suurin osa harmaalepän runkoon ja oksiin sitoutuneesta hiilestä on 20-30 vuoden päästä sen kuolemasta. Leppäryteiköt, jollaisen muodostumiseen voi riittää 40 vuotta, taitaa myös kokonaisuutena ennemminkin luovuttaa kuin sitoa hiiltä, mutta kuusikkohan siihn lopulta tulee.

Tähän liittyen osui jokin aika sitten silmiin tutkimus, jossa oli selvitetty biodiversiteetin lisäämistä roudaamalla sopivaa tukkipuuta talousmetsiin. Nuorissa kasvatusmetsissä kuusi- ja harmaaleppätukit oli lahonneet täysin jo seitsemässä vuodessa.

[uusi kusta]

Jani Kaaron kolumni: Haluatko uusiutuvaa energiaa, mutta et kaivoksia takapihallesi?
Jos maailma haluaa puhdasta energiaa, tie sinne on likainen. Aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden rakentaminen on kaivosyhtiöille todellinen “kultakaivos”, kirjoittaa Kaaro.

Jani Kaaro
JANI KAARO
Vapaa tiedetoimittaja
26.9. 06:45

Kolumni
Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit löydät täältä
> Ykkösaamussa kuullut kolumnit Areenassa ja podcasteina

Jos sinä päivänä, kun EU julkisti ilmastopakettinsa, olisi ollut kävelemässä Brysselin Rue Belliardilla, olisi talon numero 40 kohdalla saattanut havahtua riemunhuutoihin. Täällä sijaitsee tuulivoimateollisuuden etujärjestön toimisto, ja riemuun heillä oli syytäkin. He laskivat, että tuulivoiman osalta EU:n ilmastotavoite tarkoittaa 451 gigawattia tuulivoimaa vuoteen 2030 mennessä, eli 30 gigawattia lisätuulivoimaa joka vuosi vuoteen 2030 saakka(siirryt toiseen palveluun).

Riemuun oli syytä myös aurinkovoimateollisuuden edustajilla. Heidän laskelmiensa mukaan EU:n ilmastotavoite tarkoittaa 660 gigawattia aurinkovoimaa vuoteen 2030 mennessä, eli 58 gigawattia uutta aurinkovoimaa joka vuosi vuoteen 2030 asti(siirryt toiseen palveluun).

Ihanaa, ihanaa, ihanaa. Nyt sitä saadaan, uusiutuvaa energiaa. Kenelle tämä voisi olla ongelma?

No, minulle, tavallaan. Kysyin Motivan asiantuntijalta, mitä teollisuuden laskemat luvut tarkoittavat konkreettisesti. Montako uutta tuulivoimalaa? Paljonko aurinkopaneeleja? Ja tätä se tarkoittaisi: Noin 50 000 uutta tuulivoimalaa ja noin 1,7 miljardia uutta aurinkopaneelia, jotka kattaisivat 3,3 miljardia neliömetriä. Tämä siis vain ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Koko maapallon vihreään siirtymään tarvittaisiin tietenkin paljon, paljon enemmän.

Jos kaivos ei tule sinun takapihallesi, se tulee jonkun toisen takapihalle.

Ongelmana on, että miljardeihin aurinkopaneeleihin tarvitaan valtavasti alumiinia, piitä, grafiittia ja harvinaisia maametalleja. Satoihintuhansiin tuulivoimaloihin taas tarvitaan hurjat määrät terästä, kuparia ja joitakin harvinaisia maametalleja. Kun nämä metallit kaivetaan maasta ja prosessoidaan valmiiksi tuotteiksi, syntyy hurjaa ympäristötuhoa. Vanhoista kaivoksista on otettava irti mitä saadaan ja on avattava uusia kaivoksia.

Tässä siis dilemma. Jos maailma haluaa ”vihreän siirtymän” tie sinne on kaikkea muuta kuin vihreä. Jos kaivos ei tule sinun takapihallesi, se tulee jonkun toisen takapihalle. Päätellen siitä, millä innolla kaivosyhtiöt akkumineraaleja Suomesta etsivät, tällä kerralla kaivos voi todellakin tulla juuri sinun takapihallesi – kuten Heinävedellä on huomattu.

Katsotaanpa muutaman esimerkin valossa, mitä on odotettavissa matkallamme kohti uusiutuvaa energiaa.

Jotta pii saadaan erotettua hiekasta tai kvartsista, se kuumennetaan valtavissa uuneissa noin 2000 celsiuasteeseen. Minne tahansa tällainen sulatto perustetaan, paikalliset yleensä vastustavat sitä ankarasti. Esimerkiksi Islannin Reykjanesissa paikalliset kyllästyivät sulaton hajuhaittoihin ja kirveleviin silmiin(siirryt toiseen palveluun), ja kun arsenikin pitoisuudet alueella lisääntyivät, he onnistuivat sulkemaan sulaton – vain havaitakseen, että samanaikaisesti perustettiin toinen vielä suurempi sulatto toisaalle Islantiin.

Yhdysvalloissa, Pend Oreillen piirikunnassa, vastustetaan kanadalaisyhtiön sulattoa, joka olisi melkoinen energiasyöppö. Suunniteltu sulatto kuluttaisi päivässä sähköenergiaa 105 megawattia(siirryt toiseen palveluun), eli yhtä paljon kuin 68 000 amerikkalaista kotitaloutta kuluttaa päivässä. Tässä sulatossa pii poltetaan yhdessä kivihiilen kanssa, mikä tarkoittaa, että sulatto tuottaisi vuodessa 320 000 tonnia hiilidioksidia, eli suunnilleen saman verran kuin Suomen sementtiteollisuuden vuotuiset päästöt yhteensä. Lisäksi laitos tuottaisi vuodessa 760 000 tonnia rikkidioksidia, 700 000 tonnia typpidioksidia ja lisäisi rekkaliikennettä merkittävästi.

Aurinkopaneeleja varten pii on edelleen jalostettava polypiiksi. Tämän teollisuudenalan ehdoton markkinajohtaja on Kiina. Valitettavasti polypiin tuotannossa syntyy valtava määrä myrkyllistä jätettä. Saadaksesi tonnin polypiitä syntyy esimerkiksi 8000 tonnia erittäin vaarallista piitetrakloridia. Toinen merkittävä ongelmajäte syntyy vetyfluoridista.

Kiinasta on vaikea saada tietoa, mutta satunnaiset reportaasit kertovat, että polypiin tuotantojäte päästetään suoraan ympäristöön – läheisten kylien viljelymaille ja jokiin. Vuonna 2011 Zhejiangissa sadat paikalliset ryntäsivät paikallisen polypiitehtaan toimistotiloihin(siirryt toiseen palveluun), kun tehtaalta jokeen päässyt fluoridijäte tappoi tuhansia kiloja kaloja. Aiemmin tänä vuonna Finnwatch taas kertoi, että polypiin tuotannossa epäillään käytettävän uiguureista ja muista muslimivähemmistöistä koostuvaa pakkotyövoimaa(siirryt toiseen palveluun).

Myös harvinaiset maametallit tulevat lähes yksinomaan Kiinasta. Kuten polypiin tuotannossa, myös harvinaisten maametallien louhinnassa syntyy myrkyllistä jätettä. Yksi tonni harvinaista maametallia tuottaa 2000 tonnia myrkyllistä jätettä. Baotoun kaupungin lähellä nämä myrkkyjätteet levittäytyvät ympäristöön valtavana, dystooppisena ja radioaktiivisena järvenä, jossa ei elä mitään(siirryt toiseen palveluun). Vastaavia alueita, joskin pienemmässä mittakaavassa, on useita ympäri Kiinaa.

Tuulivoimaloihin tarvittavan teräksen ja kuparin saanti eivät ole harmittomia nekään. Teräs tehdään raudasta ja rautakaivokset ovat ympäristölle varsin haitallisia. Maailman suurin rautakaivos sijaitsee Brasilian Carajasissa, alueella, joka kerran oli osa Amazonin sademetsää. Metsää ei enää ole, sillä WWF:n mukaan kaivoksen ympäriltä hakataan metsää vuosittain yli 6000 neliökilometriä. Näin saadaan raudan sulatuksessa tarvittavaa puuhiiltä. WWF:n laskelmien mukaan noin 10 prosenttia Amazonin hävittämisestä johtuu kaivosteollisuudesta(siirryt toiseen palveluun).

Euroopan suurin rautakaivos taas sijaitsee Kiirunassa, Ruotsissa. Olette ehkä lukeneet, että koko Kiirunan kaupunki aiotaan siirtää laajenevan kaivoksen tieltä, koska kaupunki voi vajota maahan. Ei kovin kaukana Kiirunasta, Pohjois-Norjassa, on kehkeytymässä yksi kaivossota lisää, kun saamelaiset ovat asettuneet Nussir-yhtiön kuparikaivosta vastaan.

Terästeollisuuden osalta on hyvä muistaa, että se on yksi maailman pahimpia hiilidioksidin päästäjiä – paljon suurempi kuin lentoliikenne.Vaikka hiilivapaata teräksentuotantoa kehitetään, kukaan ei tiedä, milloin se on laajasti käytössä. Lisäksi kukin tuulivoimala vaatii toimiakseen 500-1500 litraa fossiilista voiteluöljyä ja 3 megawatin tuulivoimalan perustukseen menee noin 500-600 kuutiometriä sementtiä, minkä tuotannossa syntyy myös hiilidioksipäästöjä. (Kerro nämä vaikkapa 50 000:lla niin pääset mittakaavaan.)

Mitä meillä siis on tämän pinnallisen kiertoajelun jälkeen käsissämme? Valtavia avolouhoksia, saastuneita vesistöjä, radioaktiivisia myrkkyjärviä, maahan vajoavia kaupunkeja ja sademetsien tuhoa – tämäkö todella on hinta, joka meidän on maksettava uusiutuvasta energiasta? Kun elokapinasukupolvi nyt katsoo maailmaa, jonka fossiilisiin polttoaineisiin perustuva teollisuus on meille jättänyt, he ovat luonnollisesti kauhuissaan. Pahoin vain pelkään, että kun heidän lapsensa katsovat maailmaa, josta on louhittu kaikki vihreään siirtymään tarvittavat mineraalit, he ovat yhtä kauhuissaan.

Itselleni tulee mieleen vielä kolmas tie, sellainen, joka oli muodissa silloin, kun itse sain ympäristöherätyksen. Se meni niin, että materiaalista kulutusta pitäisi vähentää ja että voisi elää pienemmin ja hitaammin ja niukemmin. Onkohan EU:n ilmastopaketissa tästä oma lukunsa?

Vai voiko tällaista vakavissaan edes ehdottaa talousjärjestelmässä, jossa jokaisena uutena vuotena on myytävä enemmän tavaraa kuin edellisenä vuotena tai ollaan taantumassa.

Jani Kaaro
https://yle.fi/uutiset/3-12107776

[38911 BASIC BYTES FREE]

Jani Kaaro tossa degrowth -heitossaan aktiivisesti unohtaa että yli 80% maailman primäärienergiasta on fossiilista. Jos tää pitää leikata pois ilman että tulee jotain muuta tilalle, niin ei riitä edes että kaikki lopettaa autoilun kokonaan ja ryhtyy vegaaneiksi.

[tauti]

Jani Kaaro tossa degrowth -heitossaan aktiivisesti unohtaa että yli 80% maailman primäärienergiasta on fossiilista. Jos tää pitää leikata pois ilman että tulee jotain muuta tilalle, niin ei riitä edes että kaikki lopettaa autoilun kokonaan ja ryhtyy vegaaneiksi.

Ei kai se varsinaisesti sanonut että fossiiliset pois, eikä mitään tilalle. Kai sen voi korvata vain osittain.

Musta kaikki vaihtoehdot vaikuttaa aika utopistisilta omilla tavoillaan. Mut en mä nää tässä oikein mitään vaihtoehtoa, kuin että kyllä energian ja materiaalien kulutusta pitää yrittää vähentää, vaikka sit materiaalisen elintason kustannuksella. Miten se sitten onnistuu niin en minä mistään mitään tiedä. Vittumainen tilanne.