Ilmastonmuutos

[vox sipuli]

Maatalousyrittäjä, karjankasvattaja ja tubettaja

[Sasse netä]

Maatalousyrittäjä, karjankasvattaja ja tubettaja

Katoin just samaa. Meriitit kohdillaan ilmastonmuutoskeskusteluun liittyen.

[valtion virallinen tili]

Maatalousyrittäjä, karjankasvattaja ja tubettaja

Katoin just samaa. Meriitit kohdillaan ilmastonmuutoskeskusteluun liittyen.

Oliks tää se siellä pellolla valittava viraalihitti?

[Sasse netä]

Maatalousyrittäjä, karjankasvattaja ja tubettaja

Katoin just samaa. Meriitit kohdillaan ilmastonmuutoskeskusteluun liittyen.

Oliks tää se siellä pellolla valittava viraalihitti?

En tiiä, elinkeino viittaa ainakin siihen että kaikki toimet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi osuu suoraan omaan tilipussiin..

[tauti]

joo toi meteoriittimatkat/ilmastofoorumi on mainostanu mullekin fb:ss joskus puol vuotta/vuosi sitten. Kiinnostas tietää, löytyykö niiltä rahoittajia ja mitä semmosia

[valtion virallinen tili]

Aikamoiset keskustelijat kyllä löydetty

[MOISIO]

Eläköityneitä proffia, maanviljelijä/tubettaja, omakeksimän ilmastomallin kehittäjä ja mitä vielä

Niinku todellakin aivan äärimmäisen syvän asiantuntemuksen äärellä ollaan

[otsasuoni sykkii]

joo toi meteoriittimatkat/ilmastofoorumi on mainostanu mullekin fb:ss joskus puol vuotta/vuosi sitten. Kiinnostas tietää, löytyykö niiltä rahoittajia ja mitä semmosia

https://ilmastofoorumi.fi/tietoa-ilmast ... /yhdistys/

Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä yleensä liikkuu paljon väärää tietoa, sekä tahattomasti että tahallisesti. Tähän jatkuvasti kasvavaan osioomme keräämme uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta, ilmastopolitiikasta ja muista ympäristöasioista.

Tiesitkö, että…

ilmastonmuutos ei ole ihmisen syytä?
Suomeen ei ole tulossa trooppisten tautien epidemioita?
merenpinta ei ole nousemassa metrikaupalla?
aurinko vaikuttaa ilmastonmuutokseen luultua enemmän?
vähävaraiset ovat ilmastopolitiikan suurimpia kärsijöitä?


...


Tietoa Ilmastofoorumista
Ilmastofoorumi ry on vuonna 2007 perustettu tavallisten kansalaisten ympäristöjärjestö, joka kantaa huolta ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista ja pelkää, että ilmastonmuutokseen keskitytään ja panostetaan liikaa todellisten ympäristöongelmien kustannuksella. Yhdistyksen tavoitteena on osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen ilmastopoliittiseen ja -tieteelliseen keskusteluun. Ilmastofoorumin näkemyksen mukaan tieteellinen todistusaineisto ei puolla ihmisen merkittävää osuutta ilmastonmuutokseen, joka on pikemminkin täysin luonnollista vaihtelua, jolla on lukuisia ihmisestä riippumattomia syitä. Ilmastofoorumin mielestä ihmisten hyvinvointia ei pidä uhrata kuvitteellisten tai kestämättömin perusteluin väitettyjen ympäristöuhkien vuoksi, vaan ympäristöä tulee vaalia sekä ihmiskuntaa sen osana.

Yhdistyksen tarkoituksena on:

edistää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta siihen,
edistää tietoisuutta ilmastonmuutoksen torjuntapyrkimysten vaikutuksista ihmisten elämään ja elintasoon,
seurata julkista ilmastonmuutoskeskustelua ja puuttua siinä esiintyviin virheisiin, ja
esittää aktiivisesti perusteltua kritiikkiä niitä tahoja kohtaan, jotka pyrkivät ilmastonmuutoksen varjolla lisäämään kansalaisten kontrolloimista,
huolehtia, että ilmaston- ja ympäristönsuojelulliset toimet eivät polje yksilön oikeuksia, sekä
painottaa julkisessa keskustelussa todellisia ympäristöongelmia.
Voit myös tutustua Ilmastofoorumi ry:n hallitukseen ja yhteystietoihin sekä sääntöihin tai liittyä yhdistyksen jäseneksi.

Yhdistyksen rahoitus
Ilmastofoorumi ry:n rahoitus perustuu kokonaan yhdistyksen jäsenmaksuihin ja yksityishenkilöiden tekemiin lahjoituksiin. Yhdistyksen ajantasainen taloustilanne on nähtävillä Avoimessa Budjetissamme Holvi-palvelussa.

Keskustelua ja tiedotusta
Yhdistyksen Ilmastofoorumi-keskustelupalstalla voit ottaa osaa ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta käytävään keskusteluun. Lisäksi yhdistyksellä on tiedotuslista, jolle kaikki voivat liittyä. Listalle tulee vain yhdistyksen tiedotteita, ei yleistä keskustelua.

[MOISIO]

Tykkään kyllä näissä ilmastodenialisti/persupiireissä siitä että muuten kaikki tutkijat ja erityisesti ilmastotutkijat on täyttä paskaa ja valehtelevia (((IPCC:n))) kätyreitä mutta jos kyseessä on joku 10 vuotta sit eläkkeelle potkittu huru-ukkoproffa jolla mielellään vielä joku aivan oma "teoria" jota ei oo ikinä vertaisarvioitu missään niin kaikki mitä se sit sanoo on 100% faktaa

[Digimarxisti]

Ilmastofoorumin porukoiden kannattaisi pikimmiten pistää paperia vetämään vaikka Natureen tästä todistusaineistosta, joka osoittaa että ihmisen vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttajana on liioiteltu.

Ai niin, siellä on se salaliitto, mikä estää totuuden julkitulon...

[Doctor Muñiz]

Laadukkaampaa keskustelua ilmastosta ilman yhtään meteorologia.

[Salajulkku]

Vähän kalliit liput. Onkohan koko Messuhalli varattu?

[38911 BASIC BYTES FREE]

Antero Vartia hakkaa päätään rahankeräyslakiin, saas nähdä miten tässä käy. Hesarin juttu on yllättävän myötäsukainen:

https://www.hs.fi/talous/art-2000006372247.html

Ilmastosäätiön perustanut Antero Vartia kantelee poliisihallituksesta oikeuskanslerille – Myös HS:n haastattelemat tutkijat pitävät poliisin kantaa vääränä
Poliisihallituksen mukaan Compensate-säätiön tarjoama palvelu on vastikkeetonta ja vaatii rahankeräysluvan. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen pitää tulkintaa ”häkellyttävänä”.

Antero Vartia sanoo pitävänsä poliisihallituksen arpajaishallinnon toimintaa kohtuuttomana. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Paavo Teittinen HS
Julkaistu: 14.1. 13:07 , Päivitetty: 14.1. 15:09


VIHREIDEN entinen kansanedustaja Antero Vartia on kannellut oikeuskanslerille poliisihallituksen arpajaishallinnosta. Kantelu liittyy Vartian perustaman Compensate-säätiön rahankeräyslupaa koskevaan kiistaan.

Arpajaishallinnon mielestä Compensaten toiminta on vastikkeetonta eli se vaatii rahankeräysluvan. Arpajaishallinto teki Compensatesta tutkintapyynnön joulukuussa. Se siis käytännössä pyytää Helsingin poliisilaitosta selvittämään, onko Compensate syyllistynyt rahankeräysrikokseen.

Oikeuskansleri valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta. Vartia puolestaan pyytää nyt oikeuskansleria selvittämään, onko arpajaishallinnon toiminta ollut lainvastaista.

ASIAN ytimessä on kysymys siitä, miten päästökompensaatio toimii. Tässä tutkijoiden ja arpajaishallinnon näkemykset vaikuttavat eroavan merkittävästi.

Kyse ei ole vain yhdestä säätiöstä. Arpajaishallinnon tulkinnalla voi HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mielestä olla myös kauaskantoisia vaikutuksia siihen, miten yritykset voivat Suomessa harjoittaa päästökompensaatiota.

Ensin on kuitenkin syytä kerrata lyhyesti kiistan taustat.

Vartian perustama Compensate on yleishyödyllinen säätiö, joka tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden kompensoida ostamiensa tuotteiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Tämä tapahtuu niin, että kuluttaja maksaa ostoksen yhteydessä lisähinnan, jonka Compensate käyttää lyhentämättömänä ostamalla markkinoilta päästövähennysyksiköitä.

Vuoden 2018 loppupuolella Vartia lähestyi arpajaishallintoa kertoakseen Compensatesta ja pyytääkseen lausuntoa siihen, tarvitseeko tällainen toiminta rahankeräysluvan. Arpajaishallinto vastasi muutaman viikon jälkeen, että kysymys on ”hankala”. Sen seurauksena Compensate jätti uuden, ensimmäistä laajemman lausuntopyynnön vuoden 2019 helmikuussa.

Sen jälkeen arpajaishallinnosta ei oltu yhteydessä Compensateen. Vartia sanoo, että hän kyseli toistamiseen arpajaishallinnon näkemystä, koska säätiön oli tarkoitus julkistaa toimintansa huhtikuussa.

Kesäkuussa arpajaishallinto antoi lausunnon, jonka mukaan Compensaten toiminta vaatii rahankeräysluvan, koska se on vastikkeetonta.

Oikeuskanslerille jätetyssä kantelussa todetaan, että lausunnon jälkeen Vartia tapasi arpajaishallinnon edustajia. Elokuussa arpajaishallinnon ylitarkastaja pyysi Vartialta listaa alan asiantuntijoista. Muita yhteydenottoja arpajaishallinnosta ei tullut.

Marraskuussa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) vastasi asiaa koskevaan kirjalliseen kysymykseen eduskunnassa. Ohisalo vahvisti arpajaishallinnon kannan. Sen jälkeen Compensate jätti rahankeräyslupahakemuksen.

Viikko lupahakemuksen jättämisen jälkeen arpajaishallinto päätti tehdä säätiöstä tutkintapyynnön.

NYT Vartia pyytää oikeuskansleria selvittämään, onko arpajaishallinto toiminut lain mukaisesti käsitellessään Compensaten lausuntopyyntöä ”rahankeräysluvan tarpeellisuudesta päästökompensaatiopalveluiden tarjoamisessa” sekä ”linjatessaan ilmastonsuojelutyön vastikkeettomuudesta”.

Kantelussa pyydetään myös oikeuskanslerin kantaa siihen, onko arpajaishallinto toiminut lain mukaisesti tehdessään tutkintapyynnön Compensaten toiminnasta ”ottaen huomioon erityisesti vireillä olevan lupahakemuksen sekä asian saaneen epäedullisen julkisuuden”.

KIISTA kiteytyy siihen, onko hiilensidontapalvelun tarjoaminen kuluttajalle vastikkeellista vai vastikkeetonta toimintaa. Kyse on siis siitä, saako kuluttaja rahansa vastineeksi jotain muutakin kuin hyvää mieltä eli esimerkiksi tavaran tai palvelua.

Arpajaishallinnon näkemys on, että ”ilmastonsuojelutyötä pidetään rahankeräyslain tarkoittamana yleishyödyllisenä toimintana”. Tämän vahvisti myös sisäministeri Ohisalo.

Arpajaishallintopäällikkö Saaramia Varvio sanoo, että kaikkea ”ilmastonsuojelutyötä” ei pidetä automaattisesti vastikkeettomana, vaan se riippuu siitä, miten toiminta järjestetään.

Compensaten toiminnassa ei Varvion mukaan ole sellaista ”kohtaantoa”, jota kaupankäynnissä edellytetään. Varvio sanoo, ettei hän halua kommentoida yksittäistä toimijaa.

Varvion mukaan hyväntekeväisyystyöhön liittyy lähes aina vastikkeellisuutta. Hän ottaa esimerkiksi ruoka-avun. Kun lahjoitusvarat saanut hyväntekeväisyysjärjestö ostaa ruoan, toiminta on vastikkeellista.

”Mutta se on aivan eri asia kuin se, saako rahan lahjoittanut taho vastikkeen. Ei rahan antaja saa ruoka-apua, eikä tietenkään haluakaan saada. Tässäkin pointti on se, saako kuluttaja vastiketta.”

Oikeuskanslerille tehdyn kantelun mukaan ”arpajaishallinto rinnastaa lausunnossaan Compensaten toiminnan kummilapsitoimintaan”.

”Arpajaishallinnon mukaan kummilapsitoiminnassa rahan lahjoittanut henkilö ei saa itselleen aitoa vastiketta, vaan lähinnä hyvän tarkoituksen tukemisesta aiheutuvan hyvän mielen”, kantelussa sanotaan.



[38911 BASIC BYTES FREE]

PITÄÄKÖ arpajaishallinnon näkemys paikkaansa?

Arpajaishallinnon edustaja pyysi viime elokuussa Vartialta listaa aihetta tuntevista asiantuntijoista. Vartia toimitti kuusi nimeä.

Arpajaishallinto ei ole lähestynyt ketään heistä. Varvio sanoo, että arpajaishallinto on ollut asiasta yhteydessä Energiavirastoon. Varvio ei kerro, keneen virastossa on oltu yhteydessä ja mitä hän sanoi.

HS tavoitti Vartian listaamista asiantuntijoista viisi: Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan ja professorin Markku Ollikaisen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtavan tutkijan Marita Laukkasen, ympäristöministeriön hallitussihteerin Karoliina Anttosen sekä Itä-Suomen yliopistosta kansainvälisen oikeuden professorin Kati Kuloveden ja kansainvälisen ympäristöoikeuden yliopistonlehtorin Seita Romppasen.

Kaikki olivat sitä mieltä, että toisin kuin arpajaishallinto katsoo, Compensaten toiminta on vastikkeellista.

OLLIKAISEN mielestä arpajaishallinnon kanta kuulostaa ”häkellyttävältä”.

Ollikainen selittää, että koko EU:n ilmastopolitiikka ja YK:n ilmastopoliittinen toiminta perustuu ajatukseen ulkoisvaikutuksista.

Ulkoisvaikutus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kuluttaja aiheuttaa toiminnallaan haittaa muille ilman, että haitasta on maksettu korvausta. Hyvittämällä aiheuttamansa päästöt kuluttaja korvaa ulkoisvaikutuksen aiheuttaman haitan.

”Eli tällainen Compensaten harjoittama toiminta ei missään tapauksessa ole vastikkeetonta, koska kuluttaja korvaa siinä haittaa, jota hän aiheuttaa muille.”

Tästä syystä Ollikainen pitää rinnastusta hyväntekeväisyyteen omituisena. Hänestä arpajaishallinto yrittää soveltaa tavanomaista markkinalogiikkaa tilanteeseen, jossa markkinat nimenomaan epäonnistuvat.

”On täysin virheellinen tulkinta, että tässä ostetaan hyvää mieltä. Näkee, ettei arpajaishallinto ymmärrä, minkä luonteisesta asiasta globaaleissa ilmastopäästöissä on kysymys. Jos ostan jollekin lahjaksi vuohen niin teen siinä hyvää, en korvaa aiheuttamaani haittaa. Päästökompensaatiossa korvaan muille aiheuttamani haitan.”

Myöskään Laukkanen ei ymmärrä tulkintaa. Hän pitää ”hassuna” näkemystä siitä, että ilmaston lämpeneminen olisi vain ”pahaa mieltä”.

”Ilmastonmuutoksesta aiheutuu kustannuksia, ja ekonomistikunta yrittää ihan tosissaan arvioida, miten suuria kustannukset ovat. Kyllä niitä kustannuksia voi sitten hyvittää eri tavoilla.”

OLLIKAISEN mukaan päästökompensaatiojärjestelmä on toiminut kansainvälisesti ainakin viisitoista vuotta.

”Arpajaishallinnon tulkinta, jos sitä katsoo vähän laajemmin, on oikeastaan se, että koko kansainvälisen ilmastopolitiikan perusperiaatteet ovat väärin. Tämä on aika rohkea asenne.”

Monet lentoyhtiöt, kuten Finnair, tarjoavat kuluttajalle mahdollisuuden kompensoida lentonsa päästöt. Ollikainen ja Laukkanen sanovat, ettei tällainen palvelu eroa käytännössä mitenkään siitä, mitä Compensate tarjoaa.

Tutkijoiden mukaan vastaavat hyvitykset ovat keskeisessä roolissa koko lentoliikenteen kansainvälisessä sopimuksessa. Vaikka lentoyhtiö tarjoaisi päästöjen vähennystä eikä ilmakehässä jo olevan hiilidioksidin sitomista, se ei Laukkasen mukaan muuta tilannetta.

”Jos joku väittää, että on vastikkeellisuuden näkökulmasta eri asia vähentää päästöjä kuin sitoa hiilidioksidia, niin silloin ei ole ymmärtänyt mistä on kysymys. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta.”

Ollikainen sanoo, että arpajaishallinnon tulkinta pitäisi johdonmukaisesti ulottaa kaikkiin muihinkin toimijoihin, jotka tarjoavat kompensaatiota. Se taas olisi Ollikaisen mukaan hyvin haitallista, koska tällainen kompensaatiotoiminta on olennainen osa ilmastopolitiikan kokonaisuutta.

”Arpajaishallinnon tulkinta on erittäin taantumuksellinen. Voisin kuvitella että joku tulkitsee näin 1950-luvulla, mutta se että tällainen tehdään nyt, tässä tilanteessa, on todella huolestuttavaa. Se on yhteiskunnallisesti vastuutonta.”

AIKOOKO arpajaishallinto siis puuttua jatkossa Finnairin ja muiden yhtiöiden tarjoamiin päästökompensaatioihin?

Yrityksillä ei voi olla rahankeräyslupaa, joten jos lentoyhtiöiden toiminta katsottaisiin vastikkeettomaksi Compensaten tapaan, sitä ei voisi harjoittaa.

Varvio sanoo, ettei hän halua ottaa kantaa yksittäistapauksiin.

”Olemme tietoisia, että on monia eri malleja, ja tietenkin meillä on näihin perehdytty. Mitä tulee rahankeräyslakiin, niin pyrimme ohjeistamaan ja tiedottamaan, ja menemme lähtökohtaisesti aina neuvonnan kautta”, Varvio sanoo.

”Odotamme, että kukin toimija arvioi oman toimintansa lainmukaisuuden. Tarvittaessa ryhdymme toimenpiteisiin ja teemme myös tutkintapyyntöjä.”

Varvio ei halua kommentoida sitä, aikooko arpajaishallinto tehdä tutkintapyyntöjä muista hiilensidontapalvelua tarjoavista toimijoista, jotka ovat toimineet samalla logiikalla kuin Compensate ilman rahankeräyslupaa. Varvio sanoo, ettei hän halua avata valvonnallisia toimenpiteitä ennalta.

”Jokainen asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Emme ole kieltämässä ilmastonsuojelutyötä tai päästökompensaatiotyötä, vaan jokaisen pitää miettiä, miten heidän toimintansa on lain mukaista.”

Mahdollistaako nykyinen lainsäädäntö esimerkiksi sen, että tuotteen yhteydessä myydään mahdollisuus kompensoida tuotteen aiheuttamat päästöt? Tällaista palvelua tarjoavat esimerkiksi useat lentoyhtiöt ja verkkokauppa Zalando.

Varvio sanoo, että kysymys vaikuttaa viittaavan toimintaan, jossa pyydetään vapaaehtoista lisämaksua tuotteen myynnin yhteydessä. Tällaista toimintaa arpajaishallinto on pitänyt vastikkeettomien rahalahjoitusten pyytämisenä ja siten kiellettynä.

Varvion mukaan päästökompensaatiotoiminta on kuitenkin mahdollista.

”Siinä täytyy katsoa, miten se järjestetään niin, ettei se ole vastikkeetonta rahankeräystä.”

VARTIAN mielestä arpajaishallinto on toiminut Compensaten kohdalla kohtuuttomasti ja asettanut säätiön aiheettomasti mahdollisen rikosepäilyn kohteeksi. Muista vastaavaa palvelua tarjoavista tahoista ei ole tehty tutkintapyyntöä.

”Olemme toimineet alusta lähtien oma-aloitteisesti ja halunneet selvittää asiaa. Kun sitten toimimme poliisin mielestämme virheellisen tulkinnan mukaan ja haimme rahankeräyslupaa, meistä tehtiin tutkintapyyntö. Miten tässä olisi voinut toimia toisin?”

Vartia sanoo, että arpajaishallinnon toiminta on aiheuttanut suurta haittaa Compensaten maineelle. Hänen mielestään arpajaishallinto ei ole pyrkinyt auttamaan säätiötä vaikeaselkoisen arpajaislain tulkinnassa.

”Arpajaishallinto sanoo, ettei se ole konsulttipalvelu ja on jokaisen toimijan omalla vastuulla miettiä toiminta lain mukaisesti. On kuitenkin hyvin vaikea toimia lainkuuliaisesti, kun viranomainen kieltäytyy määrittelemästä, mikä on vastikkeellisen palvelun ja luvanvaraisen hyväntekeväisyyden välinen ero.”

VARTIAN mielestä arpajaishallinnon argumentit ovat heikkoja.

Oikeuskanslerille jätetyn kantelun mukaan arpajaishallinto katsoo, että ”normaalissa kaupankäynnissä tuotteen hinnan määrittää myyjä, eikä hinta näin ollen ole vapaaehtoinen tai vapaavalintainen”.

Vartia sanoo, että Compensaten asiakas ei voi määritellä hintaansa itse, vaan maksu perustuu muun muassa hiilimarkkinoilla muodostuneeseen hintaan. Tämän vahvistivat myös kaikki HS:n haastattelemat asiantuntijat.

Vartian mukaan päästöhyvitysten vastikkeettomuutta vastaan puhuu sekin, että Suomen valtio kompensoi EU-puheenjohtajuuskauden ilmastopäästöt järjestämällä kilpailutuksen.

KANTELUN mukaan arpajaishallinto on perustellut kompensoinnin vastikkeettomuutta myös sillä, että ”kompensaatiomaksun maksajat eivät saa omistusoikeutta puihin, joita hiilensidontaprojekteissa joko istutetaan tai suojellaan”. Vartian mukaan kyse on kuitenkin palvelun, ei tuotteen ostamisesta.

Vartian mukaan arpajaishallinnon kanta kompensoinnin vastikkeellisuudesta on epälooginen myös siksi, että vihreältä sähköltä ei edellytetä rahankeräyslupaa.

Vihreä sähkö tarkoittaa sähkösopimusta, jossa sähkön hintaan sisältyy uusiutuvia energianlähteitä käyttäville tuottajille ohjattava osuus. Sähkösopimuksen tehneen henkilön itse käyttämä sähkö voi silti olla tuotettu vaikka ydinvoimalla.

”Arpajaishallinnon logiikalla myös vihreästä sähköstä saa vain hyvää mieltä”, Vartia sanoo.

Vartia pitää erikoisena myös arpajaishallinnon käyttämää esimerkkiä Suomessa toimivasta hampurilaisketjusta.

Yritys myy päästökompensoitua hampurilaista. Se ei arpajaishallinnon linjauksen mukaan edellytä rahankeräyslupaa. Jos yritys kuitenkin myisi lisäksi identtistä mutta ei-kompensoitua hampurilaista, kompensoidun hampurilaisen myymiseksi tarvittaisiin rahankeräyslupa. Koska yritys ei voi saada rahankeräyslupaa, ei kompensoitua hampurilaista voisi myydä.

”Miten rahankeräys hampurilaisen yhteydessä voi olla riippuvainen siitä, mitä muuta on tarjolla? Rahankeräys on sallittua silloin jos et voi ostaa jotain ilman rahankeräystä, mutta se muuttuu luvanvaraiseksi hyväntekeväisyydeksi, jos voit ostaa jotain muuta ilman että hintaan sisältyy rahankeräys.”

VARTIA kokee, että arpajaishallinnon toiminta on leimannut Compensatea epäreilusti.

”Meille pääasia on, että ihmiset ymmärtävät, että meihin voi luottaa ja että teemme tosissamme työtä ilmaston eteen. Ja tietysti se, että ihmiset voivat oikeasti osallistua ilmastotyöhön.”

Vartian mukaan hän ei kuitenkaan ole huolissaan Compensatesta. Säätiö tulee saamaan rahankeräysluvan, koska se on yleishyödyllinen. Tänä vuonna rahankeräyslaki uudistuu myös niin, että Compensaten toimintaa ei rahankeräyslupa haittaa.

Kyse on isommasta asiasta, Vartia sanoo. Hän viittaa globaaliin ilmastotyöhön ja Suomen hallituksen ilmastotavoitteisiin.

”Arpajaishallinnon laintulkinta on täysin kestämätön. Tässä venytetään vanhaa lakia, jota ei koskaan ole tarkoitettu tämänkaltaista toimintaa varten. Tulkinnalla on hyvin negatiivinen vaikutus mahdollisuuteen tehdä ilmastotoimia Suomessa ja osallistaa ihmisiä.”

VARTIAN mukaan arpajaislakia tulee muuttaa, jos sitä tulkitaan näin. Nykyistä arpajaishallinnon tulkintaa voi Vartian mielestä hahmottaa miettimällä puistoa, jota ihmiset roskaavat.

”Voimme ajatella, että elomme jossain määrin aiheuttaa sitä, että puistoon kertyy roskaa. Nyt jos joku haluaa maksaa yritykselle siitä, että se kerää roskia pois, niin arpajaishallinto käytännössä katsoo, että tällainen yritys toimisi rikollisesti.”

[uusi kusta]

Noin. Kapitalismia pelastetaan taas sun kukkarosta. Näin veronmaksajien raatamisella taataan, että öljysektorilta uudelle sektorille siirtyvät jatkavat rikastumistaan sekä talous kasvuaan. Talouden mukana kasvavat päästöt nyt (ehkä) hieman vähemmän mutta kasvavat silti kun niiden pitäisi kasvun sijaan laskea melko luotisuorasti. Ihmiset hurraavat, rikkaat rikastuvat ja maapallo senkun palaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11156695
EU-komissio julkisti jättimäisen ilmastopaketin – Yli tuhat miljardia euroa hiilestä luopumiseen ja ympäristöteknologiaan lähivuosina
Rahat otetaan EU-budjetista ja yksityiseltä sektorilta. Tarkoitus on tehdä Euroopasta ensimmäinen hiilineutraali maanosa 30 vuodessa.

Euroopan unioni14.1.2020 klo 17.40
Ursula von der Leyen
Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on kallista. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli suunnitelmia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi komissaarikollegoilleen tiistaina parlamentin täysistunnon yhteydessä.Patrick Seeger / EPA
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa
71
Jaa artikkeli Twitterissä
Millaisiin toimiin EU ryhtyy tehdäkseen Euroopasta ensimmäisen hiilineutraalin maanosan vuoteen 2050 mennessä? Kuka hyötyy tuista ja rahoituksesta?

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli Vihreän kehityksen ohjelman (siirryt toiseen palveluun)yksityiskohtia muille komissaareille tiistaina Strasbourgissa. Komissio hyväksyi paketin iltaan kestäneen keskustelun päätteeksi.

EU:n ilmastopaketista käytetään nimeä Vihreän kehityksen ohjelma (Green deal). Sen kautta unioni investoi tuhat miljardia euroa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen tulevina kymmenenä vuonna.

Tuhat miljardiakaan ei riitä. Ohjelmaa rahoitetaan EU:n budjettivaroilla, mutta sitä vivutetaan yksityisiltä sijoittajilta kerättävällä rahalla. EU:n budjetista ilmastosuunnitelma vie tulevalla seitsenvuotiskaudella ennätyksellisen siivun, neljäsosan.

Apua hiilestä luopumiseen
Tarkoitus on auttaa esimerkiksi hiilestä riippuvaisia jäsenmaita siirtymään ympäristöystävällisempiin energiamuotoihin. Niiden tukemiseen ohjataan sata miljardia euroa Euroopan investointipankin EIP:n kautta.

Kaikki jäsenmaat ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan tukea ilmastohankkeilleen.

Mikä Vihreän kehityksen ohjelma?
Joulukuussa työnsä aloittanut Ursula von der Leyen on asettanut komissionsa päätavoitteeksi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun.
Tavoittena on, että kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen uuden toimenpidepaketin avulla.
Paketilla tähdätään päästöjen vähentämiseen, investoidaaan huippututkimukseen ja innovointiin sekä pyritään säilyttämään luonnonympäristö.
Vuoden 2030 päästövähennystavoitetta kiristetään "Green dealissä" 40 prosentista 50–55:een.
Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050 kirjataan ilmastolakiin keväällä.
EU:lla on ilmastoasioissa vielä monta ongelmaa ratkaistavana jo siksi, että jäsenmaiden energiatuotannon ja liikenteen rakenteet ovat niin erilaisia.

Hiilestä riippuvaiset maat kuten Puola, Tsekki ja Saksa pitäisi kääntää uudistuvaan energiaan. Ne hyötyvät energiakäännökseen jaettavista tuista.

Komission esityksessä puhtaaseen energiaan ja pienempiin päästöihin pääsemiseksi tarvitaan investointeja noin 260 miljardilla eurolla. Näitä varoja voivat hakea esimerkiksi yritykset, jotka innovoivat uusia ratkaisuja.

Suhtautuminen ydinvoimaan vaihtelee maittain
Jäsenmaiden suhtautuminen ydinvoimaan vaihtelee. Esimerkiksi Ranska, Unkari ja Suomi puolustavat ydinvoimaa hyvänä ratkaisuna ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Saksa, Itävalta ja EU:n parlamentti taas ovat vastustaneet ydinvoiman laskemista uusiutuvaksi energiamuodoksi. Nyt ydinvoima näyttääkin jäävän alakynteen: viime linjausten mukaan ydinvoimaa ei luokiteltaisi vihreäksi sijoituskohteeksi.

Von der Leyenin Vihreän kehityksen ohjelman on tarkoitus tuottaa myös talouskasvua. Esimerkiksi Suomessa on puhtaan teknologian osaamista, johon voidaan saada rahoitusta ohjelmasta.

Täällä avattu hyvin miksi toi homma kusee: https://kestavaelama.wordpress.com/2019 ... endaa/amp/

Kestävyyden näkökulmasta oleellisin huomio tässä yhteydessä lienee se, että punavihreä ilmastoagenda vastaa ylituotannon ja –kulutuksen ongelmaan odottelemalla teknologista ja valtiolähtöistä ihmettä, joiden avulla fossiilinen infrastruktuuri korvataan puhtaalla teknologialla. Vaikka kansan enemmistö antaisi tukensa hankkeelle, näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Tämä johtuu siitä syystä, että nykyisen infrastruktuurin korvaaminen uusiutuvilla energiamuodoilla on energiataloudellisesti epärealistinen ajatus(17), mutta myös kestämätön luonnonresurssien saatavuuden näkökulmasta sekä ihmiskeskeisyydessään eettisesti kyseenalainen. (18)