Punk in Finland

vihmoo wrote:Tossa kun tutkaani osui tekstiiliteollisuus eli maailmassa tuotettujen vaatteiden määrä ja kuinka monta kertaa niitä keskimäärin käytetään ennen kuin hävitetään (toki voi mennä myös kierrätykseen) ja hankitaan uutta rupesin funtsailemaan omia kulutustottumuksia ja ilmastonmuutosta ja miten tässä nyt sitten pitäis mahdollisesti olla.

Vähän ikävältä vuoreltahan se kapitalistisessa järjestelmässä tuntuu vaikka ratkaisu ois silleen yksinkertainen että vähennetään radikaalisti kulutusta, kun ylituotantoa on pirusti, ja mites ne työpaikat, tai se koko markkinointikoneisto mikä mahdollistaa kaiken sen ylituotannon luukuttamisen jengille; voitais nostaa hyödykkeiden hintoja että ei tarvis tuottaa niin paljoa että vaikk farkunpunojaihmisille voitaisiin maksaa joku järkevä palkka mutta sitten taas kuluttajalla ei olisi varaa ostaa ko. hyödykkeitä; aivot solmussa, plz help

Tarvis pistää koko paska pakettiin ja globaaliin konkurssiin ja miettiä uusiks en tiiä hell.

Ufo wrote:jos (ts. kun) nyt pärähtää vaikka joku 3,5 C lämpöjen nousu tän vuosisadan aikana, niin pystyykö luonto sopeutumaan ja levittäytymään takaisin syntyneille aavikoille ja jos näin, niin kuinka monta miljoonaa vuotta menee? Vai pitäskö siinä odotella vain ilmojen viilentymistä

Premium Papa wrote:

Ufo wrote:jos (ts. kun) nyt pärähtää vaikka joku 3,5 C lämpöjen nousu tän vuosisadan aikana, niin pystyykö luonto sopeutumaan ja levittäytymään takaisin syntyneille aavikoille ja jos näin, niin kuinka monta miljoonaa vuotta menee? Vai pitäskö siinä odotella vain ilmojen viilentymistä

Jos joku näitä väittää tietävänsä niin valehtelee.

Arctic stronghold of world’s seeds flooded after permafrost melts

No seeds were lost but the ability of the rock vault to provide failsafe protection against all disasters is now threatened by climate change

It was designed as an impregnable deep-freeze to protect the world’s most precious seeds from any global disaster and ensure humanity’s food supply forever. But the Global Seed Vault, buried in a mountain deep inside the Arctic circle, has been breached after global warming produced extraordinary temperatures over the winter, sending meltwater gushing into the entrance tunnel.

The vault is on the Norwegian island of Spitsbergen and contains almost a million packets of seeds, each a variety of an important food crop. When it was opened in 2008, the deep permafrost through which the vault was sunk was expected to provide “failsafe” protection against “the challenge of natural or man-made disasters”.

But soaring temperatures in the Arctic at the end of the world’s hottest ever recorded year led to melting and heavy rain, when light snow should have been falling. “It was not in our plans to think that the permafrost would not be there and that it would experience extreme weather like that,” said Hege Njaa Aschim, from the Norwegian government, which owns the vault.

“A lot of water went into the start of the tunnel and then it froze to ice, so it was like a glacier when you went in,” she told the Guardian. Fortunately, the meltwater did not reach the vault itself, the ice has been hacked out, and the precious seeds remain safe for now at the required storage temperature of -18C.

But the breach has questioned the ability of the vault to survive as a lifeline for humanity if catastrophe strikes. “It was supposed to [operate] without the help of humans, but now we are watching the seed vault 24 hours a day,” Aschim said. “We must see what we can do to minimise all the risks and make sure the seed bank can take care of itself.”

Australian merialueella sijaitsevan Ison valliriutan korallien tila on luultua huonompi, varoittavat tutkijat.

Tiedeyhteisön mukaan riutan korallien vaaleneminen on ennätyksellisen vakavaa, ja riutan tila vain heikkenee, ellei kasvihuonepäästöjä vähennetä.

2 300 kilometriä pitkän riutan koralleista on uusimpien mittausten mukaan tuhoutunut jopa 29 prosenttia. Aiemmin tehtyjen arvioiden mukaan tuhon oletettiin olevan 22 prosentin luokkaa.

– Vaalenemisen seurauksena kuolleiden korallien määrä vuonna 2016 on aiemmin arvioitua suurempi ja tätä menoa on odotettavissa, että lisää korallia kuolee vuoden 2017 loppuun mennessä, sanoo koralliriutan suojelualueen johtaja Russell Reichelt.

Vaalenemiseen johtuu koralleille elintärkeiden levien tuhoutumisesta. Tämä puolestaan johtuu merivesien lämpenemisestä. Korallit voivat toipua, jos meren lämpötila viilenee, mutta sittenkin toipuminen veisi vuosikausia.

Ensiavuksi riutalle on ehdotettu muun muassa korallikasvattamoja. Samoin kiireellistä olisi tunnistaa kipeimmin uutta korallikasvustoa kaipaavat alueet.

Pahin tilanne pohjoisessa, etelässä merkkejä toipumisesta

Korallien vaaleneminen oli viime vuonna laajempaa kuin koskaan aiemmin.

– Olemme hyvin huolissamme siitä, mitä tämä tarkoittaa Isolle valliriutalle itselleen sekä yhteisöille ja elinkeinoille, jotka ovat siitä riippuvaisia, Reichelt sanoi.

YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanperintökohteeksi listattu riutta on tärkeä meren ekosysteemille ja suuri turistivetonaula Koillis-Australiassa.

Pahimmillaan vaaleneminen on pohjoisella Port Douglasin alueella, missä jopa 70 prosenttia matalan veden koralleista on tuhoutunut. Alueella käy paljon koralleja ihailemaan saapuvia turisteja.

Niin ikään Cairnsissa ja Townsvillessa riutan tila on synkkä.

Toisaalta samalla tutkimusjaksolla etelässä nähtiin merkkejä korallin toipumisesta, kertoo sanomalehti Guardian. Siellä ei myöskään ilmennyt korallin vaalenemista.

Riutan tilasta kiistaa

Australia ilmoitti viime joulukuussa, että Iso valliriutta ei ole kuolemassa. Se kertoi asiasta joulukuussa Unescolle, joka harkitsi viime vuonna Ison Valliriutan laittamista uhanalaisten kohteiden listalle.

Tämä olisi tarkoittanut arviota, että riutta on tuhoutunut jo niin paljon, ettei se ole enää ainutlaatuinen luontoperintökohde. Unesco kuitenkin päätti tuolloin vielä tarkkailla tilannetta ja velvoitti Australian raportoimaan suojelutilanteesta.

Merivesien lämpenemisen lisäksi riuttaa uhkaavat muun muassa maatalouden päästöt. Maaliskuussa tilannetta pahensi voimakas Debbie-myrsky, joka riepotteli Queenslandin osavaltiota ja merialueita.

vihmoo wrote:Tossa kun tutkaani osui tekstiiliteollisuus eli maailmassa tuotettujen vaatteiden määrä ja kuinka monta kertaa niitä keskimäärin käytetään ennen kuin hävitetään (toki voi mennä myös kierrätykseen) ja hankitaan uutta rupesin funtsailemaan omia kulutustottumuksia ja ilmastonmuutosta ja miten tässä nyt sitten pitäis mahdollisesti olla.

Vähän ikävältä vuoreltahan se kapitalistisessa järjestelmässä tuntuu vaikka ratkaisu ois silleen yksinkertainen että vähennetään radikaalisti kulutusta, kun ylituotantoa on pirusti, ja mites ne työpaikat, tai se koko markkinointikoneisto mikä mahdollistaa kaiken sen ylituotannon luukuttamisen jengille; voitais nostaa hyödykkeiden hintoja että ei tarvis tuottaa niin paljoa että vaikk farkunpunojaihmisille voitaisiin maksaa joku järkevä palkka mutta sitten taas kuluttajalla ei olisi varaa ostaa ko. hyödykkeitä; aivot solmussa, plz help

Tarvis pistää koko paska pakettiin ja globaaliin konkurssiin ja miettiä uusiks en tiiä hell.

dumbo wrote:

vihmoo wrote:Tossa kun tutkaani osui tekstiiliteollisuus eli maailmassa tuotettujen vaatteiden määrä ja kuinka monta kertaa niitä keskimäärin käytetään ennen kuin hävitetään (toki voi mennä myös kierrätykseen) ja hankitaan uutta rupesin funtsailemaan omia kulutustottumuksia ja ilmastonmuutosta ja miten tässä nyt sitten pitäis mahdollisesti olla.

Vähän ikävältä vuoreltahan se kapitalistisessa järjestelmässä tuntuu vaikka ratkaisu ois silleen yksinkertainen että vähennetään radikaalisti kulutusta, kun ylituotantoa on pirusti, ja mites ne työpaikat, tai se koko markkinointikoneisto mikä mahdollistaa kaiken sen ylituotannon luukuttamisen jengille; voitais nostaa hyödykkeiden hintoja että ei tarvis tuottaa niin paljoa että vaikk farkunpunojaihmisille voitaisiin maksaa joku järkevä palkka mutta sitten taas kuluttajalla ei olisi varaa ostaa ko. hyödykkeitä; aivot solmussa, plz help

Tarvis pistää koko paska pakettiin ja globaaliin konkurssiin ja miettiä uusiks en tiiä hell.

Tossa kun kattoo mitä tahtia sukat, kalsarit ja t-paidat kuluu niin väkisinkin miettii että saiskohan hampusta tai nokkosesta kestävämpää tavaraa josta kannattais vaikka maksaa vähän enemmän?

dumbo wrote:Nokkoskuitua muutaman kerran keränny talteen ja rojektina ois tehä nokkoskalsarit joku päivä ku jaksais keskittyä niin pitkään et tekis siitä lankaa ja kangasta.

Kieppi wrote:

dumbo wrote:Nokkoskuitua muutaman kerran keränny talteen ja rojektina ois tehä nokkoskalsarit joku päivä ku jaksais keskittyä niin pitkään et tekis siitä lankaa ja kangasta.

Tästä sitten rapsaa ja fotoa internetin piffolle niin maam perkeleesti!