Punk in Finland

dumbo wrote:

vihmoo wrote:Tossa kun tutkaani osui tekstiiliteollisuus eli maailmassa tuotettujen vaatteiden määrä ja kuinka monta kertaa niitä keskimäärin käytetään ennen kuin hävitetään (toki voi mennä myös kierrätykseen) ja hankitaan uutta rupesin funtsailemaan omia kulutustottumuksia ja ilmastonmuutosta ja miten tässä nyt sitten pitäis mahdollisesti olla.

Vähän ikävältä vuoreltahan se kapitalistisessa järjestelmässä tuntuu vaikka ratkaisu ois silleen yksinkertainen että vähennetään radikaalisti kulutusta, kun ylituotantoa on pirusti, ja mites ne työpaikat, tai se koko markkinointikoneisto mikä mahdollistaa kaiken sen ylituotannon luukuttamisen jengille; voitais nostaa hyödykkeiden hintoja että ei tarvis tuottaa niin paljoa että vaikk farkunpunojaihmisille voitaisiin maksaa joku järkevä palkka mutta sitten taas kuluttajalla ei olisi varaa ostaa ko. hyödykkeitä; aivot solmussa, plz help

Tarvis pistää koko paska pakettiin ja globaaliin konkurssiin ja miettiä uusiks en tiiä hell.

Tossa kun kattoo mitä tahtia sukat, kalsarit ja t-paidat kuluu niin väkisinkin miettii että saiskohan hampusta tai nokkosesta kestävämpää tavaraa josta kannattais vaikka maksaa vähän enemmän?

Islamisaatio alkoi munista ! wrote:

dumbo wrote:

vihmoo wrote:Tossa kun tutkaani osui tekstiiliteollisuus eli maailmassa tuotettujen vaatteiden määrä ja kuinka monta kertaa niitä keskimäärin käytetään ennen kuin hävitetään (toki voi mennä myös kierrätykseen) ja hankitaan uutta rupesin funtsailemaan omia kulutustottumuksia ja ilmastonmuutosta ja miten tässä nyt sitten pitäis mahdollisesti olla.

Vähän ikävältä vuoreltahan se kapitalistisessa järjestelmässä tuntuu vaikka ratkaisu ois silleen yksinkertainen että vähennetään radikaalisti kulutusta, kun ylituotantoa on pirusti, ja mites ne työpaikat, tai se koko markkinointikoneisto mikä mahdollistaa kaiken sen ylituotannon luukuttamisen jengille; voitais nostaa hyödykkeiden hintoja että ei tarvis tuottaa niin paljoa että vaikk farkunpunojaihmisille voitaisiin maksaa joku järkevä palkka mutta sitten taas kuluttajalla ei olisi varaa ostaa ko. hyödykkeitä; aivot solmussa, plz help

Tarvis pistää koko paska pakettiin ja globaaliin konkurssiin ja miettiä uusiks en tiiä hell.

Tossa kun kattoo mitä tahtia sukat, kalsarit ja t-paidat kuluu niin väkisinkin miettii että saiskohan hampusta tai nokkosesta kestävämpää tavaraa josta kannattais vaikka maksaa vähän enemmän?

Itseä kyllä ihmetyttää kun jotkut merinosukat tuntuu kestävän pitempään kuin normi puuvillasukat

Antiristus wrote:

vihmoo wrote:Tossa kun tutkaani osui tekstiiliteollisuus eli maailmassa tuotettujen vaatteiden määrä ja kuinka monta kertaa niitä keskimäärin käytetään ennen kuin hävitetään (toki voi mennä myös kierrätykseen) ja hankitaan uutta rupesin funtsailemaan omia kulutustottumuksia ja ilmastonmuutosta ja miten tässä nyt sitten pitäis mahdollisesti olla.

Vähän ikävältä vuoreltahan se kapitalistisessa järjestelmässä tuntuu vaikka ratkaisu ois silleen yksinkertainen että vähennetään radikaalisti kulutusta, kun ylituotantoa on pirusti, ja mites ne työpaikat, tai se koko markkinointikoneisto mikä mahdollistaa kaiken sen ylituotannon luukuttamisen jengille; voitais nostaa hyödykkeiden hintoja että ei tarvis tuottaa niin paljoa että vaikk farkunpunojaihmisille voitaisiin maksaa joku järkevä palkka mutta sitten taas kuluttajalla ei olisi varaa ostaa ko. hyödykkeitä; aivot solmussa, plz help

Tarvis pistää koko paska pakettiin ja globaaliin konkurssiin ja miettiä uusiks en tiiä hell.

Oishan sitä varaa ostaa niitä hyödykkeitä jos ei esim osta kolmet housut kuukaudessa, vaan kerran vuodessa ja jengi laittaa housurahastoon sitten rahaa joka kuukausi kun tietää että marraskuussa tarttee taas uudet byysat.

Tutkijat varoittavat: Ilmastonmuutos tekee kaupungeista sietämättömän kuumia pätsejä
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutk ... t=ampparit

Kuumissa kaupungeista on lähes mahdotonta elää. Taloudelliset menetykset olisivat valtavia.

Jos luulet, että viime vuosien lämpöaallot ovat olleet pahoja, luulet väärin. Kannattaa varautua paljon pahempaan, väittävät brittiläiset, meksikolaiset ja alankomaalaiset taloustieteilijät.

Jos mitään ei tehdä, vuoteen 2010 mennessä kaupunkien ilma lämpenee keskimäärin kahdeksan astetta, ja se on paljon. Se merkitsee sitä, että suuresta osasta maailman metropoleista tulee suuren osan vuotta sietämättömän kuumia.

Jo vuoteen 2050 mennessä kaupunkien keskimääräinen lämpötila nousisi kaksi astetta.

Tutkimuksessa oli mukana 1 692 kaupunkia. Niistä ainakin neljännes muuttuu osin asuinkelvottomiksi.

Tutkijoiden mukaan kaupungit ovat kuin saaria, joissa vallitsee ympäröivästä maaseudusta poikkeava lämpötilan kauhun tasapaino. Lämpötilaa niissä nostavat muun muassa betonirakennukset, asvalttipinnat, ihmisten ja koneiden tuottama hukkalämpö, saasteet ja kosteus.

Ongelmaa pahentaa se, ettei kaupungeissa ole paljon ilmastoa viilentävää kasvillisuutta.

Kaupunkien kuumeneminen aiheuttaa valtavia taloudellisia riskejä ja rasituksia. Pahimmillaan kaupunki voi menettää 10,9 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Se on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin yleiset, maailmanlaajuiset ilmastonmuutoksen kustannukset.

Muutos myös lisää ihmisten sairastelua, aiheuttaa levottomuuksia ja vähentää tuottavuutta stressin lisääntyessä ja unen laadun heikentyessä.

Samalla kasvaa sähkön käytön tarve, mikä puolestaan kuormittaa kaupunkien sähköverkkoa entisestään. Siitä on seurauksena pitkiä sähkökatkoja tai jopa tarve luoda kokonaan uudet energiajärjestelmät.

Ongelmat eivät ole tutkijoiden mukaan kuitenkaan ylitsepääsemättömiä.

Yksinkertaisin tapa on jalkauttaa ilmastoystävällisiä käytäntöjä paikalliselle tasolle. Näitä ovat esimerkiksi auringonvaloa heijastavat ja vähemmän lämpöä imevät rakennusten pinnat. Asiassa auttavat myös viherkatot sekä puut, kasvit ja puistot.

Sussexin yliopiston taloustieteen professori Richard Tol kuitenkin varoittaa, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan voi kääntyä tappioksi, jos kaupunkien kuumenemista ei saada hallintaan.

Hänen mukaansa asia kannattaa ottaa vakavasti lähes kaikissa maailman kaupungeissa. Jo pelkästään taloudellisesti muutoksen näkökulmasta muutoksen hallitsemisella on suuri merkitys.

Ilmastonmuutoksen hallitseminen tällä tasolla ei vaadi myöskään täydellistä infrastruktuurin uudistamista. Tutkijat havaitsivat, että riittää, jos vain 20 prosenttia kaupungin katoista ja puolet sen jalkakäytävistä muutetaan ”jäähdyttävään” muotoon. Niiden asennus- ja kunnossapitokustannukset saataisiin takaisin jopa 12-kertaisesti. Samalla ilman lämpötila katukuiluissa laskisi noin 0,8 astetta.

Lasketaan, että vuoteen 2050 mennessä noin 66 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa.

Tutkimus on julkaistu viime viikolla Nature Climate Change -sivustolla.

EUROOPAN unioni ja Kiina aikovat perjantaina antaa kunnianhimoisen ja piikikkään yhteisen julkilausuman, jossa kaksikko vakuuttaa sitoutuvansa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

Julistuksesta on luettavissa armotonta, vaikkakin verhottua, kritiikkiä Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille, jonka odotettiin torstaina vetävän maansa Pariisin ilmastosopimuksesta.

”EU ja Kiina sitoutuvat kiihdyttämään merkittävällä tavalla poliittista, teknistä, taloudellista ja tieteellistä yhteistyötään ilmastonmuutoksen ja puhtaan energian saralla”, todetaan julistuksessa, jonka Helsingin Sanomat sai nähtäväkseen.

Perjantaina Brysselissä pidetään EU:n ja Kiinan 19. huippukokous, jonka tiimoilla alleviivataan monin tavoin, miten kauas Yhdysvallat on ajautunut aiemmin edistämistään tavoitteista.

Kritiikkinä ”Amerikka ensin” -aatetta ajavalle Trumpille EU ja Kiina vannovat yhteislausunnossaan vapaakaupan, kansainvälisten investointien ja sääntöperustaisen monenkeskisen yhteistyön nimiin. Ne ovat asioita, joista Yhdysvallat läksytti ennen vanhaan Kiinaa.[…]

HS wrote:Suomi saattaa syöksyä tulevaisuudessa hyiseen kauteen – ilmastonmuutos voi tyrehdyttää Pohjois-Atlantin lämpökierron

Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos voi romahduttaa Pohjois-Atlantin lämpökierron. Se tekisi Pohjois-Euroopasta lämpenevän maailman viileän nurkkauksen.


Grönlannin jäätiköiden sulaminen tietää merenpinnan nousua. Nyt näyttää siltä, että jääkato tuntuu myös merenpohjassa. (KUVA: GETTY IMAGES)


SUOMI on vaikuttanut ilmastonmuutoksen oloissa lottovoittajien maalta. Kuuluuhan tämä maailman niihin harvoihin kolkkiin, joissa parin asteen lämpeneminen voi jopa parantaa oloja.

Ainakin maanviljely petraantuisi kasvukauden pidetessä. Äärisäät, hellekuolemat ja uudet taudit iskisivät tänne lievemmin kuin muualle. Toki huono-onnisimpien, kuivuuteen tukahtuvien maiden kohtalo näkyisi meilläkin muun muassa ilmastopakolaisina.

Voi kuitenkin olla, että menetämme leudontumisetumme. Lämpeneminen, jota ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ruokkivat, saattaa nimittäin paradoksaalisesti syöstä Pohjois-Euroopan nykyistä hyisempään kauteen.

Tähän mahdollisuuteen viittaa tammikuun alussa Science Advances -lehdessä julkaistu yhdysvaltalainen tutkimus. Sen mukaan lämpöä yllä pitävä Pohjois-Atlantin syvä kierto voi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tyrehtyä kokonaan.


Golfvirran kuljettamat vedet jäähtyvät Islannin ja Grönlannin tienoilla, vajoavat pohjaan ja valuvat takaisin päiväntasaajalle päin. (KUVA: CHRIS WALLBERG / DPA)

Syvää kiertoa pyörittävät hyvin suolaiset pintavedet, joita Golfvirta kantaa tropiikista. Grönlannin ja Islannin tienoilla ne jäähtyvät niin paljon, että uppoavat vähemmän suolaisen veden läpi syvyyksiin ja alkavat meren pohjalla valua takaisin päiväntasaajaa kohti.

Uppoaminen vetää lisää pintavettä etelämpää ja auttaa sen lämpöä leviämään pohjoiseen.

AIEMPIEN tutkimusten mukaan syvä kierto heikentyi jo 1900-luvun mittaan. Silti on arvioitu epätodennäköiseksi, että kierto lopahtaisi täysin ainakaan nykyisellä vuosisadalla. Noin ennustaa esimerkiksi kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC.

Uuden tutkimuksen perusteella romahdus on kuitenkin mahdollinen seuraavien vuosisatojen kuluessa, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa liikaa.

Uudessa tutkimuksessa kalifornialaisen Scripps-merentutkimuslaitoksen Wei Liu kollegoineen teki ilmastomallilaskelmia, joissa otettiin aiempaa paremmin huomioon makean veden tulo Pohjois-Atlanttiin.

Kun mallissa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistettiin vuoden 1990 tasosta, syvä kierto tyrehtyi 300 vuodessa.

Makea vesi tukahduttaa

Tutkimus poisti osittain yhden kategorisen virheen, joka ilmastomalleissa on ollut. Kun ne ovat mallintaneet ilmakehän ja suolaisen meren käyttäytymistä, makean veden osuutta ei ole pystytty ottamaan kunnolla huomioon.


On ollut epäselvää, miten makea vesi käyttäytyy Atlantissa. (KUVA: JOHN SCHULTS / REUTERS)

Aivan viime aikoihin asti on nimittäin ollut epäselvää, miten Atlanttiin tulevat makeat vedet sen kierroissa käyttäytyvät.

On kyllä tiedetty, ettei ole hyväksi, jos merenpinta pääsee makeutumaan liikaa. Pintaveden liiallisen lämpenemisen lailla se voi pysäyttää pohjoisen pintaveden uppoamisen ja sitä kautta padota syvän veden kierron.

Ilmastomallit aliarvioivat meren makeutumista

Niin ikään on tiedetty, että lämpeneminen tuo Pohjois-Atlanttiin entistä enemmän makeaa vettä. Sitä on esimerkiksi sulamassa Grönlannin mannerjäätiköistä.

Viime aikoihin asti on kuitenkin arveltu, ettei Atlantti olisi kovin herkkä makean veden lisäykselle. On nimittäin oletettu, että virtaukset ennemminkin keräävät makeaa vettä kuin kuljettavat sitä pois. On luultu, ettei systeemi siksi reagoisi kovin rajusti makean veden määrän vaihteluihin.

Liun ja kollegoiden tutkimus muuttaa näitä käsityksiä. Se tukeutui viimeaikaisiin mittaustietoihin makean veden määristä ja kulkeutumisista. Niiden perusteella Pohjois-Atlantin virtaukset kuljettavatkin makeaa vettä pois.

Kun tämä tieto lisättiin ilmastomalliin, syvä kierto osoittautui odotettua herkemmäksi makean veden lisäyksille.

Mannerjäätiköiden sulamista on kuitenkin niin vaikea ennustaa, ettei Grönlannin sulamisvesiä tässäkään tutkimuksessa otettu huomioon. Ne voivat tulevaisuudessa nopeuttaa kierron tyrehtymistä.


Keikauspistettä ei tunneta

Uusi tutkimus siis osoittaa, että syvän veden kierto voi romahtaa nykyisen ilmastonmuutoksen seurauksena.

Tämänkään tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan osata aivan tarkasti ennustaa, missä sijaitsee syvän kierron keikauspiste eli sellainen tilanne, jonka jälkeen romahdus on väistämätön.

Ilmastomallit eivät ole tätä ennen saavuttaneet keikauspistettä, vaikka ne ovat ennustaneet Pohjois-Atlantin syvän veden kierron hidastuvan vuoteen 2100 mennessä 20–50 prosentilla.

Näin huomauttaa ilmastotutkijoiden realclimate.org-sivustolla saksalainen merifysiikan professori, syvän kierron ekspertti Stefan Rahmstorf. Hän itse on jo pari vuotta varoitellut kierron hidastumisesta ja sen mahdollisista riskeistä.

Liun ja kollegoiden tutkimustulos ei sellaisenaan sovellu reaalimaailman ennusteeksi, koska mallilaskelman aikataulu poikkesi todellisesta tapahtumakulusta. Oloja muutettiin äkillisesti, koska se nopeutti valtavan mutkikkaita laskelmia, jotka hotkivat kallista supertietokoneaikaa.

Hiilidioksidipitoisuus kasvatettiin tutkimuksessa 1990-luvun tasosta kaksinkertaiseksi heti, mutta todellisessa maailmassa pitoisuus hiipii ylöspäin hitaasti. Nykypäästöillä se voisi kasvaa noin paljon aikaisintaan tämän vuosisadan loppuvaiheeseen mennessä.

Toisaalta Grönlannin sulamisvedet, joita ei vielä osattu mallintaa, voivat nopeuttaa prosessia. Ne saattavat osoittautua meriveden makeuttamisessa ja keikauspisteen saavuttamisessa ratkaiseviksi.


Pohjois-Eurooppa viilenisi

Miten sitten syvän kierron romahtaminen vaikuttaisi? Nykyisin, kun vettä Islannin ja Grönlannin tienoilla vajoaa syvyyksiin, tilalle ajautuu pintavettä lämpimästä Golfvirrasta Pohjois-Amerikan itärannikolta.

Näin syntyy Golfvirran jatkeeksi Pohjois-Atlantin virta, joka lämmittää Britannian ja Norjan vesiä. Niistä tulee viitisen astetta lämpimämpiä kuin esimerkiksi Tyynenmeren samoista leveysasteista.

Pohjoisella Tyynellämerellä syvä vesi ei sukella eikä siksi myöskään lämmintä pintavettä ajaudu tilalle.

Koska vallitsevat länsituulet kantavat Atlantilta lämpöä Pohjois-Eurooppaan, meillä on nykyisin selvästi lämpimämpää kuin samoilla leveysasteilla Itä-Aasian tai Pohjois-Amerikan mantereilla.


Toisin kuin on arveltu, Golf-virran muutokset saattavatkin kylmentää Pohjois-Euroopan talvia. (KUVA: SAMI KERO / HS)

Syvän kierron romahtaessa Pohjois-Atlantin virta kuitenkin tyrehtyisi ja sen tuoma lämpö jäisi saamatta.

Mitä silloin tapahtuisi, selvitti ilmastomallilaskelmin brittitutkija Laura Jackson työtovereineen Climate Dynamics -lehdessä vuonna 2015.

Pohjoinen ja läntinen Eurooppa viilenisivät monella asteella. Meillä pohjoisessa kylmenisivät erityisesti talvet, lännessä koko vuosi. Atlantilta Eurooppaan tulevat talvimyrskyt voimistuisivat.

Sateet vähenisivät Pohjois-Euroopassa ja tulisivat entistä enemmän lumena. Etelä-Euroopassa sateet sen sijaan lisääntyisivät ainakin kesäisin. Maanviljelyn tuottavuus vähenisi sekä Länsi- että Pohjois-Euroopassa.


Kuiva talvi ja lämmin kevät olivat kuivattaneet maan pintaa salaattitilalla toukokuussa Sancourt’ssa Pohjois-Ranskassa. (KUVA: PASCAL ROSSIGNOL / REUTERS)


Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei tätä kannata pitää aivan kirjaimellisena ennusteena. Laskelmat nimittäin tehtiin nykyisten hiilidioksidiolojen mukaan, mutta syvän kierron romahtamisen vaikutukset riippuvat myös siitä, paljonko romahdukseen mennessä lämpenee.

Merikin muuttuisi. Lämpenemisen syömät merijäät alkaisivat elpyä, mitä voinee pitää hyvänä vaikutuksena. Toisaalta huonoakin olisi luvassa.

Kun veden uppoaminen Pohjois-Atlantilla loppuisi, täkäläinen merenpinta voisi nousta jopa metrin, huomauttaa Stefan Rahmstorf. Se olisi paikallinen ilmiö, joka johtuisi virtaustasapainon muutoksesta eikä vaikuttaisi merenpintaan muualla maailmassa.


Golfvirta ei pysähtyisi

Tärkeää on hahmottaa myös, mitä syvän kierron romahtamisesta ei seuraisi. Lämmön kulkeutuminen etelästä pohjoiseen ei lakkaisi, vaikka se pohjoisimmalla Atlantilla hidastuisi.

Ensinnäkin ilmavirtaukset kuljettavat pohjoiseen yli kaksi kertaa niin paljon tropiikin lämpöä kuin meri.

Lämpöä kulkeutuu napoja kohti aina, koska tropiikkiin sitä muodostuu voimakkaan auringonsäteilyn takia enemmän kuin muualle ja sillä on pysyvä taipumus levitä viileämpää ympäristöä kohti.

Atlantin lämpösulku ei riittäisi keikauttamaan olojamme jääkaudeksi.

Toiseksi Golfvirta ei pysähtyisi, vaikka sen pohjoinen jatke hiipuisi. Syvän veden kiertoon osallistuu nykyisellään vain noin 20 prosenttia Golfvirrassa kulkevasta vedestä.

Se, mitä nimitämme Golfvirraksi, on vain yksi laita valtavasta, merialtaan laajuisesta pyörteestä, jossa pintavesi kieppuu. Suurpyörrettä ruokkivat vallitsevat tuulet, maapallon pyöriminen ja mantereiden rajaama merialtaan muoto.

Niin kauan kuin planeetta pyörii, mantereet pysyvät nykypaikoillaan ja auringonpaahde tropiikkiin pitää yllä vallitsevia tuulivyöhykkeitä, pintaveden suurpyörre ei voi pysähtyä.

Kolmanneksi Pohjois-Atlantin leudontava vaikutus Euroopassa ei täysin lakkaisi. Vallitsevat länsituulet toisivat edelleen meri-ilmaa, joka on talvella lämpimämpää ja kesällä viileämpää kuin idästä tuleva mannerilma.


Kierto palautuisi aikanaan

Syvän veden kierto ei myöskään loppuisi ikiajoiksi. Loppuminen ei esimerkiksi riittäisi keikauttamaan ilmastoa uuteen jäätiköitymisaikaan.

Ilmastohistorian perusteella syvän veden kierto romahti tilapäisesti esimerkiksi viime jääkauden sulamisvaiheessa ja aiheutti sulamiseen tauon muttei pystynyt estämään sulamisen jatkumista myöhemmin.

Seisaustilanne voisi vallita vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja, arvioi ilmastodynamiikkaan erikoistunut brittiprofessori Geoffrey Vallis kirjassaan Climate and the oceans vuonna 2011. Lopulta kuitenkin löytyisi uusi tasapainotila.

SYVÄN kierron käynnistymistä ruokkisi se, että pysäystila viilentäisi pohjoisimman Atlantin pintaa. Merijää laajenisi ja auringonsäteilyä heijastamalla kylmentäisi pintaa lisää. Lopulta vesi jäähtyisi niin kylmäksi, että se pyrkisi uppoamaan aiempaa vähäsuolaisempanakin.

Pysäyksen aikana myös syvyyksiin kertyisi kiertoa edistävää imua. Tuulet ja vedensisäiset vuorovesiaallot aiheuttaisivat entiseen tapaan pyörteilyä, joka levittäisi pinnasta lämpöä pohjaa kohti.

Lämpö laajentaisi ja siten keventäisi pohjavettä. Näin se alkaisi yhä halukkaammin kohota uppoavan veden tieltä.

Herkimmin uppoavaa suolaisinta pintavettäkin olisi yhä saatavilla. Nykytapaan trooppisen ja subtrooppisen Atlantin auringonpaahde haihduttaisi Golfvirran pintaa ja siten lisäisi sen suolaisuutta.

Kun Golfvirran pohjoinen jatke taas viriäisi, sillä olisi, mistä ammentaa.

Artikkeli on julkaistu Tiede-lehdessä (4/2017).


Jos Pohjois-Atlantin virta tyrehtyisi, Etelä-Euroopan sateet lisääntyisivät. Tulvat aiheuttivat tuhoa Genovassa Italiassa vuonna 2011. (KUVA: ALESSANDRO GAROFALO / REUTERS)

Sininen Bönthö Kuutio wrote:

HS wrote:Suomi saattaa syöksyä tulevaisuudessa hyiseen kauteen – ilmastonmuutos voi tyrehdyttää Pohjois-Atlantin lämpökierron

Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos voi romahduttaa Pohjois-Atlantin lämpökierron. Se tekisi Pohjois-Euroopasta lämpenevän maailman viileän nurkkauksen.

YLE wrote: Norjan hallitus aikoo kieltää rakennusten lämmittämisen fossiilisella öljyllä. Kielto astuu voimaan vuonna 2020 ja se koskee myös polttoöljyä.

Norja on maailman suurimpia öljyntuottajia, mutta samaan aikaan se yrittää hillitä omia kasvihuonekaasupäästöjään.

Maan ilmasto- ja ympäristöministeriö ilmoittaa kiellon koskevan yhtä lailla uusia ja vanhoja, samoin kuin yksityisiä ja julkisia rakennuksia. Poikkeuksen saavat vain sellaiset vapaa-ajanrakennukset, joiden läheisyydessä ei ole sähköverkkoa.

Vuonna 2012 Norjassa oli noin 80 000 huvilaa, jotka lämmitettiin öljypolttimella, kertoo Ruotsin radio SR.

Norjan hallitus suosittelee vaihtoehtoisiksi lämmönlähteiksi uusiutuvia nestemäisiä polttoaineita, lämpöpumppuja, puulämmitystä ja suoraa sähkölämmitystä. Norjassa on tarjolla suuret määrät vesivoimaloista tulevaa sähköä.

Tutkijat: Ihmiskunnalla kolme vuotta aikaa estää ilmastotuho – "kokonaiset ekosysteemit romahtavat jo"

Ihmiskunnan aiheuttamien ilmastopäästöjen määrää on rajoitettava, jotta ilmastonmuutos estettäisiin. On paras, että rajoittaminen tapahtuu asteittain, eikä yhdellä rysäyksellä, toteaa arvovaltainen tutkijajoukko.

Ihmiskunnalla on kolme vuotta aikaa saada ilmaston lämpenemistä aiheuttavien päästöjen määrä selvään laskuun. Näin kirjoittaa joukko arvovaltaisia ilmastotutkijoita ja poliitikkoja tiedelehti Naturen artikkelissa (siirryt toiseen palveluun).

Ilmasto on lämmennyt vuoden 1880 jälkeen jo noin yhden asteen. Kuten Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin, lämpeneminen ei saa ylittää kahta astetta, sillä sen jälkeen muutokset maapallon ilmasto-oloissa olisivat dramaattiset.

Ihmiskunnan aiheuttamat ilmastopäästöt ovat kasvaneet tasaisesti vuosikymmenestä toiseen, mutta tasaantuneet aivan viime vuosina.

Tällä hetkellä ihmiskunta aiheuttaa vuosittain noin 41 gigatonnin, eli 41 miljardin tonnin ilmastopäästöt. Ilmastotutkijoiden arvion mukaan uusia päästöjä voidaan tehdä enää korkeintaan 150 - 1 000 gigatonnia, jotta kahden asteen nousu vältettäisiin.

– Jos vuosittaiset päästöt jatkuvat nykyisellä tasolla, meidän on pudotettava ne lähes nollaan, kun "budjetti" on kulutettu. Sellainen romahdus ei ole kenenkään edun mukaista. Asteittainen väheneminen antaisi globaalille taloudelle aikaa sopeutua tilanteeseen, tutkijat kirjoittavat.

Kirjoituksessa todetaan, että kaikkea toivoa ilmaston pelastamisen suhteen ei ole vielä menetetty. Maailman johtajien on vain otettava tieteelliset faktat toimintansa perustaksi, kirjoituksessa painotetaan.

"Mahdottomuus on asenne"

– Kuten ennen Pariisiakin, on muistettava, että "mahdottomuus" ei ole fakta, vaan asenne. On elintärkeää, että jaamme kokemuksia onnistumisista, kirjoittavat painottavat.

– Aina tulee olemaan niitä, jotka hautaavat päänsä hiekkaan ja kiistävät ilmastonmuutoksen riskit, kirjoittajat jatkavat.

Päättäväisiä toimia on kuitenkin tehtävä hyvin nopealla aikataululla. Jo nyt on nähtävissä, että kokonaiset ekosysteemit ovat alkaneet romahtaa ilmaston lämmetessä, kirjoittajat toteavat.

He mainitsevat esimerkkeinä arktisen alueen jääpeitteen supistumisen, ja korallien kuolemisen meriveden lämpenemisen seurauksena.

Naturen artikkelista uutisoi brittilehti Independent (siirryt toiseen palveluun).

71 Percent Of Greenhouse Gases Are Produced By Just 100 Companies

A new report on the biggest contribution of greenhouse gases (GHG) has been released and it shows that 100 fossil fuel producers are responsible for releasing 71 percent of all global emissions.

The study was conducted by the Carbon Disclosure Project in partnership with the Climate Accountability Institute and used the Carbon Majors Database. The goal of the report is to look at the role of corporations in climate change, as often the emissions are broken down by country and that doesn’t provide the biggest picture.

“In 1988, human-induced climate change was officially recognized through the establishment of the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC),” the report states.

“Since this time, the fossil fuel industry has doubled its contribution to global warming by emitting as much greenhouse gas in 28 years as in the 237 years between 1988 and the birth of the industrial revolution. Since 1988, more than half of global industrial GHGs can be traced to just 25 corporate and state producers.”

The biggest emitters are state owned, like Chinese coal mining and the Saudi Arabian Oil Company, which are responsible for 14.3 and 4.5 percent of the global emissions since 1988. There is some movement towards divesting from coal in China and investing in renewable but it’s still early days.

Among the highest emitting investor-owned companies, it's no surprise ExxonMobil, Shell, BP, and Chevron were on the list. The fact that they are investor-owned could be very important in the fight against climate change. The report suggests that “investors in fossil fuel companies carry influence over one-fifth of industrial greenhouse gas emissions worldwide.” So they could help shape the energy debate worldwide.
And you don’t need to convince the investors about how devastating global warming is going to be. There’s enough evidence showing how they will simply end up losing a lot of money. If fossil fuel companies don’t start help fight climate change and diversify, they won’t survive for long.

A research paper from 2016 on the future international oil companies shows that if they continue to go forward pretending that nothing has changed (their current strategy) they will experience a rapid collapse over the next 10 years.

Many companies, like Google, Facebook, Apple, etc. are completely divesting from fossil fuels and going completely renewable. And countries also are taking radical measures to tackle emission. France, for example, will ban new petrol cars from 2040.

Climate change is a real and present danger to humanity and we still have time to mitigate its risks. We just need to want to do it.

ihan tavallinen wrote:“In 1988, human-induced climate change was officially recognized through the establishment of the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC),” the report states.

“Since this time, the fossil fuel industry has doubled its contribution to global warming by emitting as much greenhouse gas in 28 years as in the 237 years between 1988 and the birth of the industrial revolution.