Mä en oikeesti usko, että Suomella olisi yhtään mitään myytävää nykypäivänä, mistä Suomi hyötyisi. Todennäköisemmin tämä tappaisi halpatuonnilla vaan lisää työpaikkoja Suomessa.Valtaosa oletetusta hyödystä tulee vapaasti suomentaen "muiden kuin tullimaksupohjaisten kaupan esteiden" purkamisesta. Kaupan esteiksi lasketaan esimerkiksi sääntely, joka vaikeuttaa saman tuotteen myymistä sekä Yhdysvalloissa että Euroopan unionissa.
Kaupan esteiden purku taas voi siis tarkoittaa esimerkiksi joidenkin säädösten yhtenäistämistä ja toisen osapuolen standardien osittaista hyväksymistä.
Haitoista:
Niin minkä ihmeen takia me haluttaisiin että jotkut ulkomaiset yritykset tekisivät tänne vielä enemmän jotain äärimmäisen epävarmoja sijoituksia (vrt telakkasekoilut) ja samalla otettaisiin riski, että veronmaksajat joutuvatkin maksamaan jättikorvauksia jonkun firman ahneuden takia? Se on ihan satavarmaa, että jos tämmöinen sopimus tehtäisiin, niin kaikki mahdolliset firmat alkaisivat järjestelmällisesti haastaa valtiota maksamaan korvausvaatimuksia ihan millä tahansa naurettavalla tekosyyllä, koska ne saa siitä rahaa.Jo olemassa olevien yli 3 000 kauppasopimuksen puitteissa on nostettu nykyään toimivien selvittelymekanismien puitteissa lähes 500 oikeusjuttua. Kussakin selvittelytapauksessa valitaan kolme välimiestä, jotka ovat käytännössä hyvin kallispalkkaisia juristeja.
Suurimman summan on tähän mennessä joutunut maksamaan Ecuador. Viime vuonna Maailmanpankin alla toimiva ICSID määräsi maan maksamaan Occidental Petrol -yhtiölle 2,3 miljardia dollaria.
http://www.kepa.fi/uutiset/10358
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kot ... astustajiaSuomessa on perustuslakivaliokunta ja tuomioistuimet, mutta TTIP perustaisi eräänlaisen perustuslakituomioistuimen, paitsi että se olisi yksityistetty ja toimisi ulkopuolellamme. Eikä sen toimintaan olisi mitään sanottavaa, Koskenniemi sanoi Kansan Uutisissa 6.4.
Silloin lupaus, että kauppasopimuksesta huolimatta maassa noudatetaan maan lakeja, on yhtä tyhjän kanssa. Koskenniemen mukaan sanktioiden pelossa maat myös alkavat muuttaa lakejaan ylikansallisille yrityksille suotuisaksi. Vaateiden pelko näkyy jo maiden lainsäädännöissä.


