Punk in Finland

pathologyn paha lääkäri wrote:

örinähead wrote:

Sinsemilla wrote:En oikein tiedä pitäisikö noita menneiden sukupolvien tekoja vielä katua vai ei. Sen tiedän että ainakin minulle on aina tullut Saksasta ja saksalaisista mieleen natsismi ja kun kävin siellä (Saksassa) ekan kerran, ajattelin että sepä sääli, nämähän on ihan ok ihmisiä. Ja kännissä tuli avauduttua paljonkin että niin se vaan jätkät on että muu maailma vihaa teitä aina ja se johtuu siitä että ette ole osanneet lopettaa sitä historianne puintia. En tiedä oliko tyhmästi ajateltu ja sanottu, mutta ainakin se tuli rehellisesti sydämestä.

Alkoi kiinnostamaan että mitä vastasivat?

Itse olisin tuollaisen jälkeen vastannut kkp.jpg ilmeellä

Pasi Fist wrote:Miksi Hesari ei kutsu äärioikeistoa äärioikeistoksi vaan jatkuvasti käyttää muita pehmeämpiä termejä kuten laitaoikeisto ja oikeistopopulismi?

pathologyn paha lääkäri wrote:

Pasi Fist wrote:Miksi Hesari ei kutsu äärioikeistoa äärioikeistoksi vaan jatkuvasti käyttää muita pehmeämpiä termejä kuten laitaoikeisto ja oikeistopopulismi?

Siksi ettei joka viikko Hesarin tilauksen peruuttavat hommabotit suuttuisi netissä

Sexy Football wrote:

pathologyn paha lääkäri wrote:

Pasi Fist wrote:Miksi Hesari ei kutsu äärioikeistoa äärioikeistoksi vaan jatkuvasti käyttää muita pehmeämpiä termejä kuten laitaoikeisto ja oikeistopopulismi?

Siksi ettei joka viikko Hesarin tilauksen peruuttavat hommabotit suuttuisi netissä

Kai tossa haetaan jotain aste-eroa näihin vastarintanatseihin yms jengeihin.

HS wrote: Vaihtoehto Saksalle antoi potkut tunnetuimmalle kiivailijalleen – Björn Höcken mielestä natsihistorian muisteleminen on ”typerää”

Erottamisen syynä oli tammikuinen puhe, jossa Höcke tuomitsi Berliinin holokausti-muistomerkin.


Oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle on antanut potkut ehkä kiistanalaisimmalle jäsenelleen, Thüringen osavaltion paikallisjohtajalle Björn Höckelle.

Puoluejohto päätti erottamisesta maanantaiaamuna, kertoo saksalaislehti Tagesspiegel.

Erottamisen syynä on Höcken kiivasluontoinen puhe Dresdenissä 17. tammikuuta. Höcke hyökkäsi voimakkain sanoin Saksan niin kutsuttua muistamispolitiikkaa vastaan.

Muistamispolitiikalla (”Erinnerungspolitik”) tarkoitetaan, ettei natsi-Saksan hirmutekoja päästetä unohtumaan.

Höcke kutsui muistamispolitiikkaa ”typeräksi”. Tammikuun puheen eniten kuohuttaneessa kohdassa Höcke tuomitsi Berliinin suuren holokausti-muistomerkin.

”Saksalaiset ovat ainoa kansa maailmassa, joka on istuttanut pääkaupunkinsa sydämeen häpeän muistomerkin!” Höcke sanoi. Hänen mukaansa saksalaisten historiasta tehdään ”surkea ja naurettava”.

Natsi-Saksan tuhoamisleireillä kuoli noin kuusi miljoonaa ihmistä, joista suurin osa oli juutalaisia.

Vaihtoehto Saksalle perustettiin eurovastaisena puolueena, mutta on kääntänyt kurssiaan muukalaisvastaiseen suuntaan.

Puolue päässee kirkkaasti läpi ensi syksyn liittopäivävaaleissa. Tuoreimmissa kyselyissä sen kannatus on 11–12 prosenttia.

postaan tän nyt tähän topicciin vaikka

Saksan ulkoministeriö varoittaa valeuutisista – asialla nationalistipuolue AfD
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/sa ... iset-62500

Saksan ulkoministeriö julkaisi eilen Facebook-sivuillaan valeuutisvaroituksen.



Ulkoministeriön mukaan nationalistinen AfD (Alternative für Deutschland) -puolueen paikallisosastot ja muut sivustot ovat levittäneet väitettä, että ulkoministeriö olisi antanut matkustusvaroituksen Ruotsiin.

"Tämä ei pidä paikkaansa", ulkoministeriön lausunnossa todetaan.

Ulkoministeriön mukaan Ruotsiin ei ole olemassa matkustusvaroitusta. Ulkoministeriö on itse asiassa pienentänyt Ruotsia koskevaa terrorismivaroituksen tasoa vuosi sitten tasolta 4 tasolle 3, mikä tarkoittaa, että on olemassa kohonnut vaara.

Ulkoministeriön mukaan valeuutista levittivät AfD:n Berliinin, Greiz-Altenburgin ja Stormarnin osastot.

Kölnin puoluepäivillä 22. huhtikuuta saattaa syttyä lopputaistelu puoluejohtajan ja hänen vastustajiensa välillä. Kuten "Stern" ensimmäisenä raportoi, haluaa Petry pakottaa AfD:n päättämään puolueen suunnasta: Puolueen pitää valita "reaalipoliittisen strategian" Petryn johdolla tai Höcken ja Gaulandin "fundamentaalioppositiotien" välillä.

Sen lisäksi AfD:n pitäisi Petryn toivomuksen mukaan sanoutua irti "rasistisista, antisemiittisistä ja saksalaiskansallisista aatteista" [rassistischen, antisemitischen, völkischen und nationalistischen Ideologien] - oikeastaan itsestäänselvyyksiä. Mutta muutkin kuin Petryn vastustajat kokevat nämä uskaliaat aloitteet kiristyksenä.

Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

Eläkeläispari ryhtyi oikeisto­populistisen AfD:n aktiiveiksi. Politiikka jakaa nyt perheen.

Ensimmäisen banderollinsa Brigitte ja Hans-Otto Dinse askartelivat autotallissaan talvella 2015.

”Se on yhä ajankohtainen”, Hans-Otto Dinse, 65, sanoo.

Kankaalle on kirjoitettu tekstiilivärillä Unsere Stimme nie wieder, Frau Merkel. Viesti on Saksan liittokanslerille Angela Merkelille. Dinsen pariskunnalta Merkel ei saisi enää ääniä. Sittemmin banderolleja on syntynyt paljon lisää. Brigitte kaivaa näytille toistakymmentä erilaista iskulauseiden kirjomaa kankaanpalaa.

”Nämä ovat vanhoja pöytäliinoja.”

Merkel-banderollin kanssa Dinset osallistuivat elämänsä ensimmäiseen mielenosoitukseen. He lähtivät varta vasten entisille kotiseuduilleen Dresdeniin. Pegida-liikkeen mielenosoituksessa paikalla oli muitakin, kaikkiaan 25 000 osallistujaa. Pegida on uhoa uhkuva liike, joka järjestää mielenosoituksia maahanmuuttoa ja muslimeja vastaan.

Sittemmin Merkel-banderolli on nähnyt paljon. Se kulkee mukana reissuilla. Brigitte Dinse, 64, näyttää valokuvaa, jossa pariskunta seisoo lakanansa kanssa eteläafrikkalaisella näköalatasanteella.

Dinset ovat samaan aikaan hyvin tavallinen mutta myös hyvin erikoinen pariskunta. He ovat eläkkeellä ja tyytyväisiä elämäänsä. Uudessa talossa on iso puutarha, jossa on lampi ja valtavasti kukkaistutuksia. ”Taloudellisesti voimme hyvin”, Hans-Otto Dinse sanoo.

Takana on pitkä työura terästeollisuudessa, niin kuin monella täällä Ruhrin alueella. Schwerten 50 000 asukkaan pikkukaupunkiin Dinset muuttivat vuonna 1982.

Muutto ei ollut pikkujuttu. Schwerte oli Länsi-Saksassa, kotikaupunki Freital Itä-Saksassa. Välissä oli rautaesirippu, salainen poliisi Stasi, DDR:n mielipidediktatuuri.

”Vanha äitini oli päässyt länteen, hän ei ollut enää DDR:lle hyödyksi vaan eläkeläisenä kulu. Me pääsimme ulos ainoalla laillisella tavalla, perheenyhdistämisellä”, Hans-Otto Dinse sanoo.

Maastamuuttolupa heltisi osin myös siksi, että parikymppiset Dinset olivat potentiaalinen riesa. Heidän elämäänsä kun on aina leimannut vallan vastustaminen. ”Naimisiinkin menimme kirkossa, ihan vain ärsyttääksemme”, Brigitte Dinse sanoo.

Lännessä elämä mullistui. Kaikki alkoi alusta. Hans-Otto Dinse sai myös huomata, että myös lännessä vapaudella on rajansa. Dinse riitautui valssaamon ammattiyhdistyksen kanssa. Hänestä tuli siitä harvinainen terästyöläinen, että hän äänesti kristillisdemokraatteja. Liittyipä Dinse myös puolueeseen, jota vastaan hän käyttää nyt paljon aikaansa. ”Mutta vain pariksi vuodeksi”, Brigitte Dinse sanoo.

Nykyinen poliittinen koti löytyi keskellä Euroopan pakolais­kriisiä. Merkelin pakolaispolitiikka sai Dinset liittymään oikeistopopulistiseen Vaihtoehto Saksalle -puolueeseen (AfD).

Nyt Hans-Otto on luottamustehtävissä Unnan AfD:n osastossa ja ehdolla Nordrhein-Westfalenin toukokuisissa osavaltiovaaleissa.

Dinsejä ajaa pelko siitä, että Saksa islamisoituu. Uhkaa ei heistä oteta vakavasti. Siksi Dinset aloittivat tammikuussa 2016 kahden hengen mielenosoitukset Schwertessä. He seisoivat joka keskiviikko kaksi tuntia kauppakadulla. Keskiviikkoja kertyi kymmenen. Sitten he lopettivat.

”Lopulta oli ihan järjetöntä, että meidän, kahden eläkeläisen, suojaksi tarvittiin 12 poliisia”, Hans-Otto Dinse sanoo.

Ensimmäisellä kerralla Dinset keräsivät katseita, toisella kerralla huutoja. Lukiolaiset nimittivät natsisioiksi.

Kolmannella kerralla vastassa oli 25–30 nuoren joukko, joita Hans-Otto Dinse kutsuu vasemmistoterroristeiksi. Blokki oli paikalla aina kun Dinsetkin. ”Tavalliset ihmiset eivät enää voineet tulla luoksemme, joten lopetimme.”

Tai eivät Dinset lopettaneet. Merkel-lakana on oikeastaan aina matkassa. Heistä on tullut Schwertessä kasvot AfD:lle. Sillä on ollut seurauksia.

”Naapuri ei tervehdi. Taloa heitettiin munalla. Autoa naarmutettiin, ja auton rekisterinumero julkaistiin internetissä”, Hans-Otto Dinse sanoo.

Seurauksia on ollut myös perhepiirissä. Dinsejen kaksi aikuista poikaa ovat hyvin turhautuneita vanhempiensa poliittiseen missioon.

”He eivät tätä hyväksy”, Brigitte Dinse sanoo.

Nyt on sovittu, että kun lapsenlapset ovat paikalla, politiikkaa ei oteta esiin. ”Mutta me olemme vain yksi niistä perheistä, joissa näin on”, Hans-Otto Dinse sanoo.

”Elämme aikaa, jossa vanhempi sukupolvi on poliittinen muutosvoima, eivät lapset. Moni ei halua nähdä, miten huonosti ­asiat ovat, ja systeemi on sellainen, että jo koulu indoktrinoi lapset tähän ajatteluun.”

Saksa on vaarallisella tiellä, Dinset sanovat. Vaaraa ei haluta tunnustaa, ja AfD yritetään vaimentaa voimalla, Hans-Otto Dinse sanoo. ”Kun meidät leimaa natseiksi, annetaan moraalinen alibi syrjiä.”

Dinset uskovat, että omat kokemukset DDR:stä ovat tuoneet heille herkkyyttä nähdä uhkaava kehityskulku.

”Me jätimme kotimme, ystävät, työmme. Meillä oli tieto siitä, että kun lähdemme, emme voi palata. Tiedämme, mitä olisi menettää tämä kaikki, mitä meillä nyt on”, Brigitte Dinse sanoo.

”Herkkyys politiikan suunnalle on erityisyytemme. Mutta tänne on rakennettu sellaisia moraalisia barrikadeja, että niitä on vaikea murtaa”, Hans-Otto Dinse sanoo.

Samaan aikaan kun Dinset rakentaisivat muurit Saksan rajoille, he tuntevat olevansa itse taas muurin takana. ”Yhteiskunta on jakautunut. Me olemme taas toisella puolella muuria”, Hans-Otto Dinse sanoo.