Opettajamurhasta järkyttynyt Ranska puskee läpi islamismia hillitseviä lakeja: kotiopetus ja ulkomaiset imaamit kielletään
Presidentti Macron sanoi koko islamin olevan maailmanlaajuisessa kriisissä. Professori Louis Clerc arvioi HS:lle, että muslimeja ajetaan joko–tai-tilanteeseen.
”En ole integroitunut enkä fundamentalisti. Pysyn lahjomattomana.”
Vapaasti käännettynä näin räppää marokkolaissyntyinen ranskalainen muslimiräppäri Ali vuoden 2005 kappaleessaan Tolérance zéro.
Alin toive on yhä vaikeampi toteuttaa nyky-Ranskassa, arvioi ranskalaissyntyinen poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta puhelimitse Helsingin Sanomille.
”Molemmilla laidoilla islamisteista äärioikeistoon halutaan voimistaa joko tai -asetelmaa. Pyrkimys on syventää jakolinjoja niin, että muslimit joko integroituvat ja luopuvat kulttuuristaan ja uskonnostaan tai liittyvät väkivaltaiseen islamismiin.”
Professorin mukaan presidentti Emmanuel Macron taiteilee siinä välissä, mutta se on ”hyvin vaikea tehtävä”.
Ja vielä vaikeammaksi se tuli viime perjantaina, kun 18-vuotias Moskovassa syntynyt tšetšeenipakolainen Abdouallakh Anzorov surmasi 47-vuotiaan yläkoulun opettajan Samuel Patyn tämän kotimatkalla.
Sen jälkeen murhaaja leikkasi uhriltaan pään irti ja lähetti teostaan julkaisun, jossa hän sanoi presidentti Macronia ”uskottomien johtajaksi” ja teloittaneensa yhden hänen ”helvetinkoiristaan”.
Opettaja oli näyttänyt sananvapaudesta kertovalla tunnilla Charlie Hebdo -satiirilehden pilakuvia profeetta Muhammedista 12–14-vuotiaille. Samalla hän kertasi, kuinka terroristit hyökkäsivät Charlie Hebdon toimitukseen vuonna 2015 ja murhasivat toistakymmentä ihmistä.
Se johti satojentuhansien ranskalaisten mielenosoituksiin uhrien muistolle, veritekoa vastaan ja ilmaisunvapauden puolesta.
Poliisilähteiden mukaan uuden murhan tehnyt 18-vuotias sai tietää pilakuvien näytöstä erään oppilaan isän verkkokampanjassa opettajaa vastaan ja ryhtyi toimeen.
Poliisi ampui murhaajan kuoliaaksi pidätysyrityksen aikana. Macron kutsui opettajan murhaa islamistiseksi terroriteoksi. Myöhemmin hän kertoi, että opettajaa muistetaan Ranskan korkeimmalla siviileille annettavalla kunniamerkillä.
”Ei ole sattuma, että juuri opettaja murhattiin”, professori Clerc pohtii.
Ranska on lainsäädännöltään sekularistinen, maallinen yhteiskunta, jossa on samalla uskonnonvapaus.
”Rajankäynti on tuonut vaikeuksia sata vuotta sitten katolilaisuuden ja nykyisin islamin suhteen. Ja tämä näkyy erityisesti kouluissa.”
Nyt poliisi tekee päivittäin kotietsintöjä ja pidätyksiä Ranskan muslimipiireissä, jotta ”tasavallan vihollisilla ei ole hetkeäkään armonaikaa”, kuten kovan linjan sisäministeri Gérald Darmanin asian muotoili.
Se tarkoittaa lähes väistämättä myös viattomien muslimien häiritsemistä. Jopa sisäministeri tunnusti, että kaikilla kotietsintöjen kohteeksi joutuneilla ei ”välttämättä” ole yhteyttä opettajasurman tutkintaan.
Lisäksi viranomaiset kertoivat tiistaina aikovansa sulkea puoleksi vuodeksi Pariisin koillisessa lähiössä sijaitsevan moskeijan, joka julkaisi Facebook-sivullaan opettajaa kritisoineen ja hänen eroaan vaatineen videon. Moskeijan johto muistutti olevansa ehdottomasti väkivaltaa vastaan ja pahoitteli videota, joka oli sen mukaan tehty ennen murhaa.
Kuulusteluissa on parhaillaan ainakin murhaajan perhettä, muutamia oppilaita, joiden epäillään osoittaneen opettajan tappajalle sekä tunnettu islamistiradikaali Abdelhakim Sefrioui, jonka Cheikh Yassine -järjestöä Ranska lähti keskiviikkona hajottamaan.
Järjestöä on pidetty Hamas-vaikutteisena, ja Euroopan unioni on listannut Gazan kaistaa hallinnoivan Hamasin terroristijärjestöksi.
Noin 5,7 miljoonaa eli lähes yhdeksän prosenttia ranskalaisista on muslimeja, ja suurin osa elää ”ihan tavallisesti”, professori Clerc muistuttaa.
”Ranskan valtiolla on lähes mahdoton tehtävä. On tosiasia, että Ranskassa on ääri-islamistisia ryhmiä. Samalla muslimeihin kohdistuu päivittäin syrjintää, vaikka suuri valtaosa heistä on maltillisia”, hän pohtii.
Syrjintä synnyttää tietysti myös katkeruutta.
”Lähi-idän sotien lisäksi se lisää ääri-islamistisen rekrytoinnin mahdollisuuksia. Kyseessä on tavallaan taistelu väestöryhmän sielusta.”
Se on potentiaalinen ongelma myös muualla Euroopassa.
”Miten ihmisten radikalisoituminen voidaan estää, jos heihin kohdistuu syrjintää ja lähtökohtaista epäröintiä? Tätä on tärkeä pohtia.”
Samaan aikaan sananvapautta on puolustettava, ja kiisteltyjen pilakuvien julkaisua on laajennettu ranskalaismediassa.
Ranskassa on pidetty myös massamielenosoituksissa opettajan muistolle ja veritekoa vastaan aivan kuten viisi vuotta sitten Charlie Hebdo -verilöylyn jälkeen.
On kiinnostavaa, että presidentti Macron piti toista tuntia kestäneen linjapuheen ”islamistisesta separatismista” jo 2. lokakuuta, siis selvästi ennen opettajan murhaa perjantaina 16. lokakuuta.
Islam on yksi kolmesta suuresta abrahamilaisesta uskonnosta juutalaisuuden ja kristinuskon ohella, ja sitä harjoittaa noin neljännes maapallon väestöstä. Islamismi puolestaan on äärisuuntaus, joka haluaa korvata maallisen oikeuden uskontoon perustuvalla šaria-lailla.
Macron korosti radikaalin islamismin olevan sukupuolten välisen tasa-arvon ja muiden Ranskan arvojen vastaista. Hän sanoi sen muodostavan ”vastayhteiskunnan”, joka ajoittain toimii pohjana islamistiselle terrorismille.
Samalla hän oli itsekriittinen ja sanoi Ranskan itse rakentaneen separatismin antamalla siirtotyöläisten jäädä gettoihin ilman kunnon työmahdollisuuksia ja kunnollisia yhteiskunnallisia palveluita.
Lainmuutoksia on luvassa. Presidentti ilmoitti jo ennen murhaa linjapuheessaan, että Ranska rajoittaa kotikoulun mahdollisuuden lähinnä lapsiin, joilla on siihen lääketieteelliset syyt.
Arabian opetusta aiotaan lisätä ranskalaiskouluissa, jotta se ei jäisi esimerkiksi moskeijoiden harteille. Presidentti vaatii läpinäkyvyyttä moskeijoiden rahoitukseen ja hallintoon.
Macron ilmoitti samalla ulkomailta tuotujen imaamien työlupien asteittaisesta lopettamisesta. Imaamit koulutetaan tästä lähtien Ranskassa, hän sanoi. Vain valtion antaman sertifikaatin saaneet voivat toimia tehtävässään.
”Islam tulee Ranskassa vapauttaa ulkomaisista vaikutteista”, hän julisti ja jatkoi, että kenenkään ei tule langeta ansaan, jonka ”ääriainekset” ovat virittäneet tahriakseen ”kaikki muslimit”.
Lankesiko Macron kuitenkin itse tuohon ansaan? Hän sanoi myös, että koko islam on maailmanlaajuisessa kriisissä.
Tähän tarttui niin Turkin presidentti kuin monet Lähi-idän muslimijohtajat. Macronin nähtiin jälleen kerran luennoivan ”kuin siirtomaaisäntä”. Voit lukea kansainvälisistä reaktioista lisää esimerkiksi egyptiläistutkija Ezzedine C. Fisheren kolumnista The Washington Postissa tämän linkin takaa.
https://www.washingtonpost.com/opinions ... am-reform/
Ranskan muslimivaikuttajilta löytyi sekä kriittisyyttä että ymmärrystä presidentille qatarilaisen Al Jazeeran kyselyssä.
Ranskan demokraattisten muslimien unioni -puolueen puheenjohtaja Nagib Azergui piti Macronin luonnostelemaa lakiesitystä kaikkia muslimeja tahrivana. ”Siinä vedetään suora linkki muslimien, terrorismin ja radikalisoitumisen välille.”
Toisaalta ”ranskalaisen islamin” teoreetikko ja esseisti Hakim El Karoui arvioi, että Macron puhui islamismia vastaan, mutta islamin puolesta.
Professori Clerc pitää Macronin puhetta kokonaisuudessaan ”hyvin ajateltuna”.
”Hän korosti, että ranskalaiset muslimit ovat ranskalaisia. Samalla hän sanoi, että tietyt muodot tästä uskonnosta eivät ole hyväksyttäviä.”
Professori muistuttaa, että keskustelua käydään myös islamin pääsuuntausten välillä ja sisällä.
”Lähi-idässäkin on valtavasti erilaisia tapoja elää muslimina. Terroristit haluavat yksinkertaistaa tämän monimuotoisuuden oman äärilinjansa mukaiseksi.”
Veriteon peittoon saattaa jäädä myös Macronin siirtyminen oikealle. Se oli nähtävissä jo kesällä, jolloin hän antoi sisäministerin ja samalla poliisijohdon vastuut entisen oikeistopresidentin Nicolas Sarkozyn suosikille eli Gérald Darmaninille.
”Mielipidekyselyissä suurimmat puolueet ovat keskustaoikeistossa ja äärioikeistossa. Macronin oli pakko antaa heille jotakin ennen seuraavia vaaleja, ja sisäministerin nimitys sekä kovempi puhe islamismista palvelivat tätä”, professori Clerc arvioi.
Sisäministeri Darmanin on flirttaillut äärioikeiston kanssa käyttämällä heidän suosimaansa ensauvagement-sanaa, jonka mukaan Ranska on raa’istunut tai ”villiintynyt”.
Ranska on tosin tilastojen mukaan entistä turvallisempi maa, mitä murhiin ja vakaviin rikoksiin tulee.
Terrorin uhka on silti todellinen.
”Näyttää kuitenkin siltä, että terroristien edellytykset isoihin koordinoituihin iskuihin on viety. Jäljellä on vähän resursseja vaativa low cost -terrorismi”, professori Clerc arvioi.
”Se tarkoittaa yksittäisten ihmisten imemistä mukaan ääri-islamistiseen ideologiaan internetin tai tapaamisten sekä joskus koulutuksenkin kautta. Osa heistä tekee lopulta yksittäisen terroriteon.”
