Junalla Tallinnaan

[Jesse Python]

oli tääkin:

Ei tarvitse rakentaa mitään opiskelija-asuntoja. Porissa ja lähikunnissa on paljon vuokra-asuntoja, jotka täytyy saada käyttöön.

ei siellä nyt varmaan tuhansia asuntoja ollut, just toi ekan visionkin 5000 opiskelijaa lisää Poriin olis ollut aika homma asuttaa. Tietty jos olis asutettu kiinalaisen standardin mukaan, 4 henkee 15 neliön yksiöön niin sitte

[sössön sössön]

ei pitäs olla vahingoniloinen mutta

Hänen mukaansa 150 000 opiskelijaa saadaan Aasiasta ja muualtakin maailmasta Suomeen jo vuonna 2020.

ei ne suuret sanat suuta halkase

[1005]

Ei oo vissiin ikinä noi reaalimaailman numerot ollut Peterin juttu. Saa nähdä kauan roviosta pumpatut rahat riittääkun se kai on näihin sijoitellut osaksi kai omiakin masseja?

[periaatteessa helppoa]

Peter puhui yle suomella tunnin verran ja pakko sanoa että yllättävän vähän vitutti siihen nähden mitä odotin

[turkulainen demari]

https://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liiken ... ia+esteita

Tunneli Tallinnaan nytkähti eteenpäin Suomen ja Viron kesken, mutta vastassa on vielä monia esteitä

Suomi ja Viro allekirjoittivat viime viikolla yhteisymmärryspöytäkirjan muun muassa Helsinki–Tallinna-tunnelin edistämiseksi. Tunneli yhdistäisi Suomen Baltian radan kautta Eurooppaan. Jättihankkeeseen olisi valmis tarttumaan vaikka heti Rovio-taustaisen miljonäärin Peter Vesterbackan Finest Bay Area Development -yhtiö, joka testaa plasmaporausta Pyhäjärvellä entisessä kaivoksessa.
JOONAS KUIKKA

Lännen Media


6:30
Suomen ja Viron väliltä puuttuu suora maaliikenneyhteys.

Asia voi muuttua lähitulevaisuudessa, jos maiden 26. huhtikuuta allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja liikenneyhteistyöstä johtaa käytännön toteutukseen.

Pöytäkirja pitää sisällään Helsinki–Tallinna-tunnelin, Baltian uuden rautatien ja Pohjanmeri–Itämeri-hankkeen laajennusmahdollisuuden, joka yhdistäisi Suomen rautatiet Ruotsin kanssa Perämeren rannikolla.

Suomesta saattaisi siis tulevaisuudessa päästä kahtakin reittiä pitkin junalla Eurooppaan, nopeimmillaan jopa yön aikana Helsingistä Berliiniin.

Suomalaisyritys olisi jo valmis rakentamaan
Suomalainen Finest Bay Area Development -yhtiö on pitkällä tunneliprojektin suunnitelmissaan.

Yhtiön perustajat Peter Vesterbacka ja Kustaa Valtonen vastaavat kolmen hengen haastattelupuheluun osuvasti Virosta ja Suomesta.

He pitävät tärkeänä, että valtiot ovat nyt yhteisymmärryspöytäkirjalla julkistaneet poliittisen tahtonsa rakentaa tunneli.

– Juridisesti aiesopimus ei sido, mutta Aasiassa niillä on merkitystä hankkeen uskottavuuden kannalta, sanoo Vesterbacka viitaten rahoittajatarjokkaisiin.

Vaikka Finest Bay Arean organisaatio on pieni, tavoitteet ovat kovat. Yhtiö kertoo jo hankkineensa 15 miljardia euroa pääomaa tunnelin rakentamiseen. Siitä vajaa kolmannes on sijoituksia, loput lainaa.

– Enemmistöomistus on suomalaisissa ja virolaisissa käsissä, Valtonen sanoo.

Tunneliyhtiötä on aiemmin kritisoitu liiasta kiinalaisesta rahoituksesta.

Nyt merkittävä osa rahoituksesta tulisi lontoolaisen rahaston kautta, jossa puolet on kiinalaisia valtio-omisteisia yhtiöitä ja puolet kansainvälisiä sijoittajia. Lisäksi rahoitusta on saatu EU-alueelta.

Yrittäjät olisivat jo valmiit aloittamaan rakentamisen tänä vuonna.

– Kahdessa vuodessa pystymme rakentamaan tunnelin. Koko tunneli olisi valmis jouluna 2024, väittää Vesterbacka.

Valtiot kiskovat jarrusta
Yhteisymmärryspöytäkirjasta huolimatta Suomenlahden molemmin puolin vallitsee yhteisymmärrys siitä, ettei tunneli ole vielä ajankohtainen, ei ehkä kymmeneenkään vuoteen.

– Kyseessä ei ole projekti, jonka voisi toteuttaa muutaman seuraavan vuoden aikana, kertoo liikennehankkeiden johtaja Eva Killar Viron elinkeino- ja viestintäministeriöstä.

Killarin mukaan Viron pitäisi ensin toteuttaa laaja ympäristövaikutusten arviointi merenalaisen maaperän geologialle ja linjaukselle. Suomen puolella olevaa peruskalliota on helpompi porata, mutta Viron puolella maaperän poraaminen voi vaikuttaa Tallinnankin pohjaveteen.

– Selvitysten teko kestää ainakin viisi vuotta. Niitä ei ole vielä aloitettu.

Tunnelin mahdollisessa valmistumisessa Killar ajattelee ennemminkin vuotta 2040 kuin 2024.

Hänen mukaansa Finest Bay Arealla on start up -yrityksen ajatusmaailma suunnitelmissaan.

– He eivät halua ajatella riskejä etukäteen. He ajattelevat hoitavansa ongelmat sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu. Se voi jopa pitkittää rakennustöitä. Valtioiden on kuitenkin varauduttava ja ennaltaehkäistävä ongelmia, Killar sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) näkee Tallinnan-tunnelin vain yhtenä liikennehankkeena monien joukossa.

Finest Bay Arean suunnitelmiin ministeri ei ole yksityiskohtaisesti tutustunut. Yrityksillä ei olisi merkittävää sananvaltaa toteutuksessa, vaikka hanke ei todennäköisesti onnistukaan ilman yksityistä rahaa.

– Tunnelilla olisi laajoja ympäristövaikutuksia ja se kulkisi kansainvälisellä merialueella. Lähtökohta on se, että tällaiset hankkeet ovat valtion ohjaamia, sanoo Harakka.

Harakan mukaan Suomen muut ratahankkeet kuten Turun tunnin juna, Suomi-rata ja itärata ovat jo pidemmällä hankeyhtiöineen. Hän myös huomauttaa, että Suomen rautatiet voivat jo lähivuosina yhdistyä entistä paremmin Ruotsin rautatieverkkoon, jos Laurila–Tornion 22 kilometrin väli sähköistetään matkustaja- ja tavaraliikennettä varten.

EU:n liikenneverkon laajennuksen myötä Itämeren pystyisi kiertämään ja Välimereltä pääsisi Jäämerelle, oli tunnelia tai ei. Tällöin parannuksille saa myös EU-rahoitusta.

Laurila–Tornio-sähköistyksen kustannusarvio on Väyläviraston mukaan 24 miljoonaa euroa, mutta rakentamisesta ei vielä ole päätöstä. Kustannus olisi kuitenkin murto-osa Tallinnan-tunneliin verrattuna.

Vesterbacka visioi kaksoiskaupunkia
Tunneliyhtiön tavoitteena on luoda Helsingistä ja Tallinnasta kaksoiskaupunki, jossa heidän junansa kulkisi Helsinki–Vantaan lentokentältä Tallinnan Ülemisten lentokentän tuntumaan noin 20 minuutissa kolmella välipysähdyksellä.

Ne olisivat Espoon Keilaniemi, uusi Helsingin edustalle nouseva tekosaari ja Tallinnan edustalle nouseva mahdollisesti kelluva tekosaari. Saaret syntyisivät tunnelista poratusta maa-aineksesta.

Junan täytyisi kulkea noin 350–400 kilometriä tunnissa pysähdysten väillä.

– Ei pidä jumiutua pelkästään tunnelin yksityiskohtiin. Olemme rakentamassa maailman tiheintä talenttikeskittymää, Vesterbacka visioi.

Tarkoituksena on tehdä roolimalli EU:lle, miten tulevaisuudessa rakennetaan kasvua. Kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita saataisiin houkuteltua uudella tavalla kaksoiskaupunkiin, jossa olisi yhteinen paikallisliikenne.

Kaupunkien edustan uusissa saarissa voisi asua kymmeniätuhansia ihmisiä. Saaria tarvitaan joka tapauksessa tunnelin huoltoa ja mahdollisia onnettomuustilanteita varten.

– Saaret ovat tarpeellisia, mutta en ole varma niiden asuttamisesta. Silläkin olisi valtavia ympäristövaikutuksia, jotka on selvitettävä, arvioi Eva Killar.

Parhaillaan Finest Bay Area testaa Suomen kallioperän plasmaporausta Pyhäjärven kaupungissa Pyhäsalmen entisessä kaivoksessa. Lisäksi kaivoksessa voi kokeilla kallioliitospultteja syvyydessä ja kovassa paineessa.

Yhtiö on laskenut, että kiivaimmassa rakennusvaiheessa tunneli tarvitsee 30 000 rakennustyöntekijää useiden vuosien ajan. Pyhäsalmen kaivos voi toimia myös koulutuskeskuksena.

Suuret linjat päättämättä
Valtioiden välillä tunnelisuunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään.

Eva Killarin mukaan Viron uusi hallitus haluaa edetä tunnelihankkeessa nopeammin kuin edellinen pääministeri Juri Rataksen eronnut hallitus.

– Uusi hallituksemme on kiinnostunut tästä projektista, Killar viittaa Eurooppa-mielisenä liberaalina tunnetun pääministerin Kaja Kallaksen hallitukseen.

Viron talous- ja rakenneministeri Taavi Aas suhtautuu myönteisesti tunneliajatukseen liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen mukaan.

– Rail Baltican ei pitäisi päättyä Tallinnaan vaan jatkua Helsinkiin. Tunneli toimii uutena rahdin kuljetusväylänä Eurooppaan. Se myös yhdistää Tallinnan ja Helsingin kaksoiskaupungiksi, Aas kertoi.

Virallinen tunnelilinjaus ei ole Finest Bay Arean esittämä Espoo, vaan Helsinki. Helsinkiä reittinä esitti julkinen FinEst Link -selvitys vuonna 2018. Myös Uudenmaan maakuntakaavassa tunnelilinja kulkee Helsinkiin.

– Se ei ole valtion linjaus, mutta virallisesti asia on jo ratkaistu. Myös loogisesti on niin, että jos tunnelin pitää yhdistää kaksi liikennejärjestelmää, pohjoispää on Helsinki, linjaa ministeri Harakka.

Parhaillaan tunnelia ei aktiivisesti edistetä maiden välillä. Jotta hanke voisi edetä, ensin pitäisi perustaa yhteinen valtiollinen projektiorganisaatio. Harakka uskoo ainakin lisäselvitysryhmän syntyvän vielä hallituskauden aikana.

– Tarkoitus ei ole haudata suunnitelmia pöytälaatikkoon.

Edellinen selvitysryhmä lopetti tehtävänsä vuonna 2018 todettuaan, että tunnelin rakentaminen onnistuu vain vahvalla yksityisellä rahallisella panoksella.

Tuoreessa yhteisymmärryspöytäkirjassa on todettu, että hankkeeseen voidaan ottaa mukaan yksityisiä toimijoita, mutta päätösvalta on valtioilla. Samalla yhdelläkään yksityisellä yrityksellä ei vielä ole mitään etusijaa tunnelin rakentamisessa. Rahoitusta voidaan hakea myös EU:lta.

Virolle tärkeää on tunnelin saumaton yhdistyminen Baltian uuteen rautatiehen, Rail Balticaan, joka näillä näkymin valmistuu vuonna 2026. Uusi rata vie matkustajat Tallinnasta Berliiniin jopa työpäivän aikana.

Suomelle tunneli voisi tarjota yhden lisärahtireitin elintärkeiden merikuljetusten oheen.

– Huoltovarmuuden vaikutusta ei kannata liioitella. Meillä on juuri ollut testissä merikuljetusten huoltovarmuus, ja olemme suoriutuneet siitä hyvin, vaikka henkilöliikenne on ollut enimmäkseen seis, ministeri Harakka viittaa korona-aikaan.

Fakta

Yhteisymmärryspöytäkirja

Suomen ja Viron allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja kattaa maiden yhteisiä liikennehankkeita mukaan lukien Helsinki–Tallinna-tunneli.

Muita käsiteltäviä hankkeita ovat Baltian uusi rata Rail Baltica ja EU:n laajuiset liikenneverkot, joihin kuuluu Pohjanmeri–Itämeri-käytävä Baltiasta Englannin kanaalin rannikolle. Suomi on ehdottanut Tornio–Haaparanta-reitin lisäämistä EU:n liikenneverkkoihin.

Yhteisymmärryspöytäkirja helpottaa EU-rahan saamista osaksi hankkeita.

Tunnelihankkeeseen voidaan ottaa mukaan yksityistä rahoitusta ja yritystoimintaa. Molemmilla valtioilla säilyisi täysi kontrolli siihen, kuinka tunneli rakennetaan ja kuinka sitä käytetään.

Jos Helsinki–Tallinna-tunneli toteutuu, siitä tulee strategisesti tärkeä matkustaja- ja tavaraliikenteen väylä ja osa kriittistä infrastruktuuria. Tunnelin rakentamiseen ja käyttöön liittyy suuria turvallisuusriskejä, jotka on ratkaistava.

Yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa vuoteen 2030. Se ei sido maita mihinkään hankkeisiin.

Yhteisymmärryspöytäkirjan ovat allekirjoittaneet 26.4.2021 liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja Viron talous- ja rakenneministeri Taavi Aas.

[turkulainen demari]

Muuten hyvä projekti, mutta en haluaisi rahoitusta projektiin Kiinasta. Kommunistiseen puolueeseen ei ole luottamista ja maa, joka laittaa miljoonia kansalaisiaan keskitysleireille, ei ole oikea kumppani rakentamaan infraa Suomeen/Viroon.

Noi tunnelin kaivamisen testaukset Pyhäjärvellä Pyhäsalmen kaivoksessa ja sinne harkittu koulutuskeskus ovat ihan järkeviä projekteja. Kaivos on ajettu vastikään alas ja olosuhteet ja infra ovat laadukkaita. Pienestä muuttotappiokaupungista löytyy myös asuntoja työntekijöille ja kokeneita entisiä kaivosduunareita ja -insinöörejä hommiin.

[Donkey Angler]

Muuten hyvä projekti, mutta en haluaisi rahoitusta projektiin Kiinasta. Kommunistiseen puolueeseen ei ole luottamista ja maa, joka laittaa miljoonia kansalaisiaan keskitysleireille, ei ole oikea kumppani rakentamaan infraa Suomeen/Viroon.

No tämä.

[Jesse Python]

Ei tossa råjektissa ole millään mittapuulla mitään järkeä.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Nyt tarvittaisiin joku alexstubb selittämään, että business is business eikä kiinalaisessa rahoituksessa ole tietenkään mitään poliittisia taka-ajatuksia tai uhkakuvia koska business is business is no problem.

[Doctor Muñiz]

Kiinan mittavat ihmisoikeusrikokset on oikeastaan sivuseikka, kun huomioi mihin se tällaisilla infrastruktuurihankkeilla pyrkii. Esim.: https://www.bbc.com/news/world-asia-52743072 & https://www.bbc.co.uk/news/business-40044113

[Rock-fanaatikko]

Ei tossa råjektissa ole millään mittapuulla mitään järkeä.

No sittenhän se peruuntuu.

[Jesse Python]

Ei tossa råjektissa ole millään mittapuulla mitään järkeä.

No sittenhän se peruuntuu.

Toivottavasti.

[Doctor Muñiz]

Tällasta Kiina rakentaa Colombon edustalle omaan käyttöönsä saatuaan maan velka-ansaan Hambantotan sataman ja parin muun täysin kannattamattoman projektin kautta.


Hmm, jos rakennettaisiin kiinalaisella velkarahalla tunneli ja laitettaisiin Espoo vakuudeksi

[Hra Mezola]

Juuh,Kiina-proggikset nej tack.

[kuka hemmetti]

– Ei pidä jumiutua pelkästään tunnelin yksityiskohtiin. Olemme rakentamassa maailman tiheintä talenttikeskittymää, Vesterbacka visioi.

Okok