Haistakaa ministerit paska, mut ainaki Töttiksen pitäis varmaan nyt olla tyytyväinen kun meikältä jää nelkku budia imailematta ja itelle jää taskuun 4 hunttia jotka voi vaikka törsätä erikoisoluisiinValtiovarainministeriön arvio: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisimmilta 37 euroa vuodessa, antaa rikkaimmille lisää noin 400 euroa
Kaikkein pienituloisimpien tuloja leikkaavat sosiaalietuuksien indeksijäädytykset, tupakkaveron korotus sekä asumistuen leikkaus. Tulojen menetykset lisäävät käytetyn toimeentulotuen määrää, VM:n toteaa.
Valtiovarainministeriö (VM) on selvittänyt ensi vuoden budjetin tulonjakovaikutuksia. Selvitys tuo lisää yksityiskohtia jo aiempaan tietoon siitä, että ensi vuoden budjetti kasvattaa suomalaisten tuloeroja.
VM:n mukaan budjetti leikkaa kaikista pienituloisimmilta ja antaa lisää hyvätuloisille. Muutosta on verrattu tilaan, jossa hallitus ei toteuttaisi budjetin toimenpiteitä.
Kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä budjetti leikkaa käytettävissä olevia tuloja. Pienituloisimman kymmenyksen tulot supistuvat noin 0,3 prosenttia eli 37 euroa vuodessa.
Kolmanneksi alimmassa kymmenyksessä tulot eivät muutu. Sitä suuremmissa kymmenyksissä tulot nousevat. Euromääräisesti tulot kasvavat eniten rikkaimmilla, noin 400 euroa vuodessa eli alle 0,5 prosenttia.
Kyseessä on selvä käänne aiempien vuosien kehitykseen, joka on viime vuoteen asti ollut tuloeroja tasaavaa.
Kaikkein pienituloisimpien tuloja leikkaavat sosiaalietuuksien indeksijäädytykset, tupakkaveron korotus sekä asumistuen leikkaus. Tupakkaveron korotus vähentää käytettävissä olevia tuloja suhteellisesti eniten alimmassa kymmenyksessä. Pienituloiset myös polttavat enemmän.
Tulojen menetykset lisäävät käytetyn toimeentulotuen määrää, VM toteaa.
Kelan maksamiin etuuksiin eli perusturvaan tehdyt leikkaukset tulivat voimaan tämän vuoden alusta. Ensi vuonna etuuksia koskee indeksijäädytys eli niiden tasoa ei nosteta lainkaan.
Etuusleikkausten kääntöpuolena hallitus on keventänyt palkansaajien verotusta ja saattanut voimaan ylimpiä tuloluokkia koskevia muitakin veronkevennyksiä, muun muassa yrittäjävähennyksen.
VM:n arviossa ei ole tarkasteltu pelkästään valtion päätöksiä, vaan se on ottanut huomioon myös niin sanotusta kilpailukykysopimuksesta tulevat palkansaajien vakuutusmaksujen korotukset.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kiittelee VM:ää laskelmasta. Kärkkäinen kuitenkin toivoo, että tarkasteluun otettaisiin mukaan pidempi ajanjakso.
”Iso osa pienituloisiin iskevistä säästöistä, esimerkiksi indeksijäädytykset, kumuloituvat vuosi vuodelta. Nämä muutokset ensi vuodelle ovat aika marginaalisia, mutta koko vaalikauden ajalta ne kasvavat isommiksi.”
Aiemmin syyskuussa eduskunnan tietopalvelu teki vasemmistoliiton pyynnöstä laskelmat tuloerojen kehityksestä pidemmällä aikavälillä.
Tulosten mukaan tämän hallituskauden aikana kaikkien yli keskituloisten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat. Sen sijaan alle keskituloisten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskevat vuosina 2015–2018.
Kaikkein eniten laskevat kaikkein pienituloisimpien tulot. Edellisellä hallituskaudella talouspolitiikka oli tuloeroja tasaavaa.
Kärkkäisen mielestä hallituskausiakaan ei pidä tuijottaa liikaa. Hän arvioi, että jos hallitusten talouspolitiikkaa tarkastelee vuoden 2011 leikkauksista ja veronkiristyksistä alkaen, se tulee olemaan tämäkin hallituskausi huomioon ottaen tuloeroja tasaavaa.
Käytännössä kokoomuksen Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset tasasivat tuloeroja niin paljon, että pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen toimet eivät ole vaikutuksia poistaneet.
Kataisen-Stubbin hallitus muun muassa korotti työttömyysturvaa, otti käyttöön solidaarisuusveron ja kiristi esimerkiksi osinkoverotusta.
Pyrkiessään nostamaan työllisyyttä hallitus leikkaa sosiaalietuuksia ja keventää työn verotusta. Yleisesti ottaen työnteon kannustimia voidaan parantaa pienentämällä työttömän tai lisäämällä työllisen tuloja.
”Toisaalta iso osa säästötoimista on perusteltu ihan pelkillä säästöillä. Esimerkiksi eläkkeiden indeksijäädytyksillä ei ole suoranaisia kannustinvaikutuksia”, Kärkkäinen sanoo.
”Myös iso osa veronkevennyksistä, esimerkiksi yrittäjävähennys, on valunut kohtiin, joilla ei ole kannustinvaikutuksia.”
Kärkkäinen muistuttaa, että hallituksen kannustinloukkutyöryhmäkin on todennut verohuojennusten olevan kallis tapa lisätä työllisyyttä. Vähennyksiä on vaikea kohdentaa yksinomaan sellaiseen joukkoon, jolla on selkeitä kannustinongelmia.
VM selvitti myös pelkkien ensi vuodelle esitettyjen veromuutosten tulonjakovaikutuksia. Niiden vaikutus on VM:n mukaan neutraali.
Tuloverotuksen keventäminen kaventaa tuloeroja, ja kulutusverotuksen kiristys taas kasvattaa niitä.
Laskelma ei ole täydellinen. Siinä ei ole mukana esimerkiksi kiinteistöverotuksen muutoksia, varainsiirtoveron poistoa tietyissä yhtiömuodon muutoksissa eikä autoverotuksen muutoksia.
also: vittu miten iljettävää irtopisteiden keruuta toi huippuyksön perustamis sössötys, ja näyttää tämmösen uutisen vierellä entistä irvokkaammalta pelleilyltä. Juha, onneks et pääse taivaaseen. Mätäne kymmenentuhatta iäisyyttä helvetissä jonne kuulutkin.
