Punk in Finland

Valtiovarain­ministeriön arvio: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisimmilta 37 euroa vuodessa, antaa rikkaimmille lisää noin 400 euroa
Kaikkein pienituloisimpien tuloja leikkaavat sosiaalietuuksien indeksijäädytykset, tupakkaveron korotus sekä asumistuen leikkaus. Tulojen menetykset lisäävät käytetyn toimeentulotuen määrää, VM:n toteaa.


Valtiovarainministeriö (VM) on selvittänyt ensi vuoden budjetin tulonjakovaikutuksia. Selvitys tuo lisää yksityiskohtia jo aiempaan tietoon siitä, että ensi vuoden budjetti kasvattaa suomalaisten tuloeroja.

VM:n mukaan budjetti leikkaa kaikista pienituloisimmilta ja antaa lisää hyvätuloisille. Muutosta on verrattu tilaan, jossa hallitus ei toteuttaisi budjetin toimenpiteitä.

Kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä budjetti leikkaa käytettävissä olevia tuloja. Pienituloisimman kymmenyksen tulot supistuvat noin 0,3 prosenttia eli 37 euroa vuodessa.

Kolmanneksi alimmassa kymmenyksessä tulot eivät muutu. Sitä suuremmissa kymmenyksissä tulot nousevat. Euromääräisesti tulot kasvavat eniten rikkaimmilla, noin 400 euroa vuodessa eli alle 0,5 prosenttia.

Kyseessä on selvä käänne aiempien vuosien kehitykseen, joka on viime vuoteen asti ollut tuloeroja tasaavaa.



Kaikkein pienituloisimpien tuloja leikkaavat sosiaalietuuksien indeksijäädytykset, tupakkaveron korotus sekä asumistuen leikkaus. Tupakkaveron korotus vähentää käytettävissä olevia tuloja suhteellisesti eniten alimmassa kymmenyksessä. Pienituloiset myös polttavat enemmän.

Tulojen menetykset lisäävät käytetyn toimeentulotuen määrää, VM toteaa.

Kelan maksamiin etuuksiin eli perusturvaan tehdyt leikkaukset tulivat voimaan tämän vuoden alusta. Ensi vuonna etuuksia koskee indeksijäädytys eli niiden tasoa ei nosteta lainkaan.

Etuusleikkausten kääntöpuolena hallitus on keventänyt palkansaajien verotusta ja saattanut voimaan ylimpiä tuloluokkia koskevia muitakin veronkevennyksiä, muun muassa yrittäjävähennyksen.

VM:n arviossa ei ole tarkasteltu pelkästään valtion päätöksiä, vaan se on ottanut huomioon myös niin sanotusta kilpailukykysopimuksesta tulevat palkansaajien vakuutusmaksujen korotukset.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kiittelee VM:ää laskelmasta. Kärkkäinen kuitenkin toivoo, että tarkasteluun otettaisiin mukaan pidempi ajanjakso.

”Iso osa pienituloisiin iskevistä säästöistä, esimerkiksi indeksijäädytykset, kumuloituvat vuosi vuodelta. Nämä muutokset ensi vuodelle ovat aika marginaalisia, mutta koko vaalikauden ajalta ne kasvavat isommiksi.”

Aiemmin syyskuussa eduskunnan tietopalvelu teki vasemmistoliiton pyynnöstä laskelmat tuloerojen kehityksestä pidemmällä aikavälillä.

Tulosten mukaan tämän hallituskauden aikana kaikkien yli keskituloisten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat. Sen sijaan alle keskituloisten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskevat vuosina 2015–2018.

Kaikkein eniten laskevat kaikkein pienituloisimpien tulot. Edellisellä hallituskaudella talouspolitiikka oli tuloeroja tasaavaa.

Kärkkäisen mielestä hallituskausiakaan ei pidä tuijottaa liikaa. Hän arvioi, että jos hallitusten talouspolitiikkaa tarkastelee vuoden 2011 leikkauksista ja veronkiristyksistä alkaen, se tulee olemaan tämäkin hallituskausi huomioon ottaen tuloeroja tasaavaa.

Käytännössä kokoomuksen Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset tasasivat tuloeroja niin paljon, että pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen toimet eivät ole vaikutuksia poistaneet.

Kataisen-Stubbin hallitus muun muassa korotti työttömyysturvaa, otti käyttöön solidaarisuusveron ja kiristi esimerkiksi osinkoverotusta.

Pyrkiessään nostamaan työllisyyttä hallitus leikkaa sosiaalietuuksia ja keventää työn verotusta. Yleisesti ottaen työnteon kannustimia voidaan parantaa pienentämällä työttömän tai lisäämällä työllisen tuloja.

”Toisaalta iso osa säästötoimista on perusteltu ihan pelkillä säästöillä. Esimerkiksi eläkkeiden indeksijäädytyksillä ei ole suoranaisia kannustinvaikutuksia”, Kärkkäinen sanoo.

”Myös iso osa veronkevennyksistä, esimerkiksi yrittäjävähennys, on valunut kohtiin, joilla ei ole kannustinvaikutuksia.”

Kärkkäinen muistuttaa, että hallituksen kannustinloukkutyöryhmäkin on todennut verohuojennusten olevan kallis tapa lisätä työllisyyttä. Vähennyksiä on vaikea kohdentaa yksinomaan sellaiseen joukkoon, jolla on selkeitä kannustinongelmia.

VM selvitti myös pelkkien ensi vuodelle esitettyjen veromuutosten tulonjakovaikutuksia. Niiden vaikutus on VM:n mukaan neutraali.

Tuloverotuksen keventäminen kaventaa tuloeroja, ja kulutusverotuksen kiristys taas kasvattaa niitä.

Laskelma ei ole täydellinen. Siinä ei ole mukana esimerkiksi kiinteistöverotuksen muutoksia, varainsiirtoveron poistoa tietyissä yhtiömuodon muutoksissa eikä autoverotuksen muutoksia.

El Bimbo wrote:Ei taida Töttis kummiskaa iha rikkaimpaa kymmenykseen kuulua.

Kansan Uutiset wrote:Opiskelijoiden tukeen tulossa taas uusi leikkaus
Asumistuen osa-asunnon normi ajaisi kimppakämpistä kalliimpiin yksiöihin.

”Yksi suurimmista yksittäiseen etuuteen kohdistuvista leikkauksista, mitä tämä hallitus on tehnyt, kohdistui opintotukeen. Elokuun ensimmäisestä päivästä lähtien opintorahan suuruus on 250,28 euroa kuukaudessa, mikä tarkoitti sen pienentymistä melkein satasella kuukaudessa opiskelijaa kohden”, kirjoittaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Facebookissa.

Ei siinä kuitenkaan kaikki. Hallitus on esittämässä alle kaksi kuukautta edellisen asumistukeen kohdistuneen uudistuksen voimaan tulemisen jälkeen sen heikentämistä opiskelijoilta. Lausuntokierrokselle lähteneen lakiesityksen mukaan asumistuessa otetaan käyttöön osa-asunnon normi.

”Osa-asunnon normin palauttaminen asumistukijärjestelmään merkitsisi sitä, että asunnon osaa vuokraavien asumistukea määrättäessä sovellettaisiin enimmäisasumismenoa, joka olisi jonkin verran matalampi kuin tällä hetkellä hyväksytyt enimmäisasumismenot. Lisäksi osa-asunnon normia voitaisiin soveltaa pieniin alle 20 neliön asuntojen asumismenoihin, joten osa-asunnon normi rajoittaisi tuen myöntämistä myös hyvin pieniin asuntoihin”, Andersson kirjoittaa.

”Heikentäisi kimppa-asumista”

Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan osa-asunnon normi heikentäisi kimppa-asumisen houkuttelevuutta ja leikkaisi kimppa-asunnoissa sekä alle 20 neliön yksiöissä asuvien suomalaisten asumistukea jopa 20 prosenttia.

Liiton mielestä muutos on erityisen vahingollinen alhaisempien enimmäisasumismenojen alueella solu- ja kimppa-asunnoissa asuville opiskelijoille. Esitetyllä enimmäisasumismenojen hinnalla ei pysty tarjoamaan kaikkia soluasuntojaan edes voittoa tavoittelemattomat toimijat, kuten opiskelija-asuntosäätiöt.
ILMOITUS

– Opiskelijat siirrettiin vasta kaksi kuukautta sitten yleisen asumistuen piiriin ja on käsittämätöntä että opiskelijoiden asumistukitilannetta halutaan heikentää jo nyt, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme sanoo.

– Esitetty muutos kannustaa opiskelijoita muuttamaan kalliimpiin yksiöihin kohtuuhintaisten kimppakämppien sijaan. Esitetty osa-asunnon normi tullee vaikuttamaan opiskelijoiden halukkuuteen hakeutua asumaan kimppa-asuntoihin, varsinkin kun ruokakunta- ja avoliittotulkinnat varjostavat jo valmiiksi vaihtoehdon valovoimaisuutta.

Li Andersson viittasi SYL:n laskelmiin, joiden mukaan tuki heikkenisi Helsingissä 81 euroa, Espoossa 79 euroa ja muilla yliopistopaikkakunnilla 62 euroa.

Asumistukea leikattiin juuri

SYL:n hallituksen jäsenen Jani Sillanpään mukaan esitys kohdistuu käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin, sillä muut pienituloiset ryhmät ovat oikeutettuja täydentämään leikattua asumistukeaan toimeentulotuella, mutta opiskelijat eivät.

Hallitus on juuri päättänyt siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Siinä uudistuksessa opiskelijapariskunnat hävisivät, koska asumistuki lasketaan ruokakuntakohtaisesti, eikä henkilökohtaisena tukena. Yksinasuvat opiskelijat isoissa kaupungeissa hyötyivät, koska yleinen asumistuki on yleensä suurempi kuin opintotukeen ennen sisältynyt asumislisä.

Li Andersson huomauttaa, että opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin rahoitettiin leikkaamalla yleistä asumistukea kaikilta muilta tuensaajilta.

”Tämä leikkaus siis kurjisti monen pienituloisen suomalaisen tilannetta. Nyt hallitus on suunnittelemassa lisää leikkauksia asumistukeen, jotka kohdistuvat suoraan opiskelijoihin”, hän kommentoi lausuntokierrokselle lähtenyttä esitystä.

Opiskelijat yksiöihin, menot kasvavat

– Osa-asunnon normin käyttöönoton arvioidaan säästävän asumistukimenoja noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Me epäilemme, että hallitus ajaa toimillaan opiskelijoita yksiöihin. Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan ja asumismenot jatkavat paisumistaan, jos kimppa-asuminen ei ole opiskelijoille edullinen asumismuoto. Tästä kärsivät sekä opiskelijat että yhteiskunta, SYL:n Lumme toteaa.

Li Andersson muistuttaa hallituksen lisäksi lakkauttaneen opintotuen indeksisidonnaisuuden, sen jälkeen kun edellinen hallitus opiskelijaliikkeen vuosia jatkuneen kampanjoinnin jälkeen vasta viime vaalikaudella päätti sitoa sen indeksiin.

ei siis hailaa wrote:Selittääkin miksi HOASin soluasunnot ovat epäsuosittuja: opiskelijoilla ei ole varaa niihin.

patologiaa...sick wrote:

ei siis hailaa wrote:Selittääkin miksi HOASin soluasunnot ovat epäsuosittuja: opiskelijoilla ei ole varaa niihin.

eikös niissä ole vesivahinkoja joka toinen päivä?

win7sucks wrote:

patologiaa...sick wrote:

ei siis hailaa wrote:Selittääkin miksi HOASin soluasunnot ovat epäsuosittuja: opiskelijoilla ei ole varaa niihin.

eikös niissä ole vesivahinkoja joka toinen päivä?

Luteet vesivahinkoja yleisempi haitta Hoaxilla.

HS wrote:SOSIAALI- ja terveydenhuollon sote-uudistus on ollut pari kuukautta pois parrasvaloista, mutta pian alkaa taas tapahtua.

Hallitus on valmistellut taustalla kokonaan uutta esitystä asiakkaan valinnanvapaudesta, koska edellinen ehdotus pysähtyi perustuslakivaliokuntaan. Perustuslakivaliokunta edellytti, että lakia on korjattava, koska se ei ollut kaikilta osin yhteensopiva perustuslain kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ovat kesän ja alkusyksyn aikana kirjoittaneet uuden korvaavan lakiesityksen.

Sotesta vastaava hallituksen työryhmä eli reformiministerit ovat kokoontuneet useaan kertaan tällä viikolla käsittelemään virkamiesten tekemää uutta versiota.

Lain valmistelu on tehty virkatyönä, mutta muutokset tarvitsevat poliittisen hyväksynnän.

”Olen tosi tyytyväinen siihen, että virkavalmistelu on kyennyt näin nopeassa aikataulussa muokkaamaan keväistä mallia ja noudattanut perustuslakivaliokunnan tahtoa. Nopeasta aikataulusta huolimatta on kyetty hyödyntämään vaikutusarviointia ja ulkopuolista asiantuntijuutta”, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) sanoo.

Erityisesti kokoomus vahtii valinnanvapauteen tehtäviä muutoksia. Perustuslakivaliokunnan tyrmäyksen jälkeen puolue on hokenut, että valiokunta ei tyrmännyt itse valinnanvapautta, vaan joitakin sen yksityiskohtia.

Kokoomuksen haluama laaja valinnanvapaus mahdollistaa sen, että yksityiset terveysyhtiöt eli esimerkiksi Mehiläinen ja Terveystalo voivat toimia julkisten palveluntarjoajien rinnalla.

KOKOOMUS asettanut valinnanvapauden ehdoksi sille, että Suomeen voidaan perustaa uusi hallinnon taso eli maakunnat. Maakuntauudistus on erityisen tärkeä keskustalle.

Viime kädessä kyse ei ole vain sote-uudistuksesta, vaan Juha Sipilän (kesk) hallituksen kohtalosta. Jos valinnanvapaus vesittyy, kokoomus lyö jarrut pohjaan maakuntauudistuksessa. Jos sitäkään ei saada aikaan, koko sote-uudistus lysähtää kasaan ja siirtyy taas vuosia eteenpäin.

Mukana menevät soteen kohdistuneet säästötoiveet. Sote- ja maakuntauudistuksen on ollut tarkoitus hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

Kuten eräs hallituksen lähipiiriläinen huokaisee, sotessa on lähestymässä jälleen ”Päiväni murmelina” -hetki. Kyseisessä elokuvakomediassa päähenkilö elää saman päivän uudestaan ja uudestaan.

Samoin Sipilän hallitus on vähän väliä ollut tilanteessa, jossa sotessa ovat kohtalonhetket käsillä.[...]

Yle wrote:Varakkaat hyötyvät valinnanvapauskokeilusta – ennen piti maksaa itse, nyt maksaa yhteiskunta

IS: Eduskunnan puhemiehistö uusiksi – Maria Lohela menettää puhemiehen paikkansa

Muutosten syynä on se, että sinisten eduskuntaryhmä ei ole enää toiseksi suurin, koska se erkani kesäkuussa perussuomalaisten ryhmästä.

duskunnassa on syntynyt sopu, että puhemiehistö menee uusiksi seuraavien valtiopäivien alussa helmikuussa. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun). Järjestely tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä puhemiehenä toimiva Maria Lohela (sin.) menettää pestinsä ja putoaa rivikansanedustajaksi.

Ilta-Sanomien mukaan keskustan ryhmäpuheenjohtajan Antti Kaikkosen johdolla on sovittu kompromissi, jonka mukaan oppositio vähentää jaostopaikkojaan, mutta SDP saa varapuhemiehen paikan. Eduskuntaryhmiä on informoitu asiasta.

Muutosten syynä on se, että sinisten eduskuntaryhmä ei ole enää toiseksi suurin, koska se erkani kesäkuussa perussuomalaisten ryhmästä.

Puhemiehen paikka on kuulunut perinteisesti eduskunnan toiseksi suurimmalle ryhmälle.

Ykkössuosikki uudeksi puhemieheksi on Ilta-Sanomien mukaan Ilkka Kanerva (kok.). Toisena vaihtoehtona on joko nykyinen varapuhemies Arto Satonen (kok.) tai sisäministeri Paula Risikko (kok.).

Keskustan Mauri Pekkarinen saattaa jatkaa ensimmäisenä varapuhemiehenä, mutta paikka saattaa mennä myös Seppo Kääriäiselle (kesk.) tai Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.).

SDP:n ehdokaspörssissä toiseksi varapuhemieheksi vahvoilla ovat edelliskauden puhemies Eero Heinäluoma ja puolueen ex-puheenjohtaja Jutta Urpilainen.

Carloksen auto sytty palamaan wrote:

IS: Eduskunnan puhemiehistö uusiksi – Maria Lohela menettää puhemiehen paikkansa

Muutosten syynä on se, että sinisten eduskuntaryhmä ei ole enää toiseksi suurin, koska se erkani kesäkuussa perussuomalaisten ryhmästä.

duskunnassa on syntynyt sopu, että puhemiehistö menee uusiksi seuraavien valtiopäivien alussa helmikuussa. Asiasta kertoo Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun). Järjestely tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä puhemiehenä toimiva Maria Lohela (sin.) menettää pestinsä ja putoaa rivikansanedustajaksi.

Ilta-Sanomien mukaan keskustan ryhmäpuheenjohtajan Antti Kaikkosen johdolla on sovittu kompromissi, jonka mukaan oppositio vähentää jaostopaikkojaan, mutta SDP saa varapuhemiehen paikan. Eduskuntaryhmiä on informoitu asiasta.

Muutosten syynä on se, että sinisten eduskuntaryhmä ei ole enää toiseksi suurin, koska se erkani kesäkuussa perussuomalaisten ryhmästä.

Puhemiehen paikka on kuulunut perinteisesti eduskunnan toiseksi suurimmalle ryhmälle.

Ykkössuosikki uudeksi puhemieheksi on Ilta-Sanomien mukaan Ilkka Kanerva (kok.). Toisena vaihtoehtona on joko nykyinen varapuhemies Arto Satonen (kok.) tai sisäministeri Paula Risikko (kok.).

Keskustan Mauri Pekkarinen saattaa jatkaa ensimmäisenä varapuhemiehenä, mutta paikka saattaa mennä myös Seppo Kääriäiselle (kesk.) tai Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.).

SDP:n ehdokaspörssissä toiseksi varapuhemieheksi vahvoilla ovat edelliskauden puhemies Eero Heinäluoma ja puolueen ex-puheenjohtaja Jutta Urpilainen.

Jollain toisella uutissivustolla kerrottiin ajon olleen hurjaa, sillä Sipilä oli luvannut kesällä Soinille ministeri- ja puhemiespaikkojen pysyvän muuttumattomana, jos soinilaiset pysyvät hallituksessa. Noh, kiva tietää, että kepun petoksen uhrina on tällä kertaa ollut jytkysäkki.