– Ilman pakottavia kannusteita uudistukset etenevät hitaasti ja parhaat käytännöt jäävät leviämättä. Monopoli ei ole tuottava tai asiakaslähtöinen. Siksi tarvitsemme muutosvoimaksi järjestäjää velvoittavan valinnanvapauden, elinkeinoelämä uskoo.
(okei tää on 2011-to the death mut heh niin juuh -->)
toihan menee ihan Nokian kehityksen mukaan
Tämmöisen käppyrän kun yhdistää koulutusleikkauksiin ja nykyhallituksen atavistiseen vihaan tiedettä kohtaan, on vaikea nähdä ruusuista tulevaisuutta Suomenmaalla. Toivottavasti edes startuppia ja hyvää pöhinää riittää pitkään.
toi on kyl totta et aika hemmetin monen alan alan tilastoista täytyy aina kysyä ensin et onko nokia huomioitu, mut mainitaan nyt vielä suomi (sinisellä ) ainoana oecd maana jossa koulutustaso laskee mikä IMO on merkittävin tekijä mainituista
Keputaustainen emeritusprofessori liittyy sote-uudistuksen vastustajiin ja listaa samalla syitä siihen.
Milloin Katajamäki on kepulainen ollut? Sehän oli vihreiden valtuustoryhmässä Vaasassa yli kymmenen vuotta.
Mun moka, luin jotenkin silmät harittaen tuon jutun ja yhdistelin mielessäni tyypin kepulaiseksi.
Re: Hallituskausi 2015-TO THE DEATH
Posted: 10 May 2018, 01:07
by Ingmar Bergmanin kuolema
E: Turha viesti
Re: Hallituskausi 2015-TO THE DEATH
Posted: 10 May 2018, 02:22
by Doctor Muñiz
Kimmo Tiilikainenkin näemmä ihan ehta kepuli ympäristöasioissa:
Professorit varoittavat: Veronmaksaja voi joutua sellutehdasbuumin maksajaksi – Suomi ei voi hakata metsiä näin paljon
Hiilinielujen laskentasäännöt on ymmärretty Suomessa väärin.
Suomeen suunnitellut historiallisen suuret sellutehtaat tarvitsevat ennennäkemättömät määrät puuta Suomen metsistä. Vaarana on, että metsien hiilivarasto pienenee niin paljon, että metsistä tulee EU:n pelisäännöissä päästölähde eikä päästöjen poistaja, kun tietty hakkuumäärä ylitetään.
Suomen ilmastopaneeli on sitä mieltä, että hallituksen ajama metsäpolitiikka ei näytä hyvältä ilmaston ja ilmastopolitiikan kannalta. Jos Suomessa parturoidaan metsää yli kaavaillun 80 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa sellujättien tarpeisiin, sellufirmat kyllä käärivät voittoja, mutta ilmastopolitiikan takia maksajaksi voi joutua veronmaksaja.
– Tässä on aika iso riski, että meidän maankäyttösektori aiheuttaa melkoisia kustannuksia yhteiskunnassa, emmekä tiedä miten kustannukset jakautuvat eri tahojen kesken. Veronmaksajat joutuvat aika selkeästi maksajiksi, sanoo Suomen ympäristökeskuksen professori ja ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä.
Hiilinielujen laskentasäännöt ymmärretty väärin – metsää ei voi hakata niin paljon kuin huvittaa
Viime joulukuussa EU:n maankäytön ilmastovaikutuksia eli hiilinielujen laskentasääntöjä määrittävä lulucf-päätös ymmärrettiin ilmastopaneelin mukaan Suomessa väärin. Metsien hiilinielujen laskentasäännöistä uutisoitiin niin, että metsien hakkuita voidaan kasvattaa vuosikasvun suuruiseksi ilman, että kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi sen takia vähentää jostain muualta.
– Kuviteltiin, että tästä ei tule Suomelle seuraamuksia, mutta seuraamuksia kyllä tulee; päästöjä on vähennettävä toisaalla, sanoo ilmastopaneelin puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.
Vastuuministerit hehkuttivat myös sitä, miten Suomi sai kantansa läpi EU:ssa, ja nyt Suomessa voidaan ilman huolta hakata metsää ja keittää sellua vientiä varten. Ilmastopaneeli on kevään aikana tehnyt laskelmia ja tulkintoja asiasta ja on nyt eri mieltä: Suomi ei voi hakata metsää yhtä paljon kuin metsä kasvaa.
– On mahdollista, että maankäyttösektori onkin päästölähde, riippuen millaisen referenssitason EU Suomelle ensi vuonna asettaa. Riski tähän on suuri ja siihen meidän pitäisi herätä, Ollikainen sanoo.
Jos metsät nurin, päästöjä on hankala vähentää muualta
EU voi langettaa Suomelle taloudellisia lisäkustannuksia vaatimalla lisäpäästövähennyksiä kompensoimaan metsistä tulevia päästöjä, jos metsiä kaadetaan liikaa. Suomi pelaa kovalla taloudellisella riskillä senkin takia, että vielä ei tiedetä millainen metsänielu Suomelle ensi vuoden neuvotteluissa asettuu. Maksujen suuruus riippuu siitä.
– Näillä näkymin Suomi ei voi hakata niin paljon kuin on suunniteltu. Kaikki tosin riippuu siitä mikä on metsänielu, mikä Suomelle ensi vuonna neuvotteluissa asettuu. Mutta esimerkiksi nämä 88 miljoonan kiintokuution investointisuunnitelmat ovat ehdottomasti liian suuret, että se olisi ilmastopoliittisesti enää soveliasta, Ollikainen sanoo.
Ilmastopaneelin mukaan maa- ja metsätalouteen tarvitaan oma erillinen ilmastopolitiikkansa, eli miten vähentää maatalouden maaperän päästöjä, metsäkatoa ja lisätä hiilinieluja. Myös kansalaisille ja teollisuudelle pitäisi tehdä selväksi ne riskit, joita metsien hakkuuseen liittyy.
– Päästöjenvähentämisvaatimus, joka sitten kohdistuu maankäyttösektorilta muualle on niin merkittävä, että kustannukset nousevat kaikilla sektoreilla, että Suomen on todella hankala löytää niin suurta vähennystä päästöihin kuin mitä kaavaillut lisäykset nyt aiheuttaisivat, Ollikainen sanoo.
Lasku voi langeta autoilijalle tai maanviljelijälle
Sellujättien vaatima puuntarve poistaa maastamme ilmastomuutosta ehkäiseviä hiilinieluja eli metsiä isossa mittakaavassa. Ilmastopaneelin laskelmien mukaan, lasku voi langeta kansalaisen maksettavaksi. Näin voi käydä siinä tapauksessa, että hakkuut ylittävät ilmastoneuvotteluissa sovitut rajat, jolloin metsistä tuleekin päästölähde eli ilmastonmuutoksen aiheuttaja eikä päästöjen sitoja.
Rajat ylittyvät, jos kaikki suunnitellut biotuote- eli sellutehtaat saadaan pystyyn. Tällöin metsää pitäisi hakata Suomessa vuosittain yli 80 miljoonaa kiintokuutiota, mikä on Suomen ilmastostrategiassa määritelty kestävän metsänhakkuun yläraja.
Sekin hipoo professorien mukaan kestävyyden rajoja.
– Jos kaikki sellu- ja muut puunkäyttöinvestoinnit toteutuisivat, ylittäisimme suurimman mahdollisen kestävän hakkuusuunnitelman. Tämän seurauksena maankäyttösektori muodostuisi päästölähteeksi, Seppälä sanoo.
Tällöin päästövähennyksiä pitää etsiä maassamme kovalla kiireellä ja valtavassa mittaluokassa muualta. Kohteita voivat olla esimerkiksi asuminen, liikenne, ruoka, maatalous ja pellonraivauksen vähentäminen. Viimeisenä keinona on myös nieluoikeuksien ostaminen muilta mailta, mikäli niitä syntyy ja ne ovat halukkaita niitä myymään.
Tiilikainen: Kaikki investoinnit eivät toteudu tai toimiala maksaa veroina nieluyksiköiden hankinnan
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei pidä professorien huolta aiheettomana. Hän kuitenkin epäilee, etteivät kaikki nyt julkistetut metsäteollisuuden puunkäyttöä lisäävät investoinit toteudu. Silloin Suomen vuosittainen hakkuumäärä tuskin ylittää strategiassa määriteltyä 80 miljoonan kiintokuution enimmäismäärää.
Ministerin mukaan teollisuus voisi turvautua puunhankinnassa tuontipuuhuun, jos kotimainen raaka-aineen saanti uhkaa loppua.
– Jos taas niin kävisi, että metsätalouden puunkorjuun volyymi ja teollisuuden volyymi kasvaisi niin suureksi, niin kyllä silloin toimiala itse tule maksamaan Suomen valtiolle niin paljon veroja, että ne verot ovat paljon suuremmat kuin se mahdollinen nieluyksiköiden hankinta muualta, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Metsäteollisuusyhtiöt tuskin lähtevät investoimaan satoja miljoonia hankkeisiin ilman varmuutta siitä, että raaka-ainetta on saatavilla. Euroopan tasolla metsien kasvu ylittää tällä hetkellä puun käytön erittäin paljon ja ympäristöministeri vakuuttaa, että EU pitää kiinni hiilinieluista.
Suomi pysyy Tiilikaisen mukaan joka tapauksessa sovituissa tavoitteissaan hiilidioksipäästöjen vähentämisessä ja Suomen metsät pysyvät edelleen hiilinieluina.
– Tottakai lähdemme siitä, että Suomen metsiä käytetään kestävällä tavalla. Siihen liittyy se, että säilytämme suunnitelman mukaisen nielun. Siihen liittyy se, että luonnon monimuotoisuudesta ja metsien virkistysarvoista huolehditaan, mutta tällä hetkellä meillä on kasvuvaraa.
– En usko kuitenkaan, että kaikki investoinnit tulevat toteutumaan, arvioi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein.
– Jos taas niin kävisi, että metsätalouden puunkorjuun volyymi ja teollisuuden volyymi kasvaisi niin suureksi, niin kyllä silloin toimiala itse tule maksamaan Suomen valtiolle niin paljon veroja, että ne verot ovat paljon suuremmat kuin se mahdollinen nieluyksiköiden hankinta muualta, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Re: Hallituskausi 2015-TO THE DEATH
Posted: 10 May 2018, 03:25
by Sosiaalisesti äärimmäisen hapokas
”Porvari ei tunnista minkään arvoa, mutta tietää kaiken hinnan.”
”Porvari ei tunnista minkään arvoa, mutta tietää kaiken hinnan.”
- Platon
Re: Hallituskausi 2015-TO THE DEATH
Posted: 10 May 2018, 05:00
by Doctor Muñiz
Aika wilde Platon-sitaatti siinä. Rip Suomen luonto osa 2:
Maakuntauudistus myllää ympäristövalvonnan uusiksi – Elinkeinoelämä kiittää, luontoväki kritisoi
Ympäristövalvonnan iso uudistus herättää huolta ympäristöväessä: kuka jatkossa valvoo, etteivät uuden jättiviraston viranomaiset tee virheitä?
Elinkeinoelämä on saamassa sen mitä halusi.
– Tämä vaihtoehto voi aidosti parantaa ympäristövalvontaa. Samalla sitten voidaan sujuvoittaa lupien saantia.
Satu Räsänen, johtava ympäristölain asiantuntija EK:sta on tyytyväinen.
Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi ei ole.
Viranomainen ei voisi enää valittaa toisen viranomaisen päätöksistä.
– Minusta valittaminen on pitkälti oikeusvaltion lähtökohta, sanoo Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi.
Kysymys on Luovasta, maakuntauudistuksen jättihankkeesta.
Luovaan, uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon, siirtyisivät maan kaikki ELY:t (Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukset) ja AVI:t (Aluehallintovirastot).
Tällä hetkellä AVI:t antavat ympäistölupia ja ELY:t valvovat niiden toteuttamista.
Luovaan siirtyisivät myös ympäristölupien päätöksenteko ja valvonta. Luova-viraston on tarkoitus aloittaa vuonna 2022.
– Tämä on valtavan iso muutos, sanoo Kallio.
Yleinen etu, ympäristön etu
Ympäristölupien päätöksissä pitäisi ottaa ympäristön yleinen etu huomioon kattavasti.
Kukaan ei silti valvoisi, tekevätkö Luovan viranomaiset lopulta oikeita ja virheettömiä ympäristöpäätöksiä.
– On ihan selvää, että päätökset eivät ole virheettömiä.
Ympäristöjuristi on suunnitelmista huolissaan.
– Moni ympäristölupa saattaa mennä vain eteenpäin. Kukaan ei huomaa tai osaa valittaa, tai jos osaa, se on tosi pitkä ja vaikea prosessi, Kallio sanoo.
Luonto vai miljardit?
Nopeammin, tehokkaammin ja virheettömästi.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ollut puoltamassa hallituksen Luova-hanketta.
EK oli kuultavana asiasta eduskunnassa.
Kaikki osaaminen on yksissä käsissä, Helsingin Etelärannassa kehutaan suunnitelmia.
– Yritykset saavat lupia, jotka kestävät ja joista ei ole tarvetta valittaa.
– Hintalappu heikosti toimivasta hallinnosta on aika suuri, kommentoi EK:n johtava ympäristölain asiantuntija Satu Räsänen nykytilannetta.
Suomalaisen hallinnon maine maailmalla on ennakoimaton ja hidas.
– Se vaikuttaa Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena, Räsänen sanoo.
Iso pääoma odottaa.
Kotimaisella teollisuudella on odottamassa potti nopeutettua päätöksentekoa.
Kolme miljardia euroa. Investointeja, jotka odottivat ympäristölupia vuoden 2016 lopussa, paljasti EK:n selvitys yritysjohtajille.
– Kansantalouden kannalta ei ole merkityksetöntä, miten hallinto toimii, Räsänen muistuttaa.
Suomen luonnonvaroilla menee lujaa jo nyt. Käynnissä on ennennäkemätön metsä- ja kaivosteollisuuden buumi.
Moni haluaisi ison rahan imuun mukaan. Tapahtuisiko se luonnon kustannuksella?
Pasi Kallio, Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi antaa esimerkin.
Kuntaan tulisi merkittävä teollisuushanke, joka on kunnalle taloudellisesti erittäin hyvä.
– Sellaista ei lähdetä helposti haastamaan ympäristön yleisen edun kannalta, Kallio miettii.
Yle kysyi, ympäristöpomot vastasivat
ELY-keskukset valittavat ympäristöluvista harvoin mutta tehokkaasti. Ne ovat valittajien ammattilaisia hallintotuomioistuimissa.
Valituksista peräti 80 prosenttia meni läpi onnistuneesti vuosina 2007–2010, ilmenee selvityksistä.
Yle kysyi nykyisiltä ELY:n ja AVI:n johtajilta Luova-uudistuksesta: heikentääkö valitusoikeuden poistuminen ympäristön yleisen edun valvontaa?
Yle sai ELY:n ympäristö- ja luonnovaravastuualueiden 13 johtajalta yhteisen vastauksen.
Johtaja Janne Kärkkäinen Pohjois-Karjalan ELY:stä toimi johtajien yhteyshenkilönä.
– (Ympäristö)lupapäätöksen perusteluosassa käsitellään huolellisesti yleisen edun huomioon ottaminen, Kärkkäinen vakuuttaa.
Samoilla linjoilla on myös AVI:n neljä johtajaa.
Yhteyshenkilönä toimi Erkki Kantola Pohjois-Suomen AVI:sta.
– Yleinen etu ei ole erillinen ja irrallinen asia. Luvituksessa huomioidaan aina erilaiset ja keskenään ristiriitaisetkin intressit viran puolesta, Kantola toteaa Ylelle.
Uudistuksessa on myös käytännöllisiä etuja.
ELY-keskusten yleistä etua valvovat viranomaiset tulevat lähemmäksi luvitusta tai jopa mukaan lupien päätöksentekoon.
– Näin muutos ei ainakaan heikennä nykytilannetta, Kantola kirjoittaa.
ELY:n johtajat lupaavat avoimuutta.
Luovan sisäiset (ympäristö)lupa-asioita koskevat kommentit dokumentoidaan sähköiseen lupajärjestelmään.
– Ne ovat kaikkien, myös ulkopuolisten tahojen nähtävissä, Kärkkäinen jatkaa.
Tavoitteena on tuoda selkeyttä lakiin.
ELY:n johtajat kaipaavat eduskunnalta terävöitymistä Luova-viraston lakiehdotuksessa.
– Olisi suotavaa, että yleisen edun menettelyjä tarkennettaisiin myös lain tasolla.
Päästöjä vai prosesseja?
ELY-pomojen vastauksesta löytyy myös mielenkiintoinen asia.
Heidän mukaansa ympäristönsuojelu on jatkossa organisatorisesti erillään elinkeinojen kehittämisestä.
– Tämä on heikennys. Ympäristönsuojelu on nykyisin yhä enemmän prosessien ja toimintatapojen kehittämistä kuin päästöjen hallintaa, Kärkkäinen kirjoittaa Ylelle.
Entä ympäristöministeriö? Se antaa jatkossa yleisohjausta Luova-virastolle.
Kansliapäällikkö Hannele Pokan mielestä nykyinen, hajanainen ympäristöhallinto on syytä korvata.
– Uskon, että yhteistyö sujuu paljon paremmin Luova-virastossa. Saamme yhden vahvan valtakunnallisen viranomaisen.
– Minä suhtaudun tähän hyvin positiivisesti, Pokka sanoo.
Hallitus teki mitä halusi
Alunperin Luova-virastoon oli suunnitteilla myös erillinen yleisen edun yksikkö. Siitä kuitenkin luovuttiin ministerireformiryhmän päätöksellä.
Oikeusoppineet, esimerkiksi professorit perustuslakiasiantuntija Tuomas Ojanen (Demokraatti 19.4.18) ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko (Edilex 19.2.18.) ovat kritisoineet uudistusta kovin sanoin.
– Asiahan on eduskunnan ratkaistavana. Me uskomme ympäristöhallinnossa, että tämä valittu malli toimii, Pokka perustelee.
Kallavedeltä kiinalaista vessapaperia?
Kuopio, Kallavesi.
Eläkkeellä oleva kuopiolainen Risto Ihantola on koulutukseltaan biologi.
Ihantola on ollut mukana laatimassa ympäristövalituksia ja huomautuksia.
– Siinä tarvitaan juridista, insinööriosaamista ja mahdollisesti geologian tuntemusta. Tottakai luonnon ymmärtämisellä on iso merkitys.
Ihantola on erittäin huolissaan Finnpulpin jättihankkeesta Kallaveden rannalle, lähelle kaupunkia.
Siitä tulisi maailman suurin havusellutehdas.
Osarahoittajiksi on tullut jo kiinalainen pehmopaperijätti Hengan International.
Samalla rannalla, lähietäisyydellä, on toiminut jo vuosikymmeniä Savon Sellun kartonkitehdas.
Kallavesi on Ihantolan mielestä sairas jo nyt.
– Samaan aikaan vesistöjen kuormitusta ollaan lisäämässä. Potilaan kannalta tilanne on erittäin huono tilanne.
Ihantola on toiminut pitkään ympäristön suojelun puolesta.
Hän on mukana paikallisten asukkaiden ja muutaman vesiosuuskunnan valituksessa sellutehtaan ympäristöluvasta.
Valitus on käsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa.
– Valitusprosessit ovat nykyisin hyvin hitaita, Ihantola myöntää.
Kai täälläkin on käyty tarkastamassa sote- ja maakuntauudistuksen propagandasivut http://omamaakunta.fi/ ?
Sieltä saa myös valmista materiaalia jaettavaksi esim Twitteriin
VMuutiset wrote:Oletko sinä kaveri- tai työporukkasi maakuntaguru? Tiedätkö, mitä ovat kasvupalvelut tai norssikaputsiino? Testaa tietosi maakunta- ja sote-uudistuksesta osoitteessa www.omamaakunta.fi/tietovisa!
VMuutiset wrote:18 maakuntaa, minkä asukas sinä olet? Tällä ei ole väliä, sillä löydät paljon lisätietoa maakunta- ja sote-uudistuksesta Omamaakunta.fi-sivuilta! Tule mukaan osoitteessa www.omamaakunta.fi
#maakuntauudistus
Kai täälläkin on käyty tarkastamassa sote- ja maakuntauudistuksen propagandasivut http://omamaakunta.fi/ ?
Sieltä saa myös valmista materiaalia jaettavaksi esim Twitteriin
VMuutiset wrote:Oletko sinä kaveri- tai työporukkasi maakuntaguru? Tiedätkö, mitä ovat kasvupalvelut tai norssikaputsiino? Testaa tietosi maakunta- ja sote-uudistuksesta osoitteessa www.omamaakunta.fi/tietovisa!
VMuutiset wrote:18 maakuntaa, minkä asukas sinä olet? Tällä ei ole väliä, sillä löydät paljon lisätietoa maakunta- ja sote-uudistuksesta Omamaakunta.fi-sivuilta! Tule mukaan osoitteessa www.omamaakunta.fi
#maakuntauudistus
Kyllä, ei MVuutiset, vaan VMuutiset.
Upea sivusto. Etenkin kuvavalinnat on tehty huolella ja tyylitaju on ollut niitä tehdessä kohdallaan.
