Punk in Finland

Nakke Nukettaja wrote:http://seura.fi/isanpikajuna/2016/03/17 ... 94bb1c-999

Isän pikajuna
Lapsilisiä viedään jälleen leikkuriin – kotihoidon tukikin kiikarissa

[quote="Jari-Pekka "oulunpersu" Teurajärvi"]Lapsilisä pitäisi poistaa

Lapsilisä perustuu Lapsilisälakiin, jonka tarkoitus on tukea lapsiperheitä. Lain mukaan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten maksetaan valtion varoista lapsilisää. Ensimmäisestä alle 17-vuotiaasta lapsesta maksetaan 95,75 euroa kuukaudessa ja lapsilisän määrä kasvaa aina lasten määrän kasvaessa siten, että viidennestä ja sitä useammasta lapsesta maksetaan maksimimäärä 174,27 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltaja saa lisäksi korotusta 48,55 euroa per kuukausi.

Lapsilisän ongelma on se, että se maksetaan kaikista lapsista. Myös niiden ulkomailla asuvien lasten perheille, joiden yksi vanhemmista on töissä Suomessa, vaikka lapsi tai muu perhe ei olisi koskaan käynytkään Suomessa. Lapsilisää maksetaan niin rikkaille kuin köyhille. Vuosittain lapsilisäkustannus veronmaksajille on noin 1,5 miljardia euroa. Lapsilisän saajia on kuukausittain noin 550 000.

Järkevintä olis kumota Lapsilisälaki ja täten poistaa koko lapsilisä. Perheitä voitaisiin tukea verotuksellisin keinoin. Tällöin tuki saataisiin suunnattua niille lapsiperheille, jotka tukea oikeasti tarvitsevat.

Samalla verotusta voitaisiin muuttaa kokonaisuudessaan perhekohtaiseksi. Jos oululaisen perheen äiti tienaa vuodessa 100 000 euroa ja isä 20 000 euroa, on perheen kokonaisverokertymä epätasa-arvoinen verrattuna perheeseen, jossa molempi tienaa 60 000 euroa vuodessa. Ensimmäisessä perheessä maksettaisiin veroja ilman vähennyksiä noin 40 000 euroa vuodessa. Toisessa perheessä maksettaisiin veroja 3500 euroa vähemmän. Mikäli perhettä verotettaisiin kokonaisuutena, maksaisi kumpikin perhe saman määrän veroja, koska perheen kokonaisansiot olisivat samat. Mielestäni tämä olisi reilua.

Tilastokeskuksen 2014 julkaistun palkkatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla työntekijän keskiansio on 3 538 euroa säännöllisellä työajalla ja kuukausipalkalla. Keskiarvopalkkaa vähemmän ansaitsee noin 60 prosenttia suomalaisista. Mediaaniansio onkin nelisensataa euroa keskiansiota pienempi, 3 135 euroa. Puolet työntekijöistä siis ansaitsee yhtä paljon tai enemmän kuin 3 135 euroa ja puolet työntekijöistä yhtä paljon tai vähemmän.

Edellä mainitun tilaston mukaan eniten yksityisen sektorin palkansaajia on 2 500–2 600 euron palkkatasolla. Toiseksi ruuhkaisin tuloluokka ansaitsee 2 300–2 400 euroa. Julkisella sektorilla päästään valtion viroissa parempaan keskiarvopalkkaan kuin yksityisellä sektorilla ja kunnissa taas nautitaan kapeinta leipää.

Jos perheen verotuksessa lapsista saisi verovähennystä ja verovähennystä maksettaisiin antoisasti vaikkapa tuolle 60 prosentille suomalaisista, jotka ansaitsevat keskiarvopalkkaa vähemmän, olisi säästö nykyiseen lapsilisämalliin verrattuna huomattava. Tarkkaa laskelmaa en ole tehnyt, mutta suuntaa antavana lukuna voisi olla 600 miljoonan euron säästöt verrattuna nykyiseen lapsilisämalliin. Laskelma perustuu raakasti siihen, että lapsilisän saajien määrästä 60 prosenttia saisi lapsilisän arvoisen verohyödyn uudessa mallissa.[/quote]

Jan Vapaavuori tykitteli virkistävästi Ykkösaamussa, haukkui esim nykyhallituksen koulutuspolitiikan varsin selväsanaisesti. Haukkui myös niiden hallitusten toiminnan, missä itse istui

Motivoitunut työnhakija wrote:Jan Vapaavuori tykitteli virkistävästi Ykkösaamussa, haukkui esim nykyhallituksen koulutuspolitiikan varsin selväsanaisesti. Haukkui myös niiden hallitusten toiminnan, missä itse istui

Sanoi myös ymmärtävänsä PAMin näkökantoja. Varsin maltillista puhetta umporvarilta. Itse näkisin Vapaavuoren mielelläni kokoomuksen johdossa.

Yllättävästä näkökulmasta Hesari kirjoittelee, jos niitä alkoi kaduttaa se ääriryhmäpuhe

Hesarin pääkirjoitus wrote: Syntipukki ei vielä vaihtunut

Kaupan kassalle soviteltiin jo syyllisen roolia Suomen kilpailukyvyn romuttajana.

Sari Sairaanhoitaja oli torstaina saada kruununperijän, kaupan kassan. Olisi kai ollut aika. Sari Sairaanhoitaja on joutunut vuosia ihan yksin sinnittelemään Suomen kilpailukyvyttömyyden syntipukkina. Tätä taakkaa yritettiin jakaa myös Palvelualojen ammattiliiton Pamin pienipalkkaisille ja osa-aikaisille naistyöntekijöille.

Pam päätti kuitenkin pitkän harkinnan jälkeen lähteä neuvottelemaan niin sanotusta kilpailukykysopimuksesta.

Sankariksi Pamia ei nostettu. Kilpailukykyvaltion tarinassa se rooli on muilla. Vientiä on vain vientiteollisuudella, ja jos joku saa tässä stoorissa sympatiaa, on hahmo ”ahtaalle ajettu miesduunari”.

Kokoomuksen vuoden 2007 eduskuntavaaleihin luoma fiktiivinen Sari Sairaanhoitaja on merkittävä hahmo suomalaisessa talouskeskustelussa. Sairaanhoitajat saivat ihan väärään aikaan palkankorotuksen ja päätyivät symboleiksi huonolle tilannetajulle ja talouskriisille.

Sari Sairaanhoitajan kautta on kiinnostava tarkastella talouden ja sukupuolen välisiä suhteita. Niin tehdään myös torstaina avatulla Tasa-arvovaje-sivustolla. Se on neljän tutkijan perustama hanke, joka tuottaa analyysia talouskeskustelusta erityisesti sukupuolinäkökulmasta.

Sivuston ensimmäisissä kirjoituksissa joukko tutkijoita ja tutkimuslaitosten johtajia arvioi professori Heikki Hiilamon muukalaisvihamielisyyden syitä pohtineen esseen (HS 14.2.) innoittamana sitä, miten julkisessa keskustelussa kerrotaan talouskriisistä ja miten työelämän murrosta oikein sukupuolitetaan.

Hiilamo piirsi omassa kirjoituksessaan kuvaa keskiluokan ahdingosta ja globalisaation riepottelemasta duunarimiehestä, jonka pettymys purkautuu rasismiin. Tasa-arvovajeen kirjoittajat eivät tartu niinkään rasismiin, vaan siihen, missä roolissa naiset ovat talouden tarinassa.

Professori Eeva Jokinen kuvaa kirjoituksessaan sitä linjaa, joka piirtyy naisten neuvotteluasemista työmarkkinoilla. Niin sanotut naisten ammatit ovat yhä alisteisia miesten ammateille, ja naiset saadaan myymään työnsä ja ideansa halvalla. Esimerkiksi nollatyösopimuksissa naiset ovat yliedustettuina.

Jokinen kutsuu nykytilaa malttinationalismiksi. Kansalta vaaditaan malttia, jotta vienti ei vaarannu. Tässä malttipuheessa esimerkiksi sosiaalipolitiikka ja julkinen sektori ovat talouskasvun esteitä, ja siksi Pamit ja Sarit ovat rasite.

Mutta kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas kirjoittaa, myös naisia ahdistaa ja ihan syystä. Sen Pam teki selväksi.

Voi hemmetti niitä perustuslakeja taas

http://www.hs.fi/mielipide/a14581900715 ... f=tw-share

Helsingin Sanomat on kiitettävästi tuonut julki niin globaalin kuin kotimaisenkin syrjinnän muotoja. Lehden toimittajat ja mielipidekirjoittajat ovat olleet liikkeellä myös yhteiskunnallisten erityisryhmien perusoikeuksien puolustamisessa. Samalla on kiinnitetty huomiota hallituksen outoina ja epäoikeudenmukaisina pidettyihin leikkauskohteisiin.

Veikko Pöyhönen (HS Mielipide 13.3.) totesi osuvasti hallituksen leikkaavan sieltä, mistä se on helpointa. Leikkuupuimuri näyttääkin jättävän lyhintä sänkeä sinne, missä vilja alkaa olla jo laossa muutenkin.

75 vuotta täyttäneiden vammaisten elopellon sato näyttää haluttaessa niin niukalta, ettei haittaa, vaikka vaihtaisi leikkurin jyräksi ja lanaisi kyseisen ryhmän kokonaan vammaispalvelulain suojan ulkopuolelle. Sitten voi hallitusvallan tavoin hurskastella, ettei heistä toki kokonaan tehdä lainsuojattomia, kun sosiaalilainsäädäntö sentään jättää kyseisen ryhmän oikeuksien toteutumisen kunnallisen harkinnan varaan. Sehän on tunnetusti aina pitänyt kaikkien, myös ikääntyneiden vammaisten puolta!

75 vuotta ohittaneiden vammaisten aseman radikaali heikentäminen ei koske ainoastaan heitä, vaan myös heidän huollostaan kotioloissa vastaavia omaishoitajia. Miten hallituksen aikanaan korostama omaishoitajien aseman parantaminen voi toteutua, jos hoidettavien oikeuksia ja turvaa samalla koverretaan?

Omaishoitajat vastaavat monesti vaikeasti vammautuneiden iäkkäiden omaistensa hoidosta oman jaksamisensa äärirajoilla. Ei voi olla epäilystä siitä, että omaishoitajien asema väistämättä kurjistuu hoidettavien oikeuksien kaventumisen seurauksena.

Suomen hallitukset ja eduskunta ovat 1900-luvulla käyneet pitkän kamppailun jyrätäkseen ruotiukkoyhteiskunnan vaivaistaloineen. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan soisi puntaroivan, ovatko vammaispalvelulain muutoshankkeet ikäsyrjintää ja sellaisina perustuslain vastaisia.

Juha Seppo

emeritusprofessori, Espoo

http://yle.fi/uutiset/vaikeavammaisten_ ... origin=rss

Hallituksen aikeet leikata 75 vuotta täyttäneiden vammaisten tukia herättivät kiivaan keskustelun eduskunnan kyselytunnilla tänään torstaina.

Hallitus havittelee lakiuudistuksella kunnille 61 miljoonan euron säästöjä. Esimerkiksi henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut sekä palveluasuminen muutettaisiin harkinnanvaraisiksi ja maksullisiksi.

– Onko todella niin, että te valitsette nyt säästöjen kohteeksi kaikista suomalaisista juuri heidät, jotka ovat kaikkein hauraimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa, vanhukset ja vammaiset? SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen tiedusteli perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk.).

– Kyllähän nyt tosiasia on, että tämä säästö on sieltä vakavimmasta ja sanoisinko vastenmielisimmästä päästä, tykitti puolestaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan toimiva SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen.
Rehula: Lakiuudistuksen valmistelu vasta alussa

Rehula korosti, että lakihankkeen käsittely on vasta valmisteluvaiheessa ja kestää vähintään vuoden. Hän vakuutti, että palveluja tarvitsevat vammaiset saavat niitä jatkossakin.

– Voitte olla ihan varmoja, että ne ihmiset, jotka 75 vuotta täytettyäänkin tarvitsevat nykyisen lainsäädännön mukaisia palveluja, tulevat ne saamaan, Rehula lupasi.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila ihmetteli, miten Rehula voi jo etukäteen todeta, että säästöt ovat tasan 61 miljoonaa euroa, jos kokonaisuuden sisältö ja toteutustavat selviävät vasta vuoden päästä.

– Onko tässä nyt kuitenkin käynyt niin, että te olette valinneet leikkauspolitiikan – jossa olette mestareita – ja valinneet, että tältä väestönosalta, vaikeasti vammaisilta henkilöiltä leikataan 61 miljoonaa, ja nyt lähdette sitten miettimään niitä tapoja, miten se toteutetaan Uotila epäili.

Mihin perustuu 75 vuoden ikäraja?

RKP:n kansanedustaja Anna-Maja Henriksson ihmetteli puolestaan, mihin perustuu juuri 75 vuoden ikäraja.

– Haluaisin tietää, mistä tämä ikäraja tulee. Mikä on se perustelu sille, että vammainen henkilö, joka on tarvinnut apua siihen asti, kun hän täyttää 75, on yks kaks toisen lainsäädännön alla? Henriksson kysyi.

Rehulan mukaan ikärajan tausta löytyy viime vaalikaudella valmistellusta asiakirjasta.

– Tämmöisen valmistelutyön kautta se tulee. Ja kun kysymys oli på svenska, niin esimerkiksi Ruotsissa tämä ikäraja – minulla olevan tiedon mukaan – on alhaisempi, kuin se, mitä tähän nyt ollaan esittämässä, Rehula vastasi.

^---Alkuperäisessä valmistelutyössä oli varmaan yli 75-vuotiaiden vammaisten pakkoeutanasia ja omaisuuden takavarikointi mukana.

Sipilän joku media-avustaja on varmaan taas repinyt hiuksia tuppoina päästä irti kun suuri paimen on taas tykitellyt menemään.

Hans Normaali wrote:Sipilän joku media-avustaja on varmaan taas repinyt hiuksia tuppoina päästä irti kun suuri paimen on taas tykitellyt menemään.

Ei muuten hetkeen ole tullut politiikasta se Kummelin pääministerisketsi mieleen mutta viime aikoina taas aika useasti

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/181210- ... ysasemilla

Kotimaa
|
Työterveys

Työmarkkinakeskusjärjestöt Akava ja STTK ovat huolissaan siitä mahdollisuudesta, että työterveyshuollon sairaanhoitoa heikennetään esimerkiksi osana sote-ratkaisua.

Työterveyden sairaanhoito tarkoittaa sitä, että yritysten työntekijät voivat hoitaa flunssat ja muut sairaudet työterveysasemalla, sen sijaan että he menisivät kunnan tai kaupungin terveyskeskukseen. Järjestelmän piirissä on 1,7 miljoonaa suomalaista.

Työterveyshuoltojärjestelmää on kritisoitu siitä, että se asettaa ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan. STTK:n blogissa sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi kuitenkin varoittaa järjestelmän romuttamisen seurauksista.

– Työterveyshuollon sairaanhoidon 1,7 miljoonan henkilöasiakkaan siirtäminen yleisille terveysasemille johtaisi toiminnalliseen kaaokseen, romahduttaisi rahoituksen kokonaisuuden sekä heikentäisi työikäisten hoidon laatua työolosuhteita tuntemattomien ammattilaisten ryhtyessä hoitamaan työntekijöiden sairauksia, Työläjärvi kirjoittaa.

Myös Akava varoittaa, että suuri joukko palkansaajia siirtyisi julkisen perusterveydenhuollon piiriin, mikä kasvattaisi valtion kustannuksia.

– Työterveyshuolto on ainoa sairaanhoidon muoto, johon ei kulu veronmaksajien rahaa. Tämä rahoituspohja murtuisi, jos työterveyshuollon sairaanhoidon järjestämistä rajoitettaisiin, kuten on esitetty, sanoo Akavan lakimies Paula Ilveskivi.P

Akavan mukaan työterveyshuollon heikentäminen voisi johtaa siihen, että saman työpaikan työntekijöitä tasavertaisesti kohtelevasta ja läpinäkyvästä järjestelmästä siirryttäisiin kohti yksityisiä sairausvakuutuksia.

– Julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluita on kehitettävä. Hyvin toimivan työterveyshuoltojärjestelmän romuttaminen ei kuitenkaan paranna julkisen sektorin toimivuutta, koska työterveyteen käytetyt varat eivät siirtyisi julkiseen terveydenhuoltoon, Akava sanoo.

Myöskään työnantajapuolella ei haluta muuttaa nykyistä työterveyshuoltoa.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari pelkää Akavalainen-lehdessä, että työterveyshuoltojärjestelmän lakkauttaminen voi johtaa jopa entistä suurempaan eriarvoisuuteen.

Sipilä on kyllä onnistunut suututtamaan: Kaikki.

Hienoa, että kepu on saanut eläkeläisjärjestötkin vittuuntumaan.

Jälleen kerran perustuslait tykittelyn esteenä:
Sakkojen tuplaaminen karahti perustuslakiin?

Rikesakkojen kaksinkertaistaminen toteutettiin jo syyskuun 2015 alusta lukien mutta nyt hallituksen esityksessä oli keskitytty päiväsakkojen rahamäärän kaksinkertaistamiseen, rikesakon enimmäismäärän korottamiseen sekä yhteisösakon enimmäis- ja vähimmäismäärän korottamiseen noin kolminkertaisiksi nykytasoon verrattuna. Korotukset olisivat hallituksen esityksen mukaan tuoneet valtiolle n. 53—56 miljoonan euron lisätulot. Sakkojen tuplaamista perusteltiin käytännössä yksinomaan tavoitteella saada valtiolle lisää sakkotuloja.

Valtiosääntöoikeudellisesti kysymys oli käytännössä siitä, voitiinko rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään kuuluvien sakkojen rahamäärien huomattavia korotuksia pitää perustuslain kannalta tavoitteiltaan hyväksyttävänä, kun korotuksen tavoitteena oli ainoastaan kerätä rangaistusjärjestelmän kautta lisätuloja valtiolle.

Perustuslakivaliokunnan vastaus tähän kysymykseen ja hallituksen kaavailuihin on selvä: hallituksen esittämät puhtaan fiskaaliset perustelut sakkojen kaksinkertaistamiselle eivät ole hyväksyttäviä perustuslain kannalta. Valiokunta piti ehdotuksen tavoitteita jopa lakiehdotusten säätämisjärjestykseen liittyvänä kysymyksenä. Tätä kanta voidaan pitää historiallisena: muistissa ei ole aiemmilta vuosilta tapausta, jossa hallituksen lakiehdotusta olisi pidetty perustuslainvastaisena sen vuoksi, etteivät sille esitetyt perusteet olleet hyväksyttäviä.

Hemmetti sitä perustuslakia kun ei ikinä saa tehdä mitään kivaa

Työterveyshuolto on ainoa sairaanhoidon muoto, johon ei kulu veronmaksajien rahaa.

Jahas jahas.

gnu/turd wrote:Jälleen kerran perustuslait tykittelyn esteenä:
Sakkojen tuplaaminen karahti perustuslakiin?

Rikesakkojen kaksinkertaistaminen toteutettiin jo syyskuun 2015 alusta lukien mutta nyt hallituksen esityksessä oli keskitytty päiväsakkojen rahamäärän kaksinkertaistamiseen, rikesakon enimmäismäärän korottamiseen sekä yhteisösakon enimmäis- ja vähimmäismäärän korottamiseen noin kolminkertaisiksi nykytasoon verrattuna. Korotukset olisivat hallituksen esityksen mukaan tuoneet valtiolle n. 53—56 miljoonan euron lisätulot. Sakkojen tuplaamista perusteltiin käytännössä yksinomaan tavoitteella saada valtiolle lisää sakkotuloja.

Valtiosääntöoikeudellisesti kysymys oli käytännössä siitä, voitiinko rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään kuuluvien sakkojen rahamäärien huomattavia korotuksia pitää perustuslain kannalta tavoitteiltaan hyväksyttävänä, kun korotuksen tavoitteena oli ainoastaan kerätä rangaistusjärjestelmän kautta lisätuloja valtiolle.

Perustuslakivaliokunnan vastaus tähän kysymykseen ja hallituksen kaavailuihin on selvä: hallituksen esittämät puhtaan fiskaaliset perustelut sakkojen kaksinkertaistamiselle eivät ole hyväksyttäviä perustuslain kannalta. Valiokunta piti ehdotuksen tavoitteita jopa lakiehdotusten säätämisjärjestykseen liittyvänä kysymyksenä. Tätä kanta voidaan pitää historiallisena: muistissa ei ole aiemmilta vuosilta tapausta, jossa hallituksen lakiehdotusta olisi pidetty perustuslainvastaisena sen vuoksi, etteivät sille esitetyt perusteet olleet hyväksyttäviä.

Tää oli kyllä kans. Ei ollut aivan loppuun asti mietitty tämäkään veto. On tää kyllä yks vitun sirkus.