Hallituskausi 2015-TO THE DEATH

[Pöydällä nakki ja pullo vodkaa]

ei ole tuomas mannisen kynästä mutta nyt on tulppavertaukset kohdillaan

Jospa Sipilä insinöörismiehenä johti paljon puhuttaneen vertauksen virtausopista, tarkemmin sen perusteisiin lukeutuvasta niin sanotusta Bernoullin laista (p + ρgy + ½ ρv²).

Bernoullin virtausoppi voisi auttaa Sipilän kielikuvassa Suomea seuraavalla tavalla. Suomi on kuin vene, joka kyntää syvällä vedessä. Vene vuotaa tai sen sisälle on satanut vettä. Meitä uhkaa uppoaminen.

Kun PAM lähti liittokierrokselle mukaan soututalkoisiin, tarkoittaa se enemmän airopareja. Niiden avulla Suomi-vene saadaan kovempaan vauhtiin. Ja kun vauhti kasvaa, niin siitä tulee ratkaisu myös Suomi-venettä upottavaan vesilastiin.

Kun vene on saavuttanut tarpeeksi nopeutta, tulpan voi– kuten Sipilä ennusti– vetää paatista. Bernoullin lain mukaan nopeuden kasvaessa virtauksessa paine pienenee. Kun tulppa on pois, vesi imeytyy veneestä itsestään tyhjäksi. Ei tarvitse edes äyskäröidä, vaan kilpailukykypaketin antama vauhti Suomen kansantaloudelle ratkaisee ongelman.

[Cousteau polkee]

Tänään aamuteeveessä uutisissa sanottiin, että Sipilä oli ihan tosissaan esitelly sitä kuulakärkikynällä rustattua prosessikaaviota turkkineuvotteluissa. Häpeämisprosenttini nousi jonnekin 6000-7000%. Miten voi olla noin perkeleen pälli äijä.

[Hans Normaali]

Hallitus ilmoitti valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) suulla joulukuun alussa, että kiistellyn hallintarekisterin valmistelua ei tuoda eduskunnan käsittelyyn.

- Totesimme hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken, että tässä tilanteessa hallintarekisterin vieminen eteenpäin ei ole järkevää, Stubb totesi tuolloin.

Stubbin mukaan hän pyysi valtiovarainministeriötä valmistelemaan EU:n arvopaperiasetukseen liittyvän lainsäädännön ilman hallintarekisteriä.

- Me emme valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa. Hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu. Sitä ei tuoda tämän hallituskauden aikana, Stubb vakuutti erikseen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Tilanne näyttää sen jälkeen muuttuneen, sillä hallitus käsitteli torstaina esitystään "laiksi arvo-osuusjärjestelmästä". Lain esitteli kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) Stubbin ollessa työmatkalla.

- Tarkoituksena on tehdä pääosin Euroopan unionin niin sanotun arvopaperikeskusasetuksen voimaantulosta johtuvia muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön, Iltalehden käsiinsä saaman lakiesityksen esittelytekstissä kirjoitetaan.

Hallituksen esityksessä ei puhuta suoraan hallintarekisteristä, mutta käytännössä laki mahdollistaisi hallintarekisteröinnin sellaisen arvopaperikeskuksen kautta, joka tarjoaa toisen EU-maan toimiluvalla hallintarekisteröintipalveluita Suomessa.

Jos eduskunta uuden lakiesityksen hyväksyy, eurooppalaiset arvopaperilaitokset voisivat siis jatkossa tarjota hallintarekisteröintimahdollisuutta myös suomalaisille sijoittajille. Eli toisin kuin ministeri Stubb viime vuoden lopulla vakuutti.

Hallintarekisterin puolustajat ovat sanoneet, että suomalaiset voivat tälläkin hetkellä käyttää ulkomaisia hallintarekistereitä, mutta esimerkiksi oikeusministeriön tuoreen lausunnon mukaan se on laitonta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016031 ... yt_desktop

[Lana Ctrl-Alt-Del Rey]

Jymy-yllätys!

[Balam-Acab]

[An Poc Ar Buile]

http://blogit.ulkoministerio.fi/margina ... tustasoon/

EU ja OECD kiinnittävät huomiota Suomen koulutustasoon
2
18.3.2016

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomi siirtyy EU-maiden kärkijoukosta lähelle keskijoukkoa, kun tarkastellaan koko työikäisen väestön koulutustasoa.

Suomessa, joka yhä tunnetaan maailmalla koulutuksen ja osaamisen korkeasta tasosta, on viime vuosina keskusteltu koulutustason noususta ja sen hidastumisesta, sekä niiden mahdollisista vaikutuksista työmarkkinoilla. Erityiskysymyksenä on keskusteltu siitä, miten Suomen tilanne eroaa muista kehittyneistä maista. Tähän keskusteluun ovat heti vuoden alussa tulleet osallistuneiksi niin OECD kuin Euroopan komissiokin. Suomi poikkeaa EU- ja OECD- maiden yleisestä suuntauksesta, jossa työvoimasta on tulossa yhä korkeammin koulutettua.

OECD julkisti Helsingissä tammikuun lopussa Suomen talouskatsauksen. Katsaus kiinnitti huomiota siihen, että myös Suomen koulutustaso on korkea, mutta edistys on hidastunut ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nuorissa ikäryhmissä on OECD-keskiarvon alapuolella.
Työikäisten koulutustason nousu hidastuu

Työikäisessä väestössä koulutustason nousu kuitenkin jatkuu senkin jälkeen kun koulutustason nousu nuorissa ikäryhmissä pysähtyy. Nousu jatkuu niin kauan kuin työmarkkinoille tulee koulutetumpia ikäluokkia kuin niiltä poistuu. Suomessa nousu pysähtyi nuorissa ikäluokissa 1990-luvun lopussa ja 1970-luvun lopulla syntyneet ikäluokat näyttävät jäävän koulutetummiksi kuin 1980-luvulla syntyneet. Kun tulijoiden koulutustaso on vakiintunut jo 1990-luvulla, mutta eläkkeelle jäävien koulutustaso noussut nopeasti, työikäisen väestön koulutustason nousu hidastuu jatkuvasti.

Koko väestön koulutustason nousun hidastumiseen kiinnitti huomionsa helmikuun lopussa Euroopan komissio: ”Suomi poikkeaa EU:n yleisestä suuntauksesta, jossa työvoimasta on tulossa yhä korkeammin koulutettua. Vuoteen 2025 mennessä korkea-asteen koulutuksen saaneen työvoiman osuuden ennustetaan Suomessa laskevan 37,1 prosenttiin, kun se oli 39,2 prosenttia vuonna 2013.”

Komission arvio perustuu Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin ennakointiin, jossa on ennustettu sekä työvoiman että työmarkkinatarpeen kehitystä EU-maissa, Norjassa, Sveitsissä ja Islannissa.
2000-luku toi muutoksen

Kasvun pysähtyminen vaikuttaa varsin nopeasti Suomen sijoittumiseen kansainvälisessä vertailussa, koska koulutustaso nousee nopeasti lähes kaikissa kehittyneissä (ja vähemmän kehittyneissä maissa).

Nuorissa ikäryhmissä suhteellinen asemamme muuttui hieman 1990-luvun aikana eräiden koulutustasoaan nopeasti nostaneiden maiden noustua Suomen ohitse. Varsinainen suuri muutos on kuitenkin tapahtunut 2000-luvulla, kun OECD- ja EU-maiden pääjoukot ovat saavuttaneet ja suurelta osin ohittaneet Suomen nuorten ikäryhmien koulutustasossa.

Nyt odotettavissa on, että sama kehitys tapahtuu koko työikäisessä väestössä. Lähes kaikissa maissa nuoret ikäryhmät ovat huomattavasti vanhempia ikäryhmiä koulutetumpia, minkä seurauksena koulutustason nousu jatkuu vahvana vielä pitkään. Suomen työikäisen väestön vakiintuessa odotettavissa on, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomi siirtyy koko työikäisen väestön koulutustasossa EU-maiden kärkijoukosta lähelle keskijoukkoa.

[An Poc Ar Buile]

Onneksi SSS-hallituksella on selkeä visio banaanivaltiosta, joka tarvitsee Juhaa isälliseksi johtajaksi ja ziljoonaa kituvaa pikkukuntaa, joissa kaikki työssäkäyvät kuuluvat kepubyrokratiaeliittiin

[Hans Normaali]

Eihän toi koulutustason lasku mikään ongelma oo. Tekee vaan paremman tuloksen huonommalla koulutuksella ja vähemmällä resursseilla, simple as that.

[Lana Ctrl-Alt-Del Rey]

Eihän toi koulutustason lasku mikään ongelma oo. Tekee vaan paremman tuloksen huonommalla koulutuksella ja vähemmällä resursseilla, simple as that.

Juu, ei tarvita kun prosessikaavio ja visio ja missio.

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

Käytännössä ennusteissa oli taustalla oli se, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kääntyi voimakkaaseen laskuun 20–24-vuotiaassa ikäryhmässä vuonna 1998. Tätä seurasivat viiden vuoden välein käännökset laskuun 25–29- ja 30–34-vuotiaissa ikäryhmissä. Koska kaikki yli 30-vuotiaat ikäryhmät näyttävät kauniisti seuraavan 30–34-vuotiaiden kehitystä ja 30–34-vuotiaatkin seuraavat kohtuullisesti 25–29-vuotiaiden kehitystä, voidaan toteutuneella kehityksellä ennakoida tulevaa varsin luotettavasti.

Näyttää aika vakavalta. Maan koulutus on ollut paskana jo 20 vuotta.



Suomi sinisenä:

Tälle kehitykselle siis ei voi enää mitään koska huonosti koulutetut ikäluokat ovat jo 40-vuotiaita. Vuonna 2025 olemme OECD- ja EU-maiden pohjasakkia. Vain muutamalla maalla on huonompi koulutustaso. Ja tästä vielä "säästetään"

[Maidanin Veteraanien Veljesliitto]

Tässä todnäk syy:

Järjestöt ovat halunneet korottaa opintotukea niin, ettei lainatakauksen osuutta kasvateta. Erityisiä kritiikin kohteita ovat olleet:

Opintorahan ja tulorajojen jälkeenjääneisyys tulokehityksestä, opintorahaa ei ole korkeakouluopiskelijoilla nostettu vuoden 1992 ja toisen asteen opiskelijoilla vuoden 1994 jälkeen[23]

[naudanliha-turve-fleshlight]

http://yle.fi/uutiset/vaikeavammaisten_ ... origin=rss

Ja kun kysymys oli på svenska, niin esimerkiksi Ruotsissa tämä ikäraja – minulla olevan tiedon mukaan – on alhaisempi, kuin se, mitä tähän nyt ollaan esittämässä, Rehula vastasi.

[kiimainen dinosaur]

http://yle.fi/uutiset/vaikeavammaisten_ ... origin=rss

Ja kun kysymys oli på svenska, niin esimerkiksi Ruotsissa tämä ikäraja – minulla olevan tiedon mukaan – on alhaisempi, kuin se, mitä tähän nyt ollaan esittämässä, Rehula vastasi.

[Kyy povellasi]

Tänään sai nauttia konkretiaa talkoista ku kävin hakeen apteekista lääkkeet. Tekee gutaa käppätulosena maksaa 15€ lääkkeistä joista tähän mennessä on pulittanu 3€. Namskis!

[calico]

Joo, sama oli alkuvuodesta laskupinon kanssa huomattavissa että tämäkin vielä, täyskorvattavat lääkkeet listahinnalla. Tänäänkin vitutti 50€ reseptilääkkeisiin apteekkiin kantaa mutta josko se alkuvuoden ostokiintiö olisi pian täynnä..