N: Suomessa aletaan suitsia korruptiota, jota siis ei ole

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/tuusula/art- ... 32449.html

Pormestareita syytetään ”holtittomista” ravintola­laskuista Tuusulassa – Musta­maalausta, vastaa apulais­pormestari

Tuusulan pormestarin Arto Lindbergin ja apulaispormestari Mika Mäki-Kuhnan luottokorttien käytöstä vaaditaan selvitystä. Molemmat kiistävät väärinkäytökset.

Tuusulan pormestarilta Arto Lindbergiltä (sd) ja apulaispormestari Mika Mäki-Kuhnalta (kok) vaaditaan selvitystä kunnan luottokorttien käytöstä. Vaatimuksen takana on kahdeksan valtuutettua.

Asia käy ilmi valtuutettujen jättämästä valtuustokysymyksestä. Sen mukaan luottokorttien maksutapahtumista on vallinnut epätietoisuutta joulukuusta 2019 lähtien. Valtuutetut vaativat nyt, että kaikki kunnan luottokorteilla tehdyt maksutapahtumat vuodelta 2019 tuodaan julki.

He haluavat myös tietää, ovatko kuittien tiedot kirjanpitolain mukaisia.

HS on nähnyt osan vuoden 2019 kuiteista. Esimerkiksi helmikuussa ja toukokuussa pormestari Lindberg on käyttänyt korttiaan pääasiassa erilaisissa ravintoloissa ympäri Suomea ja Viroa 2 000 eurolla kuussa.

Apulaispormestari Mäki-Kuhna puolestaan maksoi 703 euron laskun Kotkan Amarillossa kesäkuussa 2019. Rahalla on ostettu käytännössä vain alkoholia ja lantrinkeja. Kuitissa on käsinkirjoitettu selvitys ”Kh:n seminaari, tarjoilua”. Tietoa tilaisuuden osallistujista ei ole. Vastaavia, summaltaan pienempiä alkoholilaskuja on Mäki-Kuhnalla lukuisia.

Yksi valtuustokysymyksen allekirjoittajista Ari Nyman (kesk) kuvaa kahden pormestarin rahankäyttöä sanalla ”holtiton”.

Pormestari Lindberg itse ei näe luottokorttinsa käytössä ongelmaa. Hänen mukaansa ravintolalaskut on tavanomaista edustamista, jotka kuuluvat hänen tehtäväänsä.

”En löydä sieltä mitään, mikä ei olisi normaalia.”

Lindbergin mukaan hän on laittanut myös kuitteihin asianmukaiset tiedot tilaisuuden luonteesta ja osallistujista.

”Ainakaan kukaan ei ole sanonut, ettei näin olisi.”

Myös apulaispormestari Mäki-Kuhna pitää luottokortin käyttöään asianmukaisena.

”Luottokorttien käytössä ei ole tapahtunut mitään olemassa olleiden käytäntöjen vastaista”, hän kommentoi tekstiviestillä.

Mäki-Kuhnan mukaan kuiteissa on ollut mukana tapahtumaselitykset ja osanottajat. Hän on käyttänyt korttiaan vain edustustehtävissä.

”Poliittiset vastustajat yrittävät mustamaalata, vaikka ovat olleet samoissa tilaisuuksissa nauttimassa kyseisistä tarjoiluista.”

Tuusulalaisvaltuutettuja närästää laskuissa etenkin suuri alkoholinmäärä.

”Kyllähän sitä virvoketta on mennyt jonkin verran”, Anu Åberg (kesk) sanoo.

Hänen mukaansa asia alkoi vaivata osaa valtuutetuista viime vuonna, kun eräässä tilaisuudessa ”ohi kannettiin” runsaasti alkoholia.

”Heräsi kysymys, että mitenköhän niitä kortteja mahdetaan käyttää. Mitään laitontahan tässä ei ole, kyse on moraalisesta näkökannasta.”

Åberg kokee, että luottokorttien käytön selvittämiseen on suhtauduttu nihkeästi. Hän vertaa asiaa oman kokemukseensa yrittäjänä: tilintarkastaja käy läpi kaikki kuitit.

Kunnan ylin päättävä elin eli valtuusto käsittelee kysymystä maanantaina.

[kohta alkavat aikamoiset setit]

Maan tapa niin

[zutonFever]

Kaks tonnia edustuskuluihin (viinaan) ihan normaalia suhdetoimintaa niin.

Vaikka tosiaan meidänkin firmassa kirjanpitäjä hirttäisi munista kopiokoneen kylkeen, jos Kotkan Amarillon kuitteja yrittäisin ujuttaa muiden ostojen seassa käsiteltäväkseen.

[sössön sössön]

oon ollut valtion kustantamissa bileissä jossa viinaa tarjoiltiin ravintolajatkoilla varmaan kaksinkertasesti

[renesanssi-kari (punk)]

herraskainen ryyppääminen vaatii herraskaisen laskun. ihme huolenaiheita taas.

[Sasse netä]

Vaikka tosiaan meidänkin firmassa kirjanpitäjä hirttäisi munista kopiokoneen kylkeen, jos Kotkan Amarillon kuitteja yrittäisin ujuttaa muiden ostojen seassa käsiteltäväkseen.

"Oli siellä jotain porukkaa siellä baarissa, en enää muista ketä"

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006700782.html

Merivoimien entinen esikunta­päällikkö tuomittiin sakkoihin jäävinä tekemistään päätöksistä

Päätökset koskivat muun muassa pojan ja vaimon siskon miehen asioita.

Helsingin hovioikeus on tuominnut Merivoimien entisen esikuntapäällikön sakkoihin neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta. Mies joutuu maksamaan 20 päiväsakkoa eli hänen tuloillaan maksettavaa tulee yhteensä 2 200 euroa.

Oikeuden mukaan lippueamiraali Timo Hirvonen oli tehnyt esteellisenä läheisiään koskevia päätöksiä vuosina 2016–2018. Teot olivat tuottamuksellisia eli ne oli tehty huolimattomuudesta.

Hirvonen oli esimerkiksi hyväksynyt poikansa palkankorotuksen, kun hän toimi rannikkolaivaston komentajana.

Muut teot koskivat Hirvosen vaimon siskon aviopuolisoa. Hirvonen vahvisti miehen nimityksen Merivoimien esikunnan kanslian osastopäälliköksi, kävi tämän kanssa kehityskeskustelun ja teki palkkausta koskevan suoritusarvioinnin.

Hirvonen myös esitti miehelle kunniamerkkiä, mutta sitä ei myönnetty.

Hirvonen kiisti syytteet ja kertoi, että kyse oli palvelustehtäviin kuuluvista rutiinitehtävistä.

Oikeuden mukaan palvelusrikokset olivat tuottamuksellisia eli ne oli tehty huolimattomuudesta. Esimerkiksi poikaa koskevassa tapauksessa Hirvonen allekirjoitti massalistan, jossa hänen poikansa nimi oli mainittuna.

Hirvosen puolustuksen mukaan tapahtuma-aikaan Puolustusvoimissa tai Merivoimissa ei ollut koulutusta tai ohjeistusta esteellisyystilanteiden varalle.

”Asettukaa Hirvosen kenkiin. Hänellä ei ole juridista koulutusta eikä hänen koulutukseensa ole liittynyt hallintolain esteellisyyssääntöjen opettelua. Millaiset eväät hänellä on ollut selviytyä tilanteesta ja toimia toisin ja huolellisemmin, kuten syyttäjä sanoo?” Hirvosen asianajaja Mats Welin kysyi istunnossa.

Hovioikeus huomautti, että Hirvosella oli jo asemansa perusteella velvollisuus selvittää hallintolain esteellisyyssääntelyä.

”Puolustusvoimien järjestämän koulutuksen mahdollisella puutteellisuudella ei ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa Hirvosen syyllistymistä syytteessä tarkoitettuihin tuottamuksellisiin tekoihin”, hovioikeus lausui.

Syyttäjä vaati Hirvoselle selvästi kovempia sakkoja kuin mitä hovioikeus tuomitsi. Syyttäjän mukaan sakon olisi pitänyt olla 40–50 päiväsakkoa.

Hirvonen taas oli katsonut, että joka tapauksessa asian saaman kielteisen julkisuuden ja urakehityksen päättymisen tulee alentaa rangaistusta.

Hovioikeuden mukaan asia ei ole saanut laatuunsa nähden poikkeuksellisen laajaa julkisuutta.

”Ottaen huomioon Hirvosen asema korkea-arvoisena upseerina, tutkinnan saamaa julkisuutta ja sen vaikutusta urakehitykseen ei voida pitää odottamattomana eikä ennakoimattomana. Näitä ei voida pitää rangaistuksen lieventämisperusteina.”

Ankarimmin rangaistava tekona oikeus piti syytekohtaa, joka koski kunniamerkin myöntämistä vaimon siskon miehelle.

Puolustusministeriö pidätti Hirvosen heinäkuun alussa virasta oikeudenkäynnin ajaksi.

Syytteet käsiteltiin ensimmäisenä asteena hovioikeudessa Hirvosen sotilasarvon takia. Hän voi valittaa päätöksestä korkeimpaan oikeuteen ilman, että hän tarvitsee siihen valituslupaa.

[zutonFever]

Ei sitä korkeakoulutettu upseeri/virkamies voi aina tietää onko ihan ok palkata omia sukulaisia julkisiin virkoihin, vai pitäisikö jäävätä itsensä.

En tiiä armeijasta työpaikkana, että onko kuinka sisäsiittoista, mutta minkä helvetin takia joku haluaisi tommosessa uber-hierarkisessa laitoksessa tehdä duunia lähisukulaistensa kanssa? Etenkään siellä alaisena?

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007195958.html

Tukesin kaivosasiantuntija vangittiin epäiltynä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä – poliisi haluaa, ettei sotke esitutkintaa

Epäily törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä syntyi Oriveden entisen kultakaivoksen alueella epäillyn ympäristörikoksen tutkinnan yhteydessä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin johtavan asiantuntijan vangitsemisen perusteena on se, ettei hän pääse sotkemaan poliisin esitutkintaa, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Joni Länsipuro Sisä-Suomen poliisista.

Kaivosasioiden parissa työskennellyttä virkamiestä epäillään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

”Asiaan liittyy paljon muita henkilöitä, joita poliisi haluaa kuulustella. Epäillyn vangitsemisella halutaan minimoida sotkemisen riski. Kun tutkinta on turvattu, vangittu voidaan vapauttaa”, sanoo Länsipuro.

Länsipuron mukaan epäiltyyn virkarikokseen ei tämänhetkisen tiedon perusteella liity muita epäiltyjä. Epäily törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä syntyi Oriveden entisen kultakaivoksen alueella epäillyn ympäristörikoksen tutkinnan yhteydessä.

Dragon Mining -yhtiön kaivosalueelta on löydetty jätteitä, joista poliisi epäilee, että ne on varastoitu laittomasti kaivostunneliin. Asiaa on tutkittu toissa vuodesta lähtien.

Rikosnimike on törkeä ympäristön turmeleminen. Tutkinta jatkuu Länsipuron mukaan edelleen ja siihen liittyviä henkilöitä on hiljattain kuulusteltu.

Törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä epäilty virkamies vangittiin keskiviikkona iltapäivällä Pirkanmaan käräjäoikeudessa lievemmällä eli syytä epäillä -perusteella. Vakavampi vangitsemisperuste on todennäköisin syin epäilty rikos.

Tukes tiedotti keskiviikkoiltana, että se on antanut kaksi lausuntoa Oriveden kaivoksen tapauksesta. Lausunnot koskevat kaivosturvallisuutta ja teknistä turvallisuutta. Tukesin mukaan jätteiden poistaminen voi aiheuttaa sortumisvaaran ja työntekijöille hengenvaaran.

Länsipuro ei tutkinnan tässä vaiheessa tarkenna, ovatko Tukesin lausunnot keskeisessä asemassa virkarikostutkinnassa. Tutkittavana on hänen mukaansa monia seikkoja epäillyn viranhoidossa.

Rikoslain mukaan virka-aseman väärinkäyttämiseen syyllistyy virkamies, joka käyttää virka-asemaansa oman tai toisen hyödyn tai toisen haitan tavoitteluun.

Törkeäksi teko muuttuu, jos toimilla tavoitellaan suurta hyötyä, aiheutetaan tuntuvaa haittaa tai jos rikos tehdään suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi.

Törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä voi saada enimmillään neljä vuotta vankeutta.

Rikoslain mukaan törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä tuomittu on määrättävä myös viralta pantavaksi. Jos rikos ei ole törkeä, virkamies voidaan panna viralta siinä tapauksessa, että rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007652710.html

Entisen vantaalaisjohtajan käräjöintiä käytiin tunteellisissa merkeissä

Tapani Mäkisen mielestä Vantaan kaupungin ei olisi pitänyt käyttää etuosto-oikeuttaan Sjöblomien yhtiön maakaupassa.

Vantaan entisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja entisen kansanedustajan Tapani Mäkisen (kok) kuuleminen tapahtui osin tunteellisesti Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa maanantaina.

Mäkinen liikuttui kertoessaan synkästä keväästään vuonna 2011, jolloin hänen tyttärensä kuoli eivätkä rahat riittäneet vuoden 2011 eduskuntavaalien kampanjointiin.

Silloin Mäkisen kummitäti lainasi hänelle 15 000 euroa. Tämän alkuperäisen lainan maksaakseen Mäkinen lainasi 20 000 euroa tuusulalaiselta entiseltä kansanedustajalta Juhani Sjöblomilta (kok) ja hänen veljeltään Seppo Sjöblomilta vuoden 2015 eduskuntavaalien alla.

Syyttäjä vaatii Mäkiselle ehdollista vankeustuomiota törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Sjöblomin veljeksiä syytetään törkeästä lahjuksen antamisesta.

Oikeus tutkii tulevina viikkoina, liittyikö Mäkisen saama 20 000 euron rahasumma Sjöblomin veljesten Vantaalla toimivan maa-ainesyhtiön Vekkoxin liiketoiminnan edistämiseen vai ei.

Keväällä 2015 Juhani Sjöblom oli Vekkoxin enemmistöomistaja ja Seppo Sjöblom veljesten perheyhtiön Seepsulan toimitusjohtaja. Seppo Sjöblomilla ei ollut virallista asemaa Vekkoxissa.

Vekkox oli tuolloin ostamassa Vantaan puolelta maapalstan, mutta Vantaan virkamiehet esittivät kaupunginhallitukselle etuosto-oikeuden käyttämistä, jotta kaupunki olisi parannellut neuvotteluasemiaan Sjöblomien kanssa.

Oikeudessa selviteltiin maanantaina, missä määrin Tapani Mäkinen Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana vaikutti tai olisi voinut vaikuttaa siihen, käyttääkö kaupunki etuosto-oikeuttaan Vekkoxin mielimässä maakaupassa.

Mäkinen korosti, ettei hänellä puheenjohtajan roolistaan huolimatta ollut itsenäistä päätösvaltaa asiassa.

”Maapolitiikassa kokoomuslaiset suhtautuvat etuosto-oikeuteen ja lunastuksiin hyvin kielteisesti. Äidinmaidossa on saatu se näkemys, ettei kahden yksityisen välisiin kauppoihin mennä väliin”, Mäkinen kertoi oikeudessa.

Ennen kuin etuosto-oikeutta käsiteltiin virallisesti kaupunginhallituksessa, Mäkinen lainasi Sjöblomeilta 20 000 euroa 100 ja 200 euron seteleinä. Samana päivänä hän maksoi velkansa kummitädilleen, joka oli alkanut periä saataviaan oikeusteitse.

Etuosto-oikeuden käyttämistä käsiteltiin pariin otteeseen Vantaan kaupunginhallituksessa, kunnes se maaliskuun alussa hyväksyttiin ilman äänestyksiä.

Mäkinen maksoi lainasumman Sjöblomeille vuoden 2018 kesäkuussa, neljä kuukautta keskusrikospoliisin tutkinnan alkamisesta.

Mäkinen korosti oikeudessa vastustaneensa etuosto-oikeuden käyttämistä ideologisista syistä eikä siksi, että oli juuri saanut tuntuvan summan lainaksi Sjöblomeilta.

Toisin kuin syyttäjä, Mäkinen katsoo, ettei hänen velkasuhteensa aiheuttanut esteellisyysongelmaa kaupunginhallituksessa.

”Mitenkään vähättelemättä 20 000 euron lainaa: ei se omassa taloudessani ole mitenkään ihmeellinen [summa]”, Mäkinen kommentoi.

Keskusrikospoliisi on esitutkinnassa käynyt läpi Mäkisen tekstiviestejä tuolta ajalta. Yhdelle ystävälleen Mäkinen oli tammikuussa lähettänyt viestin, jossa hän mainitsee pakottaneensa kaupungin käymään neuvotteluja Sjöblomin kanssa.

”Olen varmaan kokouksen aikana näpytellyt viestin vähän sellaisella kulmalla, että kaverille rehvastellaan”, Mäkinen muisteli oikeudessa.

Hän korosti kuitenkin, että päätöksen asian vetämisestä pois listalta oli tehnyt tuolloinen apulaiskaupunginjohtaja Juho-Veikko Nikulainen (kok).

Erikoissyyttäjä Katja Kyrö nosti omassa osuudessaan esiin sen, että ensimmäisessä poliisikuulustelussa vuoden 2018 maaliskuussa Mäkinen kielsi saaneensa Juhani Sjöblomilta rahaa. Mäkisen mukaan hänen isänsä oli antanut summan, jolla kummitädin velka saatiin maksettua pois.

Oikeudessa Mäkinen kertoi, ettei halunnut asiaa julki, koska hän ei ollut kertonut kummastakaan velasta edes vaimolleen.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan päivä Mäkisen ensimmäisen kuulustelun jälkeen Juhani Sjöblom kertoi poliisille lainanneensa Mäkiselle rahaa. Seuraavaan kuulusteluun hän toi mukanaan käsin kirjoitetun velkakirjan, josta tosin puuttui Seppo Sjöblomin nimikirjoitus.

Tämän jälkeen Mäkinen korjasi kertomustaan ja kertoi poliisille 20 000 euron tulleen veljeksiltä.

Syyttäjä vaatii kaikille kolmelle syytetylle ehdollista vankeusrangaistusta.

Tämän lisäksi syyttäjä vaatii Juhani ja Seppo Sjöblomille neljän vuoden liiketoimintakieltoa.

[38911 BASIC BYTES FREE]

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/52235 ... saanreikaa

Juttu maksumuurin takana, mutta villakoiran ydin on siis se, että Tarastin toimikunta, joka valmisteli vaalirahoitusuudistuksen sen edellisen kohun jäljiltä, jätti sinne ilmeisen tarkoituksellisesti porsaanreikiä. Eli esim. puolueiden kunnallisjärjestöt ja perusosastot on vapautettu vaalirahaerittelyvelvollisuudesta ja tilinpäätösvelvollisuudesta, ja toisaalta puolueiden oheisorganisaatioiden (esim. säätiöiden) ilmoittaminen puolueen lähiyhteisöiksi jätettiin puolueille vapaaehtoiseksi. Ja viime eduskuntavaaleissa näitä reikiä hyödynnettiin jo täysin surutta ja läpi puoluekentän. Eli tälleen saadaan piilotettua vaalirahan alkuperä ihan tosta noin vaan.

...

Venhon lista, ja erityisesti TS:n siitä julkaisema versio, on varsin rajattu.

Tarkasteluun on otettu ainoastaan vaaleissa kansanedustajiksi valitut henkilöt eli vain murto-osa ehdokkaista. Lisäksi Venho on kirjannut ylös vain puolueiden omien bulvaanien nimissä tehdyt lahjoitukset jättäen etujärjestökentän bulvaanit kokonaan pois.

Tiukasta rajauksesta huolimatta listan pimeiden lahjoitusten yhteenlaskettu summa on 740 000 euroa. Tämän verran istuva eduskunta siis vastaanotti viime eduskuntavaalien alla rahaa, jonka alkuperää ei voi selvittää. Summa on selvästi suurempi kuin mitä Kehittyvien maakuntien Suomi jakoi vuonna 2007.

Lahjoitukset vastaanotti 92 kansanedustajaa, mikä on melkein puolet 200 kansanedustajan eduskunnasta.

...

[Pasi Fist]

Tämmönen on maksumuurin takana:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007908241.html

Vuosikymmenen kestäneen korruptiovyyhden rikoshyöty nousi lähes yhdeksään miljoonaan euroon. Poliisi on saanut siitä takavarikoitua takaisin noin 900000 euroa.­

(Lähes) täydellinen puhallus

Helsinkiläisen viraston johtotehtävissä ollut Hannu Suoniemi pyöritti yhtä Suomen julkisen hallinnon historian suurimmista korruptiovyyhdeistä. Maksajiksi joutuivat veronmaksajat.

[Balam-Acab]

todettu vuosien varrella tapaukseen liittyen monesti mutta vielä kerran: hannu perkele

[Kriittinen Kansalainen]

Taitaa tämä Yli-Viikarin toiminta olla sitä klassista Suomessa tapahtuvaa virkamiehen väärinkäytöstä, joka kyllä voidaan lukea korruption kirjoon.

[superlemmikki]

Tämmönen on maksumuurin takana:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007908241.html

Vuosikymmenen kestäneen korruptiovyyhden rikoshyöty nousi lähes yhdeksään miljoonaan euroon. Poliisi on saanut siitä takavarikoitua takaisin noin 900000 euroa.­

(Lähes) täydellinen puhallus

Helsinkiläisen viraston johtotehtävissä ollut Hannu Suoniemi pyöritti yhtä Suomen julkisen hallinnon historian suurimmista korruptiovyyhdeistä. Maksajiksi joutuivat veronmaksajat.

KAKSI autoa kaartaa Vantaan Ikean parkkipaikalle.

Seuraavaksi autojen takakontit avataan ja autosta toiseen nostellaan laatikoittain elektroniikkaa: läppärilaukkuja, videotykkejä ja digibokseja.

Toinen kuskeista on tietotekniikan tukkukaupan omistaja Kymenlaaksosta. Toisessa autossa istuu Helsingin kaupungin virkamies.

Miehet poistuvat paikalta eri suuntiin.

Sama kaava toistuu 10 vuoden ajan, vain tapaamispaikka vaihtuu. Joskus miehet tapaavat Finlandia-talon pihalla, toisinaan Elielin parkkihallissa tai kaupungin virkamiehen kotipihassa.

On meneillään yksi Suomen julkisen hallinnon suurimmista korruptiorikoksista.

HELSINGIN käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa Helsingin kaupungin opetusviraston entisen tietohallintopäällikön Hannu Suoniemen kolmen vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Lue lisää: Helsingin opetusviraston korruptiojupakasta kolmen vuoden vankeustuomio – Entinen turvallisuuspäällikkö tunnusti huijanneensa yli 8 miljoonan euron petosvyyhdissä

HS kävi läpi tapauksen esitutkintapöytäkirjat. Niistä piirtyy häkellyttävä kuva pitkään jatkuneesta ja häikäilemättömästä korruptiosta Helsingin kaupungin ytimessä.

Vuosien 2006–2016 välillä takakontista toiseen kannettiin yhteensä yli 9 000 laitetta, jotka maksettiin veronmaksajien rahoilla.

Tilaukset sisälsivät kymmenittäin Applen uusimpia älypuhelimia, kannettavia tietokoneita ja tabletteja, Samsungin älypuhelimia ja televisioita, tietokoneiden lisälaitteita ja arvokkaita äänentoistolaitteita.

Laitteiden arvo nousee verottomanakin miljooniin euroihin.

Tuotteiden tilaamisesta vastasi aina yksi henkilö –Suoniemi.

VUOSIEN ajan Suoniemi väitti tilaavansa laitteita Helsingin kouluihin ja kaupungin asiantuntijoille testikäyttöön, vaikka kyseinen liike ei kuulunut kaupungin sopimustoimittajiin. Laskun tavarantoimituksista maksoi silloinen Helsingin kaupungin opetusvirasto.

Todellisuudessa vain murto-osa tilatuista laitteista päätyi koulujen käyttöön.

Suurimman osan laitteista Suoniemi myi sukulaismiehilleen ja yksityishenkilöille pyytäen laitteista noin puolet niiden markkinahinnasta.

Miehet myivät tuotteet edelleen eteenpäin ympäri Suomea ottaen välistä muutamien kymmenien tai satojen eurojen voitot per tuote.

VUOSIKYMMENEEN kukaan ei epäillyt yhtään mitään.

Lokakuussa 2016 poliisin nettivinkkipalveluun toimitettiin nimetön vihje väärinkäyttöepäilystä opetusvirastossa. Vihjeen mukaan virastoon oli tilattu miljoonilla euroilla atk-laitteita, jotka eivät olleet koskaan päätyneet käyttöön. Hankintapäätösten tekijänä oli aina Suoniemi ja laitetoimittajana kymenlaaksolainen yritys, joka ei ole Helsingin kaupungin sopimustoimittaja.

Saman sisältöinen vihje lähetettiin myös Helsingin kaupungille noin kuukautta myöhemmin.

Selvitykset aloitettiin saman tien. Virallinen esitutkinta käynnistyi muutamaa kuukautta myöhemmin.

Suoniemi oli siirretty tietohallintopäällikön virasta turvallisuuspäälliköksi vuoden 2016 alussa. Muutoksen takana oli Liisa Pohjolaisen nimitys uudeksi opetustoimenjohtajaksi vuonna 2015.

Poliisi kuulusteli tutkinnan aikana laajasti Helsingin kaupungin opetusviraston henkilöstöä. Pohjolaisen kuulustelukertomuksen mukaan tietohallinnon toiminnassa oli huomattu puutteita ja asioita haluttiin lähteä uudistamaan johtamistasolta.

VÄÄRINKÄYTÖN todellinen luonne paljastui kuitenkin vasta kuukausien kuluttua, kun kaupungin laskutuksesta kaivettiin esille kaikki kyseiselle kymenlaaksolaiselle toimittajalle maksetut laskut.

Näin Pohjolainen kommentoi asiaa poliisin kuulustelussa:

”Marraskuussa 2016, kun tämä pyyntö (toimittajan nimi) selvityksestä tuli, ja näin listauksen toimittajista niin tajusin, että tämähän on katastrofi.”

Petoskokonaisuuteen liittyy myös kaksi pääkaupunkiseudulla toimivaa elektroniikka-alan liikettä, joista tilattiin opetusviraston laskuun laitteita yhteensä lähes kahdella miljoonalla eurolla.

Poliisin esitutkintamateriaalin perusteella laitteiden myynti oli järjestelmällistä ja suunniteltua.

KUULUSTELUIDEN alussa Suoniemi kiisti tehneensä mitään rikosta ja kertoi tilanneensa laitteita ainoastaan kouluille ja viraston työntekijöille.

Kuulustelujen edetessä hän päätyi tunnustamaan tekonsa. Selkeää motiivia teoille ei kuitenkaan löytynyt.

Suoniemi vastasi asiasta kysyttäessä, ettei osaa nimetä yksittäistä asiaa, joka olisi johtanut rikosten aloittamiseen.

Kuulusteluissa hän kuvasi tapahtumia näin:

”Perheelläni on aina ollut kohtuullinen elintaso ja olemme osanneet elää säästeliäästi. Jotenkin vaan ajauduin tähän ja se vaan jatkui.”

Lopulta yksittäisistä ohimyynneistä kasvoi vuosien aikana myyntiverkosto, jossa kaupungin rahoilla operoitiin laitonta elektroniikkakauppaa lähes koko Suomen alueella.

PETOKSEN keskiössä olivat Suoniemi ja tukkuliike, josta hän tilasi vuosien aikana verottomana yli viiden miljoonan euron arvosta elektroniikkaa. Kaikkiaan petosvyyhdin koko on yli kahdeksan miljoonaa euroa, kun mukaan laskee myös kahdesta muusta liikkeestä hankitut tuotteet.

Laskuissa oli aina sama kaava: yritys lähetti tarjouksen pyydetyistä laitteista ja hallintosihteeri teki tarjouksesta hankintaehdotuksen. Suoniemi hyväksyi hankintaehdotuksen, jonka jälkeen tehtiin tilaus ja pian sen jälkeen tavara merkittiin vastaanotetuksi. Lähes samansuuruisia tilauksia saattoi olla samalle päivälle useita.

Sähköinen lasku siirtyi automaattisesti maksuun ja kirjanpitoon ilman erillistä hyväksyntää.

Yksittäisten laskujen summa oli useimmiten noin 9 000 euroa verottomana ja verollisena yli 11 000 euroa, ei kuitenkaan tasasummina.

Toimitustavaksi laskuihin oli merkitty ”nouto”.

SUONIEMI vastaanotti tilamaansa laitteet itse. Tilauksissa ei koskaan ollut mukana tilauslistoja tai lähetelistoja, joiden perusteella laitteista olisi voinut ylläpitää rekisteriä.

Suurimman osan laitteista hän vei kotiinsa, josta ne myöhemmin noudettiin myytäväksi.

Suoniemi kertoi kuulusteluissa muodostaneensa käsityksen myyntihinnasta verkosta löytämiensä tietojen avulla.

”Katselin netistä elektroniikkaan liittyviä hintaseurantasivuja ja muodostin käsitykseni sieltä. En osaa sanoa tarkkaan, mutta veikkaan, että päädyin edullisimpaan hintaan. En ole arvannut hintoja.”

Laitteiden myymisessä oli poliisin tutkinnan mukaan mukana neljä miestä, joista osalla on sukulaissuhde Suoniemeen.

Miehet lähettivät Suoniemelle listan haluamistaan laitteista joko tekstiviestillä tai sähköpostitse. Yhdessä viesteistä tiedusteltiin esimerkiksi pikaista tietokonetoimitusta:

Moro... Ei sulla sattuis olemaan yhtään iMac konetta missään jemmassa minkä vois saada pikasesti?

KUN laitteet olivat saapuneet, miehet noutivat ne yleensä Suoniemen kotoa. Maksu suoritettiin tyypillisesti käteisellä.

Osan laitteista Suoniemi myi itse eteenpäin tai antoi lahjaksi. Selvästi suurimman osan hän myi kuitenkin eteenpäin jälleenmyyjinä toimineille miehille.

Rikoksella saadut rahat hän käytti esitutkinnan mukaan isoihin hankintoihin kuten kalliisti varusteltuihin autoihin. Käteisvaroilla on rahoitettu myös esimerkiksi lapsen ensiasuntoa.

Poliisi epäilee, että petoksella hankittuja rahoja on käytetty myös Suoniemen perheen vapaa-ajan asunnon rakentamiseen. Tämän kokonaisuuden syytteitä ei ole kuitenkaan vielä käsitelty oikeudessa.

POLIISI selvitti esitutkinnassaan myös opetusviraston työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön päätyneitä tuotteita, joita oli hankittu työntekijöille ”testikäyttöön”.

Opetusviraston työntekijöillä on kuulustelujen mukaan ollut hallussaan erilaisia määriä elektroniikkalaitteita, kuten kameroita, televisioita ja äänentoistolaitteita.

Osalle laitteet on poliisin esitutkinnan mukaan annettu niin sanotusti palkanlisänä tai ”hyvän miehen” -lisänä, osalle testattavaksi.

Poliisi takavarikoi tutkinnan aikana opetusviraston entisiltä ja silloisilta työntekijöiltä yhteensä 195 laitetta, joiden hankinta-arvo on ollut yhteensä noin 120 000 euroa.

Poliisin takavarikkojen kautta takaisin saaman rikoshyödyn yhteismäärä on noin 900 000 euroa.

KORRUPTIOTA ja hallinnon etiikkaa pitkään tutkinut emeritusprofessori Ari Salminen toteaa, että opetusviraston korruptiotapaus on mittaluokaltaan yksi suurimpia Suomen julkisesta hallinnosta paljastuneita korruptiovyyhtejä.

Salminen tutustui rikostapauksen asiakirjoihin HS:n pyynnöstä.

”Tämä on klassinen kouluesimerkki korruptiosta: virka-asemaa käytetään räikeästi väärin oman edun tavoittelemiseksi. Myydään laittomasti julkista omaisuutta, mikä on yksi korruption merkittävistä ominaisuuksista”, Salminen analysoi.

Tällaisesta suuren luokan korruptiosta käytetään termiä ”grand corruption”. Tyypillisesti tämän kokoluokan tapauksiin liittyvät lahjonta, petokset ja virkarikokset, joilla tavoitellaan merkittävää taloudellista hyötyä.

OPETUSVIRASTON petoskokonaisuudessa erityistä on se, kuinka pitkään teko on saanut jatkua kenenkään huomaamatta tai piittaamatta. Tällöin myös rikoshyöty on ajan saatossa kasvanut miljoonaluokkaan.

Suomessa tällaisia suuren luokan korruptiorikoksia on paljastunut Salmisen mukaan vähän. Poikkeuksiakin löytyy, kuten esimerkiksi Jari Aarnion rikoksien kautta paljastunut korruptio poliisissa.

”Epäilyksiä putkahtelee kuitenkin koko ajan. Juuri paikallishallinnossa on yksityisen ja julkisen sektorin välillä jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa on taloudellisesti merkittäviä hankkeita”, Salminen sanoo.

Ja siellä missä on rahaa ja tehdään paljon hankintoja, on mahdollisuuksia myös korruptoitumiseen.

”Mitä heikompi valvonta ja mitä vähemmän on toiminnan läpinäkyvyyttä, niin sitä enemmän on korruption riskejä. Silloin alkaa syntyä näitä vaaran vyöhykkeitä.”

YKSITTÄINEN virhe tai valuvika Helsingin kaupungin hallinnon toiminnasta ei vielä riitä selittämään sitä, miten näin laajamittainen epärehellinen toiminta on voinut vuosien ajan jatkua huomaamatta.

Helsingin kaupungissa oli rikosten tekoaikaan käytössä tiukat ja monelta suunnalta säännellyt toimintatavat. Dokumentoidut eettiset pelisäännöt olivat sellaiset, ettei korruptiota pitäisi päästä syntymään.

Jostain syystä moni toimenpide, kuten valvonta, seuranta ja raportointi on kuitenkin pettänyt.

”Pitää muistaa, että pelkästään vahva sääntely ei riitä korruption torjuntaan”, Salminen sanoo.

On tärkeää, että työntekijät sisäistävät eettisen koodiston ja kokevat sen omakseen.

SYITÄ tapahtuneelle on yritetty selvittää poliisin esitutkintamateriaalin perusteella kaupungin sisäisissä tarkastuksissa.

Sisäisen valvonnan raportin mukaan opetustoimen silloinen johtaja ei ollut järjestänyt riittävästi sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa.

Valvonnassa ei esimerkiksi kiinnitetty huomiota hankintavaltuuksien ylittämiseen.

Tietohallintopäälliköllä oli kyseisinä vuosina oikeus hyväksyä hankintoja 70 000 euroon asti vuositasolla. Summa ylittyi rikoksen tekovuosina roimasti.

Puutteita havaittiin myös it-laitteiden rekisteröinnissä ja hankintavaltuuksien delegoimisessa hallinnon sisällä.

Opetustoimen silloinen virkamiesjohto ei kuitenkaan saanut syytteitä virkarikoksista. Kahden henkilön kohdalla syyteoikeus oli ehtinyt vanhentua. Kahden muun henkilön osalta syyttäjä katsoi, ettei ole todennäköisiä syitä epäillä henkilöitä rikoksesta.

HANNU Suoniemen ja yhden laitteita eteenpäin myyneen miehen osalta rikossyytteet käsiteltiin loppuun helmikuun tunnustusoikeudenkäynnissä. Muiden syytettyjen osalta oikeusprosessi on vasta alkamassa.

Lokakuussa Helsingin käräjäoikeus aloittaa käsittelemään syytteitä kuutta henkilöä vastaan. Syytteet koskevat muun muassa törkeää petosta ja rikoksella hankittuun omaisuuteen liittyvää törkeää rahanpesua.

Lisäksi kahta Helsingin kaupungilla tekoaikana työskennellyttä ihmistä syytetään kavalluksista. Syyttäjä Seita Heinströmin mukaan syytteet liittyvät opetusviraston omaisuuden käsittelyyn.

Näiden kahden syytteen osalta ei vielä tiedetä, milloin oikeuskäsittely päästään aloittamaan.

todettu vuosien varrella tapaukseen liittyen monesti mutta vielä kerran: hannu perkele