N: Kusipäät vauhdissa -yleistopik

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006667414.html

Siili on helppo kohde, mutta ihmistä se ei hidasta – Korkeasaaren lääkäri kertoo millaiseen julmuuteen suomalaiset kykenevät

Siipeen ammuttua maakotkaa tai vihreäksi töhrittyä siiliä autettuaan Sanna Sainmaa miettii, mistä tahallinen julmuus voi johtua.

Ammuttuja eläimiä tulee Korkeasaaren Villieläinsairaalaan silloin tällöin. Yhdellä maakotkalla haulit olivat osuneet värttinäluuhun ja kehräsluuhun. Luut olivat poikki, ja siivet pahasti vaurioituneet.

Villieläinsairaalan eläinlääkärin Sanna Sainmaan pöydälle tulleista tapauksista törkeimpiä on ollut tämänsyksyinen kanadanhanhi. Se tuotiin lauantaina 3. lokakuuta Helsingin Vanhankaupunginselältä Kuusiluodon saaresta.

Hanhelta oli sidottu siivet kaksi kertaa toistensa ympäri selän päällä.

”Tein juuri hanhesta rikosilmoituksen. Ymmärrän, ettei siitä saa ketään kiinni, mutta haluan tapauksesta virallisen merkinnän”, Sainmaa sanoo.

Koska tapaus ei ole ainutlaatuinen. Sainmaan muistiin jäänyt maakotka tuli Korkeasaaren eläintarhaan syksyllä 2012. Kotka oli ollut ensin muualla hoidossa, ja sen siiven luut olivat luutuneet väärään asentoon.

Ammuttuja maakotkia oli sinä syksynä itse asiassa toinenkin. Kummallakin haulit olivat rikkoneet siiven luita niin, ettei kumpikaan enää liihottanut vapaana. Kotkien pitämiseen saatiin luvat Varsinais-Suomen ely-keskukselta, koska luonnonvaraisen eläimen jäämiseen ihmisen hoiviin tarvitaan aina kyseinen lupa.

Toinen kotkista päätyi Ähtärin eläintarhaan ja toinen Latviaan Riikaan.

”Lintujen kasvot eivät ole sillä lailla ilmeikkäät, että osaisimme lukea niiltä linnun kipua”, Sainmaa sanoo.

Siinä, missä ihminen vaikertaisi tuskaansa, luonnoneläin pysyy hiljaa. Se on selviämisstrategia: eläin ei halua kuuluttaa olevansa nyt heikko ja siten helppoa saalista. Eläimen kivun lukeminen on suojautumisvaiston takia vaikeaa – jopa Sainmaan kaltaiselle ammattilaiselle.

”Mutta eläin kokee tieteellisesti todistetusti samalla tavalla kipua ja tuskaa ja pelkoa ja ahdistusta kuin ihminenkin.”

Pääkaupunkiseudulla avun tarpeessa olevista villieläimistä suuri osa on kulkenut Sainmaan tutkimuspöydän kautta. Siksi hän tietää, mistä puhuu, kun miettii ihmisen tahallista julmuutta eläintä kohtaan. Hän ei kutsu sitä pahoinpitelyksi tai kaltoinkohteluksi.

”Puhutaan eläinrääkkäyksestä.”

Osa rääkätyistä villieläimistä ei kantaudu Villieläinsairaalaan asti. Joskus on armollisempaa lopettaa eläin löytöpaikalla. Silloin on läsnä pikemminkin poliisi tai kaupungin eläinlääkäri.

Helsingin poliisiin perustettiin syksyllä 2018 Suomen ensimmäinen eläimiin liittyvien rikosten tutkintaryhmä. Paraikaa ryhmässä on vireillä esimerkiksi tapaus, jossa epäillään miehen antaneen ulkoiluttamansa koiran käydä valkoposkihanhen kimppuun Helsingin Lauttasaaressa.

Eläinrikosten tutkintaryhmälle Sainmaakin jätti tutkintapyyntönsä kanadanhanhen kohtelusta.

Eläinrääkkäyksessä on yleensä kyse eläinsuojelurikoksesta. Jos rääkkääjä jää kiinni ja poliisin näyttö riittää syytteen nostamiseen, maksimirangaistus eläinsuojelurikoksesta on kaksi vuotta vankeutta. Usein ei tuomita rangaistusta tai annetaan sakkoja.

Villieläinsairaalassa on välillä vaikea tunnistaa, onko vahingoittuneelle eläimelle tehty tahallista väkivaltaa vai onko esimerkiksi koira vahingossa päässyt puremaan villieläintä.

Siilien spreijaaminen on todennäköisesti rääkkäystä. Yksi Sainmaan hoitamista siileistä oli töhritty vihreällä maalilla. Siili on helppo kohde, koska sen puolustautumiskeino on jähmettyä keräksi.

”Siilejä on spreijattu, potkittu ja raahattu pyörän perässä.”

”Näemme paljon loukkaantuneita eläimiä mutta tahallisuus menee eri tavalla ihon alle. Julmuus tekee vihaiseksi ja surulliseksi”, Sainmaa sanoo.

Töhriminen ei yleensä ole hengenvaarallinen vamma. Vihreällä töhritty siili pääsi puhdistuksen jälkeen takaisin luontoon. Siilien kiusaaminen saa Sainmaan pohtimaan, miksi ihmiset ylipäätään tekevät ilkivaltaa. Hän sanoo, ettei ole ihmisen psykologian ammattilainen mutta julmuus pistää kyllä miettimään.

”Osa selittyy sillä, ettei osaa asettua toisen asemaan. Puuttuu empatia ja on ymmärtämättömyyttä omasta paikasta luonnossa”, Sainmaa sanoo.

Viime kesänä Helsingin Töölönlahdella halusivat kuljeskella myös valkoposkihanhet. Ne eivät olleet sisäistäneet konseptia pyöräteistä vaan levittäytyivät myös kulkureiteille.

Pyörätiellä joku sitten ajoi valkoposkihanhen päältä.

Hanhi vietiin Korkeasaareen. Se ei enää pystynyt hallitsemaan suolensa toimintaa ja oli kauttaaltaan omassa ulosteessaan.

”Sillä todettiin paha selkärankavaurio. Pyöräilijä oli ajanut selkärangan yli.”

Ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin nukuttaa lintu ja laittaa sille suonensisäisesti ainetta, joka lamasi hengityksen. Osa Korkeasaaressa kuolleista eläimistä menee Helsingin luonnontieteelliseen museoon, osa Kuopion vastaavaan museoon ja pieni osa Helsingin yliopistoon tai WWF:lle opetuskäyttöön ja jotkut tutkimuksiin.

Hanhenruumis päätyi tuhottavaksi.

Vahinkoja voi käydä. Hanhenkin päälle voi ajaa vahingossa. Sainmaa toivoisi ihmisen silloin jäävän seuraamaan, miten eläimelle on käynyt. Jos näkee, ettei eläin liiku tai se raahaa itseään, voi soittaa pelastuslaitokselle. Eläinpelastustehtävät eivät ole 112-hätänumeroon soitettavia vaan kuntien pelastuslaitosten vastuulla.

”Me voimme sitten lopettaa eläimen, ettei sen tarvitse kärsiä tuskia kahta päivää ja kuolla sitten”, Sainmaa sanoo.

Tai jos on toivoa kuntoutumisesta takaisin luontoon, eläintä hoidetaan.

Eläin ei varta vasten asetu pyörätien tukkeeksi tai kakkaa piknikalueelle. Sainmaa sanoo, että me ihmiset olemme levittäytyneet niin laajalle ja vielä muokanneet maata niin paljon, ettei eläimillä kaupungissa juuri ole paikkoja, joihin väistää.

”Haluaisin sanoa, ettei meillä ihmisillä ole etuajo-oikeutta. Emme voi raivata kaikkea luontoa tieltämme.”

[StaLinkola]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006667414.html

Siilien spreijaaminen on todennäköisesti rääkkäystä. Yksi Sainmaan hoitamista siileistä oli töhritty vihreällä maalilla. Siili on helppo kohde, koska sen puolustautumiskeino on jähmettyä keräksi.

”Siilejä on spreijattu, potkittu ja raahattu pyörän perässä.”

Millainen vitun psykopaatti täytyy olla että rääkkää siiliä?
Yksi sympaattisimmista eläimistä mitä Suomesta löytyy. Vittu tätä maailmaa.

[333 tuhatta miljoonaa dollaria]

Vedän kuonoon jos näen yhdenkin siilinpotkijan, ihan sama onko lapsi tai vaari.

[19055]

Vedän kuonoon jos näen yhdenkin siilinpotkijan, ihan sama onko lapsi tai vaari.

[punkhank]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006667414.html

Siilien spreijaaminen on todennäköisesti rääkkäystä. Yksi Sainmaan hoitamista siileistä oli töhritty vihreällä maalilla. Siili on helppo kohde, koska sen puolustautumiskeino on jähmettyä keräksi.

”Siilejä on spreijattu, potkittu ja raahattu pyörän perässä.”

Millainen vitun psykopaatti täytyy olla että rääkkää siiliä?
Yksi sympaattisimmista eläimistä mitä Suomesta löytyy. Vittu tätä maailmaa.

Toivon tuollaisille äpärille mahdollisimman ankeaa lapsuutta ja yhtä surkeaa nuoruutta.

[Suomalainen Vapaa Radikaali]

Harvoin kommentoisin toisten kasvatuksen tulosta, mutta jos eläimiä rääkkää niin jossain vikaa on.

[punkhank]

Harvoin kommentoisin toisten kasvatuksen tulosta, mutta jos eläimiä rääkkää niin jossain vikaa on.

No joo överiksi meni mun kommentti mutta vanhemmat kunnon vastuuseen tollaisissa tapauksissa, reilut sakot ainakin.

[Pasi Fist]

Voisi mennä johonkin yleiseen foliohatut/äärioikeisto/henkisethörhöt vauhdissa topikkiin, mutta laitan silti tämän nyt tähän:

https://www.theguardian.com/world/2020/ ... -theorists

Berlin: vandalism of museum artefacts 'linked to conspiracy theorists'

Use of oily substance across three galleries reportedly related to claims they are centre of ‘global satanism’

At least 70 artworks and ancient artefacts across three galleries on Berlin’s museum island were vandalised with an oily substance earlier this month, German media has reported.

Objects including Egyptian sarcophagi, stone sculptures and 19th-century paintings held at the Pergamon Museum, the Alte Nationalgalerie and the Neues Museum sustained visible damage during the attack on 3 October, according to reports in the weekly Die Zeit and broadcaster Deutschlandfunk on Tuesday.

News of the attack was kept from the public for more than two weeks.

The Prussian Heritage Foundation, which oversees the museum island collections, reportedly confirmed that objects in the exhibitions had sustained damage. Police in the German capital said they had launched an investigation but would not comment on a motive behind the attack.

In 2018 two women were arrested in the Greek capital, Athens, after smearing museum exhibits at the National Museum of History with an oily substance. The two women, later identified as being of Bulgarian origin, told police they were spraying the artworks with oil and myrrh “because the Holy Scripture says it is miraculous”.

But German media have linked the museum island attack to conspiracy theories pushed through social media channels by prominent coronavirus deniers in recent months.

One such theory claims that the Pergamon Museum is the centre of the “global satanism scene” because it holds a reconstruction of the ancient Greek Pergamon Altar.

Attila Hildmann, a former vegan celebrity chef who has become one of Germany’s best-known proponents of the baseless QAnon conspiracy theory, posted messages on Telegram in August and September in which he suggested that the German chancellor, Angela Merkel, was using the altar for “human sacrifices”.

On Tuesday night Hildmann, who has over 100,000 followers on his public Telegram channel, posted a link to the Deutschlandfunk article with the words: “Fact! It is the throne of Baal (Satan).”

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2 ... 76891.html

Joku sahasi pahkan puusta ja yritti peitellä jälkiä Vantaan rajamailla – Näin on tapahtunut ennenkin, sanoo tutkija ja kertoo tositarinan järjettömästä pahka­varkaudesta

Vantaan ja Keravan rajalla sahattiin pahka irti ja puu jätettiin karseaan tilaan. Pahkan irrottaminen vaatii aina metsänomistajan luvan.


Puun kaataminen oli jäänyt kesken Keravan puolella, lähellä Vantaan rajaa. Puusta oli irrottettu pahka.­

Ulkoilija törmäsi syyskävelyllään Vantaan Leppäkorven ja Keravan rajalla kummalliseen näkyyn. Joku oli veistellyt koivusta irti isohkon pahkan.

Sinällään pahkan irrottamisessa ei ole mitään kovin kummallista: pahkoja käytetään esimerkiksi puutöissä. Pienten käyttöesineiden lisäksi tarpeeksi isoista pahkoista voi valmistaa jopa huonekaluja.

Kummalliseksi näyn teki se, että työn jälkeä oli yritetty piilottaa pienillä kuusilla.

Lisäksi koivu oli jätetty vaaralliseen kuntoon. Sitä oli alettu sahaamaan, mutta työ oli jätetty kesken niin, että puu saattaa kaatua.

Puu ei sijaitse polun vieressä, mutta kyseisessä metsässä Vantaan ja Keravan rajalla liikkuu jonkun verran ulkoilijoita ja sienestäjiä.


Pahkan irrottaja oli yrittänyt peittää pahkan jättämää aukkoa muutamalla nuorella kuusipuulla.­

”Pahkoja muodostuu erityisesti lehtipuihin, mutta niitä esiintyy myös havupuilla. Käsityöläisten keskuudessa koivusta ja raidasta kerätyt pahkat ovat suosituimpia. Saatavuus on etenkin koivun pahkan osalta hyvä”, kertoo sähköpostitse Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Henri Vanhanen.

Pahka on kuoren alle syntyvä kasvuhäiriö, kasvain, joka muodostuu nopean ja voimakkaan puusolukon jakaantumisen myötä puun runkoon, Vanhanen jatkaa.


Tältä nyt tuhottu koivu näytti pahkoineen päivineen kesällä. Pahkan irrotus vaatii aina metsänomistajan luvan, paitsi Ylä-Lapin metsätalousalueella, johon Metsähallitus myy luonnontuotelupia. Sen lunastamalla voi kerätä rajatun määrän pahkoja.­

Pahkan irrottaminen vaurioittaa puuta. Siksi koko puu yleensä kaadetaan irrotuksen yhteydessä, Vanhanen sanoo. Irrottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.

”Irrottaminen vaatii aina metsänomistajan luvan, oli pahka elävässä tai kuolleessa puussa, pystyssä tai kaatuneena”, muistuttaa Vanhanen.

Toisinaan tapahtuukin pahkavarkauksia. Tunnetuin varkaus lienee tapahtuneen Kolin kansallispuistossa, jonka tarinan Vanhanen sanoo olevan ”kuin suoraan Paasilinnan romaanista”.

Elokuisena yönä vuonna 2008 alueella asuvat mökkiläiset heräsivät sahauksen ääneen.

”He osasivat aavistaa, mitä on tapahtumassa, tietäen lähellä olevan jättimäisen, nähtävyytenäkin tunnetun pahkan, jonka suunnalta sahauksen äänet kuuluivat”, Vanhanen muistelee.

Kyseinen pahkapuu oli näyttävä ilmestys ja suosittu vierailukohde. Asukkaat löysivätkin puun viereltä pirkanmaalaisen miehen koivun kimpusta. Asukkaat ja poliisi puhelimen välityksellä yrittivät saada miestä lopettamaan puun kaatamisen, mutta tämä kieltäytyi väittäen tekevänsä tietöitä.

”Poliisien saavuttua paikalle pahkavaras on jo köröttelemässä karkumatkalla traktorillansa kuutostietä pitkin, satoja kiloja painava pahka traktorin kyytiin sidottuna. Huomattavaa optimismia hänellä oli pakonsa onnistumisesta tai luottoa tarinan pitävyyteen poliisin saavuttaessa traktorin”, Vanhanen sanoo.


Vuonna 2008 tamperelaismies varasti valtavan pahkan Kolilta. Hän yritti kuljettaa saaliinsa pois kansallispuistosta traktorin nostovarsilla

Mies nimittäin myöhemmin väitti toimivansa ”Karjalan mafian” leivissä. Häntä syytettiin muun muassa varkaudesta ja luonnonsuojelurikoksesta, mutta hänet jätettiin tuomitsematta syyntakeettomana.

Pahka voi olla arvokas möykky. Kolin varkaudessa viranomaiset arvioivat pahkan arvoksi 1 500 euroa.

”Pahka on arvokasta materiaalia käsityöläisille sen kestävyyden takia. Itselläni on ollut pienestä pitäen pahkakuksa jotoksilla mukana”, kertoo Vanhanen.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006675915.html

Päiväkodin meteli häiritsi miestä – Poliisi otti kiinni uhkailijan

Miestä epäillään laittomasta uhkauksesta.

Mies uhkaili suusanallisesti päiväkodin henkilökuntaa tiistaina Helsingin Lauttasaaressa. Poliisi otti miehen kiinni ja miestä epäillään laittomasta uhkauksesta.

Tapaus sattui tiistaina päivällä. Poliisi otti uhkailijaksi epäillyn kiinni puolenpäivän aikaan. Mies oli uhkaillut henkilökuntaa päiväkodin ulkopuolella.

1950-luvulla syntynyt mies oli poistunut paikalta, mutta poliisi onnistui selvittämään hänen henkilöllisyytensä.

Mies oli kertonut poliisille syyksi uhkailuun sen, että häntä häiritsi päiväkodin lasten aiheuttama meteli.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006701031.html

Pihlajamäestä löytyi kuollut mies, ajoneuvon epäillään törmänneen häneen – Poliisi pyytää havaintoja

Poliisi epäilee ajoneuvon törmänneen mieheen.

Pihlajamäestä Helsingistä löytyi tiistaiaamuna kuollut mies.

Sivullinen ilmoitti aikaisin aamulla, että Lucina Hagmanin kujalla makaa eloton mies. Paikalle hälytettiin sekä ensihoito että poliisi. Maassa maannut mies todettiin kuolleeksi. Mies oli 38-vuotias.

Poliisi epäilee, että toistaiseksi tuntematon ajoneuvo oli törmännyt mieheen kello 6:n ja 6.15:n välisenä aikana.

Poliisi pyytää ilmoittamaan asiaan liittyviä havaintoja ja tietoja sähköpostiosoitteeseen [email protected] tai numeroon 0295 417 931.

Poliisi teki tiistaiaamuna tapahtumapaikalla muun muassa teknistä rikostutkintaa ja kuuli alueella liikkuneita ihmisiä.

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006876045.html

Kymmeniä uusia lapsiuhreja tullut ilmi: Jo aiemmin tuomittua miestä epäillään Helsingissä lukuisista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista

Esitutkinta on kesken, ja poliisin mukaan on mahdollista, että uusia rikosepäilyjä tulee edelleen ilmi. Mies on aiemmin tuomittu kymmeniin teinipoikiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Helsingin poliisin tutkimassa lapsiin kohdistuneessa seksuaalirikoskokonaisuudessa on tullut ilmi kymmeniä uusia alaikäisiä uhreja. Epäilty 47-vuotias mies on aiemmin tuomittu lukuisista alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Mies vangittiin ensimmäisen kerran heinäkuun lopulla epäiltynä kahdeksasta alaikäisiin kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Nyt rikosepäilyjen määrä on kasvanut yli 40:een.

Epäiltyjä rikosnimikkeitä ovat muun muassa törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito ja levittäminen.

Rikosten epäillään tapahtuneen Helsingissä vuosina 2018–2020. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jutta Antikainen kertoo STT:lle, että poliisin tiedossa on yhteensä 43 uhria. He ovat alaikäisiä poikia.

Miehen epäillään tavanneen osan uhreista, ja toisten uhrien kanssa miehen epäillään vaihtaneen seksuaalissävytteisiä viestejä ja kuvia. Miehen epäillään tutustuneen poikiin netin kautta.

”Nettiin liittyvät, lapsiin kohdistuneet rikokset lähtevät tyypillisesti ratkeamaan poliisin paljastavan tutkinnan kautta. Tyypillistä on, että lapsi ei itse ilmoita joutuneensa rikoksen uhriksi poliisille. Laite-etsintöjen kautta tulee mahdollisia uusia asianomistajia esille, ja poliisi lähtee selvittämään, onko esimerkiksi alle 18-vuotiaita asianomistajia, jolloin tietyt rikokset täyttyvät”, Antikainen kertoo tutkinnan laajenemisesta.

Hän korostaa, että esitutkinta on vielä kesken ja monet uhreista ovat kuulematta. On myös edelleen mahdollista, että rikosepäilyjä tulee ilmi lisää.

”Esitutkinta on kesken, ja tutkittava asiakokonaisuus on erittäin laaja, eikä poliisilla todennäköisesti ole tiedossa vielä kaikkia asianosaisia.”

Vuonna 2013 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen kymmenen vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen teini-ikäisiin poikiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. 13–17-vuotiaita uhreja oli 40 eri puolilta Suomea.

Tuomion mukaan mies syyllistyi muun muassa raiskaukseen, useisiin törkeisiin ja perusmuotoisiin lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöihin sekä seksuaalipalvelujen ostamiseen nuorelta.

Oikeuden mukaan mies etsi nuoria poikia seksisuhteisiin jatkuvasti ja suunnitelmallisesti. Myöhemmin hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion pääosin ennallaan.

Mies tuomittiin jo vuonna 2006 käräjäoikeudessa samantyyppisistä rikoksista kolmen ja puolen vuoden vankeuteen. Hovioikeus oli tuomiossaan vuonna 2007 samoilla linjoilla. Tuolloin miehellä oli kymmenkunta uhria.

[digimetsä]

[toxicavenger161]

"Ainoa hyvä fasisti.."

[punkhank]

Sinne kaatui Hesan keskuspuiston 150 vuotiaat puut.

https://yle.fi/uutiset/3-11639672?utm_s ... n=ylefiapp

Metsäkoneet saapuivat Helsingin keskuspuistoon – Pirkkolan hallihanketta vastustaneet ryntäsivät paikalle
Työmatkalla ollut sivullinen lähetti paikalta ensimmäiset kuvat kuudelta aamulla.

Pirkkola
10.11. 10:03Päivitetty 10.11. 14:49
Pirkkolan uuden hallin rakennustyöt aloitettiin 10.11.2020.
Ensimmäiset puut kaatuivat Keskuspuistossa jo varhain tiistaiaamuna.Sara Salmi / Yle
Jaa artikkeli
Keskuspuistoryhmä järkyttyi tiistai aamuna, kun metsäkoneet ilmestyivät kiistellyn Pirkkolan monitoimihallihankkeen rakennuspaikalle. Työmatkalla ollut sivullinen lähetti paikalta ensimmäiset kuvat jo kuudelta aamulla.

Aktiiveja ja kaupunkilaisia alkoi kerääntyä aamun tunteina paikalle osoittamaan mieltään.

– Saavuin paikalle joskus kahdeksan aikaan ja juoksin suoraan koneen alle ja sain sen keskeyttämään työnsä hetkeksi, sanoo Sanni Seppo ja herkistyy kyyneliin.

Paikalle saapuneet poliisit pyysivät kaupunkilaisia lopulta siirtymään pois metsäkoneiden edestä ja koneet saivat jatkaa työtään.

Pirkkolan uuden monitoimihallin rakennustyöt alkoivat.
Monitoimihalli on aikomus rakentaa jo Pirkkolassa olevan liikuntakeskuksen uimahallin viereen.Sara Salmi / Yle
Viime viikolla Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Pro Luonto -yhdistyksen valituksen, jossa vaadittiin rakentamisen keskeyttämistä luonnonsuojelulakiin vedoten. Sen perusteella Helsingin Pirkkolan monitoimihallin rakentaminen saa jatkua.

Yhdistys haki kuitenkin perjantaina valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, ja hallihanketta vastustavat ovat olleet passissa Pirkkolassa etteivät rakennustyöt voi alkaa.

– Törkeä piittaamattomuus oikeusprosessin keskeneräisyydestä loukkaa syvästi oikeuskäytäntöjä. Se osoittaa myös, että yli 14 000 asukkaan mielipiteellä ei ole merkitystä. Olemme järkyttyneitä siitä, että tällaista tapahtuu vielä 2020 Helsingissä, kommentoi tilannetta Ylelle lähettämässää viestissä Mika Välipirtti Pro Luonto ry:stä.

Myös Keskuspuistossa paikalla olleet aktiivit surivat sitä, että hallin rakennustyöt aloitettiin ennen korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Aktiivit ovat päivystäneet Pirkkolassa viime viikosta lähtien.

– Tässä nyt kaadetaan 150-vuotiaita puita ja siihen menee 150 sekuntia, kun se puu on nurin. Tätä aluetta ei ole enää paljon jäljellä, Seppo sanoo.

Hallihankkeen vastustajat eivät kuitenkaan luovuttaneet, vaan hetken tapahtumia seurailtuaan osa kiipesi aitojen yli työmaa-alueelle. Metsäkoneet pysähtyivätkin jälleen hetkellisesti.

Pirkkolan uuden monitoimihallin rakennustyöt alkoivat.
Poliisi on serannut tapahtumia Pirkkolassa aamusta asti.Sara Salmi / Yle
Halliyhtiö: aloitimme työt lainvoimaisen rakennusluvan pohjalta
Pirkkolan liikuntahalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kirsi Eräkangas pitää tapausta murheellisena tilanteena kokonaisuudessaan.

– Me olemme aloittaneet rakennustyöt lainvoimaisen rakennusluvan pohjalta, koska hallinto-oikeus kumosi käsittelyn ajaksi tehdyn toimeenpanokiellon, sanoo Eräkangas.

Pirkkolan uuden monitoimihallin rakennustyöt alkoivat.
Keskuspuiston ystävät ovat arvostelleet muun muassa sitä, ettei hallihankkeelle osoitetulla tontilla tehty perusteellista luontoarvojen kartoitustaSara Salmi / Yle
Hänen mukaan Pro Luonto -yhdistyksen valituslupahakemus ei liity varsinaisesti rakennuslupaan, vaan koskee hallinto-oikeuden päätöstä hylätä vaatimus toimeenpanokiellosta.

– Rakennusliikkeen kanssa nyt aikataulutetaan asioita seuraavaksi ja mennään eteenpäin hankkeen kanssa, kun pystytään.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Ahon mukaan kaupunki ei voi puuttua tilanteeseen, koska yrityksellä on olemassa lainvoimainen rakennuslupa ja kyse on yksityisestä työmaasta. Hänen mukaan valvontatoimivalta tällaisessa asiassa on ELY-keskuksella.

Kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) otti asiaan kantaa julkisessa FB-päivityksessä(siirryt toiseen palveluun). Hän kirjoitti, että kaupungilla ei ole enää toimivaltaa asiassa, mutta vastaavissa tilanteissa kaupunki on pyrkinyt odottamaan valituksien loppuun käsittelyä ennen rakentamisen aloittamista.

Hän myös toteaa, että aikoo tehdä töitä sen eteen, mihin kaupungilla on vielä valtaa: hallin viereiset parkkipaikat tulee rakentaa kohtaan, missä metsää ei tarvitse kaataa.

Pirkkolan uuden monitoimihallin rakennustyöt alkoivat.
Hallin rakentamista vastustavien mukaan Pirkkolan monitoimihalli on suunniteltu kohtaan, joka on Keskuspuiston kapein.Sara Salmi / Yle
Politiikan tutkija epäilee, että päivän tapahtumat voivat nousta esille kevään kuntavaaleissa
Paikalle saapui tänään myös tiiviisti Pirkkolan tilannetta seurannut poliitikantutkija Emilia Palonen. Hänen mielestään helsinkiläiset poliitikot vetäytyivät Pirkkolan tapauksessa vastuusta ja siirsivät päätäntävallan täysin oikeudelle.

– Poliitikkojen olisi pitänyt siinä vaiheessa viheltää peli poikki, kun nämä 14 000 allekirjoitusta saatiin ja todettiin, että se kaava on aika vanha. Asiasta olisi pitänyt siinä vaiheessa alkaa keskustelemaan uudestaan, sanoo Palonen.

Hän uskoo, että Pirkkolan monitoimihallin ympärille noussut kova vastustus ja tämän päivän tapahtumat voivat näkyä myös kunnallisvaaleissa.

– En yhtään ihmettelisi, jos tästä syntyisi sellaista liikehdintää, joka haastaa puolueita vaaleissa. Voi myös olla, että jotkut ehdokkaat alkavat profiloitua juuri näissä kysymyksissä.

Kynttilöitä Keskuspuistossa vastustamassa Pirkkolan uutta monitoimihallia.
Hallialuetta ympäröivän aidan viereen on tuotu kymmeniä kynttilöitä.Sara Salmi / Yle