Euroopan pakolaisongelma

[jalo villi]

Jos molemmat ääripäät eli hommahopot ja lakut pitää arkkipahana niin varmaan aika hyvin on hoitanut jutun imo

[Texas-Peten soosit]

Aevan, aevan...

[jalo villi]

Öva öva

[Saippuakauppias]

Twenty-nine migrants were injured in a fire that broke out early on Saturday at a centre in the northwestern Bosnian town of Velika Kladusa, police said. Regional police spokesman Ale Siljdedic said the injured were taken to hospitals in Velika Kladusa and neighbouring Bihac following the fire at the Miral centre, which is used as temporary accommodation for about 500 migrants.

The fire was put down during the course of the day but more than a hundred migrants were forced to stay outdoors braving rain and cold weather because the building’s upper floor was destroyed, a Reuters photographer said.

An investigation into the cause of the fire was underway, police said. Police spokesman Siljdedic told Reuters the fire was most likely caused by a heater as temperatures had fallen overnight.

The International Organisation for Migration (IOM), which manages the camp, said in a statement that eight people remained in hospital, two of them with serious but not life threatening injuries.

Videos posted on social media showed several people jumping in panic out of the centre’s windows. Local doctors said that many of the injured suffered from limb fractures and only few of them from burns. IOM said its was ready to engage additional staff to put the building back into full use.

About 25,000 people from Asia and North Africa entered Bosnia from Serbia and Montenegro last year, and about 6,000 have arrived in the impoverished Balkan country this year, according to Bosnia’s security agencies.

Only around 3,500 have been accommodated in transit centres, leaving thousands sleeping rough.

Most of the migrants are concentrated in Bihac and Velika Kladusa, where authorities say resources are overstretched. They have requested that the three transit centres there, including Miral, be closed and residents moved elsewhere.

Ethnically-divided Bosnia has not formed a government seven months after a general election. State institutions in charge of migration and asylum issues are operating in a caretaking capacity.

https://af.reuters.com/article/worldNews/idAFKCN1T239I

[overgrown reptilian]

https://www.apu.fi/artikkelit/tarja-hal ... potkimalla

Tarja Halonen: Paperittomat ja maahanmuuttajat eivät katoa potkimalla

Paperittomien määrä Suomessa on kasvussa. Tarkkoja lukuja on vaikea saada, mutta Diakonissalaitoksen, THL:n ja poliisin arvion mukaan heitä on maassa 3000–10 000. Läheskään kaikki eivät ole kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, vaan kiristynyt politiikka on tehnyt paperittomaksi myös vuosia Suomessa laillisesti asuneita ihmisiä. Joukossa on kymmeniä lapsiperheitä. – Nämä ihmiset ja ongelmat eivät katoa potkimalla, kommentoi presidentti Tarja Halonen.
TEKSTI Susanna LuikkuKUVAT All Over Press
Paperittomaksi kutsutaan ihmistä, joka on maassa ilman voimassa olevaa oleskelu- tai työlupaa. Suomessa paperittomat mielletään käytännössä aina turvapaikanhakijoiksi, jotka ovat jääneet maahan kielteisen päätöksen jälkeen, mutta paperittomia auttavan Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtajan Marja Pentikäisen mukaan käsitys on pahasti vanhentunut.

– Arvioiden mukaan paperittomina elää Suomessa nyt 3000–10 000 ihmistä. Heidän määränsä kasvoi vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen, mutta kun humanitaarisin perustein myönnetyt oleskeluluvat lakkautettiin vuonna 2016, paperittomaksi joutui vuosia Suomessa asuneita ja tänne kotoutuneita ihmisiä. Heidän joukossaan on perheitä, joiden lapset ovat syntyneet tai kasvaneet täällä. Lapsiperheiden osuus paperittomista on kasvanut. Puhutaan kymmenistä tai jopa sadoista perheistä, Pentikäinen sanoo.

Diakonissalaitoksen tiloissa Helsingin Alppilassa avattiin Barbara Savolaisen paperittomista kertova taidenäyttely TALK II, jonka avaajana toimi presidentti Tarja Halonen.

Pitkään pakolais- ja ihmisoikeustyössä vaikuttanut ex-juristi ei säästele sanojaan, kun hän kommentoi Suomen suhtautumista turvapaikkakriisiin ja sen jälkimaininkeihin.

– Se, että suljetaan silmät ja ovet ja toivotaan ongelmien poistuvan, on inhimillinen primitiivireaktio – mutta ratkaisuja niin ei saada aikaiseksi. Nämä ihmiset eivät katoa Suomesta siksi, että heitä eivät saisi olla täällä, eikä ihmisten hätä poistu heitä potkimalla, Halonen painottaa.

– Olen joskus sanonut – ihan virassa ollessanikin – että vaikka säätäisimme millaisia lakia ja olisimme kuinka tylyjä, emme pysty kilpailemaan sen kovuuden kanssa, jota ihmiset ovat paenneet. Joillekin palaaminen tarkoittaa konkreettista hengenvaaraa, mistä Suomea on huomautettukin, presidentti Halonen sanoo viitaten kansainvälistä arvostelua herättäneisiin pakkopalautuksiin ja kahteen niistä seuranneeseen kuolemantapaukseen.

”Olisi parempi etsiä ratkaisuja”
Vasta-argumentit ovat tuttuja: lakeja ja rajoja pitää kunnioittaa, kielteisen päätöksen saaneet eivät kuulu maahan eikä ihmiskauppaa ja siihen liittyvää rikollisuutta tule tukea.

Diakonissalaitoksen säätiön yksikönjohtaja Mika Paasolainen korostaa, ettei kukaan ole kiistämässä esimerkiksi maahanmuuttoviraston päätöksiä tai kannattamassa ”rajatonta maahanmuuttoa”.

– Kyse on käytännön ratkaisuista: siitä, mitä täällä olevien paperittomien kanssa tehdään. Ihmisiä, jotka eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen ja joiden lähtömaan kanssa ei ole palautussopimusta, ei voi poistaa maasta väkisin. Ja mitä ihmiskauppaan ja rikollisuuteen tulee, teemme poliisin kanssa yhteistyötä juuri siksi, että paperittomana eläminen altistaa ihmiset monenlaiselle hyväksikäytölle ja huonoille ratkaisuille.

Paasolaisen mukaan poliisi ei ole kiinnostunut yksittäisistä paperittomista, mikäli mukana ei ole rikosepäilyä. Sen sijaan poliisi on mukana ohjausryhmässä, jossa pyritään ehkäisemään radikalisoitumista ja rikollisuutta sekä selvittämään, miten oleskelu- ja työlupaprosesseja voisi ratkoa paremmin tapauskohtaisesti.

Alaikäisenä saapuneet iso riskiryhmä
Yhden ison riskiryhmän muodostavat alaikäisinä, 12–16-vuotiaina Afganistanista ja Irakista yksin tulleet alaikäiset, enimmäkseen pojat. Moni heistä sai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella, mutta täysi-ikäisyyden koettaessa lupaa ei enää uusittu.

Paperittomuus ruokkii ”varjoyhteiskuntaa”, jossa on pimeät markkinat niin työlle, asunnoille kuin ihmisille. Patjapaikasta kaksion nurkassa saattaa joutua maksamaan satoja euroja kuussa ja ihmisillä teetetään ympäripyöreitä päiviä esimerkiksi ravintoloissa tai rakennuksilla ilman vapaa-aikaa, vakuutuksia, kunnon opastusta ja muuta kuin nimellistä palkkaa. Etenkin kadulla elävät juurettomat nuoret ovat otollista riistaa rikollisjengeille ja hyväksikäyttäjille.

Ruotsissa arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia paperittomia, ja varjoyhteiskuntailmiö on ollut jo vuosia etenkin Tukholman poliisin ja sosiaaliviranomaisten huolena.

Yhden paperittoman tarina
Diakonissalaitos pyörittää Itä-Helsingissä paperittomien päiväkeskusta, jolle kävijät ovat antaneet nimen Toivo. Keskuksessa voi pestä pyykkiä, peseytyä, laittaa ruokaa, säilyttää tavaroita ja saada keskusteluapua. Kävijöitä on päivässä kolmisenkymmentä, ja kahdeksan kymmenestä on miehiä.

Yksi heistä on kolme–nelikymppinen irakilainen Muhand, joka kertoo tarinansa tulkin välityksellä. Hän on juuri sellainen paperiton, jollaiseksi useimmat suomalaiset joukon mieltävät: tullut Suomeen Turkin ja Kreikan kautta Euroopan läpi vuonna 2015.

– Serbia, Unkari, Itävalta, Saksa, Ruotsi ja Suomi, hän luettelee pitkän reittinsä.

Omien sanojensa mukaan Muhand lähti Irakista, koska shiiamilitia eli paikallinen poliisi vainosi häntä poliittista ja taloudellisista syistä. Hän kertoi uhkailuista, väkivallasta ja omaisuuden takavarikoinnista maahanmuuttovirastolle, mutta ei saanut turvapaikkaa – ei ensimmäisellä kerralla eikä valituskierroksilla.

Nyt hän on paperiton, mutta koska Suomella ja Irakilla ei ole palautussopimusta, häntä ei voi poistaa maasta väkisin.

– Ai miksen mene takaisin, vaikkei minulla ole täällä mitään? Veljeni lähti vapaaehtoisesti, ja hänet tapettiin alle puolen vuoden kuluttua paluusta. Irakissa on erilaisia alueita, mutta minä en ole koskaan siellä turvassa. Haluaisin vain elää Suomessa rauhassa, tehdä töitä ja rakentaa tulevaisuutta, Muhand sanoo.

Tarinaa ei voi tarkistaa mistään, eikä Migri pitänyt turvapaikan myöntöä aiheellisena. Muhand ei silti katoa Toivosta, Helsingistä ja Suomesta siksi, ettei hänellä ole lupaa olla täällä.

”Humanitaarinen lupa palautettava ja työllistymistä helpotettava”
Mitä sitten pitäisi tehdä? Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen toistaa, että olisi parempi etsiä ratkaisuja kuin jatkaa kieltolinjalla – ja ymmärtää, etteivät kaikki paperittomat ole vuoden 2015 tulijoita, jotka ovat jääneet Suomeen kielteisen turvapaikkapäätöksen ja valitusrumban jälkeen.

– Kiristynyt ja joustamaton maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa paitsi inhimillistä hätää ja epätoivoa myös työperäistä ja muuta hyväksikäyttöä. Esitämme ratkaisuksi sitä, että humanitaarinen oleskelulupa – joka ei suinkaan ole mikään automaatio, vaan senkin haku on pitkä ja tarkka prosessi – palautetaan ja maassa olevien ihmisten työlupakäytäntöjä helpotetaan. Väitän, että 99 prosenttia paperittomista haluaa tehdä töitä, elättää itsensä ja perheensä, sanoo 1980-luvulta lähtien pakolaisten ja maahanmuuttajien kanssa työskennellyt Pentikäinen.

Helsingin Diakonissalaitos on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon säätiö, joka on perustettu hädänalaisten auttamiseksi vuonna 1867. Diakonissalaitos tekee töitä myös nuorten, perheiden, lasten, Itä-Euroopan romanien ja ikäihmisten parissa.

[overgrown reptilian]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/miel ... a620c536ea

Mielipide: Paperittomille nopeasti työlupaperusteiset oleskeluluvat

Suomi voi vielä hoitaa paperittomien tilanteen hallitusti. Ei ole kenenkään etu, että ihmiset katoavat maan alle, kirjoittaa Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen.

Lukijalta. Turvapaikanhakijalle paperittomaksi jääminen on huonoista ratkaisuista vähiten huono. Monissa Euroopan maissa paperittomia henkilöitä on jo kymmeniä tuhansia. Ruotsissa heitä on jo yli 50 000 ja meillä alle 10 000.

Suomella on nyt valinnan paikka. Vielä voimme hoitaa tilanteen hallitusti ja välttää uuden marginaalissa elävän ihmisryhmän synnyttämistä yhteiskuntaamme.

Ei ole kenenkään etu, että ihmiset katoavat maan alle.

Ratkaisuna esitän, että Suomessa hoidetaan nopeasti paperittomille työlupaperusteiset oleskeluluvat. Näin pystymme vähentämään yhteiskunnassa monia muita kustannuksia ja ennen kaikkea ihmisten turhautumista, epätoivoa ja toimettomuutta. Paperittomille avautuu mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja he voivat ottaa vastuun omasta elämästään ja toimeentulostaan.

Tärkeänä perusteluna työlupiin on myös se, että Suomessa on monilla aloilla kasvava työvoimapula. Paperittomat voivat olla tässä tilanteessa Suomelle suorastaan käänteen tekevä voimavara.

Paperittomat haluavat tehdä töitä ja heillä on monen alan osaamista. Suomalainen kulttuuri ja kieli ovat jo osittain hallussa. Myös työnantajat ovat valmiita vahvistamaan ammatillista osaamistaan esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella. Monet työvoimapulasta kärsivät kunnat saisivat tarvitsemaansa työvoimaa. Paperittomia asuu Suomessa lukuisilla paikkakunnilla.

Ei ole ­kenenkään etu, että ihmiset katoavat maan alle.”

Tällä hetkellä Suomessa turvapaikanhakijoilla on työoikeus turvapaikanhakuprosessin aikana. Työnteko-oikeus jatkuu siihen saakka, kunnes turvapaikanhakija on saanut lainvoimaisen päätöksen. Jos Maahanmuuttovirasto tekee kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen, on hakijalla oikeus tehdä työtä mahdollisen valituksen käsittelyn ajan.

Turvapaikanhakijan palkkaavan työnantajan tulee siis aika ajoin tarkistaa, onko turvapaikanhakijalla työnteko-oikeus. Työoikeuden päättyminen voi tulla yllätyksenä ja usein työnantaja tarvitsee työntekijää heti. Työntekoa saatetaan jatkaa työoikeuden puuttumisesta huolimatta. Tällöin työsuhteessa siirrytään harmaalle vyöhykkeelle.

Tämä aiheuttaa monia väärinkäytöksiä ja vaikeuksia niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Kielteisen päätöksen saanut henkilö voi hakea työperäistä oleskelulupaa, mutta prosessi on valitettavan hidas.

Turvapaikanhakijan näkökulmasta päätösten saaminen kestää kauan. Valitusten myötä prosessit pidentyvät ja epätoivo lisääntyy. Epävarmuutta ja odotusta on kestänyt monille jo kolmatta vuotta. Samaan aikaan maahanmuuttopolitiikkamme on kiristynyt Euroopan tiukimmaksi.

Linjamuutos työlupien osalta on tehtävä nopeasti. Muutoksen jälkeen Suomi olisi paperittomuuden ehkäisyssä Euroopan mallimaa.

Suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ei kuulu se, että ajamme ihmiset marginaaliin vailla toivoa. Suomella tulee olla rohkeutta tehdä sekä ihmisarvoa että taloudellista hyvinvointia tukevia päätöksiä. Nämä kaksi asiaa eivät ole ristiriidassa.

Marja Pentikäinen

toimialajohtaja, Helsingin Diakonissalaitos

[Saippuakauppias]

Suomi valmistautuu vastaanottamaan enintään kahdeksan Välimereltä pelastettavaa turvapaikanhakijaa. Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti asiasta tänään. Pyynnön turvapaikanhakijoiden siirtämiseen esitti Euroopan unionin komissio.

Siirtolaiset on pelastettu avustuslaivaan, joka on Italialle kuuluvan Lampedusan saaren satamassa. Aluksessa on jumissa noin 40 siirtolaista, sillä Italia ei ole sallinut heidän nousuaan maihin.

Siirroilla haetaan ratkaisua pattitilanteeseen. Turvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään Suomessa yksilöllisesti.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suo ... #gs.m0rojq

[pigra senlaborulo]

Unkarin on ”käytettävä voimaa” maan etelärajalla, mikäli Turkki toteuttaa uhkauksensa päästää pakolaisia Eurooppaan, Unkarin pääministeri Viktor Orbán sanoi torstaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

”Jos Turkki vapauttaa satojatuhansia pakolaisia, meidän on käytettävä voimaa Serbian ja Unkarin välisellä rajalla. En toivo kenenkään kannalta, että meidän on turvauduttava tähän”, Orbán sanoi.

Turkki on uhannut avata maassaan asuville noin 3,6 miljoonalle syyrialaiselle pakolaiselle portit Eurooppaan, jos Euroopan unioni määrittelee Turkin viime viikolla aloittaman sotilasoperaation Syyrian kurdijoukkoja vastaan hyökkäykseksi Syyriaan.

Turkilla ja Euroopalla on sopimus siitä, että Turkki ei päästä pakolaisia Eurooppaan.

Turkki on uhannut rikkoa sopimuksen, ellei EU auta perustamaan Syyriaan ”turvavyöhykettä”, jonne Turkki siirtäisi ainakin miljoona maahan saapunutta pakolaista, jotka ovat vuodesta 2011 alkaen paenneet Syyrian sotaa.


Turkissa on maailmanlaajuisesti eniten pakolaisia, sillä yli kolmen miljoonan syyrialaisen lisäksi maassa on yli 365 000 pakolaista muista kansallisuuksista, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö (UNHCR) kertoo.

Orbán sanoi unkarilaiskanava Hír TV:n haastattelussa, että ”seuraavat viikot tulevat osoittamaan”, mitä Turkki tekee pakolaistensa kanssa. Orbánin mukaan Turkilla on kaksi vaihtoehtoa: viedä pakolaiset takaisin Syyriaan tai päästää heidät Eurooppaan.

”Jos Turkki valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon, nämä ihmiset saapuvat valtavina massoina Unkarin etelärajalle”, pääministeri Orbán totesi.

Hänen mukaansa EU:n pitäisi Turkin kritisoimisen ohessa tarjota sille rahallista apua Syyrian kaupunkien uudelleenrakentamiseen.

Oikeistokonservatiiviseen Fidesz-puolueeseen kuuluva Orbán tunnetaan autoritaarisena ja maahanmuuttovastaisena johtajana.

Vuonna 2015 Unkari rakensi Serbian-vastaiselle rajalle 175 kilometriä pitkän aidan, jonka tarkoitus oli estää laittomien siirtolaisten pääsy maahan. Samana vuonna noin 400 000 siirtolaista ylitti Unkarin rajan matkalla Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan.

Maaliskuussa 2017 Unkari päätti sulkea kaikki turvapaikanhakijat kahdelle aidatulle parakkileirille, jotka on perustettu Serbian rajan tuntumaan. Turvapaikanhakijoiden on pysyttävä keskuksissa koko hakemusprosessin ajan. Keskusten oloja on kuvattu epäinhimillisiksi.

Ihmisoikeusjärjestöt raportoivat vuonna 2018, että Unkarin viranomaiset ovat kieltäytyneet tarjoamasta ruokaa joillekin keskusten turvapaikanhakijoille.

Esimerkiksi Human Rights Watch -järjestö sanoi Unkarin käyttävän näännytystä keinona käännyttää turvapaikanhakijoita takaisin Serbiaan.

Orbánin hallituksella on läheiset välit Turkkiin. Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin on määrä vierailla Unkarin pääkaupungissa Budapestissa ensi kuussa.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006276162.html

[overgrown reptilian]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006332182.html

Turvapaikanhakijat perustavat mielenosoitusleirin Helsinkiin, mallia vuoden 2017 tapahtumista
Mielenosoittajat suunnittelevat useita päiviä kestävää mielenosoitusta.

TURVAPAIKANHAKIJAT aikovat torstaina aloittaa mielenosoituksen maahanmuuttoviraston edustalla Pasilassa. Mielenosoitusleiri on määrä pystyttää kolmelta iltapäivällä ja sen olisi tarkoitus olla paikallaan useita päiviä.

Mielenosoittajat vaativat maahanmuuttovirastoa tunnustamaan, että Irak ei ole turvallinen maa. Heidän mukaansa Irakin turvallisuustilanne on entisestään huonontunut. Suomi sai marraskuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tuomion ihmisoikeusrikkomuksesta tapauksessa, jossa ihminen oli palautettu Irakiin ja tapettu siellä kolme viikkoa palautuksen jälkeen.

Leirin pystyttämisellä vaaditaan myös nopeampaa käsittelyprosessia turvapaikkapäätöksille sekä työluville, virheellisten päätösten oikaisemista ja parempia asuinoloja vastaanottokeskuksiin.

VUONNA 2017 turvapaikanhakijat osoittivat Helsingin keskustassa useita kuukausia mieltään.

[Doctor Muñiz]

On tässä vähän olennaisempiakin juttuja tapahtunut:

Lähes 60 siirtolaista hukkui onnettomuudessa Mauritanian rannikolla

Taudit leviävät, telttoja lämmitetään nuotioilla ja kohta ihmiset jäätyvät hengiltä – Bosnian leirin olosuhteet ovat karmivat, kertoo suomalainen avustustyöntekijä

[38911 BASIC BYTES FREE]

Tämmönen.

Oon muuten itse aika paljon samaa mieltä, ja ainakin silleen baarikeskustelujen tasolla yrittäny esittää vähän vastaavaa mallia. Jos toi hinnoittelu hoidettaisiin oikein niin sillä saatais ihmissalakuljetus käytännössä kokonaan loppumaan.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006359954.html

Suomalainen taloustieteen professori keksi keinon ehkäistä hukkumiskuolemia Välimerellä ja nyt hän kertoo, miten se tapahtuisi
Panu Poutvaara ehdottaa, että matalasti koulutetuille siirtolaisille myytäisiin tilapäisiä työlupia Eurooppaan.

Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 2.1. 2:00 , Päivitetty: 2.1. 9:01


BERLIINI

EUROOPAN unionilla on vakava ongelma etelärajallaan. Välimereen hukkuu edelleen tuhansittain ihmisiä, jotka pyrkivät Eurooppaan turvapaikan tai paremman elämän toivossa.

Tilanteeseen olisi kuitenkin tarjolla myös ratkaisuja, jos Eurooppa sellaisia haluaa etsiä. Yhden tällaisen ratkaisun on kehittänyt Saksassa vaikuttava suomalainen taloustieteilijä Panu Poutvaara.

Poutvaaran mukaan Euroopan maiden pitää ottaa käyttöön tilapäiset maksulliset työluvat, jos ne haluavat estää siirtolaisten hukkumisen Välimereen.


Panu Poutvaara (KUVA: ROMY VINOGRADOVA)

AFRIKASTA ja Aasiasta tulevalle matalasti koulutetulle työvoimalle ei ole tällä hetkellä mitään laillista tietä töihin Eurooppaan. Tämä on johtanut siihen, että monet pyrkivät henkensä kaupalla salakuljettajien merikelvottomilla veneillä Välimeren yli Eurooppaan. Vuonna 2019 marraskuun 20. päivään mennessä Välimereen oli hukkunut 1 091 Eurooppaan yrittänyttä ihmistä.

Tilapäinen työlupa avaisi laillisen tien.

Poutvaaran esittämä malli on varsin yksinkertainen. Tulija maksaisi työluvasta, eikä työlupaan kuuluisi oikeutta sosiaaliturvaan. Sen sijaan ehtoihin kuuluisi velvollisuus tehdä talletus, jonka saisi takaisin, kun palaa kotimaahansa työluvan umpeutuessa. Työluvan ostajan olisi hankittava myös sairausvakuutus.

Poutvaara tietää, että hänen mallinsa voi kuulostaa karulta. Kaikkein köyhimmistä Afrikan ja Aasian maista kaikkein pienipalkkaisimpiin ja vähiten koulutusta vaativiin töihin Eurooppaan tulevilta vaadittaisiin maksua siitä, että he pääsisivät töihin.

Mutta niin heiltä vaaditaan nytkin, Poutvaara sanoo. Osa maksaa hengellään.

”Eurooppaan siirtolaisiksi yrittävät maksavat salakuljettajille, ja raha päätyy rikollisille.”


Espanjalaiset pelastustyöntekijät toivat Välimereltä pelastettuja siirtolaisia Arguineguinin satamaan Gran Canarialla joulun alla. (KUVA: BORJA SUAREZ / REUTERS)

POUTVAARA lähti kehittämään malliaan tavoitteenaan estää se, että Eurooppaan yrittäviä hukkuu Välimereen.

Mutta on toinenkin ongelma, jonka tilapäinen työlupa matalasti koulutetuille ratkaisisi. Välimeren yli hengissä selvinneet tekevät usein töitä harmaassa taloudessa vailla lakien suojaa. Tähän EU-maiden olisi aktiivisesti puututtava.

Asetelmaan kuuluu keskeisesti myös se, että EU-maat tarvitsevat EU:n ulkopuolelta paitsi koulutettua työvoimaa, myös matalapalkkatöihin tulevia. Heille ei vain ole mitään laillista tietä töihin Eurooppaan.

”Nykytilanteeseen verrattuna maksullinen tilapäinen työlupa olisi selkeä parannus. Eurooppaan olisi mahdollisuus tulla turvallisesti ja laillisesti, ja työluvan saaneilla on oikeusturva, jos työnantaja rikkoo oikeuksia”, Poutvaara sanoo.

Tilapäinen ja maksullinen työlupa ei korvaisi tai poistaisi EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille tarkoitettuja Blue card -työlupia, jotka koskevat vain erityisen koulutettua väkeä.

”Tarkoituksena ei ole myöskään korvata normaaleja kansallisia työlupajärjestelyjä, joilla esimerkiksi terveydenhoitohenkilökuntaa rekrytoidaan jo paljon Eurooppaan Aasiasta ja Afrikasta.”


Italian rannikkovartioston jäsenet kantoivat hukkuneen siirtolaisen ruumista Lampedusan saarella marraskuun lopussa 2019. (KUVA: MAURO BUCCARELLO / REUTERS)

POUTVAARA, 46, asuu ja työskentelee Saksassa. Hän on paitsi Münchenin yliopiston taloustieteen professori myös Saksan arvostetuimman talousinstituutin Ifon maahanmuuttotutkimuksen keskuksen johtaja. Tämän lisäksi Poutvaara kuuluu Saksan hallitukselle maahanmuutto- ja integraatiopolitiikassa neuvoja antavaan asiantuntijaneuvostoon.

Omissa tutkimuksissaan Poutvaaralla on pääsy poikkeuksellisen laajoihin turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten haastatteluaineistoihin. Hän on muun muassa analysoinut ja mallintanut vuosina 2015–2016 Eurooppaan tulleiden pakolaisten ja siirtolaisten tekemiä valintoja eli sitä, millä perusteella minkäkinlaiset tulijat päätyivät lähtemään Eurooppaan ja miten he hakeutuivat mihinkin Euroopan maahan.

Poutvaara lähestyy maahanmuuttoa taloustutkijan näkökulmasta – mutta poliittiset realiteetit erittäin hyvin tunnistaen.

”Maahanmuuttokeskustelu on hyvin polarisoitunutta. Se, mikä olisi kokonaistaloudellisesti järkevintä, on usein poliittisesti mahdotonta.”

Tutkijoiden tehtävänä on silti tarjota ratkaisuja ongelmiin, Poutvaara ajattelee. Hänestä kaikkein suurin ongelma ovat Välimereen hukkuvat siirtolaiset.

KUN pohtii kysymystä siitä, onko oikeudenmukaista, että matalasti koulutetut maksavat työluvista, törmää nopeasti poliittisiin realiteetteihin. Muu ei olisi nyt poliittisesti mahdollista, Poutvaara sanoo.

Enemmistö eurooppalaisista veronmaksajista – äänestäjistä – ei halua matalapalkka-alojen taloudellista maahanmuuttoa, jos he joutuvat maksamaan siitä.

Veronmaksajien näkökulmasta on rationaalista rajoittaa heikosti koulutettujen maahanmuuttoa. ”Siitä vain seuraa, että heikosti koulutetuille ei ole olemassa laillista väylää tulla taloudellisena maahanmuuttajana Eurooppaan.”

Puhtaan taloudellisesti Euroopan maiden näkökulmasta päätös antaa heikosti koulutetuille ihmisille lupa muuttaa Eurooppaan pysyvästi, ei ole houkutteleva. Syynä on se, että matalasti koulutetut tai koulutusta vailla olevat todennäköisesti jossain vaiheessa joutuisivat turvautumaan sosiaaliturvaan.

Siksi Poutvaaran mallissa työlupa on maksullinen, tilapäinen ja sellainen, ettei se tuo sosiaaliturvaa ja eläketurvaa. ”Työntekijän pitäisi hankkia sairausvakuutus. Ja jos työt ja säästöt loppuvat, olisi palattava lähtömaahan.”


Siirtolaisten kaatuneen ja rikkoutuneen veneen jäänteitä Lampedusan saaarella marraskuun lopussa. (KUVA: MAURO BUCCARELLO / REUTERS)

OLEELLISTA Poutvaaran mielestä on se, että tilapäinen työlupajärjestelmä voisi koskea vain turvallisiksi määritellyistä lähtömaista tulevia ihmisiä. Järjestelmästä voitaisiin sopia vain sellaisten maiden kanssa, jotka ottavat vastaan omia kansalaisiaan, kun nämä palaavat tai palautetaan Euroopasta.

”Tilapäisen työlupa ei estäisi mahdollisuutta hakea oleskelulupaa myös muilla perusteilla, vaikka opiskelun vuoksi. Mutta nyt ei rakenneta väylää pysyvälle maahanmuutolle.”

Poutvaara ei ratko nyt pakolaiskriisiä, vaan matalapalkka-alojen työvoimantarvetta EU:n ulkopuolelta. Silti tilapäiset työluvat vaikuttaisivat myös pakolaiskriisien torjuntaan.

Laillisen reitin tarjoaminen työperäiselle maahanmuutolle vähentäisi turvapaikkahakemusjärjestelmään nyt kohdistuvaa painetta. Työlupajärjestelmä auttaisi myös EU:ta neuvottelemaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista näiden lähtömaihin. EU-maat voivat tarjota mahdollisuutta lailliseen maahanmuuttoon, jos lähtömaat ottavat vastaan karkotettavia kansalaisiaan.

KUN taloustieteilijä puhuu, ideaalitilanne on selkeä. ”Henkilöt tulisivat Eurooppaan laillisesti, tekisivät töitä laillisesti ja palaisivat takaisin kotimaihinsa työluvan umpeutuessa.”

Eurooppalaisessa maahanmuuttopolitiikassa tilanne ei kuitenkaan ole yhtä selkeä. Euroopan kansalliskonservatiiviset ja oikeistonationalistiset puolueet rakentavat maahanmuutosta kaikkineen uhkakuvaa kansallisvaltioille ja koko Euroopalle, eikä näiden puolueiden intresseissä ole varsinaisesti tarjota ratkaisuja nykytilanteeseen.

”Sekä Puolassa että Unkarissa populistihallitukset ovat käyttäneet maahanmuuttopolitiikkaa hyvin voimakkaasti vaaliaseena ja jopa väittäneet, että kyseessä on suuri salajuoni, jolla yritetään saada miljoonia muslimeita maahan.”

Tästä poliittisesta ilmapiiristä huolimatta Poutvaara on varovaisen toiveikas sen suhteen, että poliitikot tavalla tai toisella tarttuisivat hänen joulukuussa julkaisemaansa ehdotukseen.

”Järkevästi hallittu, taloudellisesti suunniteltu maahanmuutto auttaa ylläpitämään korkeaa elintasoa Euroopassa pitkällä aikavälillä.”

Monissa maissa halvan ja kouluttamattomankin työvoiman tarve on todellinen. Esimerkiksi Espanja ja Italia tarvitsevat maatalouteensa muutaman kuukauden sesongeiksi valtavasti työvoimaa. Viljelyksillä satoa korjaa nyt paperittomia työntekijöitä.

EUROOPPAAN kohdistuvan maahanmuuton sääntely kestävällä tavalla on yksi koko EU:n keskeisimmistä kysymyksistä. Poutvaaran mielestä ratkaisujen täytyy olla uskottavia myös siirtolaisten lähtömaiden näkökulmasta, jotta ne sitoutuvat yhteistyöhön EU-maiden kanssa.

”Jos työlupa on tilapäinen, henkilöt palaavat lähtömaihinsa. Mukanaan he tuovat säästöt Euroopasta. Tällä pääomalla voisi perustaa yrityksen tai maatilan tai ostaa asunnon ja maksaa lasten koulutuksen. Palaajilla voi olla suhteita Eurooppaan, mikä avaa mahdollisuudet vientiyrityksille.”

Työluvan hinta ja pituus ovat asioita, joista kukin mukaan lähtevä EU-maa päättäisi itse, mutta on Poutvaara niitäkin pohtinut.

”Jos miettii vaikka Saksaa tai Suomea, niin todennäköisesti työlupa voisi olla vaikka viisivuotinen. Silloin hinta voisi olla vaikka 5 000 euroa.”

Sesonkityöläisten tilanne olisi toinen. ”Vaikka Italian ja Espanjan tomaattiviljelmillä voisi ajatella, että työlupa itsessään maksaisi varsin vähän, vaikka sata euroa, sen verran kuin sen hallinnoiminen maksaa, mutta kuitenkin niin, että luvassa olisi pakollinen vakuustalletus.”

Mikään ei estäisi vaikkapa mallia, jossa maa laittaisi tarjolle tietyn määrän työlupia ja pyytäisi luvasta kiinnostuneilta tarjouksia huutokauppamekanismilla. Rajattu määrä työlupia jaettaisiin niille, jotka ovat valmiita niistä maksamaan.

Työlupa olisi viisumi Schengen-alueelle mutta oikeuttaisi työntekoon vain luvan myöntäneessä maassa tai maaryhmässä. Myös työnantaja voisi ostaa työlupia tarvitsemalleen työvoimalle.

”Jokainen EU:n jäsenmaa voisi itse päättää, haluaako antaa tällaisia työlupia. Mutta jäsenmailla olisi mahdollisuus myös halutessaan tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi Benelux-maat hyötyisivät yhteisestä työluvasta kaikkiin maihin.”
Kuka?
Panu Poutvaara

46-vuotias suomalainen Saksassa Münchenissä asuva ja työskentelevä taloustieteilijä.

Münchenin yliopiston taloustieteen professori ja taloustutkimusinstituutti Ifon maahanmuuttotutkimuksen keskuksen johtaja.

Kuuluu Saksan hallitusta neuvovaan riippumattomaan maahanmuutto- ja integraatiokysymysten asiantuntijaneuvostoon.

[De Gröna]

Vihreiden Hautala esitti jo tyyliin 10-vuotta sitten että Afrikkaan voisi luoda rekrytointipisteitä.

[Rasmus-mafioso]

Oon edelleen sitä mieltä että laitetaan kategoria, jossa on myös oikeus sosiaaliturvaan mutta ehtona on kielitaito ja yhteiskuntatuntemus, ja sit voi tulla hakemaan töitä ja opiskelupaikkaa ja sitten kun luvan jatkoa tarkastetaan ja jos ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa etsitty niin sommoro.

[Jesse Python]

No tavallaan tossa on joku pointti, mutta:
-eihän niillä pakolaisilla ole varaa mitään työlupia ostaa
-tilapäinen työlupa on niille yks tyhjän kanssa, jos ne kerran haluaa jättää kaiken paskan taakseen ja aloittaa onnen kultamaassa uuden elämän
-toi ei millään tavalla poista sitä etteikö laittomia siirtolaisia yrittäisi laivalla Euroopan puolelle.

[38911 BASIC BYTES FREE]

No tavallaan tossa on joku pointti, mutta:
-eihän niillä pakolaisilla ole varaa mitään työlupia ostaa
-tilapäinen työlupa on niille yks tyhjän kanssa, jos ne kerran haluaa jättää kaiken paskan taakseen ja aloittaa onnen kultamaassa uuden elämän
-toi ei millään tavalla poista sitä etteikö laittomia siirtolaisia yrittäisi laivalla Euroopan puolelle.

Kyllä niillä on niihin työlupiin varaa, jos niillä on varaa siihen salakuljetusmaksuun (joka vissiin on jotain 2000 eurosta ylöspäin per henkilö). Täähän tässä on, että tarttis onnistua jotenkin kilpailemaan hinnalla ihmissalakuljettajien kanssa.