Enemmistö kannattaa maksutonta joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulle – miksi päättäjät tyrmäävät Tallinnassa hyvin toimivan mallin?
Maksuttomuus johtaisi todennäköisesti kunnallisverojen korotukseen.
Enemmistö pääkaupunkiseudun asukkaista haluaa Helsingin seudulle maksuttoman joukkoliikenteen.
HS:n tuoreen mielipidemittauksen mukaan 59 prosenttia Helsingin, Espoon ja Vantaan asukkaista kannattaa maksutonta joukkoliikennettä Helsingin seudun asukkaille.
Täysin ilmaista joukkoliikenne ei asukkaille jatkossakaan olisi, sillä he maksaisivat joukkoliikenteestä veroina.
Helsingin seudun joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavan HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi ei usko, että alueen joukkoliikenne voisi muuttua asukkaille maksuttomaksi.
”Ei tämä täällä ole mahdollista, ainakaan hyvin pitkään aikaan. Nykyinen suhde, jossa käyttäjät maksavat puolet ja kunnat puolet, on aika hyvä”, Rihtniemi sanoo.
”Pystymme nykytasolla tarjoamaan hyvän palvelutason ja panostamaan joukkoliikenteen kehittämiseen.”
Asukkaille maksuton joukkoliikenne on ollut Tallinnassa käytössä vuodesta 2013. Malli on osoittautunut menestykseksi.
Esimerkiksi tiedekustantamo Springerin viime huhtikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan joukkoliikenteen maksuttomuus on tuonut Tallinnaan 25 000–30 000 uutta asukasta.
”Paikallisten viranomaisten arvion mukaan jokainen rekisteröity asukas tuo noin tuhannen euron vuosittaiset kunnallisverotulot”, tutkimuksessa kirjoitetaan. Tutkimuksen tekijät toimivat Delftin teknillisessä yliopistossa Hollannissa, Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Tukholmassa ja konsulttiyritys Rambollissa.
Tallinna keräsi ennen uudistusta lipputuloina vuosittain noin 12 miljoonaa euroa. Kaupunki on siis jäänyt uudistuksen jälkeen 13–18 miljoonaa euroa voitolle.
”Tallinna pyrki saamaan Tallinnassa asuvat ihmiset, joiden kirjat ovat muualla, siirtämään myös kirjansa Tallinnaan. Meillä tällainen veroporkkana ei toimisi, sillä asiakkaistamme lähes kaikilla on myös kirjat täällä”, HSL:n Rihtniemi sanoo.
”Helsingin ja Tallinnan tilannetta ei voi myöskään siksi verrata toisiinsa, että heidän liikenteensä on ihan eri mittakaavassa kuin meillä. Heillä oli myös valtavasti alennuksia käytössä ennen tätä uudistusta.”
HSL keräsi vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan lipputuloina yhteensä vajaat 310 miljoonaa euroa. Pelkästään Helsingin osuus tästä oli yli 180 miljoonaa euroa eli yli kymmenen kertaa niin paljon kuin Tallinnassa ennen vuoden 2012 uudistusta.
Helsinki on selvästi suurin HSL:n toiminnan rahoittaja. HSL tarvitsi vuonna 2015 lippumaksujen ja muiden tulojen huomioimisen jälkeen toimintaansa jäsenkunniltaan rahoitusta vajaat 280 miljoonaa euroa. Helsinki maksoi summasta noin 175 miljoonaa eli yli 60 prosenttia.
Joukkoliikenteen muuttaminen maksuttomaksi asukkaille tarkoittaisi esimerkiksi Helsingin tapauksessa sitä, että kaupunki joutuisi korottamaan kunnallisveroaan vähintään prosenttiyksikön. Helsingin kuntavero on nykyisin 18,5 prosenttia. Yksi prosenttiyksikkö tuottaa noin 135 miljoonaa euroa.
”Itse en lähtisi täysin ilmaiseen joukkoliikenteeseen. Nykyinen käytäntö, jossa puolet kustannuksista on veronmaksajien rahoittamaa julkista tukea ja puolet tulee lipun hinnasta, on mielestäni hyvä”, sanoo Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok).
”Täysi ilmaisuus missään palveluissa ei puolusta mielestäni paikkaansa. Yleensä on hyvä, että palveluiden käyttäjä osallistuu jollain tapaa palveluista syntyviin kustannuksiin.”
Tallinnan maksuttomaan joukkoliikenteeseen keskittynyt tutkimus kertoo, että joukkoliikenteen käyttö lisääntyi maksuttomuuden seurauksena yli 14 prosenttia. Henkilöautolla ja kävellen tehtyjen matkojen osuus pieneni samalla.
HSL:n Rihtniemi arvioi, että maksuttomuus aiheuttaisi samanlaisia vaikutuksia myös Helsingin seudulla.
”Maksuton joukkoliikenne lisäisi arvioidemme mukaan selkeästi lyhyiden matkojen määrää. Siirtymä tulisi hyvin pitkälti kävelijöiden ja pyöräilijöiden parista, jolloin voi myös miettiä, mikä maksuttomuuden terveysvaikutus olisi”, Rihtniemi sanoo.
”Jonkin verran ihmiset jättäisivät myös autoa kotiin, mutta ratkaisevasti maksuttomuus ei meidän mielestämme joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäisi.”
Tallinnassa etenkin 15–19-vuotiaat, 60–74-vuotiaat sekä todella pienituloiset ja työttömät lisäsivät joukkoliikenteen käyttöä maksuttomuuden seurauksena huomattavasti.
Tätä taustaa vasten ei olekaan yllättävää, että maksuton joukkoliikenne saa myös Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla eniten kannatusta juuri nuorten, pienituloisten ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa. Kaupunkikohtaisesti katsottuna maksuttomuus saa eniten kannatusta Vantaalla.
”Itse en usko maksuttomuuteen, sillä se veisi joukkoliikenteen tulopohjaa”, sanoo Vantaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola.
”Samalla pitäisi huolehtia siitä, ettei lippujen hintoihin tule korotuksia. Korotukset eivät ole oikein, kun samalla leikataan palkoista ja etuuksista.”
Voisko nää nyt tulla nykyaikaan helvetti?
