Vihreät 2017 - mitä tapahtuu?

[Sosiaalisesti äärimmäisen hapokas]

Vihreiden ainut tappajan vaistot omaava peräänkuuluttaa kunnollista voimapolitiikka.

Vihreät hävisi kuntavaalit - mitä nyt on tehtävä?
Vihreät hävisi kuntavaalit. Se on syytä sanoa: avoimesti, selkeästi ja rehellisesti. Puolueen kannatus laski yli 15% viime kuntavaaleista ja valtaosassa kunnista johdonmukaisesti. Vihreille kuntavaalit olivat tärkeä muistutus: äänestäjien tuki on vaaleissa ansaittava.
Vielä tärkeämpää kuin sanoa kärsineensä vaalitappion muille on tunnustaa se itselleen. Koska vain siitä ymmärryksestä voi lähteä muutos kohti parempaa. Peiliin katsominen on tärkeää. Seuraava kysymys onkin: miksi? Muutama ajatus siitä.
Neljä vuotta sitten olimme yksi päävaihtoehto Suomen tulevaisuuden suunnalle. Näissä vaaleissa vihreiden vaihtoehto ei noussut päävaihtoehtojen joukkoon. Miksi näin kävi?
Politiikan julkisuuden spekuloinneissa harvoin katsotaan edes näin pitkiä kaaria, mutta uskon niiden olevan äänestäjille merkittävässä roolissa siinä miten he suhtautuvat eri puolueisiin. Tänä maailman aikana vihreille arvoille on suuri kysyntä. Ongelma ei siis ole siinä, vaan siinä miten Suomessa vihreät ovat onnistuneet vastaamaan tähän kysyntään.
Aloittakaamme neljän vuoden takaa. Viime kuntavaaleissa moni koulutus- ja sosiaalialan ihminen antoi äänensä vihreille vastauksena Sipilän hallituksen leikkauksille ja tukena tavoitteellemme panostaa kunnissa koulutukseen ja julkispalvelujen laatuun. Puolustimme myös ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta kovien arvojen hallitukselta. Ihmiset laittoivat luottamuksensa vihreisiin kunnissa, koska lupasimme siellä puolustaa kouluja, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä kovien arvojen ollessa vallalla.
Olemmeko tehneet tekoja näiden lupausten puolesta? Paljon kyllä, mutta – tarpeeksi?
Esimerkiksi Helsingissä vihreät teki tällä vaalikaudella monta vuotta hyvää työtä koulujen rahoituksen lisäämiseksi ja varhaiskasvatuksen parantamiseksi. Sipilän hallituksen leikkaukset korvattiin kunnan omalla rahalla ja tilanne parani. Silti äänestäjille jäi mieleen tämän vuoden budjetin kiistely koulujen rahoista. Ei pitäisi olla epäselvää onko koulujen rahoitus turvattu vai ei. Vihreille arvopohjaisena, linja edellä -politiikkaa tekevälle puolueelle epäselvyys tällaisessa keskeisessä tavoitteessamme on hyvin haitallista. Äänestäjämme odottavat meiltä paljon. Tämä on vain yksi kunnista esille noussut esimerkki, niitä meidän on käytävä kriittisesti läpi.
Nostimme viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisten odotuksia vihreitä kohtaan – tarkoituksella. Tavoitteemme oli kirkastaa ja selkeyttää vihreitä suomalaisen hyvinvointivaltion arvojen puolustajana: sen uudistajana ympäristön kannalta kestäväksi ja nykyajan ihmisten arjen tarpeiden kannalta tasa-arvoiseksi. Koko ajatus oli, että nostamme puolueeseen kohdistuvia odotuksia mutta samalla kannatustamme siten, että seuraavassa hallituksessa voimme nousta keskeisten hallituspuolueiden joukkoon ja neuvotella nämä tavoitteemme läpi. Samalla halusimme olla moderni voima, joka osaa yhdistää yrittäjyyden ja kestävän talouden edistämisen entistäkin vahvempaan tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja ympäristöpolitiikkaan. Puolue voi yhtä aikaa olla sekä vahvasti feministinen ja uskottava ympäristöpuolue, koulutuksen tasa-arvon ja sivistyksen tae että kestävän työllisyyden edistäjä ja talouden uudistaja. Kutsuttakoon tätä arvoja edistäväksi voimapolitiikaksi.
Puhe pääministeripuolueen aseman tavoittelusta nojasi tähän ajatusketjuun: vihreiden halu muuttaa yhteiskuntaa kestäväksi ja varmistaa hyvinvointivaltion uudistaminen tasa-arvoisemmaksi merkitsevät niin isoja muutoksia, että vihreät voi ajaa niitä läpi vain yhtenä isoista hallituspuolueista. Strategia siis perustui siihen, että emme edes mene enää koskaan pienenä ”apupuolueena” hallitukseen.
Olemmeko sitten toimineet arvojamme edistävän voimapolitiikan periaatteiden mukaisesti? Ihan näin ei voi ainakaan julkisuuden perusteella sanoa. Välillä on tapahtunut paljon: on paljon inhimillisiä, käytännöllisiä ja politiikan toimintaympäristöön liittyviä syitä miksi näin emme ole pystyneet tekemään. Voi olla, että eduskuntavaalitulos ei riittänyt tällaiseen toimintalinjaan. Voi myös olla, että olemalla mukana hallituksessa pienemmälläkin roolilla valitsimme ihan hyvällä syyllä torjua paljon huonompaa politiikkaa. Sellaisen riski on todellinen, kun katsoo ainakin osaa opposition kannanotoista – tai ihmisoikeuksien, julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden ja koulutuksen osalta vain edelliseen hallitukseen. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että neljän vuoden takaiset äänestäjämme voivat kokea, että he eivät ole saaneet kaikkea sitä mitä tilasivat. Ilmastoaktivismin keväänä eduskuntavaaleissa 2019 vihreitä äänestäneet saattavat myös kokea nyt samoin.
Hallituksessa ei ole yhtä helppoa näyttää linjakkaalta kuin oppositiossa. Se ei poista sitä, että myös hallituksessa on kyettävä osoittamaan sekä teoillaan että puheillaan tekevänsä kaikkensa puolueen äänestäjille lupaamien arvojen edistämiseksi. Linjan on oltava kirkas: vaikka aina ei saada läpi mitä halutaan, sekin on sanottava julki rehellisesti ja avoimesti niin että äänestäjä tietää mitä on yritetty tehdä ja missä ei olla itsekään tyytyväisiä. Nykyisessä hallituksessa vihreät ovat saaneet paljon aikaan, mutta on myös paljon asioita, jotka eivät ole edenneet edes haluamaamme suuntaan.
Kulttuurialan ahdinkoa ja muita korona-ajan jälkimaininkeja emme ole saaneet osaltamme ratkaistua. Emme myöskään pienyrittäjien ahdinkoa. Vihreiden on oltava kulttuurin, kestävän talouden, yrittäjyyden ja oikeudenmukaisuuden puolella. Selittely on yleensä huono tapa reagoida puutteisiin omassa toiminnassa, koska se voi vain kasvattaa äänestäjien ja puolueen välistä luottamuskuilua.
Ilmasto ja luonto eivät nousseet vaaliteemoiksi. Siitä meidän vihreiden on turha valittaa – tehtävämme on nostaa ne sinne. Jos media väittää puolueita ilmasto- ja luontotavoitteiltaan samanlaisiksi, on meidän tehtävämme haastaa niitä ja osoittaa erot sekä saavutuksemme äänestäjille. Samalla kun haastamme muita puolueita ilmasto- ja luontopolitiikassa, on meidän kyettävä osoittamaan, miksi ajamamme politiikka on laajasti suomalaisten arvojen ja yleisen edun mukaista.
Vihreiden on oltava keskeinen toimija koko yhteiskunnan uudistamisessa arvojemme pohjalta. Vihreiden on oltava liittouma poliittiseen vasemmistoon ja keskustaan (osin keskustaoikeistoonkin) samaistuvista ihmisistä, joille tärkeintä on edistyksellinen, tasa-arvoista, avointa ja ympäristölle kestävää Suomea rakentava uudistuspolitiikka sekä hyvinvointivaltion päivittäminen nykyaikaan. Monille koko vasemmisto-oikeisto -jana on vanhentunut kun arvoliberaalia edistystä mittaavat kysymykset ihmisten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden osalta ovat tulleet tärkeimmiksi. Heille vihreät on luonteva puolue. Silloin kuin vihreät on vahvasti hallitsemassa yhteiskuntamme tulevaisuuskeskustelua ei ole mitään ristiriitaa yhdistää puolueen sisällä olevia talouspoliittisia painotuksia. Olemme arvoliberaaleina, sivistykseen ja hyvinvointivaltion arvoihin nojaavana uudistusmielisenä liikkeenä kaikki lähempänä toisiamme kuin muita puolueita. Tällaisena puolueena vihreät voi herättää entistä enemmän luottamusta yhtaikaa punavihreässä feministisessä väessä kuin poliittisen keskustan arvoliberaaleissa talouspiireissä – sukupuoleen katsomatta.
Ongelmana ei ole se, että vihreiden talouslinja olisi ”siirtynyt vasemmalle”, vaan se, että puolue on lähes kadonnut talouskeskustelusta. Olisi syytä saada esille vihreiden omaleimaista talousajattelua: hyvinvointiyhteiskuntaa, ihmisten tasa-arvoa ja köyhyyden vähentämistä edistävä makrotalouspolitiikka yhdistettynä yrittäjyysmyönteisyyteen, pro markkinat -ajatteluun, työperäisen maahanmuuton edistämiseen sekä investointeja vauhdittaviin TKI-panostuksiin ja tutkimukseen. Tässä olisi pelin rakentamisen paikka, josta niin suomalaiset työntekijät kuin työnantajat hyötyisivät. On erikoista, että aikana, jolloin ajamastamme energiamurroksesta sekä ympäristöteknologiaan perustuvan työllisyyden nopeasta kasvusta on tullut valtavirtaa, ei vihreät ole saanut johtajuutta talouden tulevaisuuden keskustelussa. Perustulon kaltaisista, sosiaaliturvan tasa-arvoa ja kannustavuutta yhtaikaisesti edistävistä ratkaisuista ei ole paljoa tältä hallitukselta kuultu. Sen sijaan kulttuurialan freelancerit ovat raskaasti havainneet, että sosiaaliturvassamme on yhä aukkoja. Niiden ratkaisemisen on nyt oltava kärkitavoitteitamme.
Vihreiden on oltava laajasti kaikkien suomalaisten hyvinvointia ja osallisuutta edistävä puolue. Niin kuin pääministeripuolueen on oltava.
Olisi tärkeä myös viestinnällään viestiä sitä että me olemme olemassa suomalaisia ja näitä laajasti suomalaisten yhteistä hyvinvointia edistäviä tavoitteitamme varten. Symbolinen viestintä symbolisista saavutuksista omille kannattajille voi myös helposti olla poissulkevaa, jos sen käsittelemät asiat eivät kosketa viestin vastaanottajaa, hän ei pidä niitä yhteiskunnallisesti ensisijaisen tärkeinä eikä hän koe olevansa siinä mukana.
Vihreät hävisi kuntavaalit. Se ei ole silti puolueen arvoille ja tavoitteille maailmanloppu. Pikemminkin se voi olla meille hyvin terveellinen ja tarpeellinen muistutus siitä miten voimme jälleen nostaa nämä arvot ja tavoitteet kaiken tekemisemme lähtökohdaksi.
Demokratiassa on syytä muistaa, että puolueena olemme tilivelvollisia ennen kaikkea äänestäjillemme. Heille annetut lupaukset ovat ne kaikkein tärkeimmät sitoumukset.

[MUISTA PESTÄ PERSE]

minulla on ikävä ville niinistöä kotimaan politiikassa.

[Hyödytön idiootti]

Mitkä ovat viimeisimmät huhut, kiinnostaako Villeä presidenttiys?

[viemäri-INTEGRITY]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008073143.html

Vaalitappion edessä Helsingin vihreiden olisi katsottava peiliin – ”Vihreät ei suostu näkemään virheitä”

Ylimielisyys vaivaa vihreiden lisäksi kokoomusta, joka kieltäytyy keskustelemasta häviönsä syistä ja esiintyy voittajana, kirjoittaa kaupunkitoimittaja Noona Bäckgren.

MUISTATKO vielä Helsingin vuonna 2016?

Kallio Block Party houkutteli ihmisiä kaduille, Helsinki Sauna Day kutsui kaupunkilaisia kylpemään yhdessä ja Ravintolapäivä päästi kotikokit myymään omasta ikkunastaan leivonnaisia.

Kallio ja Vallila olivat tämän uuden kaupunkikulttuurin näyttämöitä ja urbanismissa oli myönteinen kaiku: tiivis kaupunki tarkoitti elävyyttä ja palveluiden runsautta.

Samana vuonna hyväksyttiin ajan hengen mukainen Helsingin uusi yleiskaava: tiivistä rakentamista, paljon uusia asukkaita, vahvaa kasvua ja elämää lähiöihin.

Urbanismin henki tiivistyi vihreissä, jonka kannatus lisääntyi Helsingissä kaikista puolueista eniten vuoden 2017 kuntavaaleissa.

NYT tuntuvat puhaltavan toisenlaiset tuulet. Pandemian varjossa on lusittu yli vuosi, kaupunkikulttuuri on vieläkin osin pannassa.

Samaan aikaan kun urbaanin elämään pohjaavaa yleiskaavaa on alettu tehdä todeksi, uudenlaiset äänenpainot ovat alkaneet nousta: onko sittenkään pelkästään hyvä, että Helsinkiin muuttaa 200 000 uutta asukasta tiiviisti rakennetuille asuinalueille?

Pandemia on kuihduttanut haaveen, jossa kaupunki on kodin jatke. Omat pihat, vihreys ja lähiluonto ovat monen asunnonostajan toivelistalla.

KUN analysoidaan, miksi vihreät koki rökäletappion Helsingissä, tätä kaikkea ei voi sivuuttaa. Näin sanovat useat tätä juttua varten haastatellut vihreät vaikuttajat.

Dilemmasta kirjoittaa blogissaan myös uusurbanismin puolestapuhujana tunnettu vihreiden Hannu Oskala, jota ei vaaleissa valittu Helsingin kaupunginvaltuustoon.

On tietenkin todella surkuhupaisaa, että samalla kun helsinkiläiset ovat alkaneet ajatella vihreästi, Helsingin vihreät kokevat takaiskun. Siinä kuitenkin kiteytyy puolueen ajankohtainen ongelma: suhde lähiluontoon.

Oskala kirjoittaa blogissaan, että vihreät nähtiin syntipukkina lähimetsien tuholle, vaikka todellisuudessa valtaosa rakentamisesta viime valtuustokaudella kohdistui vanhoille teollisuusalueille.

””Tällä valtuustokaudella mm. suojeltiin isoja alueita luontoa Helsingissä. Mutta uusi luonnonsuojelualue Helsingissä on vaan tosi paljon vähemmän konkreettinen kuin se ikkunasta näkyvä metsikkö.”

Helsingin vihreiden suuri kysymys on nyt tämä: mitä on vihreä kaupunkirakentaminen? Miten yhdistetään suuret asuntotuotantotavoitteet, kasvu ja lähiluonto? Ja onko yhtälö ylipäätään mahdollinen?

VIHREÄT menetti kuntavaaleissa Helsingissä yli 12 000 ääntä ja kolme paikkaa valtuustossa. Tappio ei selittyne yksinomaan lähiluonnolla.

Silti on yllättävää, että tätä juttua varten vihreiden vaikuttajien kanssa käydyissä taustakeskusteluissa ja esimerkiksi vihreiden kaupunginvaltuutetun Osmo Soininvaaran omassa analyysissä katse on käännetty nopeasti paikallisista teemoista kuten lähiluonnosta valtakunnan politiikkaan.

On esitetty, että paikalliset asiat eivät voi selittää vaalitappiota, koska Helsingin lisäksi vihreät hävisi muissakin suurissa kaupungeissa.

Ja varmasti: valtakunnan tasolla moni näkee vihreät nyt hallituspuolueena, joka antoi turpeelle ja leikkasi tieteeltä.

Silti, kun etsii sosiaalisesta mediasta ihmisten syitä sille, miksi vihreitä ei haluta äänestää, yksi sana nousee jatkuvasti esiin: ylimielisyys.

Tämän nosti Twitterissä esiin myös pitkän linjan vihreä vaikuttaja ja uudelleen kaupunginvaltuustoon noussut Pekka Sauri.

Helsingin kuntapolitiikkaan perehtynyt tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta tunnistaa ilmiön ja sanoo, että Helsingin vihreiden omat analyysit tappion syistä ovat tämän ylimielisyyden yksi ilmentymä.

Syyt häviöön halutaan löytää valtakunnan politiikasta eikä omista päätöksistä valtuustossa.

”Edes vaalitappion jälkeen Helsingin vihreät ei suostu näkemään sitä, että he ovat tehneet virheitä kaavoituksessa”, Palonen sanoo.

HS jalkautui viime viikolla vihreiden entisille sydänmaille Vallilaan kysymään, miksi vihreät eivät enää maistu. Vallilalaiset eivät osoittaneet valtakunnan politiikkaan vaan omalle takapihalle: rakas puisto oli muuttunut uusien asuinkerrostalojen työmaaksi. Lisäksi kotihoidontuen Helsinki-lisään oli tehty leikkauksia.

Molemmat päätökset tehtiin Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Helsinki-lisään ja kouluihin kohdistetut leikkaukset ovat vihreille vaikea teema, jota he eivät juuri ole halunneet tappioanalyyseissaan koskettaa. Syykin on selvä: vihreät ovat aktiivisesti pyrkineet häivyttämään leikkausten olemassaolon. Asian on nostanut esille esimerkiksi Hannu Oskala. Poliittisen viestinnän kielellä tätä kutsutaan spinnaukseksi.

Epäonnistunut spinnausyritys vahvisti vasemmistoliittoa, kun leikkaukset pysyivät esillä viikosta toiseen ja leikkauksia alun perinkin vastustanut vasemmisto korjasi vaaleissa potin.

YLIMIELISYYTEEN kytkeytyy paljon muutakin.

Loppujen lopuksi mielikuvilla on politiikassa suuri merkitys. Vihreisiin liittyy monia mielikuvia, jotka saattoivat edesauttaa vaalitappiota: yksi näistä on mielikuva oikeamielisestä soturista, joka kertoo muille, mitä asioista pitäisi ajatella.

Vihreät menettivät Helsingissä paljon miesten ääniä. Tässä näkyy varmasti se, että feministinen identiteettipolitiikka ei puhuttele läheskään kaikkia miehiä – päinvastoin.

Miehiä ja samoin naisia on hyvin saattanut karkottaa myös mielikuva siitä, ettei vihreät ole markkinatalouden ystävän puolue. Mielikuvissa vihreät on punavihreä, ei sinivihreä. Esimerkiksi suosittu vihreä poliitikko Osmo Soininvaara on profiloitunut taloudellisten näkökulmien ja kannustinvaikutusten ymmärtäjänä.

Sinivihreää mielikuvaa on rokottanut pahasti myös Antero Vartian kaltaisten ehdokkaiden uupuminen. Hän antoi puolueelle imagon, jossa vihreitä voi äänestää myös hyvin pukeutuva ja hyvältä tuoksuva, kauppakorkeakoulun käynyt nuori kaupunkilainen.

Sinivihreille naisillekin olisi ollut kysyntää varsinkin sen jälkeen, kun kokoomuksen Elina Valtonen päätti asettua Helsingissä ehdolle. Vihreät ovat surkutelleet sitä, että esimerkiksi sijoitusbloggaaja Jasmin Hamid ei lähtenyt kuntavaalikisaan mukaan. Jo aiemmin vihreät ovat menettäneet yritysmaailmalle Tuuli Kousan ja Elina Moision.

SIINÄ missä vihreät ovat rypeneet häviössään ja pohtineet avoimesti tappionsa syitä, toinen Helsingin kaupunginvaltuustossa hävinnyt puolue eli kokoomus on lähinnä juhlinut ”voittoaan”.

Kokoomus menetti vaaleissa 6  500 ääntä ja kaksi valtuustopaikkaa.

Puolue on samalla pyrkinyt luomaan populistista vastakkainasettelua, jossa vihreät leimataan raha-asioissa vastuuttomaksi vasemmistopuolueeksi. Kokoomusta hyödyttää, kun keskustelu vihreiden tappiosta pyörii talousteemojen ympärillä.

Kun kokoomuslaisilta kysyy syitä häviöön, vastaukset ovat niukkoja tai niitä ei anneta ollenkaan. Kysymys tuntuu ärsyttävän.

Kokoomuslaiset syyttävät tappiosta uutta kilpailuasetelmaa, jossa Liike Nyt ja perussuomalaiset painoivat päälle. Sitä, miksi näille puolueille on menetetty ääniä, ei kuitenkaan sanota.

TUTKIJA Emilia Palonen veikkaa kokoomuksen häviön syiksi juuri ennen vaaleja tapahtunutta koulutusrahavenkoilua ja toisaalta pormestarikisaa, joka ei herättänyt yhtä paljon tunteita kuin ensimmäiset pormestarivaalit.

Lisäksi kokoomus on luonut yhteyksiä perussuomalaisiin, mikä ei varmasti kaikkia sivistysporvareita miellytä.

Toisaalta kokoomuksen vaalituloksessa näkyy Palosen mukaan, että hirveä määrä ääniä meni kahdelle ehdokkaalle, pormestariehdokas Juhana Vartiaiselle ja kansanedustaja Elina Valtoselle. Ilman Valtosen keräämiä 16  000 ääntä tulos olisi voinut olla kovin toinen.

Kokoomuksen äänestäjät vaikuttavan olevan hyvin anteeksiantavaisia. Vaikka puolue sekoili pormestariehdokasasetteluissa sekä EU-tukipaketissa ja leikkasi Helsingissä kouluista, monet kannattajat säilyivät silti tukena.

JOS vihreitä haukutaan ylimielisiksi, on myös kokoomukselta ylimielistä olla pohtimatta tappionsa syitä ja pitää itseään voittajana häviön jälkeen.

Mutta ehkä kannattajat antavat senkin anteeksi.

[Trollface-mies]

HS jalkautui viime viikolla vihreiden entisille sydänmaille Vallilaan kysymään, miksi vihreät eivät enää maistu. Vallilalaiset eivät osoittaneet valtakunnan politiikkaan vaan omalle takapihalle: rakas puisto oli muuttunut uusien asuinkerrostalojen työmaaksi. Lisäksi kotihoidontuen Helsinki-lisään oli tehty leikkauksia.

Jaa, mulle sanottiin just tossa muutama sivu takaperin piffillä että jokainen vihreitten äänestäjä tajuaa että kotihoidontuesta piti leikata paitsi jotkut hipit. Eli kyllä nyt meni väärin Hesarin kyselyt.

[Salajulkku]

HS jalkautui viime viikolla vihreiden entisille sydänmaille Vallilaan kysymään, miksi vihreät eivät enää maistu. Vallilalaiset eivät osoittaneet valtakunnan politiikkaan vaan omalle takapihalle: rakas puisto oli muuttunut uusien asuinkerrostalojen työmaaksi. Lisäksi kotihoidontuen Helsinki-lisään oli tehty leikkauksia.

Jaa, mulle sanottiin just tossa muutama sivu takaperin piffillä että jokainen vihreitten äänestäjä tajuaa että kotihoidontuesta piti leikata paitsi jotkut hipit. Eli kyllä nyt meni väärin Hesarin kyselyt.

Joo, tuossa jutussa muistaakseni kysyttiin yhdeltä hipiltä Vallilassa.

[Trollface-mies]

HS jalkautui viime viikolla vihreiden entisille sydänmaille Vallilaan kysymään, miksi vihreät eivät enää maistu. Vallilalaiset eivät osoittaneet valtakunnan politiikkaan vaan omalle takapihalle: rakas puisto oli muuttunut uusien asuinkerrostalojen työmaaksi. Lisäksi kotihoidontuen Helsinki-lisään oli tehty leikkauksia.

Jaa, mulle sanottiin just tossa muutama sivu takaperin piffillä että jokainen vihreitten äänestäjä tajuaa että kotihoidontuesta piti leikata paitsi jotkut hipit. Eli kyllä nyt meni väärin Hesarin kyselyt.

Joo, tuossa jutussa muistaakseni kysyttiin yhdeltä hipiltä Vallilassa.

Vallilan hippi ratkaisi vaalit

Edit: saiskohan tästä semmosen Pihtiputaan mummon ja Sari sairaanhoitajan tyylisen äänestäjäolennon? Sitten 2025 juttu "Mitä kuuluu Vallilan hipille?" tai "Mitä ajattelee Vallilan hippi nyt?".

[Muukalaiset täältä pois]

HS jalkautui viime viikolla vihreiden entisille sydänmaille Vallilaan kysymään, miksi vihreät eivät enää maistu. Vallilalaiset eivät osoittaneet valtakunnan politiikkaan vaan omalle takapihalle: rakas puisto oli muuttunut uusien asuinkerrostalojen työmaaksi. Lisäksi kotihoidontuen Helsinki-lisään oli tehty leikkauksia.

Jaa, mulle sanottiin just tossa muutama sivu takaperin piffillä että jokainen vihreitten äänestäjä tajuaa että kotihoidontuesta piti leikata paitsi jotkut hipit. Eli kyllä nyt meni väärin Hesarin kyselyt.

Joo, tuossa jutussa muistaakseni kysyttiin yhdeltä hipiltä Vallilassa.

Vallilan hippi ratkaisi vaalit

Edit: saiskohan tästä semmosen Pihtiputaan mummon ja Sari sairaanhoitajan tyylisen äänestäjäolennon? Sitten 2025 juttu "Mitä kuuluu Vallilan hipille?" tai "Mitä ajattelee Vallilan hippi nyt?".

Tossa jutussa oli kyllä silleen vähän edustavuusongelmaa, että itsellenikään Vallilassa asuvana ei ollut ihan selvää mistä nyt kitistään. Sen toki tiesin, että jotain tuolla rakennetaan kun pelikaverit kertoi, että paikalliselle hiekkakentälle ei pääse tänä kesänä potkimaan futista. Kenttä tai puistohan ei oo tosta lähdössä mihinkään mutta rakennustyömaa tietty vaatii tilapäisesti tilaa.

[Sosiaalisesti äärimmäisen hapokas]

Hemmetti myös sitä vasemmistoliittoa, joka ei vihreiden spinnin mukaisesti kampanjoinut!

[Trollface-mies]

HS jalkautui viime viikolla vihreiden entisille sydänmaille Vallilaan kysymään, miksi vihreät eivät enää maistu. Vallilalaiset eivät osoittaneet valtakunnan politiikkaan vaan omalle takapihalle: rakas puisto oli muuttunut uusien asuinkerrostalojen työmaaksi. Lisäksi kotihoidontuen Helsinki-lisään oli tehty leikkauksia.

Jaa, mulle sanottiin just tossa muutama sivu takaperin piffillä että jokainen vihreitten äänestäjä tajuaa että kotihoidontuesta piti leikata paitsi jotkut hipit. Eli kyllä nyt meni väärin Hesarin kyselyt.

Joo, tuossa jutussa muistaakseni kysyttiin yhdeltä hipiltä Vallilassa.

Vallilan hippi ratkaisi vaalit

Edit: saiskohan tästä semmosen Pihtiputaan mummon ja Sari sairaanhoitajan tyylisen äänestäjäolennon? Sitten 2025 juttu "Mitä kuuluu Vallilan hipille?" tai "Mitä ajattelee Vallilan hippi nyt?".

Tossa jutussa oli kyllä silleen vähän edustavuusongelmaa, että itsellenikään Vallilassa asuvana ei ollut ihan selvää mistä nyt kitistään. Sen toki tiesin, että jotain tuolla rakennetaan kun pelikaverit kertoi, että paikalliselle hiekkakentälle ei pääse tänä kesänä potkimaan futista. Kenttä tai puistohan ei oo tosta lähdössä mihinkään mutta rakennustyömaa tietty vaatii tilapäisesti tilaa.

Niin no mutta säähän et äänestä kuitenkaan.

[Muukalaiset täältä pois]

HS jalkautui viime viikolla vihreiden entisille sydänmaille Vallilaan kysymään, miksi vihreät eivät enää maistu. Vallilalaiset eivät osoittaneet valtakunnan politiikkaan vaan omalle takapihalle: rakas puisto oli muuttunut uusien asuinkerrostalojen työmaaksi. Lisäksi kotihoidontuen Helsinki-lisään oli tehty leikkauksia.

Jaa, mulle sanottiin just tossa muutama sivu takaperin piffillä että jokainen vihreitten äänestäjä tajuaa että kotihoidontuesta piti leikata paitsi jotkut hipit. Eli kyllä nyt meni väärin Hesarin kyselyt.

Joo, tuossa jutussa muistaakseni kysyttiin yhdeltä hipiltä Vallilassa.

Vallilan hippi ratkaisi vaalit

Edit: saiskohan tästä semmosen Pihtiputaan mummon ja Sari sairaanhoitajan tyylisen äänestäjäolennon? Sitten 2025 juttu "Mitä kuuluu Vallilan hipille?" tai "Mitä ajattelee Vallilan hippi nyt?".

Tossa jutussa oli kyllä silleen vähän edustavuusongelmaa, että itsellenikään Vallilassa asuvana ei ollut ihan selvää mistä nyt kitistään. Sen toki tiesin, että jotain tuolla rakennetaan kun pelikaverit kertoi, että paikalliselle hiekkakentälle ei pääse tänä kesänä potkimaan futista. Kenttä tai puistohan ei oo tosta lähdössä mihinkään mutta rakennustyömaa tietty vaatii tilapäisesti tilaa.

Niin no mutta säähän et äänestä kuitenkaan.

No en äänestä mutta käyn tuolla kentällä kesäisin höntsäämässä ja ihmettelen suuresti jos rakennustöiden tilapäinen levittäytyminen lähes käyttämättömälle hiekkakentälle ja sen viereiseen pieneen puistikkoon on äänestyskriteeri jollekin täysjärkiselle. Eihän toi mikään keskeinen ajanviettopaikka ole vaan lähinnä viereisistä taloista saattaa joku yksittäinen mummo tai koirankusettaja siinä pyörähtää.

[Trollface-mies]

HS jalkautui viime viikolla vihreiden entisille sydänmaille Vallilaan kysymään, miksi vihreät eivät enää maistu. Vallilalaiset eivät osoittaneet valtakunnan politiikkaan vaan omalle takapihalle: rakas puisto oli muuttunut uusien asuinkerrostalojen työmaaksi. Lisäksi kotihoidontuen Helsinki-lisään oli tehty leikkauksia.

Jaa, mulle sanottiin just tossa muutama sivu takaperin piffillä että jokainen vihreitten äänestäjä tajuaa että kotihoidontuesta piti leikata paitsi jotkut hipit. Eli kyllä nyt meni väärin Hesarin kyselyt.

Joo, tuossa jutussa muistaakseni kysyttiin yhdeltä hipiltä Vallilassa.

Vallilan hippi ratkaisi vaalit

Edit: saiskohan tästä semmosen Pihtiputaan mummon ja Sari sairaanhoitajan tyylisen äänestäjäolennon? Sitten 2025 juttu "Mitä kuuluu Vallilan hipille?" tai "Mitä ajattelee Vallilan hippi nyt?".

Tossa jutussa oli kyllä silleen vähän edustavuusongelmaa, että itsellenikään Vallilassa asuvana ei ollut ihan selvää mistä nyt kitistään. Sen toki tiesin, että jotain tuolla rakennetaan kun pelikaverit kertoi, että paikalliselle hiekkakentälle ei pääse tänä kesänä potkimaan futista. Kenttä tai puistohan ei oo tosta lähdössä mihinkään mutta rakennustyömaa tietty vaatii tilapäisesti tilaa.

Niin no mutta säähän et äänestä kuitenkaan.

No en äänestä mutta käyn tuolla kentällä kesäisin höntsäämässä ja ihmettelen suuresti jos rakennustöiden tilapäinen levittäytyminen lähes käyttämättömälle hiekkakentälle ja sen viereiseen pieneen puistikkoon on äänestyskriteeri jollekin täysjärkiselle. Eihän toi mikään keskeinen ajanviettopaikka ole vaan lähinnä viereisistä taloista saattaa joku yksittäinen mummo tai koirankusettaja siinä pyörähtää.

Ei kantsi aliarvioida mummojen ja koirankusettajien vitutusta, ne ratkas vaalit

[Doctor Muñiz]

No onko vihreät nyt oikeasti niin vasemmistolainen vai onko se porvarien luoma mielikuva ? Pitäisi varmaan perehtyä pidemmältä ajalta päätöksiin joissa vihreät ovat olleet mukana ja arvioida niiden vasemmistolaisuutta eikä yksittäisten puolueen jäsenten ulostuloja.

Toki arvioidaan natsejakin yksittäisten edustajien ulostulojen perusteella ja se on johtanut myös siihen että persuissa 99% pilaa sen 1% maineen

Vihreäthän on kaupungin keskusta, ja se ongelmana onkin, kun mielikuvia on synnytetty puolin ja toisin puhumalla "puisto-osastoista" tai sitten vaihtoehtoisesti vihervasemmiston mädätyksestä. Mielestäni puolue ei tuosta noin vain solahda siististi kumpaankaan lokeroon ja polarisoivassa ympäristössä se voi joskus kostautua.

Joo, vihreät on häkellyttävän systemaattisen sentristinen puolue mitä tulee talouspolitiikkaan. Itsekin sorrun pitämään Vihreiden valtavirtaa välillä nk. vasemmistolaisempana kuin se onkaan.

Arvopolitiikan puolesta Vihreät ovat sit taas systemaattisimpia suvakkimädättäjiä mitä maasta löytyy, ja siitä minä nautin.

Systeri tossa syväkurkkuili Ohisalon talouspoliittisesta laitavasemmistolaisuudesta*, jos se nyt jollekulle on jäänyt epäselväksi.

*Huom. Suomen puoluepolitiikan konteksti.

[Hardcore-Mummo]

Spoiler:

HS jalkautui viime viikolla vihreiden entisille sydänmaille Vallilaan kysymään, miksi vihreät eivät enää maistu. Vallilalaiset eivät osoittaneet valtakunnan politiikkaan vaan omalle takapihalle: rakas puisto oli muuttunut uusien asuinkerrostalojen työmaaksi. Lisäksi kotihoidontuen Helsinki-lisään oli tehty leikkauksia.

Jaa, mulle sanottiin just tossa muutama sivu takaperin piffillä että jokainen vihreitten äänestäjä tajuaa että kotihoidontuesta piti leikata paitsi jotkut hipit. Eli kyllä nyt meni väärin Hesarin kyselyt.

Joo, tuossa jutussa muistaakseni kysyttiin yhdeltä hipiltä Vallilassa.

Vallilan hippi ratkaisi vaalit

Edit: saiskohan tästä semmosen Pihtiputaan mummon ja Sari sairaanhoitajan tyylisen äänestäjäolennon? Sitten 2025 juttu "Mitä kuuluu Vallilan hipille?" tai "Mitä ajattelee Vallilan hippi nyt?".

Tossa jutussa oli kyllä silleen vähän edustavuusongelmaa, että itsellenikään Vallilassa asuvana ei ollut ihan selvää mistä nyt kitistään. Sen toki tiesin, että jotain tuolla rakennetaan kun pelikaverit kertoi, että paikalliselle hiekkakentälle ei pääse tänä kesänä potkimaan futista. Kenttä tai puistohan ei oo tosta lähdössä mihinkään mutta rakennustyömaa tietty vaatii tilapäisesti tilaa.

Niin no mutta säähän et äänestä kuitenkaan.

No en äänestä mutta käyn tuolla kentällä kesäisin höntsäämässä ja ihmettelen suuresti jos rakennustöiden tilapäinen levittäytyminen lähes käyttämättömälle hiekkakentälle ja sen viereiseen pieneen puistikkoon on äänestyskriteeri jollekin täysjärkiselle. Eihän toi mikään keskeinen ajanviettopaikka ole vaan lähinnä viereisistä taloista saattaa joku yksittäinen mummo tai koirankusettaja siinä pyörähtää.

Sen verran tarkennan (ton hiekkakentän lähellä asuvana) että ihan aktiivisessa käytössä toi kenttä on. Melkein joka päivä siinä jotain pesä- tai jalkapalloa potkitaan. Löytyy myös yksi frisbeegolf-maali.

Full sepport toki tuolle työmaalle. Tohon on tulossa satoja asuntoja ja totta hemmetissä niiden autot mieluummin maan alle kuin kadun varteen.

[Kalle]

Ohisalo esittää tiukkaa puoluepomoa Iltalehden haastatelussa:

Ohisalolta myrskyvaroitus: ”Tämä hallitus ei ole pystyssä, jos toimet eivät etene”

Kuntavaalitappion kärsinyt vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo vaatii hallitukselta syksyn budjettiriihessä merkittäviä työllisyys- ja ilmastotoimia, tai muuten vihreät jättää hallituksen.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo saapuu kiireisenä hellepäivänä haastatteluun. Kuntavaalit on käyty ja niissä vihreille tuli rökäletappio. Puolue istuu hallituksessa, mutta ainakin osan kannattajista mielestä tulosta ei ole tullut riittävästi: vihreät on jäänyt telineisiin ilmastotoimissa, ja koulutuksen kunnianpalautuksesta puhuva puolue on leikkaamassa tutkimuksesta, eikä kulttuuriväen koronahuolistakaan ole riittävästi piitattu.

Asiat edellä

Ohisalo nimitettiin syyskuussa 2018 vihreiden puheenjohtajan sijaiseksi, kun Touko Aalto oli jäänyt uupumuksen vuoksi sairauslomalle. Heti seuraavana vuonna köyhyystutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori valittiin vihreiden puheenjohtajaksi.

Ohisalo kertoo puheenjohtajana halunneensa rauhoittaa puolueen tilanteen. Hän on halunnut korostaa asioihin eikä performansseihin keskittymistä.

Kesäkuussa ensimmäiset vaalinsa vihreiden puheenjohtajana luotsannut Ohisalo kärsi kuitenkin kirvelevän vaalitappion. Vielä edellisissä kuntavaaleissa (2017) vihreät sai reilun voiton 12,5 prosentin kannatuksella, mutta nyt puolueen kannatus jäi 10,6 prosenttiin, vaikka vihreillä oli ennätysmäärä kuntavaaliehdokkaita.

Viime vuosina vihreissä ehdittiin jopa haaveilla pääministeripuolueen asemasta, kun kannatus huiteli yli 17 prosentissa, mutta nyt tilanne on toinen.

Ohisalon mukaan syitä nykyiseen kannatusalhoon ja vaalitappioon on useita, ja niitä on käyty viime päivinä puolueessa tarkasti läpi.

–Ei ole varmasti koko tänä aikana, kun olen vihreissä ollut, käyty tällaista aatteellista ja suuntakeskustelua, kuin mitä nyt olemme käyneet.

Ohisalo listaa vaalitappion syitä: niitä ovat muun muassa hallitusvastuu, vihreiden kannattajien alhainen äänestysaktiivisuus, koronan aiheuttama nuorten äänestäjien lamaantuminen, sekä tapahtuma- ja kulttuurialan pettymys hallituksen toimiin.

–Nämä ihmiset ovat varmasti olleet tosi pettyneitä paitsi hallitukseen, myös meihin vihreisiin. Olemme yrittäneet puskea näitä asioita hallituksessa eteenpäin, mutta tämä ei ole välittynyt äänestäjille.

Ohisalo listaa vaalitappion syiksi myös puolueen viestinnän ongelmat, sekä sen, etteivät kuntavaalit olleet ilmastovaalit.

Vielä viime kuntavaaleissa silloinen puheenjohtaja Ville Niinistö onnistui viemään vihreät vaalivoittoon kovalla Sipilän (kesk) hallituksen koulutuspolitiikkakritiikillä.

–On selvää, että vihreiden kannatus on ollut korkeimmillaan silloin, kun emme ole olleet hallituksessa. Se on fakta, joka meidän pitää tunnistaa ja tunnustaa.

–Ville Niinistö ja Touko Aalto eivät aina muista mainita sitä, että hallitusvastuussa on aivan toisenlaista olla.

Ohisalo on kuitenkin valmis ottamaan osan vaalitappion syistä myös omalle kontolleen.

–Olen käynyt tosi paljon asioita läpi, ja haluan käydä niitä vielä lisää, kunhan pääsen lomalle ja hetkeksi pois tästä myllystä.

Korona-Suomen hallituksessa istuvan puheenjohtajan vaalikevät on ollut kiireinen.

–En ole ehtinyt olla hirveästi kotona, en ole ehtinyt nukkua, en ole ehtinyt urheilla, ja jos pääsen lomalle ja pystyn hetkeksi vähän rauhoittumaan, voi olla enemmänkin kerrottavaa.

Ohisalon mukaan hänen asiakeskeinen tapansa toimia on erilainen kuin edeltäjiensä.

–Politiikkaan kuuluu niin paljon performanssia ja teatteria. Se ei ole minulle ominta. Ymmärrän kyllä, että jotkut haluavat sitä tehdä, koska niillä saa huomion.

Ohisalo myöntää, että puolueen puheenjohtajana hänen tehtävänään olisi saada puolueelle tärkeät asiat nousemaan esille. Hän harmittelee, että näissä vaaleissa keskusteltiin lähinnä veroista.

Juuri ennen vaaleja vihreät koki myös yllättävän takaiskun, kun Helsingin pormestariehdokkaan, Anni Sinnemäen, virkarikosepäily ja poliisin esitutkinta nousivat julkisuuteen.

Ohisalon mukaan asian pimittämien oli väärin.

–Tällaiset asiat pitää käsitellä yhdessä niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista, koska nämä asiat tulevat joka tapauksessa julki, Ohisalo sanoo ja lisää vielä, että asiasta on keskusteltu hyvässä hengessä asianosaisten kanssa.

Oikealla vai vasemmalla?

Vihreiden kuntavaalitappion syyksi on laskettu myös se, että puolue on liukunut aiempaa enemmän vasemmalle, mikä onkin totta, jos katsoo puolueen ehdokkaiden vaalikonevastauksia.

Ohisalon mukaan vihreiden poliittinen linja ei kuitenkaan ole viime vuosina muuttunut.

–Enemmän kyse lienee mielikuvista. Esimerkiksi oma taustani köyhyys- ja eriarvoisuustutkijana voidaan mieltää vasemmistolaiseksi, vaikka köyhyydessä on mitä suurimmassa määrin kyse taloudesta.

Ohisalon mukaan puolueiden määrittäminen pelkästään oikeisto-vasemmistoakselille sulkee pois erilaisia politiikan tekemisen tapoja.

–Meille talous ei ole itseisarvo, vaan väline toteuttaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Me puhumme vihreästä taloudesta, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi Helsinki sulkee Hanasaaren hiilivoimalan aiemmin kuin piti. Se oli alun perin vihreiden aloite.

–Joku kysyi Twitterissä, että kuinka paljon työpaikkoja häviää hiilivoimalan sulkemisen myötä, mutta pointti on se, että Vuosaareen syntyy samalla uusi biovoimala, jonne tulee uusia työpaikkoja, eli tapahtuu juuri se reilu siirtymä, jota vihreät ovat ajaneet.

Vihreitä on moitittu myös siitä, etteivät ilmastotoimet etene hallituksessa.

–Fakta on se, että tässä hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

–Me olemme jo tehneet puolet näistä päätöksistä. Lisäksi EU:n elpymisvälineestä käytetään yli miljardi euroa ilmastotoimiin, Ohisalo luettelee puolueen saavutuksia.

Hän huomauttaa kuitenkin, että vihreät joutuu kantamaan hallituksessa yksin vastuun ilmastotoimien toteuttamisesta.

–On selvää, että nämä asiat menisivät paljon nopeammin, jos kaikki muutkin puolueet tukisivat niitä.

Ohisalo myöntää, että vaalitappion jälkeen täytyy pysähtyä ja katsoa, missä vihreät on, ja mihin puolue haluaa jatkossa mennä.

Tulos tai ulos

Vihreiden puheenjohtaja kääntää katseensa jo hallituksen syksyyn.

–Syksyn budjettiriihessä tullaan tekemään loppuhallituskauden tärkeimmät ilmastotoimet. Tämä on meidän tärkein neuvottelumme, ja tulemme saamaan nämä asiat läpi, Ohisalo vakuuttaa.

Hän sanoo vihreiden olevan valmis lähtemään hallituksesta, jos hallitusohjelmaa ei noudateta ja tulosta ei synny.

–Tämä hallitus ei ole pystyssä, jos työllisyystoimet ja ilmastotoimet eivät etene, Ohisalo lataa.

Ilmastotoimien osalta päästövähennyksiä etsitään niin maatalouden, rakentamisen, asuminen kuin liikenteenkin saralta. Tarkempia toimia Ohisalo ei vielä kerro, koska asioita valmistellaan parhaillaan.

–Iso paletti on tulossa. Käymme hallituspuolueiden kanssa neuvotteluja mistä nämä eri sektorien päästövähenemät löytyvät.

Ohisalo myöntää, että myös yritystuet, jotka eivät tue julkista taloutta eivätkä vähennä päästöjä, täytyy perata läpi.

–Meille ei ole väliä mikä se keino on, kunhan päästöt vähenevät.

Vihreät ajaa Suomeen myös kansallista liikenteen päästökauppaa, josta yritykset ovat olleet huolissaan, koska myös EU on uudistamassa päästökauppajärjestelmää, eivätkä yritykset halua päällekkäisiä järjestelmiä.

–Totta kai kaikki se tehdään, mitä EU:ssa voidaan, mutta olemme lisäksi puhuneet siitä, että Suomessa voisi olla kansallinen liikenteen päästökauppa, jossa polttoaineiden jakelijat maksaisivat päästöistä enemmän, Ohisalo sanoo.

Työllisyys ja ilmasto

Hallitukselle iso kysymys on myös se, mistä löydetään 110 miljoonan euron edestä julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia. Ohisalon mukaan samalla pitää tarkastella myös julkista taloutta vahvistavia ilmastotoimia.

–Meidän pitäisi tehdä sellaisia toimia, jotka vähentävät päästöjä, mutta lisäävät työpaikkoja. Taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä pitää nivoa entistä enemmän yhteen, koska ne kaikki linkittyvät yhteen, Ohisalo sanoo.

Hän listaa toimet, joihin vihreät ovat valmiita:

–Me olemme valmiita paikallisen sopimisen edistämiseen. Olemme valmiita sosiaalipolitiikan uudistamiseen, joka kannustaa ihmisiä tekemään enemmän töitä, sekä työmarkkinoiden uudistamiseen muuttamalla ansiosidonnainen työttömyysturva suhdanneperusteiseksi.

–Sitä olisi nyt järkevää pohtia, kun noususuhdanne on alkamassa, Ohisalo sanoo.

Vihreät on puhunut myös koulutuksen kunnianpalautuksesta, mutta samaan aikaan hallitus aikoo leikata tieteestä 35 miljoonaa euroa.

–Hallitus on lupaustensa mukaan palauttanut rahaa koulutukseen kaikille asteille. Jopa tutkimukseen on tullut enemmän rahaa kuin monilla aikaisemmilla hallituskausilla, Ohisalo sanoo.

Hänen mukaansa 35 miljoonan euron tutkimusleikkauksiakaan ei ole vielä lopullisesti päätetty.

–Sitä sopeutustarvetta vuodelle 2023 ei ole vielä päätetty. Asiasta täytyy vielä keskustella, sillä jos tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin ei panna rahaa, on turha odottaa uusia innovaatioita ja vientituotteita Suomesta.

Hallituksen tulevaisuus

Ohisalon ukaasien perusteella hallituksen syksystä ei ole tulossa helppoa.

Kaikki muistavat vielä riitaisan kehysriihen, jonka seurauksena hallitus oli vähällä kaatua. Myös kuntavaalikamppailun aikana hallituspuolueet riitelivät keskenään.

–Varmaan tässä kevään aikana jokainen on tehnyt niin paljon omaa kampanjaa, että on tarpeen myös luoda hallituksessa yhteistä näkymää, Ohisalo sanoo.

Vihreät on ollut hallituksessa napit vastakkain etenkin keskustan kanssa. Ohisalon ryytyminen keskustaan oli etenkin kehysriihen jälkeen silmiinpistävää.

–Keskusta valitsi silloin keväällä tällaisen tien. Itse ajattelen, että on tärkeä hallituksen sisällä sopia asioista ennen kuin lähdetään tekemään tämänkaltaista, joka tuli vähän kaikille puolueille yllätyksenä.

–Meillä on Annikan kanssa tosi hyvät välit henkilöinä, mutta vihreiden ja keskustan puheenjohtajina olemme asiakysymyksistä eri linjoilla, Ohisalo muotoilee.

Hän kiistää väitteet siitä, että vihreät olisi jäänyt hallituksessa altavastaajan asemaan.

–Meille on tärkeää saada asioita eteenpäin. Kyse ei ole mistään performanssista, vaan siitä, miten hoidamme tämän maan asioita.

Valmis jatkamaan

Vihreät järjestää syyskuussa puoluekokouksen, jossa puolueelle valitaan puheenjohtaja. Puheenjohtajan valinnasta järjestetään myös elo-syyskuussa neuvoa antava jäsenäänestys, jos ehdokkaita ilmaantuu enemmän kuin yksi.

Ohisalo kertoo olevansa valmis jatkamaan vihreiden puheenjohtajana.

–Aion olla käytettävissä, mutta palaan tähän tulevina viikkoina tarkemmin.

Miten aiot saada vihreiden kannatuksen nousuun?

–Meidän äänestäjämme odottavat meiltä vastuullista politiikkaa, eli sitoutumista niihin asioihin, joihin ihmiset antoivat meille luottamuksen eduskuntavaaleissa.

Vihreiden näkyvyyden ja kannatuksen kannalta on arvioitu, ettei puheenjohtajan pesti sisäministerinä ole ollut paras ratkaisu, mutta Ohisalo ei kritiikkiä niele. Hän vetoaa siihen, että oppositiossa vihreät lupasi parantaa muun muassa turvapaikkapolitiikkaa, joka on monille puolueen kannattajille tärkeä asia.

–Pystymme vaikuttamaan siihen, miten viranomaiset noudattavat perus- ja ihmisoikeuksia ja miten turvapaikkapolitiikka toimii.

Ohisalo korostaa myös laajaa turvallisuuskäsitettä, jota hän on sisäministerinä painottanut.

–Esimerkiksi ilmasto- ja ympäristökysymykset eivät ole mitenkään irrallisia siitä, miten meidän turvallisuutemme tässä maailmanajassa toteutuu.

–Yhä useampi ikäihminen joutuu helteiden takia sairaalahoitoon, tai vastikään ihminen menetti henkensä, kun hän jäi myrskyn vuoksi kaatuneen puun alle.

–Myös näihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuushuoliin meidän on kyettävä vastaamaan, Ohisalo päättää.