Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta
Osmo Soininvaara / 10.8.2015
On oikeastaan ikävä asia, että Ottelinin monella tavoin ansiokas tutkimus on joutunut myrskyn silmään, kun HS ilmoitti sen osoittavan, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lisää päästöjä. Tutkimuksessa ei näin sanota, vaikka abstraktin kirjoittaja on kyllä myös vähän oikaissut ja tätä kautta aiheuttanut tuon tulkinnan. Näin entisenä tilastotieteilijänä haluan kommentoida sitä, mitä nopeasti läpi lukemalla ymmärsin.
Tutkimuksen ansiot ovat siinä, että pyritään selvittämään kulutustapojen vaikutus päästöihin. Tulokset eivät ole vielä siinä kunnossa, että niistä voisi vetää kovinkaan paljon politikkasuosituksia, mutta jostain on aloitettava.
Erittäin kiintoisaa on tietää, miten eri tavoin asuvien kulutuskorit poikkeavat toisistaan, mutta sitä ei valitettavasti ole raportoitu kuin noiden päästömäärien kautta. Mielenkiintoista olisi myös tietää, miten joukkoliikennekaupungissa asuvien city-ihmisten kulutuskorit poikkeavat muusta maasta, mutta tätäkään ei ollut tutkittu. Tutkimuksessa käytetty Inner-urban area ei ollutkaan mitä luvattiin, vaan siihen kuuluvat alueet, joiden aluetehokkuus ylittää 0,1. Urbaanista alueesta aletaan puhua, kun aluetehokkuus on tuohon nähden kymmenkertainen. Tuohon määritelmään mahtuvat myös autovaltaiset omakotialueet Pakilasta alkaen.
Tutkimuksessa selvitetään (ymmärtääkseni) kotitaloustiedustelujen avulla, mihin ihmiset käyttävät rahansa ja nämä on yhdistetty asuinpaikkaan. Rahankäyttöä oli tutkittu 52 hyödykeryhmään jaettuna, joille on laskettu panos-tuotos –mallin avulla päästökertoimet. Päästömäärä oletettiin suoraan verrannolliseksi hyödykeryhmään käytettyjen euromääriin.
Tässä on ensimmäinen ongelma. Tutkijat myöntävät, että 52 hyödykeryhmään on liian vähän, koska ryhmät ovat sisäisesti heterogeenisia. Suoranaista harhaa tuloksiin tuottaa se, että kulutuksen määrää on jouduttu arvioimaan (pakosta) käytetyillä euromäärillä. Jos maksat kahvistasi neljä euroa, kulutat luonnonvaroja neljä kertaa enemmän kuin, jos maksat siitä euron. Luonteva arvaus on, että rikkaat suosivat enemmän laatua kuin köyhät. Käytetty mittari sälyttää rikkaille liikaa ilmastosyntiä. Tämä saattaa koskea myös autoja, mutta en ole tästä varma, koska en saanut tekstistä oikein selvää.
Syitä, joiden vuoksi Hesarin uutisointi (ja osin abstrakti) oli harhaanjohtava oli, että
Päästöt oli laskettu henkeä eikä ruokakuntaa (tai kulutusyksikköä kohden). Sinkkutalous kuluttaa esimerkiksi asunnon lämmitysenergiaa henkeä kohden varmaankin enemmän kuin kuusilapsinen perhe. Kaupunkien ydinalueilla asuu pieniä kotitalouksia ja laitamilla suuria. Hesarin mainitsema kausaliteetti merkitsisi, että keskustassa asuminen aiheuttaa naimattomuuden ja jos ei rakennettaisi tiivistä kaupunkia, sinkkuja olisi vähemmän.
Kaupunkiin muutto ei tee ihmistä rikkaammaksi, mutta rikkaita asuu kaupungeissa enemmän, koska asunnot ovat kalliita ja koska me olemme tehneet Helsingistä niin hyvä paikan asua. On myös kaupunkeja, joissa köyhät asuttavat keskustaa. Kuten yllä sanoin, mittaustapa taitaa laskea varakkaiden päästöt yläkanttiin, koska ei ota huomioon, että rikkaat ostavat suhteessa enemmän laatua ja vähemmän määrää.
Eräänlainen käytetyn mallin heikkous oli se, että perhemuodot oli jouduttu ottamaan mukaan dummy-muuttujina. Tämä tarkoitti, että tulotason ja asuinpaikan vaikutus kulutukseen oletettiin samaksi kaikissa perhetyypeissä, mikä tuskin vastaa todellisuutta. Mutta data ei tainnut taipua muuhun.
Kun regressioanalyysiin otettiin selittäjiksi mukaan tulotaso ja ja perhemuoto, asuinpaikalla ei ollut enää merkitystä. Niinpä väite, että kaupungin tiivistäminen lisää päästöjä oli yksinkertaisesti tutkimukseen perustumaton. Mutta ei se tiivistäminen näyttänyt myöskään vähentävän päästöjä. Miksi?
Seuraavaksi päädytään siihen, miten lämmitysmuoto vaikuttaa päästöihin. Miten päästöt pitää laskea riippuu siitä, mitä kysytään. Jos kysytään, mitä jokin muutos vaikuttaa – esimerkiksi siirtyminen sähkölämmityksestä kaukolämpöön, AINOA OIKEA tapa on laskea marginaalipäästöjä käyttäen, koska se vastaa kysymykseen, mitä muutos vaikuttaa. Jos halutaan jakaa valtakunnan päästöt syntinä asukkaiden kesken, on käytettävä jotain muuta tapaa, koska marginaalilaskelma tuottaa liian suuret kokonaispäästöt, mutta tämä tieto taas ei palvele mitenkään päätöksentekoa, koska se ei vastaa kysymykseen, mitä tapahtuu, jos muutamme käyttäytymistä.
Jos 10 000 kotitaloutta siirtyy kaukolämpöalueella kaukolämmön käytöstä maalämmön käyttöön, kokonaispäästöt kasvavat. Tässä tutkimuksessa oletettiin päinvastaista.
Tutkimuksessa oli suorastaan vihamielinen asenne sähkön ja lämmön yhteistuotantoa kohtaan, vaikka tätä on pidetty Suomen suurimpana primaarienergian säästöprojektina. Jos nuo kaukolämmön kertoimet muutettaisiin vähänkään järkevämmiksi, saataisiin tulokseksi, että tiivistäminen kannattaa. Tämä on laskettu kuin lämpö olisi päätuote ja sähkö jäte, ja sälytetty pääosa päästöistä lämmölle. Perusteena on kuulemma se, että Helsingin voimalat on mitoitettu lämmön tarpeen mukaan. Kyllä, mutta valtakunnan voimantuotto on mitoitettu sähkön kysynnän mukaan. Jos Helenilla ei olisi kaukolämpövoimaloita, jossain olisi enemmän lauhdevoimaloita. Onko jotenkin kunniakkaampaa ajaa se lämpö mereen? Kun lasketaan muutoksen vaikutusta, pitää käyttää marginaaleja ja silloin kaukolämmön kertoimet ovat murto-osa tässä käytetyistä.
Näin siis nykytilanteessa. Tilanne energiamarkkinoilla on nopeassa muutoksessa. Sähkösyöppöjen paperitehtaiden lakkauttamiset samalla, kun maahan rakennetaan lisää ydinvoimaa, saattavat tehdä fossiilista energiaa käyttävästä kaukolämmöstä oikeasti ilmastosyntisen maalämpöön verrattuna. Myös kaukolämmön tekotavat kuitenkin muuttuvat. Suomen suurin lämpöpumppu, yli sata megawattia, tekee Helenille kaukolämpöä jätevettä jäähdyttämällä Katri Valan puistossa. Paras lämpöpumppu on sellainen, jossa ei synny hukkakylmää, vaan se käytetään ilmastointiin. Helenin kaukokylmän asennettu teho lähestyy jo 200 megawattia. Hanasaaren voimalaitos korvattaneen haketta käyttävällä lämpökeskuksella. Jos ST1:n hake geotermisestä energiasta onnistuu, meillä on kohta täysin päästötöntä kaukolämpöä.
= = =
PS.
Nykyinen tapa kirjoittaa tutkimusraporteja on niin säästeliäs, että lukija joutuisi käyttämään valtavasti aikaa tutustuakseen viittauksiin. Siksi olen voinut käsittää tästä jotain väärin.
