Poliisi ja verottaja odottavat vuototietoja: ”Olemme käynnistäneet kansainvälisen prosessin tietojen saamiseksi”
Suomen verottajan mukaan kynnys rikosilmoituksiin on nyt alhainen. Poliisia kiinnostavat veropetokset ja rikoshyödyn piilottaminen.
Suomen verottaja ja poliisi kiinnostuivat heti maanantaina tiedoista, jotka koskevat Panamaan yrityksiä perustaneita suomalaisia. Yle julkaisi sunnuntaina ja maanantaina yksityiskohtia maailman suurimmasta tietovuodosta, jonka mukaan muun muassa sadat suomalaiset ovat perustaneet heidän henkilöllisyytensä peittäviä hallintayhtiöitä Panamaan.
Ylen tietojen mukaan nämä suomalaiset ovat pienyrittäjiä ja suursijoittajia, huippu-urheilijoita, perheitä, lakimiehiä, rikollisia ja yhtiöitä.
Panaman tietovuoto koskettaa Suomea myös sen vuoksi, että pohjoismaiden suurin pankki Nordea on ollut mukana perustamassa Panaman-yhtiöitä.
Keskusrikospoliisin talousrikostorjunnan päällikkö Markku Ranta-aho sanoi maanantaina, että poliisia kiinnostavat Panamaan liittyvät mahdolliset veropetokset ja rikoshyödyn piilottaminen.
Hallintayhtiön perustaminen veroparatiisiin ei sinänsä ole laitonta, mutta hallintayhtiön käyttäminen rahanpesuun ja veronkiertoon on rangaistavaa.
Ranta-ahon mukaan verottajalla on nyt paras kyky arvioida aineistoa. Sitä ei tosin ole verottajan eikä poliisin hallussa, vaan vuototieto on kansainvälisen toimittajaryhmittymän ICIJ:n toimittajien tietokoneilla.
Verohallinnon yritysverotusyksikön ylijohtaja Sanna Alamäki sanoi maanantaina, että verottaja yrittää saada valtavan tietoaineiston haltuunsa toimittajilta tai kansainvälisen tietojenvaihdon kautta viranomaisilta.
”Olemme käynnistäneet kansainvälisen prosessin tietojen saamiseksi”, Alamäki sanoo.
Ylen tutkivan ohjelman MOT:n tuottajan Renny Jokelinin mukaan Yle ei aineistoa luovuta, mutta sitä voi tiedustella toimittajien yhteenliittymän ICIJ:n toimistolta. Verohallinnon Alamäki on silti toiveikas.
”Uskon, että jonkun maan veroviranomainen saa lopulta nämä tiedot. Näin on käynyt ennenkin”, Alamäki sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomen verohallinnolla on Panaman kanssa tietojenvaihtosopimus.
”Voimme tehdä yksilöityjä tietopyyntöjä Panamaan, joten asiat voivat lähetä aukeamaan sitäkin kautta”, hän sanoo.
Alamäen mukaan Verohallinnon kynnys rikosilmoituksen tekoon on nyt alhainen.
Verottajan ei enää tarvitse pohdiskella sitäkään, voiko varastettua materiaalia käyttää virkatoimissa.
Viimeksi verohallinnon työ niin sanotun Liechtenstein-vuodon yhteydessä jumiutui, kun hallinto-oikeudelta piti hakea päätös varastetun verotiedon käyttämisestä.
”Nyt on olemassa hallinto-oikeuden ratkaisu siitä, että verottaja voi käyttää varastettua tai vuodettua tietoa selvityksissään”, Alamäki sanoo.
Poliisi ja verottaja sopivat joitakin päiviä sitten entistä tarkemmin siitä, millaisista tapauksista verottaja tekee rikosilmoituksia poliisille. Taustalla on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ne bis in idem -päätös, jonka mukaan samasta asiasta ei voi rangaista kahdesti.
Verorikosten tutkinta meni solmuun, kun verottaja päätti automaattisesti veronkorotuksesta, joka on rangaistus. Sen jälkeen poliisi ei enää voinut aloittaa esitutkintaa, vaikka oli syytä epäillä rikosta.
Nyt verottaja ja poliisi ovat ottaneet oppia Liechtenstein-tutkinnasta, joka ei kenenkään mielestä sujunut hyvin. Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot sanoo, että poliisi ja verottaja katsovat tulevat tapaukset yhdessä. ”On sovittu sillä tavalla, että katsotaan tapaukset yhdessä, että pitäisikö siirtää poliisille vai hoitaako verottaja itse ne”, Lardot sanoo. Myös Lardot odottaa tietoja Panamasta.
”Periaatteessa, jos on veropetostyyppinen tai törkeä veropetos, niin totta kai ne täytyy tutkia”, hän sanoo.
Ylen tietojen mukaan Nordean Luxemburgin yksikkö on vuodesta 2004 vuoteen 2014 perustanut asiakkailleen melkein 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille.
Nordean riskienhallinnasta vastaava johtaja Ari Kaperi vahvisti Helsingin Sanomille maanantaina, että tällaisia hallintayhtiöitä on Panamassa olemassa vielä noin 90.
”Ennen vuotta 2009 emme selvittäneet riittävän tarkasti sitä, että onko asiakas hoitanut verotuksensa oikein. Me ikään kuin suljimme silmämme”, Kaperi pahoitteli maanantaina.
Kaperin mukaan suurin osa Nordean kautta Panama-yhtiön perustaneista on ulkomaalaisia. Mukana on lähinnä sellaisia suomalaisia, jotka ovat muuttaneet asumaan pysyvästi ulkomaille.
”Heitä on ollut muutamia. Suomessa asuvat ovat Nordean Suomen Private-yksikön asiakkaita eikä sillä yksiköllä ole ollut yhteyksiä Panamaan.”
Kaperi korostaa, että edes ennen vuotta 2009 Nordea ei ole itse rikkonut lakeja tai sääntöjä. Hänen mukaansa kyse oli asiakkaiden sijoitusneuvonnasta.
”Ennen vuotta 2009 osana varainhoitoa kerroimme, että tällaisia rakenteita voidaan järjestää. Kerroimme muun muassa, mitkä lakiyhtiöt hallintayhtiöitä perustavat. Yksi sellainen on tämä Panaman Mossack Fonseca.”
Kaperi myöntää, että Panama ei ole ainoa veroetuvaltio, johon Nordean Luxemburgin konttori on rakentanut hallintayhtiöitä. Järjestelyjä on hänen mukaansa vähäisessä määrin muuallakin.
”Käymme nämä kaikki vielä kerran lävitse ja raportoimme Luxemburgin finanssivalvojalle ja konsernivalvojalle Ruotsiin”, Kaperi lupaa.
Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull sanoi maanantai-iltana Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle, että Nordea katkaisee yhteydet kohuun yhdistettyyn Mossack Fonseca -lakiyhtiöön.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) tuomitsivat maanantaina veronkierron, Sipilä Twitterissä, Stubb Ylelle.
Mikä on veroparatiisi, koska varojen piilottaminen on laitonta ja mistä Panaman papereissa on kyse?
Saksalainen sanomalehti Süddeutsche Zeitung sai noin vuosi sitten käsiinsä nimettömästä lähteestä 11,5 miljoonaa asiakirjaa, jotka olivat peräisin Panamassa toimivasta Mossack Fonseca -asianajotoimistosta. Tiedostot jaettiin tutkivan journalismin kansainvälisen järjestön ICIJ:n kautta tiedotusvälineille 80 eri maassa. Tiedotusvälineet julkistivat ensimmäiset aineistoon perustuvat uutiset sunnuntai-iltana.
Tiedoista kävi muun muassa ilmi, että 12 valtion päämiehellä on sijoituksia veroparatiiseissa. Papereista käy myös ilmi, että Nordea on järjestellyt auliisti asiakkaidensa omaisuuksia veroparatiiseihin. Nordea tiedotti jo sunnuntaina muuttaneensa käytäntöjään.
Mistä tiedot ovat peräisin?
Vuodettujen tietojen alkuperää ei ole kerrottu, mutta ne voivat joko olla peräisin joltain Mossack Fonseca -yrityksen työntekijältä tai ne on saatu murtautumalla yrityksen tietojärjestelmään. Mossack Fonsecan mukaan dokumentit on saatu murtautumalla sen sähköpostipalvelimeen. ICIJ:n mukaan kyse on vuodosta.
Miten sijoitukset kätketään?
Mossack Fonseca on Panamaan rekisteröity asianajotoimisto, joka tarjoaa muun muassa omaisuuden kätkemispalveluja. Sijoittajien varat eivät todennäköisesti ole Panamassa, vaan Mossack Fonseca tarjoaa niille kuoren, jonka suojiin sijoitukset voi kätkeä.
Esimerkiki Luxemburgissa tai Sveitsissä toimiva sijoituspalveluyritys perustaa asiakkaalle trustin, säätiön tai sijoitusyhtiön, jonka muodollinen omistus siirretään panamalaisiin nimiin. Päätäntävalta ja tuotot säilyvät kuitenkin todellisella omistajalla.
Mossack Fonsecalla on edustus 42 maassa. Sanomalehti Guardianin mukaan sillä on vahvat yhteydet esimerkiksi Britannian veroparatiiseihin kuten Neitsytsaariin ja Englannin kanaalin saariin.
Mitä tarkoittaa veroparatiisi?
Veroparatiisi on käsitteenä moniselitteinen. Kun sanotaan, että Irlanti ja Panama ovat veroparatiiseja, puhutaan kahdesta täysin erilaisesta ilmiöstä. Irlanti on veroparatiisi ennen kaikkea yrityksille, koska siellä on hyvin matala yritysten tuloverotus. Irlannin käyttämiseen yritysten toimintojen sijoituspaikkana ei siis liity yleensä mitään laitonta.
Panaman ja Cayman-saarten kaltaiset veroparatiisit ovat usein juuri laittoman veronkierron tai rahanpesun paikkoja. Ne eivät kerro tietoja yritysten tai sijoitusten todellisista omistajista tai edunsaajista. Vaikkapa suomalainen pohatta on voinut järjestää omistuksensa panamalaiseen yhtiöön ja voinut luottaa, ettei Suomen verottaja saa milloinkaan tietoja sijoitusten tuotoista.
Rahanpesu tarkoittaa sitä, että veroparatiisien pankit ja sijoituspalveluyhtiöt ovat saattaneet ottaa vastaan rikoksella hankittua rahaa kysymättä sen alkuperää. Kansainvälisiä rahanpesusääntöjä noudattavat pankit selvittävät jo muutaman tuhannen euron sijoituksen tai talletuksen alkuperää tarkasti.
Onko veroparatiisin hyväksikäyttäminen rikollista?
Ei välttämättä, mutta käytännössä veroparatiisien käyttöön liittyy usein rikos. Yrityksen tai säätiön perustaminen veroparatiisiin on sinänsä laillista. Suomessa ei ole enää varallisuusveroa.
Laitonta on sen sijaan se, että jättää verottajalle kertomatta tuloistaan. Yleensä sijoituksista tulee tuottoa. Jos tätä pääomatuloa ei raportoi Suomen verottajalle, syyllistyy veropetokseen. Tämä koskee myös tuloa, joka muodollisesti jää yhtiöön tai trustiin.
Veroparatiiseja käytetään asiantuntijoiden mukaan myös perintöveron välttelyyn ja myös perintökaaresta poikkeamiseen. Veroparatiisia voidaan käyttää myös varojen piilotteluun esimerkiksi konkurssissa.
Laillinenkin voi olla moraalisesti tuomittavaa
Esimerkiksi presidentti Vladimir Putinin ystävien veroparatiisiomistukset ovat kiinnostavia siksi, että varat näyttäisivät usein olevan peräisin Venäjän valtion budjetista maksetuista hankkeista. Putinin ystävät saattavat myös toimia presidentin omien omistusten piiloina eli taustalla on salaisia sopimuksia omistussuhteista ja tuottojen jakautumisesta.
Jos näin on, Putin olisi kanavoinut miljardeja euroja Venäjän valtiolle kuuluvia varoja omalle lähipiirilleen ja kenties itselleen.
