Punk in Finland

March for Turkey's jailed judges highlights purge on dissidents

Erdoğan accused of crippling democracy with hundreds from judiciary, media and civil service still detained after coup attempt

Nesrin Şimşek remembers in vivid detail the moment she was released from prison and was reunited with her infant son. “I cried for a month after I saw my baby again,” recalled the former Turkish judge. “He had given up breastfeeding while I was in jail, and in every dream I saw my child, and I was trying to give him milk.”

Şimşek (not her real name) was taken with her husband from their home on the Black Sea four days after the coup attempt in the country in 2016. She was released two months later to care for her boy. Her husband, a former prosecutor, has now been in jail for nearly a year without trial. Both are still under investigation.

Thousands of Turks have embarked on a a 280-mile March for Justice, starting in Ankara on 15 June – to protest against the dismantling of Turkey’s judiciary – which they hope will culminate in a massive opposition rally in Istanbul’s Maltepe district on Sunday.

The case of the Şimşeks mirrors that of hundreds of former prosecutors and judges who have been detained or dismissed without formal charges.

Interviews with former members of the judiciary and their families, legal experts, defence counsels and senior lawmakers, reveal a broad and systematic attempt at intimidating and reshaping Turkey’s judicial branch in an effort to further consolidate power in the hands of the ruling AKP party and Turkey’s president, Recep Tayyip Erdoğan.

The crippling of Turkey’s justice system, experts say, undermines a key pillar of democracy in a nation still reeling from coup attempt last year, and political polarisation that has shown little sign of abating.

“It is horrible. Judges are waiting to hear from the [presidential] palace, and they think the harsher the punishment [the judges hand down], the higher up they will go,” said Kemal Kılıçdaroğlu, leader of Turkey’s largest opposition party, the Republican People’s party (CHP), who is leading the march. “This is our main cause.”

Tens of thousands of people have been arrested or dismissed from their jobs in the civil service, military, judiciary, academia and media, in a broad crackdown that the government says is aimed at followers of Fethullah Gülen, an exiled preacher whose movement is widely believed to have been behind the coup attempt last July.

But that purge has gone beyond the alleged perpetrators to encompass dissidents of all stripes, including senior opposition lawmakers.

Nearly a quarter of all Turkish judges, about 4,000 people, have been either dismissed or arrested since the coup attempt. The government’s hold over the judiciary has tightened in the aftermath of a constitutional referendum in April that expanded the powers of the president, allowing him and a parliament controlled by the AKP to appoint all members of the high council of judges and prosecutors (HSYK), a body with broad authority to appoint, promote, discipline and dismiss the nation’s judges.

“The proposed amendments weaken, instead of strengthen the Turkish judiciary,” the Venice commission, a European body tasked with providing legal opinion to states, said in a report before the referendum. “The proposed constitutional amendments would introduce in Turkey a presidential regime which lacks the necessary checks and balances required to safeguard against becoming an authoritarian one.”

Few dispute that the Gülenists, a vast grassroots network, had infiltrated the judiciary. They worked hand in hand with the AKP government in the 2000s in the notorious Ergenekon and Sledgehammer trials, when senior members of the military were accused of planning to overthrow the elected government. Those investigations are now largely discredited as having relied on fabricated evidence.

The final break occurred in 2013 when Gülenists tried to launch an investigation into corruption in Erdoğan’s inner circle, a move that was branded a “judicial coup”.

After last year’s putsch, the government said it had been tricked by its former allies, and maintains that those purged are part of the movement.

But the scale of the purge, and apparent lack of evidence or indictments against many of the judges who have been detained, has prompted critics to accuse the president and his party of attempting to control an independent branch of government to cement their hold on the country.

Those who have been detained say they were repeatedly questioned in the initial investigation about whether they voted for government-approved candidates in past HSYK elections, for example.

Defence lawyers say much of the evidence against their clients is classified, and that some of it relies on anonymised confessions of suspected members of the Gülen network in the judiciary.

But even those confessions have little credibility. The head of HSYK and one of the most senior judges in the country, Mehmet Yılmaz, suggested late last year that he might consider reinstating judges giving damaging confessions about the Gülenist network, but admittedin a later interview that he had said so to entrap them.

“I made that statement solely to encourage confessions and I have been very successful, because, when there was not even one confessor then, there has been a boom following that statement,” he told the news agency Habertürk. “Thanks to over 200 confessors, we have obtained evidence about 2,400 judges and prosecutors to prove their membership to [the Gülenists].” Yılmaz declined a request for an interview.

Öykü Didem Aydın, one of two Turks on the Venice commission and a defence lawyer for some imprisoned judges, said: “Of course there are Gülenists and they are an insidious organisation that should be purged, but it should be done in a logical, scientific, proper, judicial way. The circle is so wide, I’m calling it a fishing expedition.”

Didem represents Murat Arslan, a former judge and head of the judges and prosecutors association (Yarsav), an influential NGO made up of Turkish judges that was dissolved after the coup attempt and has often been critical of the government.

Arslan has been held since October in a crowded cell, but there is no indictment against him and the only pieces of evidence his lawyer has access to are the interrogation notes, claims that there were Gülenists in his social circles, and a confession by an anonymous source who appears in other cases.

Some of the other causes for suspicion for detained judges include speaking foreign languages or going in their youth to one of the dershanes, the private schools that were often sponsored by the Gülenists.

One former judge who faced that accusation said it was absurd, partly because the government had allowed those schools to operate, and because a senior minister had gone to the same school attended by the judge.

The judge, who requested anonymity, said: “We were accused of being involved in a coup, so we expected questions like – where were the weapons? The only questions were about our background and they were particularly interested in which candidates we voted for in the HSYK elections in 2014.”

There are limited avenues for appeal for dismissed judges. A commission created to address such cases has not begun its work and now has a heavy backlog. Its existence means that those who wish to challenge the government’s state of emergency decrees have not exhausted all domestic options, and therefore cannot appeal to the European court of human rights.

To make up for the shortage in judges, the government waived some prerequisites previously forming part of the examinations to enter the service. Of 900 new judges recruited in April, the opposition claims that 800 have ties to the AKP.

“The main intention of the AKP is to be able to staff the judiciary, to fill all the available positions with their partisans,” said Barış Yarkadaş, an opposition MP who uncovered the ties of judicial nominees to the ruling party, and believes the ruling party wants to control the judiciary to head off future corruption probes. “Turkish justice has been slaughtered and left in darkness. The right of citizens to be tried fairly has been eliminated.”

Judges have also been subject to widespread intimidation by the media, which has been largely brought under the control of the AKP and its proxies after a broad crackdown on dissident press.

Pro-AKP media harshly criticised the courts after they ordered the release of Atilla Taş, a pop singer who was accused of membership of the Gülen network, a decision that was reversed shortly afterwards. The opposition and defence lawyers say judges are fearful of ordering the release of detainees lest they be investigated themselves.

The upheaval that has gripped the judiciary and the warnings by international observers that the ruling party was solidifying its hold on the third branch of government, has led to criticism from abroad, with former allies in the EU criticising what they see as Turkey’s descent towards authoritarian rule.

The HSYK has been suspended from a European judicial observer body because, it said, the board was no longer independent. Talks about Turkey’s accession to membership of the EU are frozen and unlikely to resume any time soon.

Meanwhile, many families of detained judges and prosecutors have been left in poverty by the imprisonment of their breadwinners.

Some female judges who have young children have been released out of compassion, but they remain under investigation, ostracised by members of society who are convinced that they are guilty, and without job prospects. Some declined interview requests for fear of government reprisals.

“We were like a power family,” said the daughter of two judges who were incarcerated after the coup, and remain there without indictments. She has had to subsist by sleeping on the couches of friends and relatives.

A law student herself, she said she now had little faith in the country’s institutions and the rule of law, but still wanted to work as a lawyer because “somebody has to work for human rights and justice”. She said: “My father always told me, we are judges, [not politicians]. We’ve only hugged once in the last two months.”

Damar wrote:http://www.rudaw.net/mobile/english/mid ... y/09072017

Amnesty muistuttaa kampanjoineensa Erdoganin vapauttamisen puolesta vuonna 1998. Kukaan tuskin uskottelee, että Erdogania kiinnostaisi vittuakaan...

Turks stage largest show of opposition against Erdoğan government in years

Istanbul rally is final stop in 280-mile ‘justice march’ from Ankara protesting against arbitrary arrests and dismissals after coup attempt

Hundreds of thousands of Turks took to the streets of Istanbul on Sunday in the largest opposition rally in years, in a serious rebuke to the government’s large-scale crackdown on opponents since last year’s attempted coup.

The rally in the Maltepe parade ground was the final stop in a 280-mile (450km) march from the capital, Ankara, led by Kemal Kılıçdaroğlu, leader of the Republican People’s party – the main opposition party – and appeared to draw citizens from across the political spectrum to protest against what they see as widespread injustice and oppression by the government of Recep Tayyip Erdoğan.

“We demand justice,” Kılıçdaroğlu said in a speech minutes after reaching the end of his march. “We demand justice not only for those who gathered here, not only those who support us, but for everyone.”

“Justice is the foundation of the state,” he added. “In present-day Turkey the foundation of the state is at risk.”

The rally is by far the biggest by the opposition seen in Istanbul since the mass May-June 2013 demonstrations against Erdoğan’s rule, sparked by the planned redevelopment of Gezi Park in the city. Istanbul governor Vasip Şahin said 15,000 police officers were providing security at the post-march rally on Sunday.

The “justice march” drew widespread support for its calls for an end to arbitrary arrests and dismissals in the aftermath of the coup. Tens of thousands of people have been detained or fired from jobs in the civil service, academia and media over alleged connections to Fethullah Gülen, an exiled preacher whose movement is widely believed to have orchestrated last year’s putsch.

But the crackdown has gone beyond the alleged perpetrators to target dissidents of all stripes including senior opposition lawmakers. Rights activists have also been arrested, including two top officials at Amnesty International, and Ankara has become the world’s largest jailer of journalists.

Nearly a quarter of the Turkish judiciary has been dismissed or detained in what legal experts say is a systematic effort to reshape the country’s justice system. The president’s victory in a recent referendum that vastly expanded his power will allow him and a parliament controlled by his party to appoint most of the country’s top judges.

“I came from Urfa for justice,” said one attendee at the rally. “For all the oppressed, for workers, for my village, for my neighbourhood.”

Kılıçdaroğlu used his speech to unveil what his aides described as a “justice manifesto” that called for an end to the state of emergency that has been in place since July 2016, protecting the independence of the judiciary, reinstating dissidents who have been unfairly fired from their jobs, and ending the practice of imprisoning journalists.

“We will bring down the wall of fear,” he said. “This last day of our walk for justice is a new beginning, a new first step.”

The rally comes less than a week before the anniversary of the coup attempt, in which 249 people died and 1,400 were wounded, and which was defeated after widespread popular resistance.

The government has planned a series of week-long events including a late-night address by the president to the Grand National Assembly to mark the moment when the parliament was bombed by the coup plotters.

Ordinary citizens, sacked public employees and high-profile figures have joined Kılıçdaroğlu on his march. Novelist Aslı Erdoğan and leading Kurdish politician Ahmet Türk, both released from jail pending trial on various terror-related charges, as well as Yonca Şik, the wife of a prominent journalist currently in prison, were just a few.

The march has drawn the ire of government officials and proxies, who have accused the protesters of supporting terrorism and the coup plotters. The atmosphere at the rally was celebratory and diverse, including leftists, secularists and even religious conservatives.

“This is not about religion for us, but about justice for all of us and for our grandchildren, for progress, for journalists, for our headscarves,” said Bediha, a veiled woman in her 60s who only gave her first name. “There is cruelty in this country and God willing, with this march, it will end.”

Turkissa alkoi suuroikeudenkäynti lähes 500:aa vallankaappauksesta epäiltyä vastaan – oikeuteen marssitettujen päälle heiteltiin hirttosilmukoita

Epäiltyjen syytelistat vaihtelevat perustuslain rikkomisesta murhiin ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin murhayritykseen.

TURKISSA aloitettiin tiistaina tähän mennessä suurin oikeudenkäynti viime kesän vallankaappausyrityksestä epäiltyjä vastaan, kertoo uutistoimisto AFP. Oikeutta käydään lähes 500 ihmistä vastaan.

Suurin osa kaikkiaan 486 epäillystä on pidätettyinä, mutta seitsemän on yhä karkuteillä.

SUURI joukko mediaa seurasi, kun osa epäillyistä marssitettiin oikeuteen pääkaupunki Ankaran ulkopuolella. Jokaista epäiltyä piteli kaksi turvallisuutta valvovan poliisin jäsentä.

Paikalle kokoontuneet ihmiset toivoivat epäillylle kuolemanrangaistusta.

”Haluamme kuolemanrangaistuksia”, ihmiset huusivat kuorossa ja heittelivät hirttosilmukoita epäiltyjen päälle. AFP:n toimittajan mukaan osa heitteli vesipulloja.

EPÄILTYJEN väitetään johtaneen vallankaappausyritystä Ankaran ulkopuolella sijainneesta tukikohdasta. Turkin viranomaisten mukaan tästä tukikohdasta määrättiin taisteluhävittäjiä pommittamaan parlamenttia.

F-16-hävittäjät pommittivat Turkin parlamenttia Ankarassa kolmesti.

EPÄILTYJÄ syytetään muun muassa murhasta, perustuslain rikkomisesta sekä presidentti Recep Tayyip Erdoğanin murhayrityksestä. Tuomioksi vaaditaan elinikäistä vankeusrangaistusta.

Epäiltyjen joukossa on myös Yhdysvalloissa maanpaossa elävä uskonnollinen johtaja Fethullah Gülen, jota syytetään vallankaappauksen tilaajaksi. Gülen on kiistänyt syytteet.

HEINÄKUUSSA 2016 tehdyssä vallankaappausyrityksessä kuoli 249 ihmistä. Yli 50 000 ihmistä pidätettiin hätälain turvin epäiltyinä yhteyksistä Güleniin.

Saksalaismatkailijoita pidätetty Turkissa, Saksa päivitti matkustustiedotettaan: "Kuka tahansa saksalainen voi joutua pidätetyksi"
https://yle.fi/uutiset/3-9826863?origin=rss

Saksan ja Turkin suhteet ovat erittäin kireät. Jo tusinan verran saksalaisia on pidättynä Turkissa.

ISTANBUL Turkin ja Saksan ennätyskireät välit ovat johtaneet saksalaisten pidätyksiin maassa. Tämä on saanut Saksan päivittämään matkustustiedotettaan Turkkiin.

Matkustustiedotteen mukaan maahan matkustavat saksalaiset voivat joutua pidätetyiksi jopa turistialueilla.

– Kuka tahansa Turkkiin saapuva saksalainen voi joutua pidätetyksi, tämä on nyt se valitettava todellisuus, jossa elämme, sanoi maan ulkoministeriön edustaja Martin Schäfer Der Spiegel -lehdelle. Varoitus koskee erityisesti niitä saksalaisia, joilla on suhteita Turkkiin.

Saksan mukaan noin 12 sen kansalaista on pidätettynä Turkissa poliittisista syistä.

Viimeksi tänään Turkissa pidätettiin maassa lomaillut saksalaispariskunta, kertoi Der Spiegel -lehti. Lehti perustaa tietonsa Saksan ulkoministeriön tietoihin. Turkki ei ole vahvistanut asiaa.

Syyskuun alussa Antalyan lentokentällä pidätettiin kaksi Saksan kansalaista, jotka on nyt vapautettu. He eivät saa silti lähteä pois Turkista. Turkin mukaan turkkilaistaustaista pariskuntaa epäillään osallisuudesta viime vuoden vallankaappausyritykseen.

Pidätettyjen joukossa ovat myös saksanturkkilainen toimittaja Deniz Yücel ja ihmisoikeusjärjestö Amnestyn työntekijä Peter Steudtner. Turkki syyttää pidätettyjä terrorismin tukemisesta. Toimittaja Deniz Yucelia maa on kutsunut “Saksan agentiksi”.

Pidätykset ovat viimeinen pisara Saksalle

Saksalle Turkin tekemät pidätykset näyttävät olevan viimeinen pisara. Saksa on vaatinut Turkin EU-jäsenyysneuvotteluiden keskeyttämistä.

Saksan mukaan se voi myös rajoittaa kaupankäyntiä Turkin kanssa, mikäli Yucelia ja Steudtneria ei vapauteta vankilasta.

– Uskomme, että useita Saksan kansalaisia pidetään vankilassa perusteettomasti. Siksi olemme päättäneet muuttaa Turkki-politiikkamme suuntaa, sanoi liittokansleri Angela Merkel.

Saksalaiset ovat merkittävä matkailijaryhmä Turkissa. Saksa on myös Turkin merkittävin vientimaa.

Turkki varoittaa Saksaan matkustamisesta

Turkki on myös kehottanut kansalaisiaan olemaan varuillaan Saksassa.

Maan mukaan “terroristit kävelevät vapaina” Saksan kaduilla ja maassa olevat turkkilaiset voivat joutua rasismin kohteeksi.

Turkin mukaan Saksa tukee niin kurdien sissijärjestö PKK:ta kuin viime vuoden vallankaappausyrityksestä syytettyä Gülen-liikettä.

Vuoden alussa Saksa suututti Turkin perumalla useita turkkilaispoliitikkojen kampanjatilaisuuksia Saksassa. Vastineena Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan nimitteli saksalaisia “natsien jälkeläisiksi”.

Erdoğan on kutsunut useaan otteeseen Saksan johtoa Turkin vihollisiksi. Hän on kehottanut Saksassa olevia turkkilaisia äänestämään tulevissa liittopäivävaaleissa Angela Merkeliä vastaan.Saksassa asuu arviolta 1,4 miljoonaa turkkilaista, joilla on äänioikeus Turkin vaaleissa. Siksi Turkin johto on kiinnostunut heidän poliittisista mielipiteistään.

Välit kiristyneet jo pitkään

Saksan ja muiden EU-maiden välit alkoivat kiristyä Turkin kanssa viime vuoden vallankaappausyrityksen jälkeen. EU-maat ovat pelänneet Turkin valuvan kohti itsevaltaisuutta, kun taas Turkin mukaan EU ei ole tukenut sitä tarpeeksi vallankaappausyrityksen jälkeen.

Saksassa ja muissa EU-maissa asuu vallankaappausyrityksestä epäiltyjä turkkilaisia, jotka Turkki haluaisi luovutettavaksi. EU-maat ovat kuitenkin säännönmukaisesti torjuneet nämä pyynnöt.

Saksalaisten pidätyksiä Turkissa pidetäänkin painostusyrityksenä Saksaa kohtaan.

Yksi artikkeli riitti tuomaan suomalais­toimittajalle vankeus­tuomion Turkissa – tällainen teksti on

Julkaistu: 11.10. 11:05

Ayla Albayrak työskenteli myös Ilta-Sanomissa.
Turkissa vankeustuomion saanut, Wall Street Journalille työskentelevä suomalais-turkkilainen toimittaja Ayla Albayrak on työskennellyt myös Ilta-Sanomissa.

Albayrak, 43, sai kahden vuoden ja yhden kuukauden vankeustuomion muun muassa terroristipropagandasta.

Hän sai kuulla tuomiosta oleskellessaan New Yorkissa.

Albayrak työskenteli Ilta-Sanomien ulkomaantoimituksessa vuosina 2001–2004 kesätoimittajana ja määräaikaisena toimittajana.

Muutettuaan Turkkiin Albayrak avusti sieltä käsin Helsingin Sanomia. Hän on kirjoittanut matkaoppaan Istanbulista.

Vuonna 2009 Albayrakille myönnettiin Helsingin Sanomain Säätiön stipendi opintoihin Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, oppiaineina uusmedia, tutkiva journalismi ja pitkän kaavan kirjoittaminen.

Vuosina 2012–2014 Albayrak oli kolumnistina Taloussanomien ja Helsingin Sanomien yhteisessä talousuutispalvelussa.

Tällainen artikkeli toi tuomion

Turkkilaisen tuomioistuimen langettaman tuomion aiheutti Albayrakin kirjoittama ja elokuussa 2015 Wall Street Journalissa julkaistu reportaasi, joka oli päivätty turkkilaiseen Silopin kaupunkiin ja otsikoitu Urban Warfare Escalates in Turkey’s Kurdis-Majority Southeast eli Kaupunkisota laajenee kurdienemmistöisessä Kaakkois-Turkissa.

Artikkelissa Albayrak kertoi muun muassa vierailustaan kurdinuorten taistelujärjestön YDG-H:n yhden solun luona, selosti heidän aseistustaan ja raportoi Turkin kurdialueen koko ajan kiihtyvästä kaupunkisodasta ja siviiliuhreista.

Silopi sijaitsee Turkin, Syyrian ja Irakin yhteisen rajan tuntumassa.

Albayrak kuvaili, kuinka Turkin erikoisjoukot pelasivat ”kuolettavaa kissa- ja hiirileikkiä aseistettujen kurdinuorien kanssa ampuen kyynelkaasulla ja kovilla”. Taisteluiden vuoksi Silopin asukkaat joutuivat hakemaan turvaa naapureidensa luota välttääkseen joutumasta ristituleen.

”Kun kurkistimme ikkunasta, näimme poliisin ampuvan umpimähkään, kun nuoret juoksivat pihamme poikki”, kuvailee eräs asukas artikkelissa. ”Yksi laukaus tuli sisään ja meni 11-vuotiaan tyttäreni korvan juuresta.”

Albayrakin mukaan kurdien PKK-järjestöön yhteydessä olevat taistelijat olivat perustaneet Turkin kaakkoisosien kaupungeissa tarkastuspisteitä ja julistaneet autonomisia vyöhykkeitä ja yleiskuvana oli taisteluiden siirtyminen syrjäseuduilta kaupunkeihin.

Artikkelissa Turkin viranomaiset syyttivät PKK:ta siviilien käyttämisestä ihmiskilpinä. Albayrakin haastattelemat nuoret kurditaistelijat kiistivät tämän ja sanoivat siviilien kannattavan heitä.

Albayrak kertoi kurdien separatismin lisääntyneen kesäkuussa pidettyjen vaalien jälkeen, joissa kurdien asiaa ajava puolue nousi ensimmäistä kertaa 13:een vuoteen parlamenttiin. Seurasi useita hyökkäyksiä Turkin turvallisuusjoukkoja vastaan, mihin armeija vastasi ”yllättävällä pommituskampanjalla” ja maanlaajuisella tehoiskulla, jossa otettiin kiinni yli 2 600 epäiltyä.

Albayrakin mukaan tämä särki kahden vuoden tulitauon PKK:n ja hallituksen välillä ja ”lopetti tehokkaasti” kolme vuotta käynnissä olleet rauhantunnustelut.

”Nyt voidaan puhua PKK:n nostattamasta massaliikehdinnästä nuorten keskuudessa”, eräs asiantuntija kuvaili Albayrakille, joka palautti lukijoidensa mieliin kaakkoisen kurdialueen taistelut kaksi vuosikymmentä aikaisemmin, jolloin kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä.

PKK:n nuoret kurditaistelijat kuvailivat Albayrakille verkostojaan, jotka esimerkiksi 120 000 asukkaan Silopissa käsittivät 31 yksikköä, jokaisessa 20 jäsentä.

Albayrak pääsi vierailemaan talossa, jossa asui alle ja hiukan yli kaksikymppisiä kurdinuoria varustautuneina kalasnikoveilla, käsiaseilla, kranaateilla ja singoilla.

Hän haastatteli 22-vuotiasta naistaistelijaa, joka oli hylännyt yliopisto-opintonsa Istanbulissa liittyäkseen nuorison isänmaallis-vallankumoukselliseen liikkeeseen (YDG-H), jonka Turkin hallitus tulkitsee olevan PKK:n nuoriso-osasto, nuoret itse PKK:ta tukeva itsenäinen ryhmä.

Albayrak kertoi Silopissa saaneen edeltävän kahden viikon aikana surmansa kolme siviiliä ja viisi Turkin erikoisjoukkojen jäsentä, mikä heijasti tilannetta myös laajemmin kaakkoisalueilla. Hän raportoi muutama päivä aikaisemmin naapuriprovinssissa Siirtissa räjähtäneestä tienvarsipommista, joka oli surmannut kahdeksan Turkin sotilasta.

Artikkelin lopussa Amnesty Internationalin Turkki-ekspertti ilmaisi pelkonsa lisääntyvistä siviiliuhreista, kun kumpikin osapuoli ampuu ”piittaamattomasti”.

Kurdinuorten mukaan Turkin hallitus antaa heille vain kaksi vaihtoehtoa, sulautua turkkilaisiksi tai tarttua aseisiin.

Artikkelissa viimeisen sanan sai Silopin pormestari, joka arveli presidentti Recep Tayyip Erdoganin yrittävän revanssia kurdeista.

”Meidän pitää päästä pian takaisin neuvottelupöytään, koska asiat karkaavat kontrollista. Nuorten viha kasvaa.”
Tuomas Manninen

Ihmisoikeusjärjestö: Turkki kiduttanut pidätettyjä

Turkissa kesällä 2016 tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen tehdyissä pidätyksissä on kohdeltu pidätettyjä kaltoin, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

TURKISSA kesällä 2016 tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen tehdyissä pidätyksissä on kohdeltu pidätettyjä kaltoin, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

HRW:n tuore raportti kertoo yhdestätoista viimeisen seitsemän kuukauden aikana sattuneesta tapauksesta, joista järjestö on saanut todisteita. Niissä pidätettyjä on pahoinpidelty, uhkailtu ja riisuttu alasti. Heihin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa ja heitä on myös uhkailtu sillä.

HRW KERTOO myös viidestä sieppauksesta Ankaran ja Izmirin kaupungeissa kuluvan vuoden maaliskuun ja kesäkuun välillä. Tapaukset saattavat liittyä ”pakotettuihin katoamisiin”, joissa kadonneet ovat viranomaisten hallussa mutta viranomaiset eivät anna heistä tietoja lainmukaisesti.

HRW:n saamat tiedot perustuvat perustuvat oikeudenkäyntipöytäkirjoihin sekä sukulaisten ja asianajajien haastatteluihin. Kaikkein todennäköisintä ihmisoikeuksien vastainen kohtelu on ollut, jos pidätetty yhdistetään vallankaappausyritykseen tai kiellettyyn kurdipuolue PKK:on.

KESÄN 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on pidätetty ainakin 50 000 ihmistä. Kesällä HS kertoi, että ainakin 150 000 ihmistä on menettänyt työpaikkansa.

Turkin hallinto, etunenässä presidentti Recep Tayyip Erdogan, on syyttänyt vallankaappausyrityksestä Yhdysvalloissa asuvaa uskonoppinutta Fethullah Gülenia. Gülen on kiistänyt syytökset.

Syyskuussa Turkin oikeusministeri Abdulhamit Gul sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan, että Turkilla on kidutuksen suhteen nollatoleranssi.

Tiistaina Turkki tuomitsi Suomen ja Turkin kaksoiskansalaisen, yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalin toimittaja Ayla Albayrakin kahdeksi vuodeksi vankeuteen ”terrorismipropagandasta”.

BEIRUT (AP) — Turkish armored vehicles have rolled into northwestern Syria to impose a “de-escalation zone” in a province dominated by al-Qaida-linked militants.

The Turkish military said it began an operation late Thursday to set up “observation points” in Idlib, without providing further details or saying how many troops were involved.

Turkey’s Hurriyet newspaper said around 30 armored vehicles and more than 100 commandos and special forces are taking part in the operation, with more troop movements expected in the coming days.

The Britain-based Syrian Observatory for Human Rights said the deployment of nearly 16 armored vehicles, five tanks and a military force came days after Turkey sent reconnaissance missions to the area.

The deployment appears to be focused on establishing Turkish military presence on the border between the northwestern Idlib province and an adjacent Kurdish enclave.

A rebel fighter in the area said the troops deployed from a border crossing into the Idlib province to be stationed between the Kurdish-held Afrin enclave and an area held by Syrian rebels. Turkey considers Syria’s main Kurdish militia a terrorist group because of its links to the Kurdish insurgency in Turkey’s southeast.

A Kurdish militiaman confirmed the deployment of Turkish troops, saying they were stationed in three separate points along a “front” between Afrin and Idlib. He said the deployment was “not wide.”

Both the rebel fighter and the Observatory said the Levant Liberation Committee, an insurgent coalition allied with al-Qaida, escorted the Turkish troops. The fighter and the Kurdish militia member spoke on condition of anonymity because they weren’t authorized to talk to the press.

It’s not clear if the insurgents are on board with Turkey’s plans. Brief clashes broke out along the border ahead of the deployment, amid reports of divisions within the insurgent coalition.

“The situation is complex,” said Mustafa Sejari, a spokesman for the Almutassim Brigades, a Turkish-backed Syrian force. He identified three major threats to the area: the Kurdish “separatists,” the Syrian and Russian air campaign against the rebels, and the continued domination of the province by al-Qaida-linked militants.

“The presence of Turkish soldiers on the ground gives the area some immunity and stops the bombing,” Sejari told The Associated Press in a series of text messages.

Last week, Turkey announced an operation with Syrian opposition forces in Idlib to implement a de-escalation zone in the province. Turkey sent forces into northern Syria last year to battle the Islamic State group and to stem the advance of the U.S.-backed and Kurdish-led Syrian Democratic Forces, who are also battling the extremists.

Mystisen iranilaisen liikemiehen odotetaan paljastavan salaisuuksia Turkin valtiojohdosta – luvassa voisi olla jopa pakotteita Turkkia vastaan
Liikemies Reza Zarrab voi horjuttaa niin Yhdysvaltojen ja Turkin suhteita kuin toimia todistajana presidentti Donald Trumpin entistä neuvonantajaa vastaan.

Turkki29.11.2017 klo 08:45päivitetty 29.11.2017 klo 11:08

Turkkilais-iranilainen miljonääri Reza Zarrab on noussut yllättäen Yhdysvaltojen ja Turkin välisten suhteiden kuumaksi perunaksi. Häneltä odotetaan paljastuksia, jotka voivat ravistella maiden suhteita ja Turkin taloutta.

Monimutkainen vyyhti käynnistyi, kun 34-vuotias Zarrab pidätettiin viime vuonna Yhdysvalloissa muun muassa rahanpesusta epäiltynä. Miljonäärin epäillään auttaneen Irania kiertämään talouspakotteita ostamalla maalta öljyä miljardien dollarien edestä. Zarrab on syyttäjien mukaan siirtänyt rahaa Iranille muun muassa turkkilaisten pankkien kautta.

Turkki on kiistänyt syytteet ja vaatinut Zarrabin luovuttamista takaisin Turkkiin. Vaatimukset ovat olleet niin kiivaita, että monet ovat epäilleet Zarrabilla olevan hallussa Turkin johtoon liittyviä ikäviä salaisuuksia.

Näin ovat vihjanneet myös jutun syyttäjät. He kertoivat tiistaina, että heillä on hallussaan todisteita, joiden mukaan Turkin hallintoa olisi ollut mukana auttamassa Irania kiertämään Yhdysvaltain asettamia pakotteita.

– Zarrab tulee kertomaan sisäpiiritietoa siitä, miten Turkin korkeaa valtionjohtoa on sekaantunut salajuoneen, jossa oli tarkoitus kiertää Yhdysvaltain pakotteet Irania vastaan, sanoi jutun syyttäjä uutistoimisto Bloombergin mukaan.

Zarrabin on määrä astua keskiviikkona New Yorkissa oikeuden eteen todistajaksi. Hän on myöntänyt syyllisyytensä ja sanonut aikovansa tehdä yhteistyötä syyttäjien kanssa.

Turkin mukaan kyseessä salajuoni

Turkissa oikeudenkäynti on herättänyt paljon kohua. Maan valtionjohto on nimittänyt sitä salajuoneksi, jolla pyritään heikentämään Turkin taloutta. Hallitusta tukeva media on viime viikkoina rummuttanut vahvasti samaa viestiä.

Kaikki oikeudenkäynnin ympärillä on toistaiseksi vasta spekulaatiota. Mutta jos syyttäjien väitteet pitävät paikkansa, niillä voi olla ikäviä seurauksia Turkin ja Yhdysvaltojen suhteisiin, jotka ovat tällä hetkellä muutenkin historiallisen huonot.

Talousasiantuntijat ovat arvioineet, että Yhdysvallat voisi jopa päätyä asettamaan talouspakotteita Turkkia vastaan. Yhdysvallat voisi myös vaatia turkkilaisia pankkeja maksamaan sakkoja, mihin Turkki tuskin suostuisi. Molemmilla näillä voisi olla isoja vaikutuksia Turkin talouteen.

Oikeudenkäynti on jo nyt heikentänyt muutenkin laskukierteessä olevaa Turkin liiraa. Liiran arvo laski tiistaina suhteessa dollariin oikeudenkäynnin takia.

Juorulehtien sivuilta korruptioskandaaliin

Ennen korruptioskandaalia Zarrab oli monelle turkkilaiselle tuttu lähinnä juorulehtien sivuilta. Liikemies oli naimisissa tunnetun pop-tähden Ebru Gündeşin kanssa ja vietti makeaa elämää.

Vuonna 2013 tilanne muuttui, kun Zarrab joutui syytetyksi osana suurta korruptiotutkintaa. Hänen syytettiin yrittäneen lahjoa Turkin valtapuolueen AKP.n jäseniä, jotta viranomaiset piilottelisivat hänen Iranin kanssa käymäänsä kauppaa. Samassa skandaalissa kymmeniä presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallintoa lähellä olevia eliitin jäseniä pidätettiin ja asetettiin syytteeseen korruptiosta.

Syytteistä kuitenkin luovuttiin. Turkin hallinnon mukaan syytteet olivat vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä syytetyn Gülen-liikkeen tuomareiden salajuoni.

Sotku kytkeytyy myös Trumpin neuvonantajaan

Kaikkien muiden sotkujen lisäksi Zarrabin monimutkainen vyyhti kytkeytyy myös Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan. Yhdysvaltalaisen median mukaan Zarrab voisi toimia todistajana Trumpin entistä neuvonantajaa Michael Flynnia vastaan.

Flynn on parhaillaan tutkittavana, sillä hänen epäillään suunnitelleen Turkin vallankaappausyrityksestä epäillyn muslimisaarnaja Fethullah Gülenin kidnappausta Turkkiin yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa.

Nyt ilmi on tullut myös epäily, jonka mukaan Flynn olisi pyrkinyt saamaan Zarrabinkin Yhdysvalloista takaisin Turkkiin. Turkin epäillään tarjonneen Flynnille 15 miljoonaa dollaria molempien miesten toimittamisesta maahan.

Turkki on kiistänyt nämäkin väitteet naurettavina.

Lopulliset vaikutukset epäselviä

Mediassa on myös spekuloitu, että oikeudenkäynti voisi heikentää myös Turkin valtapuolueen AKP:n ja presidentti Erdoğanin asemaa. Tämä tosin ei ole kiveen hakattua. Turkin hallinto selvisi jo vuoden 2013 korruptioskandaalista, ja niin se aikoo tehdä selvästi nytkin. Sekä maan hallinto että media ovat kiistäneet väitteet ja sanoneet, että oikeudenkäynnissä on kyse salajuonesta Turkkia vastaan.

Suhteet Yhdysvaltoihin voivat olla toinen kysymys. Maiden välit ovat merkittävästi viilentyneet. Tänä vuonna maat esimerkiksi jäädyttivät toistensa viisumikäsittelyn sen jälkeen, kun Turkki oli pidättänyt Yhdysvaltain konsulaatin työntekijän.

Yhdysvallat ei ole toistaiseksi uhannut Turkkia suoraan pakotteilla tai muilla toimenpiteillä. Mutta jos syyttäjät pystyvät todistamaan, että Yhdysvaltojen Nato-kumppani on todella avustanut Irania kiertämään pakotteita, Yhdysvaltojen lienee reagoitava jollain tavalla.

YLE wrote:Turkin presidentti itketti pikkutyttöä – "Sinusta tulee marttyyri, jos kuolet taistelussa"

Sosiaalisessa mediassa presidentti Recep Tayyip Erdoğania on syytetty muun muassa lapsen käyttämisestä hyväksi propagandassaan.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on aiheuttanut kohua sosiaalisessa mediassa puhumalla itkevälle pikkutytölle marttyyrikuoleman mahdollisuudesta.

Kuohuttanut tapaus sattui lauantaina hallitsevan AKP-puolueen kokouksessa Kahramanmarasissa, jossa Erdoğan piti puheen. Presidentti pyysi yleisön joukosta kanssaan lavalle 6-vuotiaan pikkutytön, joka oli pukeutunut sotilasunivormuun, kertovat muun muassa
ja -lehdet sekä

Kun tyttö nostettiin lavalle, hän näytti neuvottomalta ja alkoi lopulta itkeä.

Presidentti kuitenkin jatkoi puhettaan. Hän sanoi, että jos tyttö kuolee taistelussa, tästä tulee marttyyri.

– Hän on valmis kaikkeen, etkö olekin? presidentti kysyi.

Erdoğan on viimeaikaisissa esiintymisissään pyrkinyt valamaan turkkilaisiin intoa maan Syyria-operaatiota kohtaan.

Afrinin alueella Syyrian kurdijoukkoja vastaan.

Kahramanmarasissakin Erdoğan sai suosionosoitukset ja yleisön joukosta huudettiin muun muassa "Johtaja, vie meidät Afriniin!".

Muun muassa sosiaalisessa mediassa Erdoğanin käyttäytyminen on kuitenkin kuohuttanut. Häntä on syytetty tytön käyttämisestä hyväksi propagandatarkoituksiin. Arvostelua on herättänyt myös se, että presidentti puhui pikkutytölle kuolemasta.

Arvostelijoiden joukossa on muun muassa Damir Zorcic. Hänen mielestään vain henkisesti sairas ihminen puhuu 6-vuotiaalle marttyyrikuolemasta. Elämme 21. vuosisataa, emme seitsemättä, hän huomauttaa Twitterissä.

– Jälleen yksi lapsi peloissaan, tviittaa Michael. Hän huomauttaa, että Erdoğanin omat pojat välttivät asepalveluksen, mutta presidentti korostaa jatkuvasti marttyyriyden merkitystä Turkin tulevaisuuden turvaamisessa.

– Häpeä Erdoğan. Maailma tuomitsee sinut pian, jatkaa Rama Kandasamy, joka syyttää Turkin presidenttiä lapsen hyväksikäytöstä ja aivopesuyrityksestä.

Ei ole tiedossa, kuka Erdoğanin lavalle kutsuma tyttö on ja miksi hän oli sotilaspuvussa.