Joku on hoitanut poliisin löytämää mystistä metsähautaa – punaisista sukulaisista ei haluttu kertoa, arvellaan Hausjärvellä
”Ihan selvästi joku omainen tietää hautapaikasta”, arvioi oittilainen Marja Tolonen.
KYMMENEN minuuttia Hikiän kyläkaupan pihassa riittää. Kaupasta astuu ulos kyläläinen Jarmo Jussila, joka kertoo käyneensä Hausjärveltä löydetyllä metsähaudalla.
Jussila ei ole ainoa. Kaupan edustalla myös toinen mies ilmoittaa nähneensä haudan.
”Voin lähteä näyttämään paikkaa, jos haluatte”, Jussila ehdottaa.
Keskusrikospoliisi (krp) löysi toukokuussa niin sanottujen Hausjärven hiekkakuoppasurmien tutkinnan yhteydessä metsähaudan, josta löytyi neljän eri ihmisen jäänteet.
Krp epäilee, että haudatut olivat sisällissodassa punaisten puolella taistelleita nuoria miehiä, jotka kuolivat saksalaisten sotilaiden luoteihin.
Krp pyysi tiistaina yleisöltä tietoja vainajista ja että erityisesti haudalla vierailleet ottaisivat yhteyttä poliisiin.
HAUTAPAIKALLA käy selväksi, että monen lähistöllä asuvan on täytynyt tietää haudan olemassaolosta. Paikalta on matkaa Hyvinkään ja Hausjärven väliselle Hikiäntielle vain noin sata metriä.
Haudalla on valkoiseksi maalattu varsin kookas puinen risti, ja aivan vierestä kulkee pieni metsätie. Kilometrin säteellä paikasta on useita asuinrakennuksia ja lähellä vesihuoltoyhtiön tiloja.
”Keväisin, kun aluskasvillisuus on matalaa, risti näkyy tielle saakka, jos osaa katsoa”, Jussila kertoo.
Jussila asuu Hikiällä parin kilometrin päässä paikasta. Hän huomasi ristin ja pienen hautakummun ollessaan paikalla marjastamassa muutama vuosi sitten.
Nyt kumpu on krp:n tutkimusten jäljiltä kadonnut, mutta risti on yhä paikallaan.
TAPAUSTA tutkiva rikosylikonstaapeli Juha Lehto krp:stä kertoo sähköpostitse, että poliisilla ei ole tietoa haudalla vierailleista omaisista.
Muutamat hikiäläiset ovat kuitenkin osanneet kertoa poliisille kuulopuheiden perusteella, että haudassa on saksalaisten ampumia punakaartilaisia.
Tarkempaa vihiä mahdollisista vainajista on löytynyt hausjärveläisen paikallishistorioitsijan Lasse Toivolan teoksista. Yhden vainajan mahdollinen sukulainen on jo löytynyt.
”Hausjärven kirkkoherranviraston avulla on saatu selville [teoksessa kuvatut] ’kaksi nuorta Lavinnon miestä’, jotka sopivat kuvaukseen. Näistä vuonna 1902 syntyneelle on löytynyt elossa oleva sukulainen, ja uskon, että löydämme lähipäivinä sukulaisen myös nuoremmalle, vuonna 1903 syntyneelle”, Lehto kertoo.
Jos mahdolliset sukulaiset suostuvat, krp tekee dna-vertailun sukulaisuuden selvittämiseksi.
LÄHELLE hautapaikkaa tien varteen pysähtyy auto. Sieltä nousee Oitissa asuva metsäasiantuntija Marja Tolonen, joka hänkään ei ole paikalla ensimmäistä kertaa.
Hän huomasi haudan noin vuosi sitten ollessaan paikalla suunnittelemassa hakkuuta. Kuultuaan uutisen vainajien löydöstä hän halusi tulla katsomaan paikkaa uudelleen.
”Olen minä tätä ihmetellyt. Miksi heitä ei ole haudattu siunattuun maahan?” Tolonen miettii.
Jussila ja Tolonen ovat kiinnittäneet huomiota myös itse ristiin. Se ei vaikuta läheskään satavuotiaalta.
”Olen täällä kulkenut jo pikkupoikana, mutta ristiä en ole vielä silloin huomannut. Tässä on ajeltu mopoilla ja muuta”, Jussila kertoo.
Jussila arvelee, että hautaa on hoidettu. Maanomistajan mukaan haudalla on näkynyt kukkia.
SISÄLLISSOTAA tutkineen Tuomas Hopun mukaan hauta, jossa ei ole muistomerkkiä, on myös punaisten hautojen kohdalla nykyään harvinainen.
Hän pitää mahdollisena, että Hausjärven haudan kaltaisia metsähautoja voi edelleen löytyä.
”Takavuosina esimerkiksi tienrakennustöissä on törmätty vastaaviin”, Hoppu kertoo.
”Useimmissa tapauksissa kyse on kuitenkin luultavasti aika pienistä haudoista, koska isommat haudat tulisivat väistämättä tietoisuuteen. Yksittäisiä teloitettuja on voitu vaivihkaa haudata, mutta en usko isompiin joukkoihin.”
Poliisi kertoo, että luututkimuksen mukaan yksi vainajista oli vain 13–16-vuotias. Hoppu vahvistaa, että nuorimmat punakaartilaiset olivat yleensä 15-vuotiaita, mutta joitakin nuorempiakin oli.
”Koska kyseessä oli punaisten perääntymisvaihe, kulki joukossa myös siviilejä. Myös sellaisia on saattanut joutua väkivallan uhriksi.”
HILKKA PÖNKÄNEN hoitaa pensasaitaansa Hikiällä lähellä hautapaikkaa. Hänelle hautalöytö oli yllätys.
”Ihan silmät suurena katsoin lehteä, kun tästä luin”, Pönkänen kertoo. Hautalöydöstä kertoi ensimmäisenä Aamuposti.
”Ihmeen salassa se on pysynyt. Minä en ollut paikasta kuullutkaan.”
Historiaa harrastava sivistystoimenjohtaja Markku Torttila toteaa Hausjärven kunnantalolla, että hauta on mahdollisesti pysynyt pitkään salassa siksi, että punaisten omaisena olemisesta ei ole haluttu kertoa.
Vastakkainasettelu valkoisten ja punaisten välillä Hausjärvellä ei tosin ole ollut erityisen voimakasta. Torttilan mukaan jo vuonna 1919 kuntakokouksen puheenjohtajaksi valittiin tunnettu punainen, Antti Kiviranta.
Torttilan mukaan alueella on tiettävästi muitakin metsähautoja.
”Sanotaan, että Pietarin-rata on rakennettu ruumiiden ja luiden päälle 1800-luvun puolivälissä. Oli kulkutaudit, oli nälkävuodet.”
KESKUSRIKOSPOLIISI kaipaa yleisön tietoja haudassa olleista vainajista. Etenkin niitä, jotka ovat vierailleet metsähaudalla, pyydetään olemaan yhteydessä poliisiin sähköpostilla. Vihjeet voi lähettää osoitteeseen rikosvihje.krp(at)poliisi.fi.
Hautapaikka on vain noin sadan metrin päässä Hikiäntiestä.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005270346.html 
Mutta paskat aseveljet 
