N: Työmarkkinatuki osallistumistuloksi

[ljm]

Nii siis vinkkinä: perustakaa esim. kulttuuri- tai elävän musiikin yhdistyksiä, ottakaa sinne yksi palkattu työntekijä jolla on yli 2 vuotta työttömyttä alla niin hänelle saa 100% palkkatuen 60% työajalla 6 kk ajaksi. Sitten kun on yksi palkattu työntekijä (joka ei maksa yhdistykselle mitään) voi ottaa työkokeilijoita ja tehdä kunnan kanssa kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen, yhdistys saa vielä 10 € korvauksen per kuntoutettava per päivä.

Sitten voittekin itse päättää mitä näiden kokeilujen ja kuntoutusten sisältö on, niin että se tekeminen on mielekästä ja itseä hyödyttävää. Esim. 3 * 4 tuntia bänditreenausta viikossa on täysin mahdollinen skenaario, ja jossain päin Suomea tuota on jo käytettykin.

Näitä pitää alkaa perustamaan aivan helvetisti tai muuten joudutaan kaikki mölkkytehtaalle.

[Doctor Muñiz]

Ymmärrän että syrjäytymistä halutaan ehkästä mutta heräs kyllä nopeesti muutama kysymys:

Millasta on vapaaehtoistyö joka ei perustu vapaaehtosuuteen? Kansalaisopistoissa opiskelu on maksullista, maksaako valtio/kunta/mikämuu nää työttömien kurssimaksut ja kuinka kalliiksi se tulee?

Vapaaehtoisuus on sitä, että saa itse ehdottaa mitä tekis (mutta kaikkea ei hyväksytä). Osallistumisesta koituvia kustannuksia toivovat katettavan ennaltaehkäisevästä toimeentulotuesta, mihin valtion pitäisi kuntia ohjeistaa (ei voi kuitenkaan velvoittaa).

Raportin luku Yhteenveto ja suositukset on vajaat kolme sivua pitkä. http://tietokayttoon.fi/documents/10616 ... ersion=1.0

[win7sucks]

Ymmärrän että syrjäytymistä halutaan ehkästä mutta heräs kyllä nopeesti muutama kysymys:

Tässä nimenomaan ei haluta ehkäistä syrjäytymistä, vaan "edistää työn vastaanottamista". Tuo "syrjäytymisen estäminen" on paskapuhetta, millä valmistelijat yrittvät kääntää yleisen mielipiteen hankkeelle suotuisaksi.

Millasta on vapaaehtoistyö joka ei perustu vapaaehtosuuteen?

Poliitikot osaavat orwellilaisen uuskielen käytön. Esim."kuntouttava" työtoiminta
johon ohjataan työttömyyden keston perusteella (ilman mitään lääkärin diagnoosia) terveitä työkykyisiä ihmisiä. Tai vaikka "työtarjous", joka tarkoittaa työkkärin mielestä työpaikkailmoitusten printtaamista ja lähettämistä työttömille, joita sitten velvoitetaan hakemaan paikkaa karenssin uhalla sen sijaan, että oikeasti tarjottaisiin työtä. Osallistava "vapaaehtoistyö" on osuva lisäys tähän uuskielen kimaraan.

Kansalaisopistoissa opiskelu on maksullista, maksaako valtio/kunta/mikämuu nää työttömien kurssimaksut ja kuinka kalliiksi se tulee? Maahanmuuttajien kielikursseille on jo nyt pitkät jonot eikä sinne todellakaan pääse kaikki halukkaat. Aiotaanko näitä kursseja sitten valtion kassasta lisätä merkittävästi ja paljonko se maksaa?

Tuohon vielä tulee HS:n jutussa mainitut sosiaalihuoltoon osoitettavat lisäresurssit päälle.
Sillä ei ole mitään merkitystä hallitukselle, miten paljon kyykytys maksaa, kunhan kyykytys toteutuu.
Vastahan viime kehysriihessä hallitus päätti laittaa 17 miljoonaa euroa JOKA VUOSI siihen, että työttömiä voidaan kuulustella kolmen kuukauden välein.

Miten hallitus on varautunut siihen että tälläset pohjoismaista sosiaaliturvaa romuttavat toimet lisää jo valmiiksi ahdingossa olevien katkeruutta, tyytymättömyyttä ja uskoa parempaan huomiseen, mikä taas on selvä uhka yhteiskuntarauhalle?

Sillä ei ole hallitukselle mitään merkitystä. Koska työ vapauttaa.

[Doctor Muñiz]

Voisit muuten Win7sucks ton fantasioinnin sijaan lukea sen raportin.

[win7sucks]

Voisit muuten Win7sucks ton fantasioinnin sijaan lukea sen raportin.

Niin, olen kyllä selvillä tämän "uudistuksen" tavoitteesta. Valmistelijat ihan avoimesti tunnustivat, että tavoitteena on "edistää työn vastaanottamista". Työ vapauttaa.

[Doctor Muñiz]

Voisit sä sen silti lukea.

[win7sucks]

Voisit sä sen silti lukea.

Huh huh mitä tekstiä.

Esimerkiksi
anglosaksisissa maissa osallistava sosiaaliturva tunnetaan nimellä ”workfare”, joka on tulkittu
meillä ”pakkotyöksi”. Kuitenkin lähes kaikki keskustelijat ovat Suomessa samaa mieltä o
n-
gelmasta: syrjäytymisvaarassa olevat nuoret j
a pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat uusia polkuja
työelämään ja laajemmin yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Tiedoksi sinne valmisteluryhmään, osallistava "vapaaehtoistyö" ON pakkotyötä sanan oikeassa merkityksessä. Joko teet sitä työtä tai saat karenssin.
Ja taas, osallistava paskatoiminta ei ole polku työelämään, sillä työnantajat eivät yleensä palkkaa sosiaalihuollon asiakkaita töihin.
"Yhteiskunnallinen osallistuminen" taitaa olla kiertoilmaisu valtion lukuun tehtävälle orjatyölle.


Heti seuraavassa kappaleessa:

ksi Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjatuista kärkihankkeista on ”työllisyys ja kilpailukyky”.
Sen painopisteisiin kuuluu ”Työn vastaanottamista estä
v
iä kannustinloukkuja p
uretaan ja
rakenteellista työttömyyttä alennetaan”. Kärkihanke jatkaa siis siitä, mihin osallistavan sosia
a-
liturvan työryhmä päätti toimintansa. Hallituksen tavoitteena on osallistavan sosiaaliturvama
l-
lin luominen.

No tulihan se sieltä.

[Bıyıklı adam]

Brittiläinen workfare, siinä vasta jymymenestys.

"Osallistaminen" on erittäin mukava sekoitus DDR:ää ja Thatcheria.

[Doctor Muñiz]

Koeta nyt Win7sucks saada se luku 3.5 luettua, ettei tarvitse pyörittää tota samaa rikkinäistä levyä.

[win7sucks]

Vuodesta 2001 käytössä olleen kuntouttavan työtoiminnan kunnianhimoisena tavoitteena on avata pitkäaikaistyöttömille reittejä avoimille työmarkkinoille tai työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin ja sitten avoimille työmarkkinoille.
Toinen tavoite on parantaa osallistujien elämänhallintakykyä.

Kuulostaako tutulta?

[ei vittu mikä meno]

Mikähän tolle Hiilamolle on tullut? Eiks sen pitäis olla ihan järkevä tyyppi. En tosin ole jaksanut lukea itse raporttia.

[Doctor Muñiz]

Se olennainen on sivuilla 17-23 ja 29-31.

Vois olla ihan ok järjestelmä, jos osallistumistulona sais saman nettona kuin mitä työmarkkinatuki on bruttona.

[win7sucks]

Koeta nyt Win7sucks saada se luku 3.5 luettua, ettei tarvitse pyörittää tota samaa rikkinäistä levyä.

Niin, luvusta kävi selville, niinkuin tiesin aiemmin, että 90,000 ihmistä (miinus siellä nykyään olevat) tullaan siirtämään sosiaalihuoltoon sossutanttojen ja virkanilkkien kyykytettäväksi.

Asiakkaat voivat ehdottaa omia tapoja osallistua, tai valita toimintaa maakuntien, kuntien ja
paikallisten yritysten tai kansalaisjärjestöjen tarjoamalta listalta. Joka tapauks
essa osallistujilla olisi suhteellisen paljon vapauksia valita erilaisista vaihtoehdoista.
Yrityksissä osallistuminen olisi rajattua. Sellaisia avustavia tehtäviä, jotka eivät voi korvata työvoimaa, löytyy julkiselta sosiaali- ja terveyssektorilta (sote-uudistuksen jälkeen maakuntien palvelulaitoksista)

Orjat saavat valita, kenelle lahjoittavat työpanoksensa. Nykyiset kuntouttavan hikipajat saavat hankkia orjansa osallistavasta "vapaaehtoistyöstä".

Sellaisia avustavia tehtäviä, jotka eivät voi korvata työvoimaa, löytyy julkiselta sosiaali- ja terveyssektorilta (sote-uudistuksen jälkeen maakuntien palvelulaitoksista)

Anna mun kaikki kestää.
Eivätkö nämä tohtorisihmiset tajua, että uusien vakanssien luominen orjille on yhtä korvaavaa kuin vanhojen täyttäminen.
Hienoa matalakoulutettujen työn pilkkaamista kutsua niitä' "avustaviksi" töiksi, joista ei tarvitse maksaa palkkaa.
Ehkä se työttömyyskin vähenisi, jos orjuuttamisen sijasta maksettaisiin niille työntekijöille palkkaa.

[Doctor Muñiz]

Käytännössä toi kyllä tarkoittaisi sitä, että esim. minä menisin sosiaaliviranomaisen kanssa juttelemaan ja kertoisin, että mulla on iäkkäät vanhemmat, joista isä monisairas ja käyn aika paljon niitä auttelemassa. Viranomainen sitten arvioisi kelpaako tuo riittäväksi aktiivisuudeksi ja jos kelpaisi, niin saisin sitten rahaa työttömälle melko kalliisiin matkoihin.

Toiminnan tavoite ja sisältö

Toiminnan tavoitteena olisi työttömien osaamisen kehittäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja työllistymiskynnyksen alentaminen. Lähtökohtana on, että osallistumistoiminta on itsessään kuntouttavaa ja toimintakykyä parantavaa. Aloitteen tavoitteena on, että kaikille osallistumistulon kohderyhmään kuuluville löydetään osallistumisen muoto, joka nousee työttömän omasta tilanteesta ja tarpeista. Hyväksyttäviä vaihtoehtoja ei arvioitaisi yksinomaan niiden työllistymistä edistävien vaikutusten kautta. Osallistumismahdollisuuksien tulisi kuitenkin hyödyttää yhteisöä ja yhteiskuntaa, eikä se voisi olla pelkkää harrastustoimintaa. Vaikka tavoitteet ovat laajempia, toiminnan sisältöä arvioitaisiin ennen muuta syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Mahdollisia osallistumistapoja ovat esimerkiksi osallistuminen kansalaisjärjestöjen toimintaan, osallistuminen naapurustoprojekteihin, ruokapiireissä tai vertaistukiryhmissä toimiminen, opiskelu kansalaisopistossa tai maahanmuuttajien kielikursseilla. Nämä toiminnat eivät ole nykyisinkään kiellettyjä, mutta niitä ei aktiivisesti edistetä pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Toiminta räätälöitäisiin yksilöllisten toiveiden ja mieltymysten mukaisesti ja niistä sovittaisiin asiakkaan palvelusuunnitelmassa. Samalla olisi toki otettava huomioon toimintaa tarjoavien tahojen tarpeet. Kunnat ja myöhemmin maakunnat ylläpitäisivät listaa eri tahojen tarjoamista osallistumismahdollisuuksista. Osallisuustulon maksaja eli valtio voisi myös asettaa reunaehtoja toiminnalle.

Asiakkaat voivat ehdottaa omia tapoja osallistua, tai valita toimintaa maakuntien, kuntien ja
paikallisten yritysten tai kansalaisjärjestöjen tarjoamalta listalta. Joka tapauksessa osallistujilla olisi suhteellisen paljon vapauksia valita erilaisista vaihtoehdoista. Yrityksissä osallistuminen olisi rajattua. Sellaisia avustavia tehtäviä, jotka eivät voi korvata työvoimaa, löytyy julkiselta sosiaali- ja terveyssektorilta (soteuudistuksen jälkeen maakuntien palvelulaitoksista).

Joissain tilanteissa osallistumistuloon sisältyvä toiminta voisi olla lasten tai muun läheisen hoitamiskotona. Lisäksi osallistumistulo voisi mahdollistaa työmarkkinatuen suuruisella tuella syrjäytymisvaarassa oleville nuorille sellaista yleishyödyllistä koulutusta, joka ei suoraan valmistaisi ammattiin, esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla. Tämä auttaisi kehittämään opiskelutaitoja ja parantaisi vaikeassa asemassa (ilman työtä, harjoittelu- tai opiskelupaikkaa) olevien nuorten mahdollisuutta suorittaa peruskoulun jälkeisiä tutkintoja. Oikeus tulisi perustua kuitenkin tapauskohtaiseen harkintaan, jotta osallistumistulo ei johtaisi yleiseen lastenhoitoon tai opiskeluun osallistumistulolla.

[Doctor Muñiz]

Vois myös esittää, että mahlyyn kirjoittelu kelpaa, mutta rogettaminen ei.