Punk in Finland

HALLITUKSEN asettama tutkijaryhmä ehdottaa radikaalia muutosta pitkään työttöminä olleiden työttömyysturvaan.

Tutkijaryhmä jätti ehdotuksensa oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille (ps) keskiviikkoaamuna.

Nykyinen työmarkkinatuki muuttuisi nimeltään osallistumistuloksi ja tarkoittaisi sitä, että työttömän pitäisi osallistua sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa sovittaviin toimiin. Osallistumistulo korvaisi nykyisen kuntouttavan työtoiminnan.

Osallistumistulo ei olisi tarkoitettu ansiosidonnaisella työttömyysturvalla oleville eli niille, jotka ovat juuri jääneet työpaikastaan työttömiksi. Kohteena olisivat pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat nyt työmarkkinatuella tai pudonneet siltäkin toimeentulotuelle kieltäydyttyään työstä, kuntouttavasta työtoiminnasta tai koulutuksesta.

Tutkijaryhmä on arvioinut, että osallistumistulon saajia olisi tällä hetkellä noin 90 000.

TUTKIJARYHMÄÄ vetänyt sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta sanoo, että osallistumistulo olisi melko radikaali ajattelutavan muutos suomalaisessa sosiaalityössä ja työttömien aktivoinnissa. Se olisi myös iso muutos työttömien oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Hiilamo toivoo asiasta perusteellista yhteiskunnallista keskustelua.

Tutkijaryhmä ei ole haarukoinut osallistumistulon hintaa. Etuusmenot pysyisivät ehkä samalla tasolla kuin nyt, mutta lisäkuluja tulisi siitä, että sosiaalityöhön tarvittaisiin lisävoimia.

Osallistava sosiaaliturva on mukana nykyisen hallituksen kärkihankkeissa. Kyseessä on hanke, jossa yritetään purkaa työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja ja alentaa rakenteellista työttömyyttä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tutkijaryhmän nyt kehittämä malli on vasta yksi lähtökohta jatkovalmistelulle.

TYÖTÖN voisi sopia sosiaalityöntekijän kanssa, miten hän osallistuu aktiivitoimiin.

Ne voisivat olla esimerkiksi osallistumista kansalaisjärjestöjen toimintaan tai erilaisiin naapurustoprojekteihin, toimimista ruokapiireissä tai vertaistukiryhmissä tai opiskelua kansalaisopistossa tai maahanmuuttajien kielikursseilla.

Työtön voisi itsekin ehdottaa mieleistään toimintaa. Yritysten palveluksessa voisi olla vain hyvin rajoitetusti, jotta osallistumistulolla olevista ei tulisi yrityksille keino korvata palkattua työvoimaa.

Päivittäisestä tuntimäärästä ja osallistumistulon kestosta pitäisi sopia tapauskohtaisesti. Hollannissa ja Saksassa tämäntapaiselle tuelle on määritelty enimmäiskesto.

Työtön jatkaisi aktiivitoimien lisäksi samanaikaisesti työnhakua.

TARKOITUKSENA ei ole korvata palkkatyötä, vaan ehkäistä syrjäytymistä. Ajatuksena on, että mikä tahansa toiminta on aina parempi vaihtoehto kuin passiivinen tuen vastaanottaminen.

Työryhmä arvioi, että osallistumistulo tuo päiviin rytmiä, lisää sosiaalisia suhteita ja voi parhaassa tapauksessa parantaa mahdollisuuksia työllistyä oikeille työmarkkinoille.

Jos päätavoite eli syrjäytymisen ehkäisy toteutuu, siitä tulee tutkijaryhmän mukaan lisäksi säästöjä julkiselle taloudelle.

Työryhmän mielestä perinteinen työttömien aktivointipolitiikka on osoittautunut heikoksi keinoksi työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja estää syrjäytymistä.

TYÖTTÖMÄLLÄ olisi myös velvoitteita, mutta lähtökohtana olisi luottamus, että hän osallistuu sovitun mukaisesti erilaisiin toimiin.

Jos työtön kieltäytyisi osallistumasta toimintaan, hänen tukensa pienenisi. Osallistumistulon on tarkoitus olla nykyisen työmarkkinatuen suuruinen, mutta kieltäytyminen pudottaisi tuen toimeentulotuen perusosan tasolle.

Kelan työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 697 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosan määrä yksin asuvalla 485,50 euroa kuukaudessa.

JO edellinen hallitus selvitti osallistavan sosiaaliturvan käyttöönottoa Suomessa.

Asiasta tehtiin selvitys hallituksen silloiseen puolivälitarkasteluun, ja osallistavan sosiaaliturvan tyyppistä toimintaa myös kokeiltiin keväästä 2014 alkaen kuudella eri paikkakunnalla.

Tuloksena oli havainto, että työttömille tarkoitetulle matalan kynnyksen toiminnalle ja ohjatulle ryhmätoiminnalle on tarvetta, mutta asia ei edennyt sen pidemmälle.

Tutkimusryhmä esittää nyt, että osallistumistuloa voitaisiin kokeilla ensin esimerkiksi tietyillä alueilla tai joissakin sosiaalipalvelutoimistoissa.

SAKSASSA, Tanskassa ja Hollannissa on jo käytössä vastaavantyyppinen osallistavan sosiaaliturvan malli.

Näissä maissa pitkäaikaistyöttömien täytyy osallistua järjestötyöhön, koulutukseen tai vastaavaan toimintaan.

Tanskan malli kohdistuu laajemmin kaikkiin työttömiin. Hollannin ja Saksan mallit on kohdistettu pitkäaikaistyöttömille.

Ajatuksena on, että mikä tahansa toiminta on aina parempi vaihtoehto kuin passiivinen tuen vastaanottaminen.

TYÖTTÖMÄLLÄ olisi myös velvoitteita, mutta lähtökohtana olisi luottamus, että hän osallistuu sovitun mukaisesti erilaisiin toimiin.

Jos työtön kieltäytyisi osallistumasta toimintaan, hänen tukensa pienenisi. Osallistumistulon on tarkoitus olla nykyisen työmarkkinatuen suuruinen, mutta kieltäytyminen pudottaisi tuen toimeentulotuen perusosan tasolle.

Kelan työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 697 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosan määrä yksin asuvalla 485,50 euroa kuukaudessa.

renki wrote:

Yritysten palveluksessa voisi olla vain hyvin rajoitetusti, jotta osallistumistulolla olevista ei tulisi yrityksille keino korvata palkattua työvoimaa.

Doctor Muñiz wrote:Kuten aiemmin toisessa ketjussa totesin, niin tämä:

TYÖTTÖMÄLLÄ olisi myös velvoitteita, mutta lähtökohtana olisi luottamus, että hän osallistuu sovitun mukaisesti erilaisiin toimiin.

Jos työtön kieltäytyisi osallistumasta toimintaan, hänen tukensa pienenisi. Osallistumistulon on tarkoitus olla nykyisen työmarkkinatuen suuruinen, mutta kieltäytyminen pudottaisi tuen toimeentulotuen perusosan tasolle.

Kelan työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 697 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosan määrä yksin asuvalla 485,50 euroa kuukaudessa.

tarkoittaisi käytännössä mallia, joka rahallisesti kannustaa korkeintaan passiivisuuteen. Tosta 697 eurosta menee verot ja jo kohtuulliset asumiskulut (esim. asumistuen 20%:n omavastuu kaupungin vuokrayksiöstä Helsingissä) syövät sen toimeentulotuen tasolle.

Hiilamo on kaiken lisäksi vuosikaudet puhunut siitä kuinka perusturva on liian alhainen ja edellisen hallituksenkin tekemä korotus riittämätön. Eli ihan suoritus.

Toisin kuin kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen, ei osallistumistoiminnasta kieltäytyminen johtaisi toimeentulotuen sanktioihin.

tunck keeper wrote:Ei varmaan mitään mahdollisuutta joutua kyykytetyksi. Kun se toimeentulotuki tulisi samalta lafkalta.

Passiivituelle tippumisella ei olisi mitään vaikutusta niiden työttömien taloudelliseen tilanteeseen, jotka saavat toimeentulotukea osallistumistulon (työmarkkinatuen) lisäksi. Toisin sanoen sanktio ei vaikuttaisi kaikkein köyhimpiin työttömiin. Toisaalta passiivituella olevia sanktioidaan työllistymistä edistäviin toimiin kieltäytymisestä työttömyysturvan tapaan karenssilla.

Doctor Muñiz wrote:Kannustava malli, joka kannustaa korkeintaan passiivisuuteen

tunck keeper wrote:Ei ees jaksanut kokonaan lukea. Toivottavasti koko tämä työryhmä ja nykyiset päättäjät ovat vielä maisemissa, kun itse heitetty paska sinkoilee tuulettimen kautta kaikkialle.