https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005494300.html
Poroja on jätetty tarkoituksella ahmojen armoille – pedon tappamasta porosta voi saada jopa 2 700 euron korvauksen
Teuraana porosta saa vain noin 500 euroa. Korvausten korkea taso on houkutellut pienen osan poronkasvattajista väärinkäytöksiin. Paliskunnat haluvat nyt huijarit kuriin.
Ahman raatelema poro Pohjois-Sallan paliskunnassa. Ahmalle tyypilliseen tapaan poro on vielä hengissä
PETOELÄINTEN tappamista poroista maksetut korvaukset nousivat tänä vuonna ennätykseen, yli kymmeneen miljoonaan euroon.
Korvausten korkea taso on houkutellut pienen osan poronkasvattajista väärinkäytöksiin. Muutamat kasvattajat ovat esimerkiksi jättäneet poroja tarkoituksellisesti suurpedon syötäväksi. Porosta saa teuraana noin 500 euroa, mutta pedon tappamasta eläimestä voi saada jopa 2 700 euron korvauksen.
Petokorvausten väärinkäytökset ovat yksi syy siihen, että Paliskuntain yhdistys on pyytänyt maa- ja metsätalousministeriötä muuttamaan riistavahinkolakia.
Lakiin kirjattiin niin sanottu Lex Halla -pykälä vuonna 2009. Se mahdollistaa kaksinkertaiset petokorvaukset niille paliskunnille, joissa ilmoitetaan suhteellisesti paljon petokorvauksia.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila moittii pykälää epäoikeudenmukaiseksi, sillä se kohtelee kasvattajia eriarvoisesti.
”Sen myötä on noussut esiin myös väärinkäytöstapauksia. Yksittäiset alan toimijat eivät ole pyrkineet estämään petovahinkoja niin tehokkaasti kuin mahdollista”, Ollila kertoo.
ELÄINTEN tarkoituksellisen vaarantamisen lisäksi alalla on tunnistettu esimerkiksi poronvasojen ostaminen pedonruuaksi.
Kasvattaja ostaa vasoja toiselta kasvattajalta ja kasvattaa ne täysi-ikäiseksi, joten kun ne joutuvat pedon kynsiin, niistä saa täyden petokorvauksen. Väärinkäytöksistä on kertonut aiemmin muun muassa Vihreä Lanka.
”Kukaan kasvattaja ei enää myy ihan helpolla porojaan tällaiseen toimintaan. Poro on meille niin paljon enemmän kuin pelkkä eläin. Kun joku kohtelee poroa tuolla tavalla rahantekovälineenä, suututtaa oikein huolella”, Ollila sanoo.
Hän haluaa korostaa, että väärinkäytökset ovat yksittäisiä tapauksia.
”Siitä kertoo se, että Paliskuntain yhdistyksen hallitus, jossa on edustettuna koko poronhoitoalue, suuttui yksimielisesti väärinkäytöksistä. Niitä ei elinkeinon sisällä hyväksytä millään tavoin”, Ollila painottaa.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ on kuunnellut yhdistyksen huolta ja aikoo ottaa Lex Hallan käsittelyyn riistavahinkolain tarkastelussa ensi vuonna.
Ylitarkastaja Jussi Laanikari kertoo, että Lex Halla -paliskuntien määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Kun erityiskorvattavuus tuli voimaan vuonna 2009, sitä sai neljä paliskuntaa. Nyt korotettua korvausta saa kymmenen paliskuntaa.
”Nyt on varmasti paikallaan luopua siitä, sillä se ei enää toimi”, Laanikari toteaa.
Petovahinkokorvauksista puolet on maksettu Lex Halla -paliskunnille.
Ahma on yleensä haaskansyöjä, mutta talviaikaan se saalistaa poroja.
Petokorvausten määrä on kasvanut niin paljon, että ministeriö päätti viime talvena myöntää ahman metsästykseen kahdeksan poikkeusluvan kiintiön. Ahma on erittäin uhanalainen eläin, ja edellisen kerran sitä sai metsästää 35 vuotta sitten.
Nyt ministeriö aikoo myöntää vastaavan kiintiön myös ensi keväälle.
”Kyse on lähinnä siitä, että petovahinkoja yritetään vähentää pahimmilla alueilla. Kiintiön pitäisi olla paljon suurempi, jos poikkeusluvilla haluttaisiin todellista vaikuttavuutta. Nyt olemme lähteneet varovaisuusperiaatteen mukaan”, Laanikari sanoo.
Suomen ahmakanta on pienempi kuin saimaannorpan, joten sen metsästäminen poikkeusluvallakin on herättänyt laajaa vastustusta. Luonnonsuojelujärjestöt ovat keränneet jo 14 000 nimeä adressin, joka luovutettiin ministeriöön perjantaina.
WWF Suomen ohjelmapäällikön Petteri Tolvasen mukaan ahma on joutunut nyt sijaiskärsijäksi.
”Viime vuonna valmistuneen tutkimuksen mukaan jopa kolmannes ahman tekemiksi ilmoitetuista petovahinkoilmoituksista on aiheettomia. Näiden ilmoitusten perusteella valtio maksaa suuria korvauksia. Nyt, kun korvausten määrä koetaan ongelmaksi, ahmoja on päätetty metsästää”, Tolvanen sanoo.
Kyseinen tutkimus oli Luonnonvarakeskuksen tilaama, mutta sitä ei ole vieläkään julkaistu. Siinä tutkittiin yli tuhat petojen tappamaa poroa vuosien 2008-2016 aikana.
Tutkituista poroista lähes kolmannes oli sellaisia, joiden korvaushakemus hylättiin tai olisi jouduttu hylkäämään. Selvityksen aikana havaittiin myös väärinkäytöksiä. Tutkituista poroista kaksi oli esimerkiksi kuollut aitauksessa ja ne oli raahattu maastoon.
Ministeriön Laanikarin mukaan selvitys paljasti ongelman tiedonkulussa ja petovahinkoihin reagoinnissa. Reilut 60 prosenttia hylätyistä petovahingoista johtui siitä, että poron raato oli niin syöty, ettei kuolinsyytä pystytty varmistamaan.
”Vahinkojen ilmoittamiseen pitää saada nopeutta ja läpinäkyvyyttä. Tähän on kehitetty Pesä-sovellus, jossa poronkasvattaja voi ilmoittaa vahingon koordinaatit ja kuvat. Riistavahinkolain tarkastamisen yhteydessä näitä tietoja tullaan varmasti edellyttämään”, Laanikari toteaa.
AHMAN aiheuttamat vahingot ovat merkittäviä, sillä viime vuonna kirjattiin lähes 2 800 ahman tappamaa poroa. Niiden laskennallinen vahinko oli noin 6,4 miljoonaa euroa. Suurin osa petovahingoista on siis ahman tekemiä.
Ahma on yleensä haaskansyöjä, mutta varsinkin lopputalvesta eläin tappaa poroja.
”Luonnonolot vaikuttavat valtavasti siihen, miten paljon ahma tekee vahinkoja. Jos lumenkantavuus on ahmalle sopiva, mutta porolle ei, ahma alkaa tappaa poroja niin sanotusti pinoon. Yön aikana yksi ahma voi tappaa yli 20 poroa”, Ollila kertoo.
Onko ahman tekemiin vahinkoihin muuta keinoa kuin metsästys?
Luonnonsuojelujärjestöt haluaisivat Suomeen reviirikohtaisen korvausjärjestelmän Ruotsin mallin mukaan.
Siinä poronkasvattajat saisivat korvauksia ahman pesimispaikkojen mukaan. Reviirimalli ei ole innostanut ministeriötä eikä paliskuntia, sillä malliin siirtyminen nostaisi huomattavasti seuranta- ja tutkimuskustannuksia. Reviirimalli ei myöskään vähentäisi vahinkojen määrää.
Paliskunnat haluaisivat ahman metsästykseen joustoa, eli massatuhoa porojen joukossa aiheuttavan ahman voisi ampua poikkeusluvalla. Riistakeskuksen mukaan tämä on haasteellista.
”Lumitilanne on suosiollinen ahmalle yleensä keväällä, mutta silloin on myös ahman lisääntymisaika, Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kertoo.
Yksi mahdollisuus olisi porovahinkoja aiheuttavien ahmojen kiinniottaminen ja siirtäminen pois poronhoitoalueelta. Ministeriön mukaan siirtoihin voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos kohdealueen väestön suhtautuminen asiaan on riittävän myönteistä.
Fakta
Ahma ei ole enää äärimmäisen uhanalainen
- Suomessa oli viime talvena noin 220-250 ahmaa, joista noin sata liikkui poronhoitoalueella.
- Ahmakanta on kasvanut huomattavasti, sillä 1990-luvun alussa Suomessa oli vain noin 80 ahmaa.
- Viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa ahman uhanalaisuusluokka laskettiin äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syy tähän oli kannan runsastuminen.
- Poronomistajat saivat tänä vuonna ennätyskorvaukset viime vuoden petovahingoista. Korvausten kokonaismäärä ylittää kymmenen miljoonaa euroa, mikä on yli EU:n komission asettaman korvauskaton.
- Ahmojen metsästys sallittiin viime vuonna. Kahdeksan poikkeusluvalla kaadettua ahmaa eivät ministeriön mukaan vaikuttaneet poronhoitoalueen ahmakantaan.