Punk in Finland

kohtuuton wrote:

Koti-isä Suominen wrote:

koira nimeltä paavo wrote:masennuslääkkeet nyt vaan ei vaikuta mitenkään jos niitä nappailee silloin tällöin.

Jep, niitä tavoiteltuja vaikutuksia voi varovaisesti alkaa odotella ilmeneviksi pikku hiljaa yleensä vasta useamman viikon lääkitykseen totuttelun jälkeen.

Niin siis kyllä mä niitä aikoinaan söin ihan kuukausia ja vuosia. Nytkin siis meinasin tietysti että jos on pakko alottaa taas noita syömään, niin totta kai syön niitä tyyliin kuukausia. Tässä tapauksessa tilanne oli vaan se, että ei oikein tiedetty kumpaan suuntaan tilanne kehittyy ja lääkäri ihan sanoikin, että voin oman harkinnan mukaan alottaa.

Mun näkemys noista masennuslääkkeistä on että ne on tietyssä mielessä samanlaisia kuin burana, lähinnä ne hoitaa oireita, ei itse ongelmia. Buranastakin on sillon hyötyä, jos sulla on käsi niin kipeä, että et voi ilman kipulääkkeitä esim. syödä. Jos et syö, niin siitä seuraa uusia ongelmia, joten on vaikka se burana ei sitä kättä parannakaan, niin tilanne ei ainakaan pahene sen takia ettei voi syödä.

Masennuslääkkeissäkin mun mielestä on ihan turha toivoa että ne korjais koko elämän ja kaikki tuntuis ihanalta. Sillon niitä kannattaa kumminkin syödä, jos oot niin masentunut, että et kykene tekemään yhtään mitään. Sillon on ainakin paljon suurempi mahdollisuus saada hoidettua asiat kuntoon kuin jos vaan makaa itkien sängyssä koko päivän.

Lisäksi noissa masennuslääkkeissä on usein kaikenlaisia sivuvaikutuksia, jotka voi aiheuttaa taas uusia ongelmia. Itse käyn nyt terapiassa ja yritän hoitaa asiani kuntoon ilman lääkkeitä ja psykologi on ollut ihan samoilla linjoilla. Esim tuossa tapauksessa mulle riitti vaan parin viikon lepäily. Jos kumminkin onnistun pistämään asiani taas niin kunnolla umpisolmuun, että masennun ihan liikaa, niin saatan sitten aloittaa syömään noita. Ei nyt tunnu kumminkaan siltä just.

Ei mun mielestä näihin masennus- ja psyykelääkeasioihin ole mitään yhtä kaikille toimivaa vastausta.

Komppia tälle.

Hoitofilosofia täällä on juurikin, et hoidetaan oireita lääkkeillä. Holistiseen lääketieteen edustajiin en oo psykiatriassa törmännyt kertaakaan kunnallisella enkä yksityisellä puolella. Mieltä ei voi erottaa kehosta. Siks on outoa, että ruokavaliota, liikkumista ja kehotietoisuutta ei kartoiteta hoitosuunnitelmaa laadittaessa.

Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Voin vaan puhua puhua omasta puolestani, että ahdistus- ja masennuslääkkeitten lopettaminen oli paras päätös. Mutta siihen tarvittiin ensin omaa halua parantua, toivon heräämistä ja jaksamista etsiä vaihtoehtoisia tapoja kuntoutua.

Useimmille ne lääkkeet on viimänen turvasatama. Ei yritetä edes toipua, syödään vaan lääkettä, koska se "hoitaa" masennusta. Mut ei se niin mee. Lääkkeet parhaimmillaan tekee puolet, loput sit ite. Itelle toimii usko omaan päätökseen, vitskut ja rasvat, hengellisen aspektin löytäminen, enkä nyt tarkota mitään uskoon tulemis -bullshittiä. Mutta niin kuin pillerionnikin, materiaalinen onni on vaan väliaikasta. Toivoa ei saa nappipurkista. Ja 5-8 vuoden lääkkeiden syönti on useammalle se käännekohta.

Tsemppiä kaikille, masennus on hirvee tauti. Saa laittaa yksäriä, jos haluu kuulla tarkemmin mun omasta toipumisprosessista.

Ja asia herättää tunteita, koska eihän kukaan helposti myönnä, et omassa tavassa toimia olis jotain väärää. Varsinkaan, kun täällä on niin lääkäreiden, hoitajien, psykologien, kuntoutujien ja muiden kanssaihmisten puolesta myönteinen suhtautuminen lääkkeisiin. Tarvitaan siis myös rohkeuttaa lähtee elää ilman lääkkeitä. Mulla osa kavereista siirsi omat pelkonsa muhun, alkoivat kyseenalaistaa pärjäämistäni ja osa osasi kannnustaa. Feidasin nää kyseenalaistajat pois elämästäni, kun itekin oli epävarma ja pahan päivän tullessa pelkäs, et masennus tulee päkkii. Ei sitä halunnu enää muilta kuulla samaa. Jos alkaakin voida paremmin ilman lääkkeitä, se pelottaa monia. Lääkkeiden turvasatama-ajattelulta putoo pohja ja se vasta helvetin pelottavaa onkin.

Kyl muistan itekkin, miten lääkkeitä syödessä vetosin kaikessa niihin ja epäilin kaikkia "hihhulihoitoja". Mut oikeastaan kyse on maalaisjärjestä. Ihmiset on niin totaalisen eristetty luonnosta, et luonnollinen elämä on nykyään luonnotonta.

Söin yli puoli vuotta tota Zoloft/sertralin/SSRI eikä tosta tuntunut olevan ollenkaan hyötyä. Nyt kuukaus sitte loppu pillerit enkä muistanut uusia reseptiä eli lopetin syömisen, ei tullu kyllä mitään haittavaikutuksia siitä lopettamisesta. Nyt sain sit efexor/venlafaxiini/SNRI reseptin, jonka pitäis osaks vaikuttaa samoin, mut sit taas toisaalta erillai. Ongelmana masennus ja ahdistus.

SSRI ei vaikuttanu alkoholin käyttöön mitenkään, onko kellään kokemusta tosta SNRI:stä? + mites toi kodeiini, ssri:llä ei tullut kokeiltua kun se ei silloin toimi, mut onko tolla snri:llä eroa tähän, toimiiko toi kodeiini tän kanssa?

Dick Assman wrote:Söin yli puoli vuotta tota Zoloft/sertralin/SSRI eikä tosta tuntunut olevan ollenkaan hyötyä. Nyt kuukaus sitte loppu pillerit enkä muistanut uusia reseptiä eli lopetin syömisen, ei tullu kyllä mitään haittavaikutuksia siitä lopettamisesta. Nyt sain sit efexor/venlafaxiini/SNRI reseptin, jonka pitäis osaks vaikuttaa samoin, mut sit taas toisaalta erillai. Ongelmana masennus ja ahdistus.

SSRI ei vaikuttanu alkoholin käyttöön mitenkään, onko kellään kokemusta tosta SNRI:stä? + mites toi kodeiini, ssri:llä ei tullut kokeiltua kun se ei silloin toimi, mut onko tolla snri:llä eroa tähän, toimiiko toi kodeiini tän kanssa?

jos sun ongelmana on ahdistusmasennus, niin eipä noista lääkkeistä ole mitään vitun hyötyä, jos sä samalla sekotat päätäs päihteillä, koska ne nyt vaan yleensä aheuttaa tota ahdistusmasennusta. en nyt halua olla tyly, mutta ootko puhunu lekurin kanssa tästä aiheesta, että toimiiko kodeiini enää jos veän näitä pillereitä.

typpö wrote:

Dick Assman wrote:Söin yli puoli vuotta tota Zoloft/sertralin/SSRI eikä tosta tuntunut olevan ollenkaan hyötyä. Nyt kuukaus sitte loppu pillerit enkä muistanut uusia reseptiä eli lopetin syömisen, ei tullu kyllä mitään haittavaikutuksia siitä lopettamisesta. Nyt sain sit efexor/venlafaxiini/SNRI reseptin, jonka pitäis osaks vaikuttaa samoin, mut sit taas toisaalta erillai. Ongelmana masennus ja ahdistus.

SSRI ei vaikuttanu alkoholin käyttöön mitenkään, onko kellään kokemusta tosta SNRI:stä? + mites toi kodeiini, ssri:llä ei tullut kokeiltua kun se ei silloin toimi, mut onko tolla snri:llä eroa tähän, toimiiko toi kodeiini tän kanssa?

jos sun ongelmana on ahdistusmasennus, niin eipä noista lääkkeistä ole mitään vitun hyötyä, jos sä samalla sekotat päätäs päihteillä, koska ne nyt vaan yleensä aheuttaa tota ahdistusmasennusta. en nyt halua olla tyly, mutta ootko puhunu lekurin kanssa tästä aiheesta, että toimiiko kodeiini enää jos veän näitä pillereitä.

Komps...

eilen käytiin pikkasen hitailla. anteeksi kaikille kenelle soitin

Rysky wrote:Hoitofilosofia täällä on juurikin, et hoidetaan oireita lääkkeillä. Holistiseen lääketieteen edustajiin en oo psykiatriassa törmännyt kertaakaan kunnallisella enkä yksityisellä puolella. Mieltä ei voi erottaa kehosta. Siks on outoa, että ruokavaliota, liikkumista ja kehotietoisuutta ei kartoiteta hoitosuunnitelmaa laadittaessa.

Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Voin vaan puhua puhua omasta puolestani, että ahdistus- ja masennuslääkkeitten lopettaminen oli paras päätös. Mutta siihen tarvittiin ensin omaa halua parantua, toivon heräämistä ja jaksamista etsiä vaihtoehtoisia tapoja kuntoutua.

Useimmille ne lääkkeet on viimänen turvasatama. Ei yritetä edes toipua, syödään vaan lääkettä, koska se "hoitaa" masennusta. Mut ei se niin mee. Lääkkeet parhaimmillaan tekee puolet, loput sit ite. Itelle toimii usko omaan päätökseen, vitskut ja rasvat, hengellisen aspektin löytäminen, enkä nyt tarkota mitään uskoon tulemis -bullshittiä. Mutta niin kuin pillerionnikin, materiaalinen onni on vaan väliaikasta. Toivoa ei saa nappipurkista. Ja 5-8 vuoden lääkkeiden syönti on useammalle se käännekohta.

Tsemppiä kaikille, masennus on hirvee tauti. Saa laittaa yksäriä, jos haluu kuulla tarkemmin mun omasta toipumisprosessista.

Ja asia herättää tunteita, koska eihän kukaan helposti myönnä, et omassa tavassa toimia olis jotain väärää. Varsinkaan, kun täällä on niin lääkäreiden, hoitajien, psykologien, kuntoutujien ja muiden kanssaihmisten puolesta myönteinen suhtautuminen lääkkeisiin. Tarvitaan siis myös rohkeuttaa lähtee elää ilman lääkkeitä. Mulla osa kavereista siirsi omat pelkonsa muhun, alkoivat kyseenalaistaa pärjäämistäni ja osa osasi kannnustaa. Feidasin nää kyseenalaistajat pois elämästäni, kun itekin oli epävarma ja pahan päivän tullessa pelkäs, et masennus tulee päkkii. Ei sitä halunnu enää muilta kuulla samaa. Jos alkaakin voida paremmin ilman lääkkeitä, se pelottaa monia. Lääkkeiden turvasatama-ajattelulta putoo pohja ja se vasta helvetin pelottavaa onkin.

Kyl muistan itekkin, miten lääkkeitä syödessä vetosin kaikessa niihin ja epäilin kaikkia "hihhulihoitoja". Mut oikeastaan kyse on maalaisjärjestä. Ihmiset on niin totaalisen eristetty luonnosta, et luonnollinen elämä on nykyään luonnotonta.

Oishan se ihanteellista jos jokaisen elämäntilanne ja taustat olisi mahdollista huomioida ja räätälöidä oma "valmennusohjelma parempaan elämään" ym. Terveydenhuollon nykyiset resurssit eivät kuitenkaan lähimainkaan mahdollista tätä. Lisäksi ihmisen, erityisesti masentuneen kyky "ottaa itseä niskasta" kiinni on usein aika rajallinen vaikka ulkopuolelta annettaisiin paljonkin tukea. Ideaalimaailmassa lääkkeitä voisi varmasti käyttää rajatummin ja panostaa enemmän ongelmien perussyiden hoitoon, todellisuudessa lääkkeet kuitenkin ongelmallisuudestaan huolimatta parantavat hyvin monen mielialaongelmista kärsivän ihmisen ja heidän läheistensä elämänlaatua selvästi. Lisäksi elämäntapoja on usein helpompi muuttaa, jos on lääkkeiden avulla ensin päässyt ylös syvimmästä suosta. Osa ihmisista myös todella paranee masennuksesta "pelkkien lääkkeiden" avulla. Lääkkeet ei tosiaan oo ainoa ratkaisu masennuksen hoitoon, mutta ei niitä pitäisi myöskään demonisoida eikä varsinkaan syyllistää lääkkeitä käyttäviä.

Yksin kotona äijä wrote:http://www.theatlantic.com/health/archi ... il/251935/

M. vaccae, a living creature that resides in your backyard compost pile, acts like a mind-altering drug once it enters the human body, functioning like antidepressant pills to boost your mood.

KATSOKAA TÄTÄ...

Oxycontin tollasella 20 mg annoksella... mukava rento leijuva olo, ei juurikaan huolet paina.
ps. ei kipuihin vaan "huvikäyttöön"..
voi poltella hieman yrttiä päälle ja avot...

en suosittele kenellekään.. mutta itselläni toimii nollaamisessa...

Tuhero wrote:Osa ihmisista myös todella paranee masennuksesta "pelkkien lääkkeiden" avulla. Lääkkeet ei tosiaan oo ainoa ratkaisu masennuksen hoitoon, mutta ei niitä pitäisi myöskään demonisoida eikä varsinkaan syyllistää lääkkeitä käyttäviä.

Jeah right, paranee En mä syyllistä, tuon eri näkökulmaa viisi vuotta lääkkeitä syöneenä.

epäilyttävät harrastukset wrote:Oxycontin tollasella 20 mg annoksella... mukava rento leijuva olo, ei juurikaan huolet paina.
ps. ei kipuihin vaan "huvikäyttöön"..
voi poltella hieman yrttiä päälle ja avot...

en suosittele kenellekään.. mutta itselläni toimii nollaamisessa...

http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/v ... 3fc4df364d

Rysky wrote:

Tuhero wrote:Osa ihmisista myös todella paranee masennuksesta "pelkkien lääkkeiden" avulla. Lääkkeet ei tosiaan oo ainoa ratkaisu masennuksen hoitoon, mutta ei niitä pitäisi myöskään demonisoida eikä varsinkaan syyllistää lääkkeitä käyttäviä.

Jeah right, paranee En mä syyllistä, tuon eri näkökulmaa viisi vuotta lääkkeitä syöneenä.

Ja mä sanoin että tilanteita ja ihmisiä on erilaisia.

Tuhero wrote:

Rysky wrote:

Tuhero wrote:Osa ihmisista myös todella paranee masennuksesta "pelkkien lääkkeiden" avulla. Lääkkeet ei tosiaan oo ainoa ratkaisu masennuksen hoitoon, mutta ei niitä pitäisi myöskään demonisoida eikä varsinkaan syyllistää lääkkeitä käyttäviä.

Jeah right, paranee En mä syyllistä, tuon eri näkökulmaa viisi vuotta lääkkeitä syöneenä.

Ja mä sanoin että tilanteita ja ihmisiä on erilaisia.

Joo, ehkä jostain kaamosmasennuksesta paranee lääkkeil ja valon lisääntymisel. Et nyt hitto parane lääkkeitä syömällä ja jos niin luulet, niin se on aika pirun hetkellistä.

Älä vesitä sanomasi mahdollisesti asiallista osuutta väittämällä, ettei jotakin voi tapahtua. Varsinkin tällainen älämölö kannattaa jättää ihan vaan omien korvien väliin sihisemään:

Et nyt hitto parane lääkkeitä syömällä ja jos niin luulet

Mauski wrote:Intiaanit käyttivät salviaa mm. masennukseen ja voihan se olla että toimiikin.

"Helvetin hyvin skulaa"