NEWS: EK julisti sodan
Posted: 17 Feb 2017, 08:19
HS wrote:Ensi syksynä pitäisi uusia suomalaisten työehdot ja korottaa palkkoja, mutta jo nyt kuuluu sotahuutoja ja vaatimuksia yleislakosta
Työnantajien EK:n irtautuminen keskeisistä sopimuksista vaikeuttaa paikallisen sopimisen lisäämistä ensi syksynä.
Syksyllä ja talvella neuvotellaan lähes kaikkien suomalaisen työehdoista. Tarjolla lienee pitkään aikaan myös palkankorotuksia, mutta etenkin työehtoihin voi tulla merkittäviäkin muutoksia.
Mikäli työnantajapuoli saisi päättää, viikonlopuista tulisi samanlaisia työpäiviä kuin muistakin ja työnantajan määräysvalta ylipäätään kasvaisi.
Tällä viikolla työnantajaleiristä tuli muutama ennakoiva lähtölaukaus syksyn neuvotteluihin. Niiden perusteella syksyllä sopu ja Suomen etu ovat koetuksella. Palkansaajaleirissä puhuttiin jo työmarkkinasodasta.
Keskiviikon merkittävimmän päätöksen teki Metsäteollisuus ry, jonka hallituksen puheenjohtaja on UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. UPM:n hallituksen puheenjohtaja on puolestaan Björn Wahlroos, joka on useaan otteeseen sanonut, ettei Suomi pärjää, jos täällä ei tehdä töitä alle nykyisten palkkataulukkojen alarajan.
Metsäteollisuus ilmoitti, että se irtaantuu neuvotteluista, joissa on etsitty Suomeen Ruotsin kaltaista vientiteollisuuden palkanmaksuvaraan perustuvaa palkkamallia.
Hallitus on vaatinut jopa laajempaa Suomen mallia, jotta palkankorotukset eivät sotkisi Suomen orastavaa talouskasvua.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoi heti Metsäteollisuuden ulostulon jälkeen, että kyse on työnantajan koventuneista asenteista.
Hän ihmetteli, että metsäteollisuus irtaantui vientiliittojen yhteisestä pyrkimyksestä löytää kilpailukyvyn kannalta hyvä ratkaisu.
Vanhala muistutti, että vientimallineuvotteluista sovittiin kilpailukykysopimuksessa, jossa palkansaajat heikensivät etujaan, jotta vientiteollisuudella menisi hyvin.
Myöhemmin keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallitus päätti, että se irtisanoo yksipuolisesti keskusjärjestöjen vuosikymmenien aikana tekemät sopimukset, jotka koskevat työehtoja.
Näissä sovitaan muun muassa luottamusmiehen asemasta, koulutuksesta, irtisanomista ja monista muista asioista. EK oli jopa niin rohkaistuneella mielellä, että se heitti romukoppaan sopimuksen, jonka mukaan lakoista pitää kertoa etukäteen.
EK:n hallitusta on johtanut vuoden alusta Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, joka äänesti EK:n hallituksessa viime keväänä kilpailukykysopimusta vastaan.
”Jos työnantajan tekemät sopimustarjoukset eivät miellytä, työntekijä voi vaihtaa yritystä”, Mattila sanoi Maaseudun Tulevaisuudessa tammikuussa ja sai ay-liikkeen ihmettelemään, miten hän asennoituu sopimiseen.
Suuret liitot ovat sopineet keskusjärjestösopimuksien aiheista omissa sopimuksessaan, mutta monissa pienissä liitoissa monet perusasiat pitää sopia uusiksi. Kuten esimerkiksi siitä, tilittääkö työnantaja liitoille ay-jäsenmaksut ja millainen on luottamusmiehen asema.
Suomen suurimman liiton Pamin puheenjohtaja Ann Selin kuuli asiasta vain hiukan ennen EK:n päätöstä ja hermostui. ”Haluaako EK todellakin julistaa sodan tilanteessa, jossa Suomen taloudessa näkyy vihdoinkin valoa?” hän kysyi.
EK:n päätös sinänsä oli looginen, koska EK päätti viime keväänä, ettei se enää sovi työehdoista. Silti päätös tuli yllätyksenä monille.
Sinänsähän EK olisi voinut jättää sopimukset voimaan toistaiseksi tai irtisanoa ne vasta kun uusista ehdoista on sovittu. Pamissa rivijäsenet ovat ottaneet sen jo niin vakavasti, että sähköposteissa on lennellyt yleislakkovaatimuksia.
Moni ay-pomo pitää EK:n linjausta ideologisena pyrkimyksenä heikentää työntekijöiden oikeuksia ja hajottaa ay-liikettä. Nyt heikoilla liitoilla on kova työ saada sopimuksiinsa ehtoja, joita on pidetty Suomen työpaikoilla itsestään selvinä.
Palkansaajapuolella kova reagointi ei ollut pelkästään omalle väelle kohdistettua kovistelua, kuten ay-retoriikka usein on.
Kyse on myös muun muassa kipuilusta, kun keskusjärjestöjen valta on murentunut ja keskitetystä palkanmuodostuksesta siirrytään liitto-, yritys- ja henkilökohtaiseen sopimiseen.
Palkansaajaliike näkee kehityksen niin, että yhä suurempi osa työnantajista haluaa murtaa palkansaajien edunvalvontaa ja siirtyä sopimisesta saneluun.
Työnantajien mielestä asiat pitää sopia siellä, missä työ tehdään, jotta yritykset voivat reagoida nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin.
Pamin Selin kysyi, miksi palkansaajien pitäisi luottaa paikalliseen sopimiseen, jos EK irtisanoo keskeiset paikallisen sopimisen pelisäännöt?
Kysymys voi olla vastaprovokaatio, mutta se on keskeinen Suomen tulevaisuuden kannalta.
Paikallisen sopimisen lisääminen on ollut hallituksen ja työnantajien keskeinen vaatimus, ja sen edistymiseen perustuu merkittävä osa hallituksen työllistymistavoitteista.
Mitä enemmän työnantajapuoli ärsyttävää ay-liikettä, sitä todennäköisemmin paikallisessa sopimisessa poljetaan paikallaan.
Pahimmillaan kinailu voi viedä siihen, että ay-liikkeen vallasta ja periaatteista tulee neuvottelujen pääasia, ei itse työehtojen uudistumisesta saati Suomen talouskasvusta.
