Punk in Finland

No periaatteessa kyllä joo. Tekisi tosin mieli keksiä jokin uusi kutsumus tässä joskus kun vanha välillä leipiinnyttää.

Mun mielestä se on aika surullinen ja karmiva ajatus että tyypit saattaa tehdä vuosia tai jopa vuosikymmeniä duuneja mitä ne inhoo.

Hans Normaali wrote:Mun mielestä se on aika surullinen ja karmiva ajatus että tyypit saattaa tehdä vuosia tai jopa vuosikymmeniä duuneja mitä ne inhoo.

Pakko vaan vetää saatana.

Itte olin aikoinaan ihan vaan rahan takia töissä ja ei enää ikinä kiitos. Yhtään en siitä hommasta tykänny ja työyhteisö oli kammottava. Toki siis muullonki on tullu oltua töissä rahan takia, mutta sillon oon myös tykänny siitä hommasta mitä oon tehny edes pikkuisen ja se auttaa kummasti jaksamaan.

Hans Normaali wrote:Mun mielestä se on aika surullinen ja karmiva ajatus että tyypit saattaa tehdä vuosia tai jopa vuosikymmeniä duuneja mitä ne inhoo.

tämä, vohooi vittu olisin ollu hirressä vähintään joku 6000-7000 kertaa jos en olis aikoinaan ottanu Postilta lopareita

En. Enkä varmaan tule koskaan olemaan. Se olisi joko kunnon huuhaa filosofi tai joku avaruustutkija. Molempiin olen liian tyhmä.

Sattumien kautta tänne päädyttiin, eli en.

Ananaz Doom Occulta wrote:

Hans Normaali wrote:Mun mielestä se on aika surullinen ja karmiva ajatus että tyypit saattaa tehdä vuosia tai jopa vuosikymmeniä duuneja mitä ne inhoo.

Pakko vaan vetää saatana.

Muistuu mieleen: Suht suorapuheinen kaveri on jakamassa toimeentulotukea työkseen. Joku asiakas valitti ettei haluais lähteä johonkin duuniin. Sai vastauksen että "Luuletsä et mä haluan olla täällä?"

Hiking Pants wrote:Sitten tulinkin ajatelleeksi, että ehkä työ voikin kuitenkin olla vain semmonen asia, jota tehdään, jotta saa rahaa tehdä vapaa-ajallaan asioita, joihin on sitä intohimoa.

Olen aina ollut äärimmäisen vahvasti tätä mieltä.

Mielenkiintoista ja haastava duunia, mut ei tää mikään kutsumusammattini ole.

Itsekin olen kuluttanut rahan vuoksi sukkaa mestoissa, joissa 40 vuotta paikalla päivystäneet ihmiset tulevat joka aamu töihin hampaat irvessä ja käyttävät kahvitauot vain siitä marmattamiseen, "miten perseestä nää hommat on kohta eläkkeelle" ja sairastuvat sitten vitutuksensa vuoksi johonkin krooniseen sairauteen, joka pyyhkii pois ne haaveet rauhallisista ja kivoista eläkepäivistä saman tien. Kummasti motivoi hakeutumaan itse vähän erilaisiin kuvioihin.

Hiking Pants wrote:Se on jännä, että kutsumusammatit niin kovin usein ovat semmosia, että niistä saa aika kusista palkkaa. Sääli ettei mun kutsumusammatti oo joku asianajaja tai ylilääkäri.

tai investointipankkiiri

pathologyn paha lääkäri wrote:

Hiking Pants wrote:Se on jännä, että kutsumusammatit niin kovin usein ovat semmosia, että niistä saa aika kusista palkkaa. Sääli ettei mun kutsumusammatti oo joku asianajaja tai ylilääkäri.

tai investointipankkiiri

jännä että näihin paskapalkkaisiin kutsumusammatteihin - joissa vissiin ihan joka tyyppi on kutsumuksesta - on niin paljon helpompi päästä opiskelemaan kuin asianajajaksi, lääkäriksi tai investointipankkiiriksi.

En, jonkinlaista romahtelua ollutkin tässä viime aikoina

Nykyiseen työpaikkaani tullessani nää tuntui 50-luvun lapiohommilta kouluaikojen hyvän kesätyöpaikan jälkeen. Päätin enintään kolme vuotta kärsiä ja häipyä. Työtehtävät muuttuikin nykyaikaisemmiksi ja vittumaisimmista hommista ja työntekijöistä päästiin eroon (henkilöstömäärä puoliintunut) eikä harmita pieni palkkakaan enää, kun työtahti leppoistui. Kannatti kärsiä muutama vuosi. Työssäkäynti yleisesti ei vaan nappaa.