Punk in Finland

sössön sössön wrote:

Hans Normaali wrote:Mun mielestä se on aika surullinen ja karmiva ajatus että tyypit saattaa tehdä vuosia tai jopa vuosikymmeniä duuneja mitä ne inhoo.

tämä, vohooi vittu olisin ollu hirressä vähintään joku 6000-7000 kertaa jos en olis aikoinaan ottanu Postilta lopareita

Pehmeiden pullataikinapoikien ulinoita nämä. Tosi mies tekee vuosikymmenestä toiseen vittumaista työtä epäinhimillisissä olosuhteissa

Ankara hetero wrote:

sössön sössön wrote:

Hans Normaali wrote:Mun mielestä se on aika surullinen ja karmiva ajatus että tyypit saattaa tehdä vuosia tai jopa vuosikymmeniä duuneja mitä ne inhoo.

tämä, vohooi vittu olisin ollu hirressä vähintään joku 6000-7000 kertaa jos en olis aikoinaan ottanu Postilta lopareita

Pehmeiden pullataikinapoikien ulinoita nämä. Tosi mies tekee vuosikymmenestä toiseen vittumaista työtä epäinhimillisissä olosuhteissa

Hank Chinaski ftw

ei siis hailaa wrote:

pathologyn paha lääkäri wrote:

Hiking Pants wrote:Se on jännä, että kutsumusammatit niin kovin usein ovat semmosia, että niistä saa aika kusista palkkaa. Sääli ettei mun kutsumusammatti oo joku asianajaja tai ylilääkäri.

tai investointipankkiiri

jännä että näihin paskapalkkaisiin kutsumusammatteihin - joissa vissiin ihan joka tyyppi on kutsumuksesta - on niin paljon helpompi päästä opiskelemaan kuin asianajajaksi, lääkäriksi tai investointipankkiiriksi.

Yleensä noissa kutsumushommissa taitaa olla semmonen kulma että eettiset arvot voi olla linjassa omien tuntemustensa kanssa. Kiinnostaisi tietää miten toimii investointipankkiirin kanssa yhteen

Ankara hetero wrote:

sössön sössön wrote:

Hans Normaali wrote:Mun mielestä se on aika surullinen ja karmiva ajatus että tyypit saattaa tehdä vuosia tai jopa vuosikymmeniä duuneja mitä ne inhoo.

tämä, vohooi vittu olisin ollu hirressä vähintään joku 6000-7000 kertaa jos en olis aikoinaan ottanu Postilta lopareita

Pehmeiden pullataikinapoikien ulinoita nämä. Tosi mies tekee vuosikymmenestä toiseen vittumaista työtä epäinhimillisissä olosuhteissa

no itehän menin sivariinkin, että siis

mut se Chinaskikin otti sieltä Postista loparit kun sai tarpeekseen ja pääty ihan hyviin hommiin, sen innoittamalla tiellähän tässä ollaan

Ehkä joo, koska tavallaan pidän tästä työstä ja osaan sen aika hyvin. Toisaalta taas lähes joka päivä joku asia tässä vituttaa että sikäli...

Kyllä kait näin voisi sanoa.

Neuvosto liiton talous käyrä wrote:Yleensä noissa kutsumushommissa taitaa olla semmonen kulma että eettiset arvot voi olla linjassa omien tuntemustensa kanssa. Kiinnostaisi tietää miten toimii investointipankkiirin kanssa yhteen

"Rahan ruhtinaat" -kirjassa noi kuvaili ammattiaan amoraaliseksi eli keskitytään siihen rahan tekemiseen sortamatta tempoilematta arvojen perässä. Homot ja muut vähemmistöläiset kiitteli skeneä, että millään tämmösillä ei-normi jutuilla ei ollut väliä vaan kyseessä oli puhdas meritokratia.

ainakin tykkään helvetisti työstäni

Oon mä varmaan, mutta omaan työhön kuuluu sivuotuotteena sellainen jatkuva oman osaamisen epäily. Eli noudattaako kutsumustaan myös silloin kun kokee olevansa perseestä.

Guru Meditation #84 wrote:

Hiking Pants wrote:Sitten tulinkin ajatelleeksi, että ehkä työ voikin kuitenkin olla vain semmonen asia, jota tehdään, jotta saa rahaa tehdä vapaa-ajallaan asioita, joihin on sitä intohimoa.

Olen aina ollut äärimmäisen vahvasti tätä mieltä.

Pystyispä tällaseen. Valitettavasti itselläni ei olisi voimia enää mihinkään kivaan, jos joutuisin olemaan 8h päivässä tekemässä jotain mitäänsanomatonta. Se uuvuttaisi minut hautaan.

Felis wrote:

mäkin itken wrote:En ole ammatissa.

mutta taidehommiin aion alkaa tulevaisuudessa panostaa entistä enemmän. Ensimmäinen askel on pieni kuvitusduuni piakkoin. Pelottaa ihan vitusti ja koen ettei minulla ole oikeutta tehdä sitä, koska joku muu tekisi kuitenkin paremmin, mutta teen kaikkeni että pääsisin eroon semmoisista fiiliksistä.

Guru Meditation #84 wrote:

Hiking Pants wrote:Sitten tulinkin ajatelleeksi, että ehkä työ voikin kuitenkin olla vain semmonen asia, jota tehdään, jotta saa rahaa tehdä vapaa-ajallaan asioita, joihin on sitä intohimoa.

Olen aina ollut äärimmäisen vahvasti tätä mieltä.

Sama, en oo mikään hippi joka sössöttää "kaasee se oravapyörä hei jäbää kantsis lähtee menee kylä mäki kato pärjää hei".
8h päivässä mulla on juuh juuh firman haalarit päällä, mutta se mahdollistaa aikas mukavan elintason. Ihan hyvä vaihtokauppa mielestäni.

Kyllä mä näin näkisin. Erilaisia duuneja tuli nähtyä ja tehtyä päälle 10 vuoden ajalta, kun törmäsin tähän nykyiseen alaani n. 6 vuotta sitten. Sitä ennen olin suuntaamassa turvallisesti TKT-opintojen kautta "johonkin koodarihommaan", mitä oli tullut puuhasteltua jo ennen uliopistoja. Jossain vaiheessa tuli sellainen fiilis, että en mä näitä hommia oikeasti halua lopun elämääni tehdä. Kesti hetken että tajusin alkaa miettimään ihan jotain muita juttuja, kun olin jo välissä suuntaamassa lukemaan poliittista historiaa. En mä olisi siitäkään urapolusta todennäköisesti sen enempää innostunut.

Sattuman kautta törmäsin erään ammattioppilaitoksen avoimien ovien ilmoitukseen ja sille tielle hakujen ja pääsykokeiden jälkeen jäin. Ei ole tullut kaduttua yhtään, vaikken tässä ammatissa todennäköisesti koskaan tule rikastumaan. Ensimmäistä kertaa elämässä tuntui siltä, että jo koulussa ollessa selkiytyi mielessä jonkinlainen polku tulevaisuutta varten mihin pyrkiä. Aika systemaattisesti, toki välillä vähän suunnitelmia muuttaen, on tullut tehtyä ammattitaidon eteen duunia, ja ulkomailta töiden kautta opinhakemisreissun jälkeen, olen päässyt sellaiseen paikkaan, johon on hyvä jäädä ainakin toistaiseksi. Jeesiä ja vinkkejä saa ihan helvetin päteviltä vanhemmilta tyypeiltä. Oppimista näissä hommissa riittää periaatteessa ihan loppuelämän ajaksi ja tulotasonkin saa sellaiseksi, ettei tarvitse olla huolissaan pärjäämisestä. Ainakaan kun ei ole perhettä elätettävänä.

Töissä viihtyy, eikä ole tarvinnut tuijotella kellokorttia. Tykkään hoitaa hommat loppuun, tai ainakin sellaiseen vaiheeseen asti, mistä jatkaa seuraavana päivänä, vaikka sille päivälle tulisikin ylimääräistä aikaa. Esimiesten kanssa homma toimii molempiin suuntiin. Ei ole mikään ongelma toisina päivinä lähteä aiemmin/tulla myöhemmin, kun vaan tulee duunit hoidettua.

Kyllä kyllä!

Olen todellakin. Eikä edes haittaa 5v turhaa opiskelua alalle jonka hommiin en soveltunut ollenkaan.

Sattumalta ja kielloista huolimatta päädyin hommiin joista tajusin nauttivani suuresti. Nykyään osaan hommat erinomaisen hyvin, ei tunnu enää siltä että olis minkäänlaista haastetta vaan hommasta on tullu puurtamista. Vain vaivoin saan toisinaan muistettua mikä tässä on niin helvetin hienoa, mut se vaatii kauniin kesäaamun ja kahvia termosmukiin. Tai pimeän talviyön ja tykkylunta kuusten oksille.

Oon nyt muutaman vuoden kypsytelly ajatusta alanvaihdosta. Olin jo hakeutumassa opiskelemaan joitain vuosia sitten, mut jätin hakuprosessin kesken koska tajusin etten olis saanu aikuiskoulutustukea. Sit tuli jälkikasvua ja just siinä hetkessä ei ollu taloudellisia mahdollisuuksia jäädä pois töistä. Mut sit jäinkin reiluks vuodeks ihan sujuvasti pois töistä ollakseni ihan vaan himassa tenavan kanssa, siinä ei toki kulunutkaan paljoa rahaa jos ei sitä tilille paljoa tullutkaan. Selkeytti kyl ajatuksia tulevaisuuden suunnitelmien suhteen olla tekemättä töitä.

Tänä keväänä on taas tähdet sellaisessa asennossa, et voisi ajatella käyvänsä koulut ja hankkivansa pätevyydet. Ens kuussa on pääsykokeet ja pelottaa vähän ja tuntuu helvetin hyvältä. En tiiä helvetti, tuurilla laitan bussin syksyllä parkkiin vähän pidemmäksi aikaa.