Punk in Finland

Tämmöset ammatilliset intohimoasiat ovat olleet mielessä viime aikoina.
Ollut niin paskoja työkokemuksia, että pitkän aikaa tossa aattelin, että en aio enää koskaan tehdä mitään työtä pelkästään rahan ja rutiinin takia, vaan että siihen työhön täytyy olla jotain kutsumusta tai vähintäänkin mielenkiintoa. Mutta kuukausi sitten satuin "joutumaan" tämmöseen ei-kiinnostavaan toimistotyöhön, joka on helppoa, huoletonta ja hyväpalkkaista.
Sitten tulinkin ajatelleeksi, että ehkä työ voikin kuitenkin olla vain semmonen asia, jota tehdään, jotta saa rahaa tehdä vapaa-ajallaan asioita, joihin on sitä intohimoa.

Noh, en nyt oo tässä työssä ollut kuin vasta kuukauden, että eiköhän tääkin tästä kerkee vielä vitutukseksi ja turhautumiseksi muuttua.

Eli otsikkoon: en ole.

Osaksi

Kyllä tavallaan olen.

Tavallaan, koska työni on aika lailla haastavaa ja jos sen haluaa hoitaa hyvin, se vaatii paljon tunteja.

joo olen työtön ja kaikki menee päin helvettiä

Tavallaan joo! Menin ilman koulutusta leipätehtaalle vaan hakee rahaa ja olin et vittu nää duunit on hanurista mutta vuosien mittaan ammattitaito nousi ja hommaa alkoi pitää mielenkiintoisena ja siihen alkoi paneutua ja ottamaan uusia haasteita ja vastuualueita, nykyään tykkään,viihdyn ja koulutan itseäni koko ajan lisää. Outoa on elämä

Toivottavasti en

En voi sanoa olevani. Ajautunut vaan ihmeellisten sattumusten kautta näihin hommiin ja nykyään jopa pidän työstäni. Ainakin välillä.

Olen ja en, tykkään työstäni, koska siinä on haasteita ja voi kehittää itseään. En kuitenkaan ole koskaan lapsena tai nuorena haaveillut tällaisesta työstä. Kuvittelen, että työni on tärkeää myös muille ja voin sen avulla olla tekemässä osaltani parempaa maailmaa. Huonoina päivinä kiroan palkkaa, johtamista jne.

En ole

En.

En oo koskaan oikein kokenut minkäänlaista kutsumusta, mutta näin vaan kutsumusammittina yleisesti pidettävissä hommissa ollaan. Ei ehkä se paras diili.
Tarttis jotenkin hankkiutua:

Hiking Pants wrote:tämmöseen ei-kiinnostavaan toimistotyöhön, joka on helppoa, huoletonta ja hyväpalkkaista.

koska

Hiking Pants wrote: työ voikin kuitenkin olla vain semmonen asia, jota tehdään, jotta saa rahaa tehdä vapaa-ajallaan asioita, joihin on sitä intohimoa.

no miten nyt milloinkin

Enemmänkin ajautunut nykyisiin hommiin. Joskin myös sukurasitteet vaikuttaneet ajautumiseen.

Olen kyllä, vaikka jälkikäteen ajateltuna ajauduin näihin hommiin enemmänkin muiden ammattien poissulkemisen perusteella. Nää on hyviä hommia jos ei oikein osaa tehdä mitään. En mä oikein mitään muuta osaisi kuvitella tekeväni enää näin +20 vuoden jälkeen. Oon kyllä yrittänyt miettiä kovasti että jos löytyisi joku homma mistä esim. maksettaisiin sellaista palkkaa että tulis toimeen.

Aikalailla saan olla omaitseni näissä töissä. Kiire vois vaan olla pois