Työmarkkinajärjestöt myllyttää

[Poistunut käyttäjä 22a646]

Tämä taisi olla se aloitus tällä kertaa..

EK:n puheenjohtaja Mattila: Suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat – ”Tarvitsemme vielä monta kikyä”

EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan mukaan kaikista työehdoista pitäisi sopia työpaikoilla johdon ja työntekijän välillä. Liittojen solmimat työehtosopimukset ovat vain välivaihe, hän sanoo.

ELINKEINOELÄMÄN keskusliiton EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan mielestä parhaillaan voimassa oleva kilpailukykysopimus (kiky) ei riitä alkuunkaan nostamaan Suomea takaisin jaloilleen.

Hänen mukaansa kilpailukyvyn kannalta suomalaisten palkat ovat vielä 10–15 prosenttia liian korkeat. Tarvitaan siis edelleen palkkamalttia ja vielä monta kikyä, hän sanoo.

”En puhu nyt kaikkien alojen nollalinjasta, vaan työehtosopimusmuutosten kokonaiskustannuksista. Joissakin paikoissa palkankorotukset voivat olla paikallaan, jos saadaan sopimuspuolelle joustavuutta ja tätä kautta saatua hyötyä voidaan jakaa palkankorotuksissa”, Mattila sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

VIIME kesänä tehdyllä kilpailukykysopimuksella työntekijät muun muassa pidensivät työaikaansa, jäädyttivät palkkansa ennalleen ja heikensivät osin lo­miaan. Samalla palkansaajien maksettaviksi siirtyi satoja miljoonia euroja yritysten aikaisemmin maksamia sosiaaliturvamaksuja.

”Kilpailukykysopimuksella saatiin asioita parempaan suuntaan, mutta tarvitsemme vielä useita kikyjä”, Mattila sanoo.

Hänen mukaansa suomalaisen palkansaajan palkkataso on noussut vuoden 2008 jälkeen niin selkeästi kilpailijamaita enemmän, että menee vielä pitkään saada kiinni esimerkiksi Ruotsi ja Saksa.

Mattilan oma palkka-ansio oli vuonna 2015 yli 1,66 miljoonaa euroa eli hän ansaitsi 70 kertaa enemmän kuin keskiverto tulonsaaja.

”Johtajien palkitseminen on omistajien asia, ja se on riippuvaista yrityksen kehityksestä ja tuloksesta. Aika laajasti tiedän palkkamalttia myös johtajien osalta noudatetun”, Mattila sanoo.

MONILLA kikyillä Mattila ei tarkoita uusia kaikkia palkansaajia koskevia keskitettyjä sopimuksia. Vaatimukset tiivistyvät Mattilan mieluusti käyttämään sanaan ketterä.

Suomi on hänen mukaansa kallis saari, joka lähtee kilpailuun takamatkalta ilmaston ja välimatkojen takia. Tämän takia lakien ja etenkin työehtojen pitää olla ketterämpiä, koska myös kilpailu muuttuu koko ajan nopeammin.

”Kuka olisi vielä jokin aika sitten uskonut, että taksiala joutuisi kansainvälisen kilpailun kohteeksi?” Mattila kysyy.

HÄN SANOO, että Suomi on muutostilanteessa, jossa työntekijöiden työehdoista eivät enää päätä EK:n ja SAK:n kaltaiset keskusjärjestöt vaan liitot alakohtaisesti.

”Tämä liittovaihe on kuitenkin meidän näkökulmasta välivaihe. Me pyrimme siihen, mitä ympäri maailmaa tehdään eli työehdoista sovitaan työpaikoilla, joissa ymmärretään muutokset parhaiten. Uskon, että tämä on tapa, jolla varmistetaan yrityksen menestys, työpaikkojen lisääntyminen ja hyvinvointivaltion säilyminen.”

Oletteko siis sitä mieltä, että kaikki työehdot pitäisi sopia työpaikoilla työntekijän ja työnantajan kesken?

”Pitkän aikavälin visiossa uskomme, että se olisi parasta. Silloin saisimme aikaiseksi joustavuutta maksimaalisesti.”

Haluatteko, ettei liittojen solmimia työehtosopimuksia olisi lainkaan?

”On ajan kysymys, poistuvatko liittojen tes-sopimukset vai eivät. En osaa siihen vastata, mutta ainakin työehtosopimusten pitäisi olla niin joustavia, että niiden perusteella voidaan sopia työpaikoilla”, Mattila määrittelee.

”Eivätkä joustot vielä riitä. Kilpailukykyä pitää yrityksissä kohentaa muutenkin, kuten innovaatioissa, koulutuksessa, strategioiden laatimisessa ja toteutuksessa, johtamisessa ja toimintatavoissa.”

MATTILA johtaa päätyökseen Elisaa ja sanoo, etteivät työehdot tällä hetkellä merkittävästi estä yhtiön menestystä, mutta huomisesta ei tiedä.

Hän sanoo, että ilman luottamusta ja hyvää keskustelua ei paikallisesta sopimisesta tule mitään. ”Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa tehdään valtavasti paikallista sopimista, eikä siellä ole tapahtunut niitä sinänsä ymmärrettävistä syistä esitettyjä uhkakuvia.”

Palkansaajien edunvalvojat katsovat, että ilman työehtosopimuksia ja liittojen tuomaa joukkovoimaa yksittäiset työntekijät ovat kehnossa neuvotteluasemassa suhteessa työnantajaan, joka voi irtisanoa neuvottelukumppaninsa.

”Ei työnantajilla ole varaa yksipuolisesti yrittää neuvotella. Ne jotka näin tekevät, eivät tule menestymään, koska hyvistä työntekijöistä on kilpailu.”

EK PÄÄTTI viime keväänä, ettei se enää solmi työehtosopimuksia. Päätös lopetti suuret keskitetyt palkkaratkaisut Suomessa. EK ei sovi enää työehdoista, joten se keskittyy lobbaamaan, että yritysten sääntely olisi mahdollisimman vähäistä, energia halpaa ja verotus matalaa.

Ensi syksynä edessä ovat liittojen palkkaneuvottelut. Alun perin oli tarkoitus, että vientiliittojen sopimusten kustannukset asettaisivat katon myös muiden alojen palkankorotuksille. Rakennelma hajosi, kun metsäteollisuus päätti sopia ilman yhteisiä kahleita omasta sopimuksestaan.

Mattila toivoo vielä, että muut vientiliitot voisivat ilman metsäteollisuuttakin löytää ratkaisun. ”Olen optimisti, että yhteinen sävel löytyy, vaikka nyt onkin vaikeaa.”

EK uudisti jokin aika sitten organisaationsa ja vähensi neljänneksen väestään.

EK:n hallituksessa on 22 jäsentä. Naisia heistä on kaksi. Johtajat ja päälliköt ovat pääsääntöisesti miehiä.

”Tämä ei ole tietenkään hyvä asia. EK:n vaalivaliokunta on esittänyt selvitystä, miten tilannetta monimuotoisuuden osalta parannetaan. Minä uskon erilaisuuden voimaan, siis muutenkin kuin sukupuolen osalta. Tarvitsemme keinoja, joilla saadaan lisää erilaisuutta Suomeen.”

[Poistunut käyttäjä 22a646]

Sit tuli tämä:

Metalliliiton Aalto jyrkkänä EK:n palkkapuheista – ”Ehkä meidän täytyy ottaa matsi”

POLITIIKKA Metalliliiton puheenjohtajan mukaan työnantajien EK tietää hyvin, että palkansaajat eivät enää palkkoja alentaviin sopimuksiin suostu.

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto on valmis koviin toimiin, jos työnantajaleiri alkaisi vaatia uusia palkanalennuksia.

EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila sanoi HS:n haastattelussa, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat. Mattilan mukaan tarvitaan palkkamaltin jatkoa ja lisää kikyä.

Aallon mukaan työntekijöitä on mahdoton houkutella uusiin palkanheikennyksiin.

– Tässä palkansaajat ovat tehneet kiky-sopimuksen, jossa palkkoja käytännössä alennettiin. Mattilakin sen tietää, että seuraavaa kiky-sopimusta saa odotella – varsinkin näiden puheiden jälkeen.

– Tässä alkaa näyttää siltä, että maltillisemmatkin sopimusyhteiskunnan kannattajat alkavat kääntyä sille kannalle, että ehkä meidän täytyy sitten matsi ottaa. Jos se on tavoite, minkä isännät haluavat saada aikaiseksi, Aalto heitti.

Palkkaneuvottelut ovat edessä syksyllä. EK:n sääntömuutoksen takia enää ei tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja – tupo-, tyka- ja kiky-sopimuksia – vaan liitot sopivat keskenään palkoista ja työehdoista.

Palkansaajat ovat tehneet viime vuodet maltillisia palkkaratkaisuja työnantajien kanssa. Palkkoja on nostettu 0,4 prosenttia, 20 euroa kuussa ja viimeksi sovittiin nollaratkaisusta, pidennettiin työaikaa 24 tunnilla vuodessa ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin.

– Mattila on hyvä esimerkki kahdelle miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle. Tämän takia ay-liike on olemassa, kun isännät ovat tuollaisia kuin Mattila nyt on. Kaikki isännät eivät ole samanlaisia, Aalto muistutti.

Työnantajaleiristä on viime aikoina tullut Mattilan lisäksi muutama muu tiukempi kannanotto.

– Mattila ei ole ainut. Metsäteollisuudessa on aika kovat puheet, miten työehtoja ensi syksynä tullaan muuttamaan. Sen takia niin sanottu Suomen malli kaatui, kun keskeinen vientiliitto, Metsäteollisuus, lähti neuvottelupöydästä pois, Aalto huomautti.

EK puolestaan irtisanoi keskusjärjestösopimukset noin kuukausi sitten.

– Kun nämä kaikki laskee yhteen, tässä alkaa olla ainekset kasassa. Jos syksyllä tulee risauksia, isännät saavat mennä peilin eteen, mistä se johtuu. Silloin on turha huutaa vastuun perään, jos itse koheltelee tuolla tavalla, Aalto summasi työantajien viimeaikaiset ulostulot.

[Poistunut käyttäjä 22a646]

Tuorein:

EK:n Mattila suututti JHL:n – liitto vaatii palkankorotuksia 220 000 työntekijälle

On ”täysin selvä asia”, että oli neuvottelumalli mikä tahansa, JHL vaatii korotuksia kaikille jäsenilleen, toimialajohtajat sanovat.
Julkisten alojen jättiliiton JHL:n jäsenet ovat vihaisia, sanovat liiton toimialajohtajat Håkan Ekström ja Teija Asara-Laaksonen.

EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila sanoi viime viikonloppuna, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeita.

– Miksi EK ei enää halua sopia? Luottavatko työnantajat saavansa työelämän heikennykset ”ilmaiseksi” nykyhallitukselta? Ekström kysyy tiedotteen mukaan.

Toimialajohtajien mukaan JHL aikoo syksyn liittokierroksella vaatia palkankorotuksia kaikille 220 000 jäsenelleen.

– Se on täysin selvä asia äärimaltillisten ja 0-korotuksia sisältäneiden sopimuskierrosten jälkeen, Ekström sanoo.

Asara-Laaksosen mukaan JHL:n neuvottelutavoitteissa tulee näkymään se, että ”liittokierroksella on edellytykset neuvotella toimialakohtaisista erityistarpeista laajemmin kuin keskitettyjen ratkaisujen yhteydessä”.

Niin sanottu Suomen malli näyttää JHL:n mukaan kaatuneen, mutta neuvottelumallilla ei liiton mukaan ole merkitystä: palkankorotuksia tavoitellaan joka tapauksessa, toimialajohtajat sanovat.

[Äŋ, verinokkaeläin 囧]

[Kapteeni Lara Corleone Koukku]

Eniten nauratti:

”Johtajien palkitseminen on omistajien asia, ja se on riippuvaista yrityksen kehityksestä ja tuloksesta. Aika laajasti tiedän palkkamalttia myös johtajien osalta noudatetun”, Mattila sanoo.

Täysi support liitoille jotka haluavat pistää kapuloita rattaisiin.

[valtion virallinen tili]

Kunnon lakko syksy käyntiin.

[kiimainen dinosaur]

Kunnon lakko syksy käyntiin.

Vappuna marssimaan!

[El Bimbo]

Kunnon lakko syksy käyntiin.

[vodka huikka nainen]

Kunnon lakko syksy käyntiin.

[Vittu ei sitten]

Joku 70v faijan kaveri äiä äänesti EUn puolesta, koska muuten ei tää suomalainen hyvävelijärjestelmä romutu. Vittu miten väärässä sekin oli.

[horus]

Kunnon lakko syksy käyntiin.

Vappuna marssimaan!

Vois muuten mennäkkin Alkaa olla erellisestä kerrasta "vähän" aikaa.

[viemärilabyrintti]

Kerrankin saa olla omasta liitosta ylpeä. Täällä on 220 000 vittuuntunutta JHL:n jäsentä, otetaanko EK-Mattila erä?

[vankilasääntö-Suomi]

kaikki paskaksi

pääsispä itekin lakkoilemaan

[horus]

Kerrankin saa olla omasta liitosta ylpeä. Täällä on 220 000 vittuuntunutta JHL:n jäsentä, otetaanko EK-Mattila erä?

Tyytyväinen olen liittooni minäkin:

Työmarkkinasota?

EK pätkäisi irti keskusjärjestösopimukset, jotka ovat olleet vuosikymmeniä raamittamassa itse kunkin alan sopimustoimintaa. Irtisanottuja sopimuksia on kaikkiaan 22. Ei tämä asia merkityksetön ole, mutta ei suuri yllätyskään. Onhan EK selkeästi ilmoittanut ja sääntömuutoksellaan vahvistanut, että keskusjärjestösopimuksia, tupojakaan, se ei enää tee.

Keskusjärjestösopimukset ovat keskitetyn työmarkkinapolitiikan tuloksia. Erilaisia tulosopimuksia ja menettelytapasopimuksia (esimerkiksi vuoden 1940 tammikuun kihlaus) tehtiin keskusjärjestöjen kesken ennen Liinamaa I – sopimustakin (1968), mutta tämän ensimmäisen ”vakauttavan” sopimuksen myötä alkoi meikäläisessä työelämässä varsinainen tulopolitiikan aika. Sinä aikana nykyiset keskusjärjestösopimukset laadittiin suurimmalta osin. Esimerkiksi juuri 1968 tehty sopimus koski palkkoja, hintoja, maataloustuloa, korkoja ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi luottamusmiesten toimintaoikeudet paranivat ja kohta sovittiin myös ammattiliittojen jäsenmaksujen työnantajaperinnästä. Keskeisiä olivat menettelyjä turvaavien yleissopimusten lisäksi myös muun muassa lomapalkkasopimus, irtisanomissuojasopimus ja luottamusmiessopimus.

Näitä keskusjärjestösopimuksia on laadittu ja parsittu vuosien mittaan. Useissa alakohtaisissa työehtosopimuksissa on sovittu, että noudatetaan vissien työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien osalta keskusjärjestösopimusta. Esimerkiksi lomaoikeudet määrittyvät usein suoraan keskusjärjestösopimuksesta. Eräillä aloilla onkin pelko, että keskusjärjestösopimusten lähtiessä alta pois, käy vastaavien ehtojen neuvottelu alakohtaisiin tesseihin vaikeaksi. Ruoste alkaa kulua valtakunnansovittelijan toimiston ovien saranoista Bulevardilla.

Rakennusteollisuuden sopimusaloilla näitä perkattavia sopimuksia on joitakin. Käymme kaikki läpi ja sovimme vastaavan työntekijöiden turvan tuottavat määräykset alakohtaisesti. Niin rakentajien kuin koko työmarkkinakentänkin osalta Rakennusliiton linjan on oltava se, että kelvolliset sopimukset turvataan porukalla, joukkovoimalla, kaikille. Kyllä tämä linja sopii hyvin ensi syksyn ja talven liittokohtaiseenkin vääntöön.

Matti

https://pj.rakennusliitto.fi/
ja
https://kossi.rakennusliitto.fi/

[relefantti ronsunkärsä]

Mihin vittuun koko EK:ta on ikinä tarvittu?