Luontohavaintoja kotipihalta

Kaikenmaailman jaarittelu ja rupattelu täällä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Moderators: Flash Gordon Bleu, wasky

Message
Author
User avatar
Kauko Keuhkon näköinen mies
Kapteeni Swaghammer
Posts: 58294
Joined: 28 Mar 2015, 18:07
Location: ennen sotia

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1096 Post by Kauko Keuhkon näköinen mies » 20 Sep 2019, 15:06

Image
Kellä kutiseva reikä illalla, sillä haiseva sormi aamulla.
simppel man wrote:sä oot sellanen stalkkeri, joka tulee puskasta auttamaan kun yrittää avata ovea ruokakassit käsissä :salut:

User avatar
Pasi Fist
Resident Anarchist
Posts: 131775
Joined: 30 Mar 2006, 22:45
Location: Bänlandia

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1097 Post by Pasi Fist » 21 Sep 2019, 07:58

Laitan tämän tänne vaikkei välttämättä olisi oikea topik artikkelille:

Linkin takana kuvia ja tilastoja:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006246266.html
Merikotka haahka-apajalla

Suomen luonnonsuojelun tunnuseläin, merikotka, on lisääntynyt Ahvenanmaalla niin paljon, että sitä haluttaisiin alkaa metsästää. Merikotkat kun syövät haahkoja, joiden metsästystä saaristolaiset vaalivat ikiaikaisena perinteenään.

Pieni kalliosaari pohjoisella Ahvenanmaalla näyttää autiolta. Äkkiä saarella näkyy liikettä. Valtava hahmo nousee raskain siiveniskuin ilmaan ja katoaa toiselle puolelle saarta.

Hetken päästä läheisen saaren kupeessa liitää kaksi muuta merikotkaa.

Merikotka on upea näky. Keltainen koukkunokka, ilkeä katse ja siipien kärkiväli jopa yli kaksi metriä. Liitäessään siipiään räpyttämättä kallioluotojen lomassa se näyttää lentävältä matolta.

Saaristoyrittäjä ja -opas Johan Mörn ei hänkään kiistä merikotkan komeutta, vaikka hän haluaisikin ryhtyä niitä ampumaan.

Mörn ohjaa venettään Saltvikin ulkosaaristossa ja osoittelee ympärilleen.

”Tuolla, tuolla, tuolla. . .” hän sanoo.

Kieltämättä kotkia on paljon.

Alueella tiedetään olevan kolmisenkymmentä merikotkan pesää. Se on Mörnin ja monen muun mielestä mielestä aivan liikaa. Merikotkasta on tullut ongelma vesilinnuille, etenkin haahkoille, joiden määrä on vähentynyt hälyttävästi.

”Merikotkakantaa pitää ryhtyä rajoittamaan. Se on kasvanut niin paljon, että se on vaikuttanut paitsi haahkan myös muiden vesilintujen kantoihin”, Mörn sanoo.

Merikotka on Suomen luonnonsuojelun menestystarina. Lintu on saatu nostettua sukupuuton partaalta elinvoimaiseksi.

Nyt merikotka on lisääntynyt niin paljon, että ahvenanmaalaiset haluaisivat ryhtyä jopa metsästämään maakuntalintuaan, vaikka se on EU:n tiukasti suojelema.

Paikallinen kokoomuspuolue Moderat samling för Åland on ottanut merikotkakannan harventamisen lokakuussa pidettävien maakuntavaalien teemaksi.

”Merikotkakanta on vahvistunut niin paljon, että se on jo ongelma”, sanoo maakuntahallituksen sosiaali- ja terveysministeri Wille Valve.

Valven mielestä kantaa pitäisi ryhtyä rajoittamaan, eikä hän sulje pois metsästystäkään.

Metsästyksen nosti esiin Moderat-puolueen Björn Geelnard, ja asiasta nousi kohu. Miesten mielestä tilanne on kestämätön.

”Merikotka on Ahvenanmaan kansallinen symboli, mutta siitä on tullut liian suuri symboli. Myös haahkakannan hyvinvointi on tärkeää, Geelnard sanoo.

Geelnardin mielestä tavoitteeksi pitäisi ottaa merikotkakannan puolittaminen. Se tarkoittaisi noin sataa kotkaa, sillä viime kesänä Ahvenanmaalla laskettiin 114 asuttua pesää, joissa 73:ssa oli poikasia.

Tilanne on nurinkurinen.

Kotka on Suomessa pelastettu suojelun avulla. Nyt saaristolaiset haluaisivat metsästää kotkia, koska ne syövät haahkoja. Ahvenanmaalaisten mielestä haahkojen tappaminen pitäisi jättää heille, koska se on saarella ikiaikainen perinne. Uroshaahkoja metsästetään keväällä pesimäaikaan.

Haahkat puolestaan on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Niidenkin metsästys on EU:n lainsäädännön vastaista. Ahvenanmaa on joutumassa EU:n tuomioistuimeen uroshaahkan kevätmetsästyksen vuoksi.

”Onhan tämä erikoinen asetelma. Kevätmetsästyksen määrä on kuitenkin niin pieni, että riistanhoito on kompensoinut kannan verotuksen. Nyt merikotkakanta on kuitenkin kasvanut niin suureksi, ettemme pysty pitämään haahkakantaa elinvoimaisena”, Valve sanoo.

Viime keväänä Ahvenanmaalla sallittiin 2 000 uroshaahkan metsästys.

Valven mukaan merikotkan metsästys olisi myös juridisesti mahdollista.

”Direktiivi sallii poikkeuksen. Uskon, että täällä on mahdollista sekä jatkaa haahkan kevätmetsästystä että aloittaa merikotkan suojametsästys”, Valve sanoo.

Saltvikin saaristossa Johan Mörn jatkaa kierrostaan Klobbenin hulppean mökkikylän lähellä. Mörn esittelee merikotkan valtaamia saaria kartalta. Mörn toimii Silverskär-matkailuyrityksen paikallisjohtajana ja tuo saarelle turisteja nauttimaan maisemista ja katselemaan lintuja.

”Turisteille on hienoa näyttää merikotkia, mutta muitakin lintuja voisi olla”, Mörn sanoo.

Mörn uskoo, että merikotkan ”suojametsästys” voitaisiin toteuttaa paikallisesti hoitosuunnitelman pohjalta niin, että haahkakanta turvattaisiin vaarantamatta merikotkan suojelua.

”Suojametsästys ei tarkoita, että kaikki merikotkat hävitettäisiin. Mutta luonnon tasapaino pitää löytää. Täytyy päättää, mikä on sopiva taso.”

Ympäristöjärjestö WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander on ollut mukana kotkien suojelussa alusta saakka, lähes 50 vuotta.

Högmander on seurannut Ahvenanmaan merikotkakeskustelua huolestuneena: ”Merikotkan eteen on tehty paljon töitä. Jo se, että mahdollinen metsästys on nousemassa vilkkaaksi keskustelunaiheeksi Ahvenanmaan vaalien yhteydessä, on ikävä asia.”

Merikotkan metsästys haahkan kevätmetsästyksen varjolla on Högmanderin mielestä kestämätön ajatus.

Merikotka kuuluu EU:n lintudirektiivin korkeimman statuksen lajeihin, joiden suojelemiseksi valtioiden on ryhdyttävä erityistoimiin. Näitä lajeja ei saa metsästää.

”Poikkeuksen voi saada vain, jos mitään muuta keinoa ei ole käytettävissä tai jos laji aiheuttaa vahinkoa kansanterveydelle, kotieläimille tai muuta vakavaa vahinkoa. Merikotkista ei ole taloudellista eikä kansanterveydellistä haittaa”, Högmander painottaa.

”Merikotkat ovat kiistämättä vähentäneet haahkojen määrää Ahvenanmaalla, mikä haittaa metsästysharrastusta. Mutta onko tämä sellainen haitta, jolla poikkeuslupaa voitaisiin perustella? Ei ole”, Högmander sanoo.

Ahvenanmaa on uhmannut EU:n kieltoa useita vuosia sallimalla erittäin uhanalaisten haahkojen kevätmetsästyksen. Suomi on saanut asiasta varoituksia.

Keväällä 2018 EU:n komissio ilmoitti, että haahkan kevätmetsästys Ahvenanmaalla vie Suomen EU:n tuomioistuimeen.

On odotettavissa, että Suomi saa sakot direktiivin vastaisesta toiminnasta. Ja EU:n sakot ovat yleensä suuria, jopa useita miljoonia euroja.

Högmanderilla olisi ratkaisu siihen, miten merikotkakannan kasvu saataisiin taittumaan: haaskojen poistaminen.

Tämä on pitkälti metsästäjien käsissä. Nykyisin merikotkan luontainen talvikuolleisuus on pientä, koska merikotkat saavat talvella ravintoa metsästäjien maastoon jättämistä hirvieläinten teurasjätteistä ja pienpetojen raadoista. Lisäksi talvikalastuksessa jäälle jätetyt kalat ruokkivat kotkia, variksia ja korppeja.

”Jos koetaan, että kotkia on nyt liikaa, ruokinnan lopettaminen on luonteva keino vaikuttaa asiaan”, Högmander sanoo.

Luonnonsuojelijat ovat Ahvenanmaalla ja muuallakin Suomessa jo aikaa sitten lopettaneet kotkien talviruokinnan. WWF:n tukemana se lopetettiin vuonna 2000.

Mahdollinen kotkajahti on arka aihe Ahvenanmaalla. Sitä ajavat ennen kaikkea metsästäjät. Kaikki eivät ole samaa mieltä.

Maakuntahallituksen ympäristöministeri, varamaakuntaneuvos Camilla Gunell (sd) tyrmää ajatuksen. ”Merikotkien ampuminen ei ole mahdollista. Niin ei vain voi tehdä”, hän sanoo.

”Kotkat ovat yksi syy haahkojen ahdinkoon, mutta emme me voi ryhtyä metsästämään merikotkia. Se veisi Ahvenanmaan uudestaan EU:n tuomioistuimeen.”

Ahvenanmaa on jo antanut kevätmetsästyksestä selvityksensä EU:lle.

”Olemme sitä mieltä, että haahkajahti on mahdollista, koska metsästäjämme tekevät paljon riistanhoitotyötä muun muassa pienpetopyynnillä. Ne ovat tärkeitä toimia ja mahdollistavat kevätmetsästyksen. Pienen jahdin voimme sallia”, Gunell sanoo.

Gunellin mukaan haahkakantaa voidaan yrittää vahvistaa häiritsemällä merikotkia. Tavoite on turvata haahkoille merikotkattomia pesimäalueita.

Föglön saaristossa Bänön saarella asuva Johan Franzén haluaa säilyttää merikotkat.

Eläkkeellä oleva lammasfarmari ohjaa venettään sokkeloisessa saaristossa ja esittelee ylpeänä saaristoa, jossa kotkilla on tilaa olla. Asumattomia reheviä saaria riittää, ja kotkareviirejä on täällä kolmisenkymmentä.

Franzén tuntee pesimäsaaret hyvin, sillä hän kiertää joka kesä tutkimassa, ovatko pesät asuttuja. Hän lähti mukaan talviruokintaan vuonna 1973, kun WWF aloitti merikotkaprojektin.

”Silloin kotkia näkyi hyvin harvoin.”

Nyt nuori merikotka tähyilee maisemia puun latvassa ja lähtee lentoon variksen hätyyttämänä. Toinen merikotka liitelee vanhan ruokintapaikan lähellä – piilokoju muistuttaa ajasta, jolloin kotkat saatiin selviämään talven yli ruokinnalla.

Läheisen saaren keskellä männyn latvuksessa on muhkea risupesä.

”Pesä on ollut tässä ainakin 15 vuotta. Viime kesänäkin oli poikaset pesässä”, Franzén kertoo.

Puun juurelta löytyy merkkejä pesinnästä: loppuun kaluttuja linnun luita, hauen pää, oksennuspalloja, vanha sulka.

Haahkan kevätmetsästys ei saa Franzénia lämpenemään. ”Se on hyvin vanhaa perua, elintärkeä perinne, kun talven jäljiltä ruokaa ei ollut. Tilanne on kuitenkin muuttunut”, hän sanoo.

”Kaikki saaristolinnut tarvitsevat pesimärauhaa. Aseiden paukuttelu toukokuussa ei tuo sitä”, Franzén toteaa.

Nykyisin kevätmetsästystä harrastaa alle kymmenen prosenttia ahvenanmaalaisista. Franzénin mielestä perustelut ontuvat.

”Täällä ajatellaan, että ihmisen tehtävä on hoitaa niin sanottua luonnon tasapainoa. Sanotaan myös, että kevätmetsästys innostaa ihmisiä pysymään saaristossa. Itse olen oppinut elämään luonnon mukana.”

Jos merikotkan metsästys sallittaisiin Ahvenanmaalla, Suomi olisi Euroopan ainoa maa, jossa kotkia ja muita petolintuja ryhdyttäisiin laillisesti tappamaan.

TAUSTA: Sukupuuton partaalla olleesta merikotkasta tuli suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina
Merikotkasta tuli suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina. Suomen suurin petolintu onnistuttiin pelastamaan sinnikkäällä, satojen vapaaehtoisten konkreettisella työllä.

Herätys merikotkien suojeluun saatiin jo yli sata vuotta sitten, kun ensimmäiset rengastetut merikotkat joutuivat ammutuiksi jo ennen vuoden ikää.

Laji oli suuressa ahdingossa saaristolaisten vainon vuoksi. Merikotkan katsottiin syövän kalat ja vievän laitumilta lampaat. Valtio maksoi kotkista tapporahaa.

Merikotka rauhoitettiin Ahvenanmaalla vuonna 1924 ja muualla Suomessa vuonna 1926.

Rauhoituksesta huolimatta merikotkia vainottiin aina 1950-luvulle saakka pesintää häiritsemällä, pesäpuita kaatamalla ja lintuja ampumalla.

Uusi uhka ilmeni 1970-luvulla. Suomessa pesi vain muutama pari, ja poikasia kuoriutui harvaksen.

Kanta romahti ympäristömyrkkyjen, erityisesti DDT:n ja PCB:n, takia. Ne haurastuttivat munankuoret, eivätkä poikaset pystyneet kehittymään.

Tilanne oli hälyttävä. Merikotka oli sukupuuton partaalla.

Lintuharrastajat ryhtyivät toimeen. Vuonna 1972 ympäristöjärjestö WWF perusti työryhmän pelastamaan merikotkaa. Talviruokinta aloitettiin vuonna 1973.

Luodoille ja kallioille raahattiin tonneittain hirven- ja sianlihaa kotkien ruoaksi. Talviruokinnan avulla linnut pysyivät Suomessa ja söivät myrkytöntä ravintoa.

Kanta alkoi vähitellen elpyä, ja 1990-luvulla poikasmäärät lähtivät jyrkkään nousuun. Viime vuosina poikasia on syntynyt vuosittain 400–450, ja merikotka on levittäytynyt myös sisämaahan Lappia myöten.

Saaristossa ja rannikkoalueilla merikotkakannan kasvu on kuitenkin pysähtynyt.

Tämä vuosi on ennätysvuosi. Poikasia syntyi yli 550. Lukema osoittaa, että laji on elinvoimainen. Merikotka poistettiinkin uhanalaisten lajien listalta tänä vuonna.

Merikotkatyöryhmä puolestaan siirtyy WWF:stä Sääksisäätiöön. Kotkakannan seuranta jatkuu säätiön suojissa.
T H E B I G L I E S T E N E M Y O F F R E E D O M I S A S A T I S F I E D S L A V E

User avatar
Rutgeri
1k
Posts: 1873
Joined: 12 Nov 2011, 18:46
Location: Turku

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1098 Post by Rutgeri » 21 Sep 2019, 10:01

Kauko Keuhkon näköinen mies wrote:
20 Sep 2019, 15:06
Image
Jumankauta, siinä on hieno eläin. Kerran mökillä nähty talvella tuollaisen tassunjäljet.

Itse ostin riistakameran ja viritän sen huomenna mökille mehiläispesien lähelle. Haluan nähdä mitä otoksia siellä liikkuu. Ihan polut tullu mettään sorkkaeläimien toimesta.
1.1% neanderthal, 98,9% asshole = 100% KATKOS

User avatar
Adenoid Graf von Kalergi-Hynkel
6k
Posts: 6148
Joined: 30 Jun 2017, 11:59
Location: Satanotalmudia

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1099 Post by Adenoid Graf von Kalergi-Hynkel » 22 Sep 2019, 09:57

Hanhia. Tuossa la-aamuna arvioin että muutamassa minuutissa lensi yli tuollaiset 1000-1500 hanhta. Ne muuten kaakattaa aika lailla.
Alkoholijuomacount 2019: n. 6 cl samppanjaa, 0,5 l 1-olutta, n. 2 dl valkoviiniä, 4 cl brandya

User avatar
hailander
-=King Of PIF=-
-=King Of PIF=-
Posts: 18412
Joined: 06 Jan 2009, 02:10
Location: Hima

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1100 Post by hailander » 22 Sep 2019, 09:59

Adenoid Graf von Kalergi-Hynkel wrote:
22 Sep 2019, 09:57
Hanhia. Tuossa la-aamuna arvioin että muutamassa minuutissa lensi yli tuollaiset 1000-1500 hanhta. Ne muuten kaakattaa aika lailla.
oliko kaakana?

User avatar
Adenoid Graf von Kalergi-Hynkel
6k
Posts: 6148
Joined: 30 Jun 2017, 11:59
Location: Satanotalmudia

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1101 Post by Adenoid Graf von Kalergi-Hynkel » 22 Sep 2019, 10:04

hailander wrote:
22 Sep 2019, 09:59
Adenoid Graf von Kalergi-Hynkel wrote:
22 Sep 2019, 09:57
Hanhia. Tuossa la-aamuna arvioin että muutamassa minuutissa lensi yli tuollaiset 1000-1500 hanhta. Ne muuten kaakattaa aika lailla.
oliko kaakana?
Ei ollut kaakanoita, hanhia olivat ja ihan päältä lensivät. Ei ollut edes käet taskussa kun koiroa siinä narussa ulkoilutin.

Keväällä katselin kiikarilla kun olivat tuossa ihan vieressä pellolla laiduntamassa, taisi olla ainakin kanadan- ja metsähanhia. Aiemmin näkynyt myös valkoposkisellaisia, aivan helvetisti. Levähtävät tässä ihan huudeilla aina keväisin ja syksyisin.
Alkoholijuomacount 2019: n. 6 cl samppanjaa, 0,5 l 1-olutta, n. 2 dl valkoviiniä, 4 cl brandya

User avatar
StaLinkola
Posts: 878
Joined: 27 May 2017, 06:34
Location: Ekostalinistinen Tellus

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1102 Post by StaLinkola » 23 Sep 2019, 13:41

Lehtopöllö huuteli yöllä kun olin vanhempien luona käymässä. Ihan esikaupunkilähiötä ilman suurempia viheralueita, aika yllättävä havainto.

User avatar
StaLinkola
Posts: 878
Joined: 27 May 2017, 06:34
Location: Ekostalinistinen Tellus

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1103 Post by StaLinkola » 23 Sep 2019, 13:42

Kauko Keuhkon näköinen mies wrote:
20 Sep 2019, 15:06
Image
Upea havainto!

User avatar
Omenoiden lahjoituspiste
-=00King Of PIF00=-
-=00King Of PIF00=-
Posts: 29363
Joined: 30 Jan 2013, 07:42

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1104 Post by Omenoiden lahjoituspiste » 23 Sep 2019, 14:29

Pasi Fist wrote:
21 Sep 2019, 07:58
Spoiler:
Laitan tämän tänne vaikkei välttämättä olisi oikea topik artikkelille:

Linkin takana kuvia ja tilastoja:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006246266.html
Merikotka haahka-apajalla

Suomen luonnonsuojelun tunnuseläin, merikotka, on lisääntynyt Ahvenanmaalla niin paljon, että sitä haluttaisiin alkaa metsästää. Merikotkat kun syövät haahkoja, joiden metsästystä saaristolaiset vaalivat ikiaikaisena perinteenään.

Pieni kalliosaari pohjoisella Ahvenanmaalla näyttää autiolta. Äkkiä saarella näkyy liikettä. Valtava hahmo nousee raskain siiveniskuin ilmaan ja katoaa toiselle puolelle saarta.

Hetken päästä läheisen saaren kupeessa liitää kaksi muuta merikotkaa.

Merikotka on upea näky. Keltainen koukkunokka, ilkeä katse ja siipien kärkiväli jopa yli kaksi metriä. Liitäessään siipiään räpyttämättä kallioluotojen lomassa se näyttää lentävältä matolta.

Saaristoyrittäjä ja -opas Johan Mörn ei hänkään kiistä merikotkan komeutta, vaikka hän haluaisikin ryhtyä niitä ampumaan.

Mörn ohjaa venettään Saltvikin ulkosaaristossa ja osoittelee ympärilleen.

”Tuolla, tuolla, tuolla. . .” hän sanoo.

Kieltämättä kotkia on paljon.

Alueella tiedetään olevan kolmisenkymmentä merikotkan pesää. Se on Mörnin ja monen muun mielestä mielestä aivan liikaa. Merikotkasta on tullut ongelma vesilinnuille, etenkin haahkoille, joiden määrä on vähentynyt hälyttävästi.

”Merikotkakantaa pitää ryhtyä rajoittamaan. Se on kasvanut niin paljon, että se on vaikuttanut paitsi haahkan myös muiden vesilintujen kantoihin”, Mörn sanoo.

Merikotka on Suomen luonnonsuojelun menestystarina. Lintu on saatu nostettua sukupuuton partaalta elinvoimaiseksi.

Nyt merikotka on lisääntynyt niin paljon, että ahvenanmaalaiset haluaisivat ryhtyä jopa metsästämään maakuntalintuaan, vaikka se on EU:n tiukasti suojelema.

Paikallinen kokoomuspuolue Moderat samling för Åland on ottanut merikotkakannan harventamisen lokakuussa pidettävien maakuntavaalien teemaksi.

”Merikotkakanta on vahvistunut niin paljon, että se on jo ongelma”, sanoo maakuntahallituksen sosiaali- ja terveysministeri Wille Valve.

Valven mielestä kantaa pitäisi ryhtyä rajoittamaan, eikä hän sulje pois metsästystäkään.

Metsästyksen nosti esiin Moderat-puolueen Björn Geelnard, ja asiasta nousi kohu. Miesten mielestä tilanne on kestämätön.

”Merikotka on Ahvenanmaan kansallinen symboli, mutta siitä on tullut liian suuri symboli. Myös haahkakannan hyvinvointi on tärkeää, Geelnard sanoo.

Geelnardin mielestä tavoitteeksi pitäisi ottaa merikotkakannan puolittaminen. Se tarkoittaisi noin sataa kotkaa, sillä viime kesänä Ahvenanmaalla laskettiin 114 asuttua pesää, joissa 73:ssa oli poikasia.

Tilanne on nurinkurinen.

Kotka on Suomessa pelastettu suojelun avulla. Nyt saaristolaiset haluaisivat metsästää kotkia, koska ne syövät haahkoja. Ahvenanmaalaisten mielestä haahkojen tappaminen pitäisi jättää heille, koska se on saarella ikiaikainen perinne. Uroshaahkoja metsästetään keväällä pesimäaikaan.

Haahkat puolestaan on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Niidenkin metsästys on EU:n lainsäädännön vastaista. Ahvenanmaa on joutumassa EU:n tuomioistuimeen uroshaahkan kevätmetsästyksen vuoksi.

”Onhan tämä erikoinen asetelma. Kevätmetsästyksen määrä on kuitenkin niin pieni, että riistanhoito on kompensoinut kannan verotuksen. Nyt merikotkakanta on kuitenkin kasvanut niin suureksi, ettemme pysty pitämään haahkakantaa elinvoimaisena”, Valve sanoo.

Viime keväänä Ahvenanmaalla sallittiin 2 000 uroshaahkan metsästys.

Valven mukaan merikotkan metsästys olisi myös juridisesti mahdollista.

”Direktiivi sallii poikkeuksen. Uskon, että täällä on mahdollista sekä jatkaa haahkan kevätmetsästystä että aloittaa merikotkan suojametsästys”, Valve sanoo.

Saltvikin saaristossa Johan Mörn jatkaa kierrostaan Klobbenin hulppean mökkikylän lähellä. Mörn esittelee merikotkan valtaamia saaria kartalta. Mörn toimii Silverskär-matkailuyrityksen paikallisjohtajana ja tuo saarelle turisteja nauttimaan maisemista ja katselemaan lintuja.

”Turisteille on hienoa näyttää merikotkia, mutta muitakin lintuja voisi olla”, Mörn sanoo.

Mörn uskoo, että merikotkan ”suojametsästys” voitaisiin toteuttaa paikallisesti hoitosuunnitelman pohjalta niin, että haahkakanta turvattaisiin vaarantamatta merikotkan suojelua.

”Suojametsästys ei tarkoita, että kaikki merikotkat hävitettäisiin. Mutta luonnon tasapaino pitää löytää. Täytyy päättää, mikä on sopiva taso.”

Ympäristöjärjestö WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander on ollut mukana kotkien suojelussa alusta saakka, lähes 50 vuotta.

Högmander on seurannut Ahvenanmaan merikotkakeskustelua huolestuneena: ”Merikotkan eteen on tehty paljon töitä. Jo se, että mahdollinen metsästys on nousemassa vilkkaaksi keskustelunaiheeksi Ahvenanmaan vaalien yhteydessä, on ikävä asia.”

Merikotkan metsästys haahkan kevätmetsästyksen varjolla on Högmanderin mielestä kestämätön ajatus.

Merikotka kuuluu EU:n lintudirektiivin korkeimman statuksen lajeihin, joiden suojelemiseksi valtioiden on ryhdyttävä erityistoimiin. Näitä lajeja ei saa metsästää.

”Poikkeuksen voi saada vain, jos mitään muuta keinoa ei ole käytettävissä tai jos laji aiheuttaa vahinkoa kansanterveydelle, kotieläimille tai muuta vakavaa vahinkoa. Merikotkista ei ole taloudellista eikä kansanterveydellistä haittaa”, Högmander painottaa.

”Merikotkat ovat kiistämättä vähentäneet haahkojen määrää Ahvenanmaalla, mikä haittaa metsästysharrastusta. Mutta onko tämä sellainen haitta, jolla poikkeuslupaa voitaisiin perustella? Ei ole”, Högmander sanoo.

Ahvenanmaa on uhmannut EU:n kieltoa useita vuosia sallimalla erittäin uhanalaisten haahkojen kevätmetsästyksen. Suomi on saanut asiasta varoituksia.

Keväällä 2018 EU:n komissio ilmoitti, että haahkan kevätmetsästys Ahvenanmaalla vie Suomen EU:n tuomioistuimeen.

On odotettavissa, että Suomi saa sakot direktiivin vastaisesta toiminnasta. Ja EU:n sakot ovat yleensä suuria, jopa useita miljoonia euroja.

Högmanderilla olisi ratkaisu siihen, miten merikotkakannan kasvu saataisiin taittumaan: haaskojen poistaminen.

Tämä on pitkälti metsästäjien käsissä. Nykyisin merikotkan luontainen talvikuolleisuus on pientä, koska merikotkat saavat talvella ravintoa metsästäjien maastoon jättämistä hirvieläinten teurasjätteistä ja pienpetojen raadoista. Lisäksi talvikalastuksessa jäälle jätetyt kalat ruokkivat kotkia, variksia ja korppeja.

”Jos koetaan, että kotkia on nyt liikaa, ruokinnan lopettaminen on luonteva keino vaikuttaa asiaan”, Högmander sanoo.

Luonnonsuojelijat ovat Ahvenanmaalla ja muuallakin Suomessa jo aikaa sitten lopettaneet kotkien talviruokinnan. WWF:n tukemana se lopetettiin vuonna 2000.

Mahdollinen kotkajahti on arka aihe Ahvenanmaalla. Sitä ajavat ennen kaikkea metsästäjät. Kaikki eivät ole samaa mieltä.

Maakuntahallituksen ympäristöministeri, varamaakuntaneuvos Camilla Gunell (sd) tyrmää ajatuksen. ”Merikotkien ampuminen ei ole mahdollista. Niin ei vain voi tehdä”, hän sanoo.

”Kotkat ovat yksi syy haahkojen ahdinkoon, mutta emme me voi ryhtyä metsästämään merikotkia. Se veisi Ahvenanmaan uudestaan EU:n tuomioistuimeen.”

Ahvenanmaa on jo antanut kevätmetsästyksestä selvityksensä EU:lle.

”Olemme sitä mieltä, että haahkajahti on mahdollista, koska metsästäjämme tekevät paljon riistanhoitotyötä muun muassa pienpetopyynnillä. Ne ovat tärkeitä toimia ja mahdollistavat kevätmetsästyksen. Pienen jahdin voimme sallia”, Gunell sanoo.

Gunellin mukaan haahkakantaa voidaan yrittää vahvistaa häiritsemällä merikotkia. Tavoite on turvata haahkoille merikotkattomia pesimäalueita.

Föglön saaristossa Bänön saarella asuva Johan Franzén haluaa säilyttää merikotkat.

Eläkkeellä oleva lammasfarmari ohjaa venettään sokkeloisessa saaristossa ja esittelee ylpeänä saaristoa, jossa kotkilla on tilaa olla. Asumattomia reheviä saaria riittää, ja kotkareviirejä on täällä kolmisenkymmentä.

Franzén tuntee pesimäsaaret hyvin, sillä hän kiertää joka kesä tutkimassa, ovatko pesät asuttuja. Hän lähti mukaan talviruokintaan vuonna 1973, kun WWF aloitti merikotkaprojektin.

”Silloin kotkia näkyi hyvin harvoin.”

Nyt nuori merikotka tähyilee maisemia puun latvassa ja lähtee lentoon variksen hätyyttämänä. Toinen merikotka liitelee vanhan ruokintapaikan lähellä – piilokoju muistuttaa ajasta, jolloin kotkat saatiin selviämään talven yli ruokinnalla.

Läheisen saaren keskellä männyn latvuksessa on muhkea risupesä.

”Pesä on ollut tässä ainakin 15 vuotta. Viime kesänäkin oli poikaset pesässä”, Franzén kertoo.

Puun juurelta löytyy merkkejä pesinnästä: loppuun kaluttuja linnun luita, hauen pää, oksennuspalloja, vanha sulka.

Haahkan kevätmetsästys ei saa Franzénia lämpenemään. ”Se on hyvin vanhaa perua, elintärkeä perinne, kun talven jäljiltä ruokaa ei ollut. Tilanne on kuitenkin muuttunut”, hän sanoo.

”Kaikki saaristolinnut tarvitsevat pesimärauhaa. Aseiden paukuttelu toukokuussa ei tuo sitä”, Franzén toteaa.

Nykyisin kevätmetsästystä harrastaa alle kymmenen prosenttia ahvenanmaalaisista. Franzénin mielestä perustelut ontuvat.

”Täällä ajatellaan, että ihmisen tehtävä on hoitaa niin sanottua luonnon tasapainoa. Sanotaan myös, että kevätmetsästys innostaa ihmisiä pysymään saaristossa. Itse olen oppinut elämään luonnon mukana.”

Jos merikotkan metsästys sallittaisiin Ahvenanmaalla, Suomi olisi Euroopan ainoa maa, jossa kotkia ja muita petolintuja ryhdyttäisiin laillisesti tappamaan.

TAUSTA: Sukupuuton partaalla olleesta merikotkasta tuli suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina
Merikotkasta tuli suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina. Suomen suurin petolintu onnistuttiin pelastamaan sinnikkäällä, satojen vapaaehtoisten konkreettisella työllä.

Herätys merikotkien suojeluun saatiin jo yli sata vuotta sitten, kun ensimmäiset rengastetut merikotkat joutuivat ammutuiksi jo ennen vuoden ikää.

Laji oli suuressa ahdingossa saaristolaisten vainon vuoksi. Merikotkan katsottiin syövän kalat ja vievän laitumilta lampaat. Valtio maksoi kotkista tapporahaa.

Merikotka rauhoitettiin Ahvenanmaalla vuonna 1924 ja muualla Suomessa vuonna 1926.

Rauhoituksesta huolimatta merikotkia vainottiin aina 1950-luvulle saakka pesintää häiritsemällä, pesäpuita kaatamalla ja lintuja ampumalla.

Uusi uhka ilmeni 1970-luvulla. Suomessa pesi vain muutama pari, ja poikasia kuoriutui harvaksen.

Kanta romahti ympäristömyrkkyjen, erityisesti DDT:n ja PCB:n, takia. Ne haurastuttivat munankuoret, eivätkä poikaset pystyneet kehittymään.

Tilanne oli hälyttävä. Merikotka oli sukupuuton partaalla.

Lintuharrastajat ryhtyivät toimeen. Vuonna 1972 ympäristöjärjestö WWF perusti työryhmän pelastamaan merikotkaa. Talviruokinta aloitettiin vuonna 1973.

Luodoille ja kallioille raahattiin tonneittain hirven- ja sianlihaa kotkien ruoaksi. Talviruokinnan avulla linnut pysyivät Suomessa ja söivät myrkytöntä ravintoa.

Kanta alkoi vähitellen elpyä, ja 1990-luvulla poikasmäärät lähtivät jyrkkään nousuun. Viime vuosina poikasia on syntynyt vuosittain 400–450, ja merikotka on levittäytynyt myös sisämaahan Lappia myöten.

Saaristossa ja rannikkoalueilla merikotkakannan kasvu on kuitenkin pysähtynyt.

Tämä vuosi on ennätysvuosi. Poikasia syntyi yli 550. Lukema osoittaa, että laji on elinvoimainen. Merikotka poistettiinkin uhanalaisten lajien listalta tänä vuonna.

Merikotkatyöryhmä puolestaan siirtyy WWF:stä Sääksisäätiöön. Kotkakannan seuranta jatkuu säätiön suojissa.




Siellä ollaan perinteisesti kovia ampumaan lintuja niin ,
Image
Spoiler:
Image

User avatar
Kauko Keuhkon näköinen mies
Kapteeni Swaghammer
Posts: 58294
Joined: 28 Mar 2015, 18:07
Location: ennen sotia

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1105 Post by Kauko Keuhkon näköinen mies » 23 Sep 2019, 15:16

Omenoiden lahjoituspiste wrote:
23 Sep 2019, 14:29
Pasi Fist wrote:
21 Sep 2019, 07:58
Spoiler:
Laitan tämän tänne vaikkei välttämättä olisi oikea topik artikkelille:

Linkin takana kuvia ja tilastoja:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006246266.html
Merikotka haahka-apajalla

Suomen luonnonsuojelun tunnuseläin, merikotka, on lisääntynyt Ahvenanmaalla niin paljon, että sitä haluttaisiin alkaa metsästää. Merikotkat kun syövät haahkoja, joiden metsästystä saaristolaiset vaalivat ikiaikaisena perinteenään.

Pieni kalliosaari pohjoisella Ahvenanmaalla näyttää autiolta. Äkkiä saarella näkyy liikettä. Valtava hahmo nousee raskain siiveniskuin ilmaan ja katoaa toiselle puolelle saarta.

Hetken päästä läheisen saaren kupeessa liitää kaksi muuta merikotkaa.

Merikotka on upea näky. Keltainen koukkunokka, ilkeä katse ja siipien kärkiväli jopa yli kaksi metriä. Liitäessään siipiään räpyttämättä kallioluotojen lomassa se näyttää lentävältä matolta.

Saaristoyrittäjä ja -opas Johan Mörn ei hänkään kiistä merikotkan komeutta, vaikka hän haluaisikin ryhtyä niitä ampumaan.

Mörn ohjaa venettään Saltvikin ulkosaaristossa ja osoittelee ympärilleen.

”Tuolla, tuolla, tuolla. . .” hän sanoo.

Kieltämättä kotkia on paljon.

Alueella tiedetään olevan kolmisenkymmentä merikotkan pesää. Se on Mörnin ja monen muun mielestä mielestä aivan liikaa. Merikotkasta on tullut ongelma vesilinnuille, etenkin haahkoille, joiden määrä on vähentynyt hälyttävästi.

”Merikotkakantaa pitää ryhtyä rajoittamaan. Se on kasvanut niin paljon, että se on vaikuttanut paitsi haahkan myös muiden vesilintujen kantoihin”, Mörn sanoo.

Merikotka on Suomen luonnonsuojelun menestystarina. Lintu on saatu nostettua sukupuuton partaalta elinvoimaiseksi.

Nyt merikotka on lisääntynyt niin paljon, että ahvenanmaalaiset haluaisivat ryhtyä jopa metsästämään maakuntalintuaan, vaikka se on EU:n tiukasti suojelema.

Paikallinen kokoomuspuolue Moderat samling för Åland on ottanut merikotkakannan harventamisen lokakuussa pidettävien maakuntavaalien teemaksi.

”Merikotkakanta on vahvistunut niin paljon, että se on jo ongelma”, sanoo maakuntahallituksen sosiaali- ja terveysministeri Wille Valve.

Valven mielestä kantaa pitäisi ryhtyä rajoittamaan, eikä hän sulje pois metsästystäkään.

Metsästyksen nosti esiin Moderat-puolueen Björn Geelnard, ja asiasta nousi kohu. Miesten mielestä tilanne on kestämätön.

”Merikotka on Ahvenanmaan kansallinen symboli, mutta siitä on tullut liian suuri symboli. Myös haahkakannan hyvinvointi on tärkeää, Geelnard sanoo.

Geelnardin mielestä tavoitteeksi pitäisi ottaa merikotkakannan puolittaminen. Se tarkoittaisi noin sataa kotkaa, sillä viime kesänä Ahvenanmaalla laskettiin 114 asuttua pesää, joissa 73:ssa oli poikasia.

Tilanne on nurinkurinen.

Kotka on Suomessa pelastettu suojelun avulla. Nyt saaristolaiset haluaisivat metsästää kotkia, koska ne syövät haahkoja. Ahvenanmaalaisten mielestä haahkojen tappaminen pitäisi jättää heille, koska se on saarella ikiaikainen perinne. Uroshaahkoja metsästetään keväällä pesimäaikaan.

Haahkat puolestaan on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Niidenkin metsästys on EU:n lainsäädännön vastaista. Ahvenanmaa on joutumassa EU:n tuomioistuimeen uroshaahkan kevätmetsästyksen vuoksi.

”Onhan tämä erikoinen asetelma. Kevätmetsästyksen määrä on kuitenkin niin pieni, että riistanhoito on kompensoinut kannan verotuksen. Nyt merikotkakanta on kuitenkin kasvanut niin suureksi, ettemme pysty pitämään haahkakantaa elinvoimaisena”, Valve sanoo.

Viime keväänä Ahvenanmaalla sallittiin 2 000 uroshaahkan metsästys.

Valven mukaan merikotkan metsästys olisi myös juridisesti mahdollista.

”Direktiivi sallii poikkeuksen. Uskon, että täällä on mahdollista sekä jatkaa haahkan kevätmetsästystä että aloittaa merikotkan suojametsästys”, Valve sanoo.

Saltvikin saaristossa Johan Mörn jatkaa kierrostaan Klobbenin hulppean mökkikylän lähellä. Mörn esittelee merikotkan valtaamia saaria kartalta. Mörn toimii Silverskär-matkailuyrityksen paikallisjohtajana ja tuo saarelle turisteja nauttimaan maisemista ja katselemaan lintuja.

”Turisteille on hienoa näyttää merikotkia, mutta muitakin lintuja voisi olla”, Mörn sanoo.

Mörn uskoo, että merikotkan ”suojametsästys” voitaisiin toteuttaa paikallisesti hoitosuunnitelman pohjalta niin, että haahkakanta turvattaisiin vaarantamatta merikotkan suojelua.

”Suojametsästys ei tarkoita, että kaikki merikotkat hävitettäisiin. Mutta luonnon tasapaino pitää löytää. Täytyy päättää, mikä on sopiva taso.”

Ympäristöjärjestö WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander on ollut mukana kotkien suojelussa alusta saakka, lähes 50 vuotta.

Högmander on seurannut Ahvenanmaan merikotkakeskustelua huolestuneena: ”Merikotkan eteen on tehty paljon töitä. Jo se, että mahdollinen metsästys on nousemassa vilkkaaksi keskustelunaiheeksi Ahvenanmaan vaalien yhteydessä, on ikävä asia.”

Merikotkan metsästys haahkan kevätmetsästyksen varjolla on Högmanderin mielestä kestämätön ajatus.

Merikotka kuuluu EU:n lintudirektiivin korkeimman statuksen lajeihin, joiden suojelemiseksi valtioiden on ryhdyttävä erityistoimiin. Näitä lajeja ei saa metsästää.

”Poikkeuksen voi saada vain, jos mitään muuta keinoa ei ole käytettävissä tai jos laji aiheuttaa vahinkoa kansanterveydelle, kotieläimille tai muuta vakavaa vahinkoa. Merikotkista ei ole taloudellista eikä kansanterveydellistä haittaa”, Högmander painottaa.

”Merikotkat ovat kiistämättä vähentäneet haahkojen määrää Ahvenanmaalla, mikä haittaa metsästysharrastusta. Mutta onko tämä sellainen haitta, jolla poikkeuslupaa voitaisiin perustella? Ei ole”, Högmander sanoo.

Ahvenanmaa on uhmannut EU:n kieltoa useita vuosia sallimalla erittäin uhanalaisten haahkojen kevätmetsästyksen. Suomi on saanut asiasta varoituksia.

Keväällä 2018 EU:n komissio ilmoitti, että haahkan kevätmetsästys Ahvenanmaalla vie Suomen EU:n tuomioistuimeen.

On odotettavissa, että Suomi saa sakot direktiivin vastaisesta toiminnasta. Ja EU:n sakot ovat yleensä suuria, jopa useita miljoonia euroja.

Högmanderilla olisi ratkaisu siihen, miten merikotkakannan kasvu saataisiin taittumaan: haaskojen poistaminen.

Tämä on pitkälti metsästäjien käsissä. Nykyisin merikotkan luontainen talvikuolleisuus on pientä, koska merikotkat saavat talvella ravintoa metsästäjien maastoon jättämistä hirvieläinten teurasjätteistä ja pienpetojen raadoista. Lisäksi talvikalastuksessa jäälle jätetyt kalat ruokkivat kotkia, variksia ja korppeja.

”Jos koetaan, että kotkia on nyt liikaa, ruokinnan lopettaminen on luonteva keino vaikuttaa asiaan”, Högmander sanoo.

Luonnonsuojelijat ovat Ahvenanmaalla ja muuallakin Suomessa jo aikaa sitten lopettaneet kotkien talviruokinnan. WWF:n tukemana se lopetettiin vuonna 2000.

Mahdollinen kotkajahti on arka aihe Ahvenanmaalla. Sitä ajavat ennen kaikkea metsästäjät. Kaikki eivät ole samaa mieltä.

Maakuntahallituksen ympäristöministeri, varamaakuntaneuvos Camilla Gunell (sd) tyrmää ajatuksen. ”Merikotkien ampuminen ei ole mahdollista. Niin ei vain voi tehdä”, hän sanoo.

”Kotkat ovat yksi syy haahkojen ahdinkoon, mutta emme me voi ryhtyä metsästämään merikotkia. Se veisi Ahvenanmaan uudestaan EU:n tuomioistuimeen.”

Ahvenanmaa on jo antanut kevätmetsästyksestä selvityksensä EU:lle.

”Olemme sitä mieltä, että haahkajahti on mahdollista, koska metsästäjämme tekevät paljon riistanhoitotyötä muun muassa pienpetopyynnillä. Ne ovat tärkeitä toimia ja mahdollistavat kevätmetsästyksen. Pienen jahdin voimme sallia”, Gunell sanoo.

Gunellin mukaan haahkakantaa voidaan yrittää vahvistaa häiritsemällä merikotkia. Tavoite on turvata haahkoille merikotkattomia pesimäalueita.

Föglön saaristossa Bänön saarella asuva Johan Franzén haluaa säilyttää merikotkat.

Eläkkeellä oleva lammasfarmari ohjaa venettään sokkeloisessa saaristossa ja esittelee ylpeänä saaristoa, jossa kotkilla on tilaa olla. Asumattomia reheviä saaria riittää, ja kotkareviirejä on täällä kolmisenkymmentä.

Franzén tuntee pesimäsaaret hyvin, sillä hän kiertää joka kesä tutkimassa, ovatko pesät asuttuja. Hän lähti mukaan talviruokintaan vuonna 1973, kun WWF aloitti merikotkaprojektin.

”Silloin kotkia näkyi hyvin harvoin.”

Nyt nuori merikotka tähyilee maisemia puun latvassa ja lähtee lentoon variksen hätyyttämänä. Toinen merikotka liitelee vanhan ruokintapaikan lähellä – piilokoju muistuttaa ajasta, jolloin kotkat saatiin selviämään talven yli ruokinnalla.

Läheisen saaren keskellä männyn latvuksessa on muhkea risupesä.

”Pesä on ollut tässä ainakin 15 vuotta. Viime kesänäkin oli poikaset pesässä”, Franzén kertoo.

Puun juurelta löytyy merkkejä pesinnästä: loppuun kaluttuja linnun luita, hauen pää, oksennuspalloja, vanha sulka.

Haahkan kevätmetsästys ei saa Franzénia lämpenemään. ”Se on hyvin vanhaa perua, elintärkeä perinne, kun talven jäljiltä ruokaa ei ollut. Tilanne on kuitenkin muuttunut”, hän sanoo.

”Kaikki saaristolinnut tarvitsevat pesimärauhaa. Aseiden paukuttelu toukokuussa ei tuo sitä”, Franzén toteaa.

Nykyisin kevätmetsästystä harrastaa alle kymmenen prosenttia ahvenanmaalaisista. Franzénin mielestä perustelut ontuvat.

”Täällä ajatellaan, että ihmisen tehtävä on hoitaa niin sanottua luonnon tasapainoa. Sanotaan myös, että kevätmetsästys innostaa ihmisiä pysymään saaristossa. Itse olen oppinut elämään luonnon mukana.”

Jos merikotkan metsästys sallittaisiin Ahvenanmaalla, Suomi olisi Euroopan ainoa maa, jossa kotkia ja muita petolintuja ryhdyttäisiin laillisesti tappamaan.

TAUSTA: Sukupuuton partaalla olleesta merikotkasta tuli suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina
Merikotkasta tuli suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina. Suomen suurin petolintu onnistuttiin pelastamaan sinnikkäällä, satojen vapaaehtoisten konkreettisella työllä.

Herätys merikotkien suojeluun saatiin jo yli sata vuotta sitten, kun ensimmäiset rengastetut merikotkat joutuivat ammutuiksi jo ennen vuoden ikää.

Laji oli suuressa ahdingossa saaristolaisten vainon vuoksi. Merikotkan katsottiin syövän kalat ja vievän laitumilta lampaat. Valtio maksoi kotkista tapporahaa.

Merikotka rauhoitettiin Ahvenanmaalla vuonna 1924 ja muualla Suomessa vuonna 1926.

Rauhoituksesta huolimatta merikotkia vainottiin aina 1950-luvulle saakka pesintää häiritsemällä, pesäpuita kaatamalla ja lintuja ampumalla.

Uusi uhka ilmeni 1970-luvulla. Suomessa pesi vain muutama pari, ja poikasia kuoriutui harvaksen.

Kanta romahti ympäristömyrkkyjen, erityisesti DDT:n ja PCB:n, takia. Ne haurastuttivat munankuoret, eivätkä poikaset pystyneet kehittymään.

Tilanne oli hälyttävä. Merikotka oli sukupuuton partaalla.

Lintuharrastajat ryhtyivät toimeen. Vuonna 1972 ympäristöjärjestö WWF perusti työryhmän pelastamaan merikotkaa. Talviruokinta aloitettiin vuonna 1973.

Luodoille ja kallioille raahattiin tonneittain hirven- ja sianlihaa kotkien ruoaksi. Talviruokinnan avulla linnut pysyivät Suomessa ja söivät myrkytöntä ravintoa.

Kanta alkoi vähitellen elpyä, ja 1990-luvulla poikasmäärät lähtivät jyrkkään nousuun. Viime vuosina poikasia on syntynyt vuosittain 400–450, ja merikotka on levittäytynyt myös sisämaahan Lappia myöten.

Saaristossa ja rannikkoalueilla merikotkakannan kasvu on kuitenkin pysähtynyt.

Tämä vuosi on ennätysvuosi. Poikasia syntyi yli 550. Lukema osoittaa, että laji on elinvoimainen. Merikotka poistettiinkin uhanalaisten lajien listalta tänä vuonna.

Merikotkatyöryhmä puolestaan siirtyy WWF:stä Sääksisäätiöön. Kotkakannan seuranta jatkuu säätiön suojissa.




Siellä ollaan perinteisesti kovia ampumaan lintuja niin ,
Toihan tarkoittaa että siellon liikaa haahkoja.
Kellä kutiseva reikä illalla, sillä haiseva sormi aamulla.
simppel man wrote:sä oot sellanen stalkkeri, joka tulee puskasta auttamaan kun yrittää avata ovea ruokakassit käsissä :salut:

User avatar
Kapibaraati
5k
Posts: 5852
Joined: 10 Oct 2014, 20:54
Location: Nurkan takana ujona

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1106 Post by Kapibaraati » 27 Sep 2019, 18:26

Image
Mustikat sekos, mutta voinpahan hyvällä omatunnolla harrastaa mustikankukkien napostelua
:heart: ラブとピース :heart:
Kasvien, lintujen yms. tunnistusta
Taide-instaa saa kysyä yv:llä
MASU ASUKKI wrote:
24 Sep 2019, 11:18
kannatan perinteisiä arvoja; health, mana ja stamina
Spoiler:
Image

User avatar
Eemil August Bambimus Sandels
4k
Posts: 4975
Joined: 02 Nov 2014, 19:02

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1107 Post by Eemil August Bambimus Sandels » 04 Oct 2019, 14:56

Eemil August Bambimus Sandels wrote:
20 Sep 2019, 14:32
pihapihlajat on kynitty täysin puhtaiksi :scratch:
tilhet on nyt ihan " :scratch: " kun ei ollutkaan marjoja pihlajassa :x
ImageImageImageImageImage

User avatar
Donkey Angler
Frying tonight!
Posts: 35099
Joined: 28 Mar 2004, 05:39
Location: HKI
Contact:

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1108 Post by Donkey Angler » 04 Oct 2019, 20:34

Varikset kävi takapihalla herkuttelemassa, krrr...
Image
NO PROFIT - JUST CHAOS
Homottaa yksinään nurkassa wrote:
02 Jul 2018, 13:47
Tää jätkä ei kyllä vittu leiki, 2 kk berskassa ja edge piti :salut:

User avatar
Eemil August Bambimus Sandels
4k
Posts: 4975
Joined: 02 Nov 2014, 19:02

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1109 Post by Eemil August Bambimus Sandels » 04 Oct 2019, 22:10

siili kömpi esille jostain :o
ImageImageImageImageImage

User avatar
Doctor Muñiz
-=Lord Of PIF=-
-=Lord Of PIF=-
Posts: 14624
Joined: 07 Mar 2015, 06:03
Location: Helvetin 8. piirin 6. kuilu

Re: Luontohavaintoja kotipihalta

#1110 Post by Doctor Muñiz » 07 Oct 2019, 02:02

Tulipallon, joka näytti tippuvan maata kohden, näin taivaanrannassa eilen illalla kun istuin hyyskässä ovi auki. Oon kyllä nähnyt paljon kirkkaamman päiväsaikaan ajaessani autolla, mutta aika hauska sattumus, kun ei tuolta näe kuin hyvin kapean ja matalan sektorin taivasta.
What you need, my son...

Is a holiday in Cambodia

Post Reply