Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Rasmus-mafioso]

Yleensäkin ihmetyttää omiin mielikuviin nähden se, jos ongelma koskisi nimenomaan Varsinais-Suomea, kun perinteisesti on ajateltu, että viljely on painottunut sinne suuntaan ja eläinten pitäminen taas itään ja pohjoiseen. Olisiko niin, että ongelma on ihan yleisesti eläinten pitäminen?

Tai se et niitä eläimiä pidetään ihan liikaa suhteessa siihen mikä olis kestävän kiertotalouden kannalta järkevää.

Ongelmahan on teollinen maatalous, kapitalismi ja monokulttuuri, ja se ratkeaa siirtymällä puutarhatalouteen ja anarkokommunistiseen federalismiin.

[sössön sössön]

mites tota kun aina sanotaan että terroristien kanssa ei neuvotella ja kiristämiseen ei suostuta

mummiälest olis ookoo että eläintilalliset olis henkilökohtaisessa vastuussa liiaksi tuotetusta lannasta ja joutuisivat vaikka syömään sen jos ei kiinnosta roudata sitä lannoteköyhälle pellolle

[Kalle]

Pistetään tähän nyt vaihteeksi jotain positiivistakin, ettei tää mee ihan maalaisten haukumiseksi koko ketju.

Kotisalon metsä Liperissä suojeltu pikakeräyksen avulla

Luonnonperintösäätiö osti äskettäin suojeluun metsäalueen Pohjois-Karjalan Liperistä. Alue sijaitsee noin kahdenkymmenen kilometrin päässä Joensuusta. Metsä on lähes kokonaan runsaspuustoista, vanhaa männikköä puolukka- ja mustikkatyypin kangasmaalla.

”Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna tämäntyyppiset vanhat mäntymetsät ovat Suomen erityisvastuulla. Ne ovat suomalaisia erikoisuuksia, joita ei juuri muualla ole”, toteaa Luonnonperintösäätiön hallituksen jäsen Risto Sulkava kaupan merkityksestä.

Kotisalon metsää myi välittäjä tarjouskilpailun kautta. Oli hiuskarvan varassa, ettei koko alue olisi joutunut hakkuisiin. Luonnonperintösäätiö voitti täpärästi tarjouskilpailun käynnistämällä metsän naapureiden aloitteesta pikakeräyksen, johon osallistui useita paikallisia ja myös etäisempiä luonnonystäviä. Ensimmäistä kertaa säätiön historiassa nopeasti käynnistetty kohdennettu keräys tuotti sen verran varoja puuston perushinnan päälle, että voitiin tehdä voittava tarjous.

Koko ostettu alue on vajaan kahdentoista hehtaarin laajuinen, ja se sisältää suurimman osan eli 1,3 hehtaaria kauniista, rämerantaisesta Hovatta-lammesta. Metsämaan osuus Kotisalosta on noin 10,5 hehtaaria. Ympäristössä on polveilevaa harjumaastoa, josta tunnetaan muun muassa muurahaissinisiiven elinympäristöjä. Metsää monipuolistavat paikoin rehevämmällä maaperällä kasvavat lehtipuut, kerroksellisuus ja keloutuminen. Rehevämpää metsää haapoineen esiintyy varsinkin Hovatta-lammen pohjoispuolella.

Tiedetään että valtaosa Kotisalon metsästä on ollut hakkuiden ulkopuolella 1950-luvulta lähtien. Pienimuotoinen harvennus on koskenut vain osaa tilasta. Kotisalossa osa puustosta on vähintään 120-vuotiasta. Sotien jälkeen varoen poimintahakatuilla alueilla metsän vanhimmat ylispuut ovat selvästi tätäkin vanhempia, ainakin 150 vuotta rauhassaan kasvaneita.

Vanhan mäntymetsän läpi kulkeva vaellusreitti on osa Liperin kunnan rakentamaa ja ylläpitämää 65 kilometrin pituista Kinttupolut-verkostoa. Sen ylläpitoa jatketaan yhteistyössä kunnan kanssa. Polun ylläpito tulee olemaan sallittua suojelupäätöksessä, vaikka koko metsä siirtyy muuten pysyvän, lakisääteisen luonnonsuojelun piiriin.

”Runsaan puuston takia on melkein kuin liikkuisi eteläsuomalaisessa kansallispuistossa”, kuvailee Kotisalon metsää Heikki Hamunen, yksi täsmälahjoituksen tehneistä naapureista.

”Kinttupolut on aktiivisessa käytössä – siinä kulkee niin maastopyöräilijöitä kuin patikoijiakin. Palstan läpi ajaminen on parhaimpia hetkiä tällä reitillä, tuulahdus runsaspuustoisen metsän tuntua. Tila oli pitkään harvoja ei-suojelussa olevia metsiä, joissa on näin paljon puuta, jotka ovat näin lähellä kaupunkikeskustaa ja joiden läpi menee ulkoilureitti."

Nyt Kotisalo siirtyy suojeluun luonnon ja liikkujien iloksi.

Kotisalon suojelua varten ovat lahjoittaneet varoja mm. seuraavat tahot:

• Asianajotoimisto Teräskulma Oy
• Pekka Ylhäinen
• Merja Mäkelä
• askellusklinikka Oy
• Matti Pihlatie
• K-market Ylämylly, kauppias Mikko Jaskari
• Kontiolahti Outdoor ja Kontiolahden Urheilijat
• Suomen Luonnonsuojelun Säätiö sr
• ProMaisema Ay
• Mikko Vastaranta ja Ninni Saarinen
• Simana Oy
• Pohjalammentila Oy
• Taksipalvelu M. Lappalainen
• Eija ja Marko Käyhkö
• Heikki Sallinen

[turkulainen demari]

[Tuulipuku]

[De Gröna]

[Kalle]

Tuore tut­ki­mus: Avo­hak­kuut ja met­sä­oji­tuk­set hei­ken­tä­vät pu­ro­luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta

Avohakkuut ja metsäojitukset heikentävät puroluonnon monimuotoisuutta. Asia käy ilmi uudesta Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistutkimuksesta.

Tutkimuksessa paljastui, että metsätalouden toimenpiteet vähentävät virtavesieliöiden monimuotoisuutta ja runsautta. Vaikutukset osuivat esimerkiksi koski- ja päiväkorentoihin.

Tutkimuksen mukaan voimakkaimmat vaikutukset havaittiin niissä pienissä latvapuroissa, joiden valuma-alueilla tehtiin sekä ojituksia että hakkuita.

– Avohakkuu ja kunnostusojitus vallalla olevina metsänkäsittelytoimenpiteinä heikentävät vesiluonnon monimuotoisuutta eivätkä siten edistä metsien ekologisesti kestävää käyttöä, Oulun yliopiston tiedotteessa todetaan.

Jo aiemmin tutkimuksissa on todettu metsätalouden toimenpiteiden vaikuttavan haitallisesti vesistöjen ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin sekä maaekosysteemien kasvihuonekaasupäästöihin. Nyt tehty tutkimus on Oulun yliopiston mukaan ensimmäinen, joka osoittaa hakkuiden voimistavan ojitusten haitallisia vaikutuksia vesiluonnon monimuotoisuuteen.

Freshabit LIFE IP:n , Suomen Akatemian ja NordForskin (BIOWATER-huippuyksikkö) rahoittama tutkimus julkaistaan toukokuun aikana Journal of Applied Ecology -lehdessä.

[Karhunpoika hairahtaa]

Kukapa olisi arvannut.

[Kalle]

Kukapa olisi arvannut.

MTK

[Kriippine]

jotain positiivistakin

[Balam-Acab]

Kukapa olisi arvannut.

MTK

luken tutkimuksissa ei varmaan oo havaittu mitään tällaista tai sitten kokonaisuus on niin monimutkainen, ettei voi tehdä johtopäätöksiä

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Kukapa olisi arvannut.

MTK

luken tutkimuksissa ei varmaan oo havaittu mitään tällaista tai sitten kokonaisuus on niin monimutkainen, ettei voi tehdä johtopäätöksiä

– Tämä kysymys on kansainvälisestikin isosti tutkijoiden pöydällä. Avohakkuista ja metsäojituksista on paljon tutkittua ympäristöjalanjälkitietoa, mutta kun kysytään, pitäisikö valita avohakkaaminen tai sen vaihtoehto ilmasto- tai ympäristönäkökulmasta, siihen ei minun tietääkseni ole yksiselitteistä tieteellistä vastausta, erikoistutkija Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

Luonnonvarakeskuksen edustajien pohdinnat.

[Keijo Ihmiskilpi]

https://yle.fi/uutiset/3-11927335 vanhat metsät

[turkulainen demari]

https://yle.fi/uutiset/3-11927335 vanhat metsät

Tästä samasta aiheesta oli juttua myös eilen A-studiossa:

Suomen metsiä hakataan yhä nuorempana. Mitä talouden ja luonnon ristipaineelle pitäisi tehdä? Vieraina maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Juontajana Annika Damström.

Kohdasta 19.30 ->
https://areena.yle.fi/1-50646902

Janne Kotiaho oli ajantasalla ja huolissaan. Yllättäen Leppä ei niinkään, ei varsinkaan huolissaan.