Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Kriittinen Kansalainen]

– Valmistuin agrologiksi 2009, eikä silloin puhuttu vielä juuri mitään ilmastoasioista, Junnila kertoo.

mä olin samoihin aikoihin taidekoulussa ja meillekin puhuttiin ilmastonmuutoksesta niin että Junnila on nyt nukkunu tunnilla

Itse 2006-7 Luin yliopistossa muutaman kurssin ympäristöpolitiikkaa, ja aika lailla selväksi tuli ilmastonmuutos ja maatalouden ongelmallisuus. Mutta nää nyt on samoja tyyppejä kuin väittää että lihantuotanto on ilmastoteko.

Eipä agrologikoulutuksessa ilmastonmuutosta käytännössä mainita mitenkään vieläkään 2021. Enintään siitä kuinka se voi tuoda uusia kivoja kasvatusmahdollisuuksia meillekin sitten joskus. Hurjin juttu mistä puhutaan on mahdolliset lisääntyvät tuholaiset eli lisätään myrkytystä. Eläinsuojelusta puhutaan pääasiassa vain kuinka Suomessa on asiat hyvin. Siellä opetellaan maatalouden kirjanpitoa ja teoriaa elukoiden tuotannon maksimoinnista.

Maataloustieteen/agronomin opinnoissa ilmastonmuutos on läsnä sit aivan joka ikisellä kurssilla. No okei, ehkä jollain tilastotieteen/matematiikan kurssilla vähemmän mutta noin muuten.

Aikasta vissi ero melkein kaikessa. Toi yksi kirjain on se vähäisin ero

[delirium8]

– Valmistuin agrologiksi 2009, eikä silloin puhuttu vielä juuri mitään ilmastoasioista, Junnila kertoo.

mä olin samoihin aikoihin taidekoulussa ja meillekin puhuttiin ilmastonmuutoksesta niin että Junnila on nyt nukkunu tunnilla

Itse 2006-7 Luin yliopistossa muutaman kurssin ympäristöpolitiikkaa, ja aika lailla selväksi tuli ilmastonmuutos ja maatalouden ongelmallisuus. Mutta nää nyt on samoja tyyppejä kuin väittää että lihantuotanto on ilmastoteko.

Eipä agrologikoulutuksessa ilmastonmuutosta käytännössä mainita mitenkään vieläkään 2021. Enintään siitä kuinka se voi tuoda uusia kivoja kasvatusmahdollisuuksia meillekin sitten joskus. Hurjin juttu mistä puhutaan on mahdolliset lisääntyvät tuholaiset eli lisätään myrkytystä. Eläinsuojelusta puhutaan pääasiassa vain kuinka Suomessa on asiat hyvin. Siellä opetellaan maatalouden kirjanpitoa ja teoriaa elukoiden tuotannon maksimoinnista.

Maataloustieteen/agronomin opinnoissa ilmastonmuutos on läsnä sit aivan joka ikisellä kurssilla. No okei, ehkä jollain tilastotieteen/matematiikan kurssilla vähemmän mutta noin muuten.

Aikasta vissi ero melkein kaikessa. Toi yksi kirjain on se vähäisin ero

Joo näin oon ymmärtänyt tosiaan.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Siis agronomian ja agrologian ero on vähän niinku astronomian ja astrologian ero?

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

Siis agronomian ja agrologian ero on vähän niinku astronomian ja astrologian ero?

Niin näkyy olevan.

[delirium8]

Käytiin joskus tutustumassa Mustialassa ja sitten kun meitä siellä kierätettiin ja opastaja (joku opettaja/rehtori, ihan sama) esitelmöi siitä miten uskomattoman hienoja hiilinieluja on pellot, mutta en sitten saanut mitään järkevää vastausta muutamiin kriittisempiin kysymyksiin mitä kyselin niin ei sitten oikein vakuuttanut tämä käynti.

[Karhunpoika hairahtaa]

Siis agronomian ja agrologian ero on vähän niinku astronomian ja astrologian ero?

Niin näkyy olevan.

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

Agroekologia sen sijaan hyvä juttu muuten!

[Karhunpoika hairahtaa]

Agrologi on suht kevyt AMK-koulutus. Siellä oppivat laskemaan, käyttämään ohjelmia, hygieniaa, turvallisuutta, tautien tunnistamista ja niihin varautumista ja muuta käytännön asiaa. Paljon harjoitteluja ja pakollisena maatilalla missä eläintuotantoa. Sinänsä ihan hyödyllistä asiaa, jos meinaa farmariksi, alan myyjäksi tai neuvojaksi Pro Agriaan, mutta on valitettavasti täysin MTK:n hyväksymää linjaa mitä sieltä tulee ja jos haluaa oikeasti syventyä asioihin niin agronomi ja yliopisto on se tie.

Mutta agrologi on kuitenkin korkeakoulututkinto millä kilpaillaan samoista paikoista mm. biologien kanssa vaikka ELYn duuneissa. Yllättävän monella virkamiehelle se on se soveltuva korkeakoulututkinto.

[zutonFever]

Vihaan muuten MTK:ta, ihan kokonaisvaltaisesti. Erityisesti sinua, Juha Marttila. Haista paska, mieluiten tollasen länsisuomen karjan paska, kun vielä on siihen mahdollisuus.

[Sosiaalisesti äärimmäisen hapokas]

Jos 2020-luvulla haluaa farmariksi niin semmonen tutkinto, johon ei kuulu merkittävissä määrin opintoja ilmastonmuutoksesta ja ekologiasta noin ylipäätään, on kyllä täysin turhanpäivänen.

[turkulainen demari]

Erinomainen juttu Närpiön kasvihuonebisneksestä ja maahanmuuttajien osuudesta siihen: "Lähes viidennes närpiöläisistä puhuu muuta kuin ruotsia tai suomea, ja työttömyysprosentti on vain 3,4."

https://www.ts.fi/teemat/5337529/Narpio ... dottomassa

1/2

Närpiö osaa ulkomaisen työvoiman houkuttelun ja nauttii lähes täystyöllisyydestä – pikkukaupunki onnistui mahdottomassa

Närpiössä kasvaa suuri osa kotimaisista tomaateista, kurkuista ja paprikoista. Kaupunki joutui perussuomalaisten kuntavaalikampanjan pihteihin siksi, että jotkut siellä asuvista ulkomaalaisista nostavat sosiaalitukia. Tutustuimme Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla monikulttuuriseen kaupunkiin, jossa on olematon työttömyys.
JOONAS KUIKKA

Lännen Media


6:30
1 kommentti
Närpiön pitkän pääkadun varrella vilisee ihmisiä lukuisten liikkeiden luona aurinkoisena perjantaipäivänä.

Vähän alle 10 000 asukkaan ruotsinkielisen maaseutukaupungin erityisestä olemuksesta kielivät aasialainen kauppa, vietnamilainen ravintola ja bosnialainen leipomo.

Närpiö on vastakohta vaimeneville syrjäseutujen kylänraiteille.

Kaupunki sijaitsee tavallaan keskellä ei mitään Vaasan ja Porin välissä rannikolla.

Närpiö ei ole jäänyt surkuttelemaan olosuhteita, vaan on vireä kasvihuoneviljelyn keskus ja teollisuusyritysten koti, joka on onnistunut paikkaamaan ikääntyvää väestöä maahanmuuttajien työllistämisellä. Lähes viidennes närpiöläisistä puhuu muuta kuin ruotsia tai suomea, ja työttömyysprosentti on vain 3,4.

Matkustimme Närpiöön selvittämään, kuinka tämä on onnistunut.

Kasvihuoneessa kaikuu monia kieliä
Kymmenisen kilometriä keskustasta pohjoiseen luotisuoraa tietä pääsee eräälle keskikokoiselle närpiöläiselle kasvihuoneelle. Neliöitä on noin 10 000 eli hehtaarin verran läpinäkyvien kattojen alla.

Kasvihuoneyrittäjä Johanna Smith viljelee miehensä Jan Smithin kanssa Smith's Gardenissa tomaatteja, kirsikkatomaatteja ja kurkkuja.

Smithin yritys työllistää 12 henkilöä, jotka tulevat Suomesta, Ukrainasta, Serbiasta, Thaimaasta, Afganistanista ja Liettuasta.

– Me maksamme tesin mukaan. Alhaisin palkka on 9,20 euroa tunti. Se tarkoittaa 1 600–1 700 euron tuloja kuukaudessa, Johanna Smith kertoo.

Palkkataso ja fyysinen työ selittänevät, miksi suomalaisia ei ole jonoksi asti töihin kasvihuoneisiin.

– Närpiössä sillä tulee toimeen. Moni lähettää rahaa kotimaahansa, muistuttaa Smith.

Monet työntekijät asuvat kasvihuoneen lähellä Yttermarkin kylässä joko vuokra-asunnoissa tai omissa taloissaan. Kahdeksan tunnin työpäivä kasvihuoneessa alkaa kesällä aamukuudelta, sillä lämpötila nousee iltapäivän paahteessa.

– Tomaatit poimitaan kolme kertaa viikossa, Smith kertoo kuumassa kasvihuoneessa, jossa latvat kurottavat korkealle kohti kattoa.

– Sormissa pitää olla ketteryyttä. Tämä työ ei sovi kaikille.

Pääasiallinen työsesonki ei kuitenkaan ole kesä vaan talvi. Siksi töitä riittää ulkomaalaisillekin ympärivuotisesti. Kesällä loppusato korjataan ja kasvihuoneet siivotaan seuraavaa viljelykautta varten. On aikaa myös lomailla.

Vuosittaiset satomäärät ovat valtavat. Smith kertoo tomaattisadon olevan noin 80 kilogrammaa neliöltä. Tomaatin viljelyalaa on 3 500 neliötä, joten tavallinen vuosisato on noin 280 tonnia tomaattia.

Kirsikkatomaattien sato on 30 kiloa neliöltä, mutta siitä maksetaan paremmin. Smith's Gardenin loput viljelyalat on jaettu kirsikkatomaatin ja kurkun kanssa.

Thaimaalainen työnjohtaja: "Täällä ei ole liikaa ihmisiä"
Thaimaalainen Sairung Kongjandee tunnetaan työyhteisössä nimellä Muay, lausuttuna "Moi". Nainen työskentelee kasvihuoneessa työnjohtajana ja asuu lähistöllä avomiehensä sekä kahden tyttärensä kanssa. Hän muutti Närpiöön suoraan töihin kymmenen vuotta sitten.

– Pidän työstäni, varsinkin kirsikkatomaattien kanssa. Se on helppoa, ei kovin raskasta.

Muay kertoo viettävänsä vapaa-aikaa kotonaan leikkimällä muun muassa tyttärensä kanssa. Hän käy myös ahkerasti kalassa perheen veneellä. Saaliiksi tulee usein ahventa ja särkeä.

– Pidän siitä, että täällä on rauhallista, ei liikaa ihmisiä. Thaimaassa on aina niin paljon hälinää ympärillä.

Muay kokkaa kotona aina thai-ruokaa. Jos hän haluaa hyvää suomalaista ruokaa, hän menee syömään ravintolaan.

Johanna Smith kehuu thaimaalaista työnjohtajaa siitä, että hänellä on hyvä silmä kasvihuoneessa. Hän huomaa ongelmat heti ja tietää, mitä seuraavaksi pitää tehdä.

– Hän on kuin luotu tähän.

Välillä monikulttuurisessa työyhteisössä tulee vaikeitakin hetkiä, jotka liittyvät kansojen käsityksiin toisistaan.

– Muay on aasialainen ja moni työntekijöistä on Itä-Euroopasta. Välillä täytyy muistuttaa, että hän on johtaja, Smith sanoo.

Aluksi jännitti palkata ulkomaalaisia. Johanna Smithin kasvihuoneeseen tuli ensimmäinen työntekijä ulkomailta vuonna 2003.

– Oli pelottavaa aluksi, miten kieli sujuu. Mutta hyvin se meni. Pitää olla avomielinen ja tehdä heidän kanssaan töitä. Kyllä jokaisessa ihmisessä on kykyjä.

Aina vaikutteita maailmalta
Keskustassa sijaitsevalla kaupungintalolla kaupunginjohtaja Mikaela Björklund on työskennellyt virassaan melkein vuoden ajan.

Sitä ennen hän luotsasi rkp:n johtamaa kaupunginvaltuustoa ja työskenteli Åbo Akademilla Vaasassa opettajana. Björklund on kuitenkin asettunut Närpiöön, jossa hänellä on nelilapsinen perhe.

Björklundin mukaan närpiöläisten menestyksen salaisuus on ollut omavaraisuus ja itsepäisyys.

– Jos ei työpaikkaa löydy, se kehitetään itse. Täältä on aina lähdetty ulkomaille. Ruotsin vallan aikaan rakennettiin vene, lastattiin se tervalla ja mentiin Tukholmaan myymään vene ja lasti. Kun se oli tehty, käveltiin takaisin ja tehtiin sama uudelleen.

Närpiöstä muutettiin myös Yhdysvaltoihin. Moni on palannut ja tuonut oppeja maailmalta.

Kasvihuoneliiketoiminnalla on kaupungissa jo satavuotinen perinne, mutta edellisten 10–15 vuoden aikana se on kasvanut pienistä perheyrityksistä satoja ihmisiä työllistäväksi teollisuudenalaksi. Samalla työntekijöiden tarve on kasvanut, ja ainoa houkuttelusuunta on ulkomailta.

– Olimme yksi ensimmäisistä maaseutukunnista, jotka avasivat ovet vietnamilaisille pakolaisille 1988 ja bosnialaisille 1990-luvun alussa. Tämä lähti melkein kuin itsestään pyörimään. He hakivat turvallisuutta ja täällä on turvallista, Björklund sanoo.

Närpiössä etuna on ollut se, että kasvihuonetöissä pääsee alkuun jo osaamatta paikallista kieltä. Närpiön erikoinen ruotsin murre on ehkä karkottanut suomenkielistä työvoimaa. Ulkomaalaisille vieras kieli ei ole samanlainen kynnyskysymys, ja moni oppii ruotsin ensin.

– Rekrytoimme muualtakin Suomesta, mutta ei hirveän menestyksekkäästi. Ehkä ruotsin kieli pelotti.

Ulkomaalaistaustaisia on paljon myös kaupungin metalliteollisuuden yrityksissä, joihin on rekrytoitu muun muassa matkustamalla Närpiöstä Balkanille.

[turkulainen demari]

2/2

"Työpaikan hankkimisessa emme auta"
Pakolaisista on jo ajat sitten siirrytty ensisijaisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Viimeiset pakolaiset tulivat Sudanista 2015, ja aikuisista suurin osa on työllistynyt.

Moni tulija on houkutellut sukulaisensa tai tuttavansa Närpiöön töihin.

– Arkisia haasteita on koko ajan. Joudumme aika paljon laajentamaan päiväkoteja ja rakentamaan kouluja, Björklund kertoo positiivisista ongelmista.

Toki eri kulttuurien kanssa toimiessa paikallistenkin pitää ymmärtää ja sallia erilaisuutta sekä sopeutua siihen. Kotouttaa pitää niin tulijoita kuin paikallisia.

Käytössä on ystäväperhejärjestelmä, ja urheiluseurat ottavat maahanmuuttajia mukaan toimintaansa.

Kunta tarjoaa palveluita muilla kielillä ja ottaa tulijoita vastaan Welcome Office -palvelussa, joka auttaa paperitöissä ja tutustuttaa suomalaisiin käytäntöihin.

Ohjaaja Aida Simidzija on koulutukseltaan juristi Bosniassa ja puhuu ruotsin ja englannin lisäksi kroatiaa ja serbiaa.

– Työpaikan hankkimisessa emme auta. Heillä täytyy itsellään olla työpaikka. Voimme kuitenkin auttaa yhteydenpidossa työnantajan kanssa, jos he eivät osaa samaa kieltä.

Simidzija laskee, että vuosittain hänen asiakkaanaan on jopa tuhat ihmistä. Suuri osa on asunut Närpiössä jo jonkin aikaa. Uusien tulijoiden määrää on vaikea arvioida, Björklundin mukaan määrä noin sata vuodessa.

Nykyisin maahanmuuttajat tulevat suoraan vakitöihin. Ennen koronaa onnistui myös maahantulo turistina ja kolmen kuukauden oleskeluluvalla, jonka jälkeen pystyi hakemaan oleskelulupaa, jos sai töitä.

Kaupunginjohtajan mukaan kasvihuoneet ovat yksi hyvä aloituspaikka. Kun ulkomaalainen pääsee kiinni työelämään, seuraavan työpaikan hankkiminen helpottuu.

– Jos haluamme työvoimaa ulkomailta, meidän pitää ajatella pitkäjänteisesti ja oppia uutta. Ei ole väliä, mistä tulet. Kaikki, jotka ovat valmiit tekemään parhaansa, ovat tervetulleita, Björklund linjaa närpiöläisiä periaatteita.

Närpiössä maahanmuuttajat ovat edustettuina myös teollisuuden ja hoivapalveluiden työvoimana.

Työperäinen maahanmuutto on Suomen ikärakenteella kohtalonkysymys. Työvoima on yksinkertaisesti loppumassa Suomesta syntyvyyden romahdettua.

Työperäisen maahanmuuton tarpeeksi on laskettu noin 10 000 työntekijää joka vuosi sen päälle, mitä heitä tällä hetkellä tulee.

– Pitää olla yritykset, jotka haluavat kehittyä. Ihmisten pitää tuntea itsensä täällä tervetulleeksi. Pitää myös vaatia oppimaan meidän kieltä, Björklund kertoo.

Perussuomalaiset nosti Närpiön huonoksi esimerkiksi
Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi joulukuussa kirjan, jonka mukaan maahanmuuttajien osuus maksetusta toimeentulotuesta ja työttömyysturvasta on Närpiössä Suomen suurimpia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi tuolloin puolueen Suomen Uutisissa, että ruotsinkielisillä tomaattiviljelmillä työskentelevät maahanmuuttajat ovat kyllä töissä, mutta se ei silti ole julkisen talouden kannalta edullista maahanmuuttoa.

Halla-ahon mukaan veronmaksajat maksavat osittain tomaatinpoimijoiden palkat. Hän vaati Suomeen tulijoille minimitulorajaa.

Toimeentulotuet ja työttömyyskorvaukset ovat kuitenkin olemattomia Närpiössä verrattuna muuhun Suomeen. Kantaväestöä ja maahanmuuttajia on ylipäätään hyvin vähän työttömänä.

Suomen Perustan viittaamana aikana Närpiössä oli työttömänä noin 150 henkilöä.

– Maksimissaan meillä oli 19 pitkäaikaistyötöntä silloin, Björklund sanoo.

Hän pitää epärehellisenä väitettä, että Närpiössä työskentelevät maahanmuuttajat olisivat sosiaalitukien varassa.

– Riski joutua köyhyyteen on tilastojen mukaan alhaisempi Närpiössä kuin muualla Pohjanmaalla tai Suomessa keskimäärin, kaupunginjohtaja sanoo.

Björklundin mukaan kasvihuonetyötä tekevä ei saa toimeentulotukea. Palkka maksetaan työehtosopimuksen mukaan. Jos työnantaja ei sitä noudata, hän syyllistyy rikokseen. Yksi sellainen tapaus on oikeudessa.

Vasabladet uutisoi kuntavaalien alla, että Pohjanmaalla närpiöläiset vastustavat eniten kiintiöpakolaisten ottamista kuntaansa. Björklund ei tulkitse tätä ulkomaalaisvastaisuudeksi, vaan näkee että kunnalla olisi vaikeuksia ottaa paljon lisää ihmisiä, kun työperäinen muutto on niin kiivasta. Kaikki tulijat pitää ehtiä kotouttaa ja lapsille on löydettävä paikat kouluihin.

Maahanmuuton kyseenalaistajiakin kaupungissa on. Björklundilla on ollut vasta-argumentiksi todisteet kaupungin vireydestä.

– Uskotteko todella, että täällä rakennettaisiin näin paljon, jos ei olisi tätä maahanmuuttoa, hän yleensä kysyy.

Närpiö ylsi viime vuonna positiiviseen tilinpäätökseen. Tulos oli 5,4 miljoonaa euroa, josta investoitiin neljä miljoonaa euroa. Velkaantuminen on Björklundin mukaan Suomen keskitasoa.

Närpiön tunnistaa myös omasta murteesta
Talvisin Närpiön ohi ajaessa ei voi olla huomaamatta pimeässä taivaanrannassa loistavina hehkuvia kasvihuoneita.

Ne tuovat etelän lämmön tuiskun ja pakkasen keskelle ja kasvattavat suomalaisen ruokapöydän perusvihanneksia, kuten kurkkua, tomaattia, paprikaa ja chiliä.

Ruotsia äidinkielenään puhuu 78 prosenttia asukkaista. Suomenkielisiä on viisi prosenttia, mutta vieraskielisiä peräti 17 prosenttia. Vietnaminkielisiä on yhtä paljon kuin suomenkielisiä.

Närpiön kieliraja on jyrkkä. Sisämaahan mennessä vain kymmenen kilometrin päässä Teuvan Viitinkylässä siirrytään Etelä-Pohjanmaalle. Asukkaiden kieli muuttuu ruotsista suomeksi käytännössä keskellä maaseutukylää.

Närpiön tunnistaa myös omasta närpesiska-murteesta. Jos Suomessa kuulee ruotsia, jota on hyvin vaikea ymmärtää, kyse on todennäköisesti närpiöläisistä. Monet suomenruotsalaisetkaan eivät aina tahdo saada närpiöläisten puheesta selvää.

Murteessa on piirteitä muinaisesta ruotsin kielestä ja Visit Närpes kertoo sen kuulostavan hiukan norjalta tai islannilta. Närpiöläiset osaavat toki puhua yleissuomenruotsia. Suomea kaikki oppivat, mutta eivät välttämättä puhu.


Fakta

Ruotsinkielisen rannikon työllisyys parempaa

Pohjanmaan työttömyys oli 7,6 prosenttia huhtikuussa 2021, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus.

Tilasto on ely-keskusalueittain, joten lukuun kuuluu Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan maakunta. Alueen työttömyys oli Suomen alhaisin.

Koko maassa huhtikuussa työttömänä oli keskimäärin 12,1 prosenttia työvoimasta.

Seuraavaksi vähiten työttömyyttä oli Ahvenanmaalla (7,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (7,9 %).

Närpiön kaupungissa työttömyysaste oli huhtikuussa 2021 vain 3,4 prosenttia, eli työttömiä oli noin neljännes Suomen keskiarvosta.

Alemmaksi Pohjanmaalla ylsivät enimmäkseen ruotsinkieliset kunnat Luoto (2,3 %) ja Pedersöre (2,9 %). Ne sijaitsevat Pietarsaaren kaupungin naapurissa.

Korkein työttömyys huhtikuussa oli Pohjois-Karjalassa (14,8 %), Lapissa ja Keski-Suomessa (13,8 % molemmissa).


"Thaimaasta Suomeen muuttanut työnjohtaja Sairung Kongjandee, Muay, osaa hoitaa kasveja niin, että ne tuottavat parhaan sadon."

[Kalle]

Että näin Hämeessä tällä kertaa:

Metsänomistajat ja metsästäjät marssivat ulos Evon tiedekansallispuistoa valmistelevasta työryhmästä

Esimerkiksi metsästys ei olisi sallittua Evolle suunnitellussa tiedekansallispuistossa.

Paikallisten maanomistajien, metsänomistajien ja metsästäjien edustajat erosivat tänään Evon tiedekansallispuistoa valmistelevasta alueellisesta työryhmästä. Heidän mukaansa paikallisten toimijoiden ääntä ei ole kuultu valmistelussa riittävästi.

Evon alueen maanomistajille keväällä tehdyn kyselyn perusteella enemmistö kiinteistöjen omistajista vastusti hanketta tai näki siinä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Kansallispuiston mahdollisen toteutumisen pelättiin lisäävän erityisesti hirvieläin- ja kirjanpainajatuhoja reuna-alueen yksityismetsissä sekä tuovan paineita metsien tulevaa käyttöä kohtaan.

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista maanomistajista toivoi, että kansallispuistoesityksen rinnalla Evon kehittämisen yhteydessä mietittäisiin myös muita vaihtoehtoja.

Metsästyksen loppuminen alueella ja siitä aiheutuvat haitat maa- ja metsätaloudelle aiheuttavat huolta maanomistajille.

Evon retkeilyalue on Etelä-Suomen suurin metsästysalue niin maattomille kuin metsästysseuroihin kuulumattomille metsästäjille. Alueelle myydään vuosittain 1000 pienriistan metsästyslupaa.

Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä toimii useita metsästysseuroja. Ympäristöministeriö rajasi tehtäväksi annossaan metsästyksen ulos puistohankkeesta, vaikka metsästys on kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä.

Hirven metsästyksen vaikeutuminen heikentäisi metsien puulajien luontaista moninaisuutta ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Puulajiston yksipuolistuminen vaarantaisi myös metsien ilmastokestävyyttä. Lisäksi hirvieläinkolarien riski kasvaisi.

MTK Hämeen sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistysten tiedotteen mukaan Evon tiedekansallispuistohanke on hallinnollisesti epäonnistunut. Työ on sidottu ympäristöministeriön toimeksiantoon sekä hyvin kireään valmisteluaikatauluun.

Ne käytännössä estävät uudenlaisen kansallispuiston suunnittelun ja paikallisten ihmisten osallistamisen.

Ympäristöministeriö osoitti alueellisen työryhmän vetovastuun aluksi kansallispuistohanketta ehdottaneille Kentällä-työryhmälle ja sittemmin Helsingin yliopistolle. Järjestöjen mukaan hankkeen tasapuolinen valmistelu ei ole mahdollista, jos valmistelusta vastaa kansallispuistoa ehdottanut taho.

Asiasta on tehty valitus oikeuskanslerille.

Työryhmän kokoonpano oli alun alkaen tasapainoton paikallisen edustuksen ja erityisesti maanomistajien edustuksen puuttumisen vuoksi. Myös työryhmän työ on ollut hapuilevaa ja ohjailevaa.

Paikallisten toimijoiden mukaan työltä on puuttunut sisältösuunnitelma, työssä ei ole tehty lisäselvityksiä kuten aluetalouslaskelmia eikä työllä ole kokousaikakalenteria. Kokouksiin on tuotu uutta aineistoa juuri ennen kokouksia.

Kokouspöytäkirjoja ei ole toimitettu kuin vasta myöhemmin tiedustelujen jälkeen.

Paikallisten toimijoiden mukaan ryhmän puheenjohtajan toiminta on ollut puolueellista. Kuulemistilaisuuksia on järjestetty, mutta kuulemisten sisällöllä ei ole ollut painoarvoa päätöksenteossa. Metsästystä koskevaa vaihtoehtoista ehdotusta ei otettu edes käsiteltäväksi.

Maanomistajien ja metsänomistajien mukaan tieteen ja tutkimuksen tekeminen onnistuu hyvin valtion retkeilyalueella, mitä osoittaa metsätalouden ja riistatalouden tutkimus alueella jo 150 vuoden ajan.

Monipuolinen metsän hoitomenetelmiä ja niiden ekologisia vaikutuksia koskeva tutkimus alueella on jatkossakin tärkeää, mutta siihen ei tarvita tiedekansallispuistoa. Myös kohdekohtainen lisäsuojelu on mahdollista toteuttaa ilman kansallispuistoa.

Retkeilyalueena Evo houkuttaa alueelle jo nyt 80 000 kävijää vuosittain. Paikalliset toimijat katsovat, että Evoa tulee kehittää jatkossakin retkeilyalueena.

[zutonFever]

Hirven metsästyksen vaikeutuminen heikentäisi metsien puulajien luontaista moninaisuutta ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Puulajiston yksipuolistuminen vaarantaisi myös metsien ilmastokestävyyttä. Lisäksi hirvieläinkolarien riski kasvaisi.

Vittu että naurattaa.

[38911 BASIC BYTES FREE]

Hirven metsästyksen vaikeutuminen heikentäisi metsien puulajien luontaista moninaisuutta ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Puulajiston yksipuolistuminen vaarantaisi myös metsien ilmastokestävyyttä. Lisäksi hirvieläinkolarien riski kasvaisi.

Vittu että naurattaa.

Hirvieläinkantahan on ylisuuri juurikin koska metsästäjät haluaa paljon metsästettävää. Ja luulen että aika suuri osa susivihastakin kumpuaa siitä että ne syö meidän hirvet ja peurat.