Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Kriittinen Kansalainen]

Tätähän noi pösilöt MTK:n konttorilla ei vaan tunnu tajuavan, vaikka sitä on niille koitettu takoa päähän jo vuosia. EU tulee mm. ilmastonmuutoksen vuoksi sanelemaan radikaaleja muutoksia maatalouteen ja metsänhoitoon, ja fiksuinta olisi olla itse etunojassa ottamassa hyöty irti uusista mahdollisuuksista, eikä tulla perässä itkien kun muut on jo kaukana horisontissa.

Tämä juuri, inhoan muutosvastarintaa yleensäkin, se on aina sellaisten ihmisten ja yhteisöjen ominaisuus, jotka valitsevat mieluummin vaikka tutun kurjuuden, kuin vieraan edistyksen.

Ja tosiaan ollaan katkeran mustasukkaisia niille, jotka ovat vähän erilaisen maataloustuotannon omaksuneet ja siten menestyneet. Tämä nyt näkyy jopa suhtautumisena Närpiöön, vaikka kasvihuoneviljely ei erityisen edistystä olekaan. Sääli niitä maanviljelijöitä, jotka ovat menneet paljon pidemmälle.

[zutonFever]

Ministeri Leppä ja Kusipää Tiura kommentoivat eläinten häkkikieltohanketta:

"Tässä on hyvä tiedostaa, että turkisala on EU:ssa eläinten hyvinvoinnissa edelläkävijä.” Tiura

Kategorisen häkkikasvatuskiellon ulottuminen myös turkistarhaukseen todennäköisesti lopettaisi käytännössä elinkeinon myös Suomessa. Lepän mukaan ainakin Suomen oma linja on kuitenkin selkeästi se, että tarhausta ei haluta lopettaa, vaan kehittää.

Eri asia on se, löytyykö EU:sta ymmärrystä Suomen erityispiirteeksi jäämässä olevalle elinkeinolle.

"Ei varmaankaan kaikilta osin ymmärretä. Se johtuu tietenkin siitä, että heillä itsellään ei sitä ole. Joko ei ole ikinä ollut, tai sitten se on syystä tai toisesta loppunut", ministeri Leppä sanoo.

"Päätöslauselmahan on poliittinen julistus. Se, koskeeko se turkistarhoja, on tulkinnanvaraista. Siinähän ei erikseen mainita turkiseläimiä. Monet muut eläinlajit siinä mainitaan ihan nimeltä."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maa ... hJ8RwkGoCs

[Conrad]

"Tässä on hyvä tiedostaa, että turkisala on EU:ssa eläinten hyvinvoinnissa edelläkävijä.”

[Sosiaalisesti äärimmäisen hapokas]

Oon muuten sitä mieltä, että ylipäätään kaikki merkittävät ilmastotoimet tullaan käytännössä toteuttaan EUn bruutaalin ja teknisen komennon alla, koska kansallisilla tasoilla poliitikot on paskat housussa kaikenlaisten setämieskohorttejen ja keskiluokan verokapinoiden kanssa.

[bad grankulla]

On nyt jo selvää että G20-maiden johdolle on selvinnyt ilmastotilanteen vakavuus ja tarvittavat toimenpiteet tullaan ajamaan väkisin läpi. EU tulee viiden vuoden sisään pakottamaan Suomen mukaan ruotuun, tykkäsi MTK siitä tai ei. Muutokseen vois tietty suhtautua mahdollisuutena investoida tulevaisuuteen mutta lol pip

[Kalle]

Tällainen mielipide tällä kertaa Kanta-Hämeesstä:

Mielipide: Suomen metsät eivät voi olla muun Euroopan keuhkot

Suomalainen metsänomistaja on todella huolissaan. Huolissaan EU:n kaikista suomalaisten metsänomistajien metsiin liittyvistä suunnitelmista ja päätöksistä.

Voiko EU todella päättää meidän metsiemme käytöstä ilman, että meillä olisi sananvaltaa? Ymmärtävätkö nämä EU-päättäjät meidän metsiemme kestävästä käytöstä?

Meillä on hallitus, joka on tehnyt selväksi Suomen kannan tähän asiaan. Meillä on myös meidän meppimme EU:n parlamentissa, joiden pitäisi pitää suomalaisten puolta EU:ssa.

Valitettavasti näin ei ole eli ainakaan esimerkiksi Ville Niinistön ja Sirpa Pietikäisen kohdalla, jotka puolustavat EU:n metsäpolitiikkaa. Esimerkiksi Pietikäinen vertaa Suomen metsien hoitoa Brasilian sademetsien hoitoon. Mielestäni Petri Sarvamaa on tehnyt kiitettävää työtä Suomen metsien koskemattomuuden säilyttämiseksi.

”Kyllähän näissä on purtavaa”

EU:lla on päätettävänä montakin asiaa, jotka koskevat Suomen metsiä. On Green Deal, on Ilmastopaketti, on Lulucf, on metsästrategia, on biodiversiteettistrategia. Nämä kaikki vaikuttavat metsiemme tulevaisuuden käyttöön. Kyllähän näissä on purtavaa yksittäiselle suomalaiselle metsänomistajalle, saatikka metsiä tallovalle metsäasiantuntijalle.

Esimerkiksi biodiversiteettistrategian mukainen suojelutavoite ei ole jäsenmaakohtainen. Sitä tarkastellaan koko EU:n tasolla. Suomen metsät eivät voi olla muun Euroopan keuhkot. Meidän metsiämme hoidetaan paremmin kuin missään muualla maailmassa.

Suomen osuus 0,9 miljoona hehtaaria

Euroopassa tiukasti suojelluista metsistä lähes puolet on Suomessa. Tiukka suojelu tarkoittaa koskemattomaksi jätettyjä metsiä, joissa ei sallita mitään toimenpiteitä. Tällaisia metsiä on Euroopassa 2,4 miljoonaa hehtaaria, mistä Suomen osuus on 0,9 miljoona hehtaaria.

Tämä kaikkihan on politiikkaa. Näistä asioista täytyy tehdä poliittinen päätös, joka on aina kompromissi. Isot jyräävät pienet. Jos emme nyt taistele metsiemme koskemattomuuden puolesta, niin kohta on liian myöhäistä. Mitä voimme tehdä? Kansalaisadressikaan ei auta, koska tämä on EU:n päätös.

Marja Tolonen

metsäasiantuntija, Mhy Kanta-Häme

Hausjärvi

Eli metsien koskemattomuuden puolesta on taisteltava, että niihin voidaan koskea tai jotain...

[zutonFever]

Ja Suomen pitää itse saada päättää metsistään eikä jonkun EU:n, että voidaan sitten myydä ne hakatut metsät sinne EU:hun? Tulee vähän Kiina ja uiguurit ja ”ostakaa meidän orjatyövoimalla tekemää paskaa älkääkä puuttuko meidän asioihin!” -tyyppinen lähestymistapa mieleen.

Sisärajat kiinni! (Paitsi suomalaista metsäteollisuutta ja kuolleita eläimiä saa viedä)

Edit. Ja toi tyyppi on joku ammattilainen?

[Karhunpoika hairahtaa]

Spoiler:

30 % EU:n budjetista tukiautomaattina.

[zutonFever]

Spoiler:

30 % EU:n budjetista tukiautomaattina.

MT:n keskusteluissahan on jatkuva kitinä hesalaisten asumistuista ja sossupummien miljardeista.

[Kristian Arjen sankari]

Tossa hesarin jutussa tuli taas tämä vanha tuttu vinkuminen: ei arvosteta.

Mitä sillä oikein meinataan? Pitäisikö joka päivä olla iltauutisissa juttu viljelijästä, missä vaan kehuttaisiin, että onpa melko jätkä, viljelee maata? Vai hä?

[zutonFever]

Tossa hesarin jutussa tuli taas tämä vanha tuttu vinkuminen: ei arvosteta.

Mitä sillä oikein meinataan? Pitäisikö joka päivä olla iltauutisissa juttu viljelijästä, missä vaan kehuttaisiin, että onpa melko jätkä, viljelee maata? Vai hä?

Täähän se lähtökohta on. Lisäksi ei saisi olla mielipiteitä eläintuotantoon, ilmastovaikutuksiin tai ylipäätään koko maatalouteen laajasti käsitettynä. Tai saat äkkiä itsensä MTK-Jeesus Juha Marttilan kimppuusi, kuten kolumnisti-papille kävi.

Edit. Siis kenelläkään mtk-porukoiden ulkopuolella ei saisi olla mielipiteitä. Tämä koskee myös kaikkia muita poliitikkoja paitsi kepulaisia.

[Timo Jutilan maksa]

Tossa hesarin jutussa tuli taas tämä vanha tuttu vinkuminen: ei arvosteta.

Mitä sillä oikein meinataan? Pitäisikö joka päivä olla iltauutisissa juttu viljelijästä, missä vaan kehuttaisiin, että onpa melko jätkä, viljelee maata? Vai hä?

Täähän se lähtökohta on. Lisäksi ei saisi olla mielipiteitä eläintuotantoon, ilmastovaikutuksiin tai ylipäätään koko maatalouteen laajasti käsitettynä. Tai saat äkkiä itsensä MTK-Jeesus Juha Marttilan kimppuusi, kuten kolumnisti-papille kävi.

Edit. Siis kenelläkään mtk-porukoiden ulkopuolella ei saisi olla mielipiteitä. Tämä koskee myös kaikkia muita poliitikkoja paitsi kepulaisia.

Hyvin kuvaavaa. Omalle kohdalle osui pienemmässä mittakaavassa kun vähensin punaisen lihan syömistä ja siirryin niillä harvemmilla kerroilla käyttämään vastuullisemmin tuotettua. Yksi tuttu tuli heti ylle ja alkoi parkumaan että tollasten tyyppien takia maaseutu kuolee yhyy, punaisen lihan terveysvaikutukset suuri huijaus yhyy. Tuli lähinnä toivoteltua tyyppi hemmettiin tuttavapiiristä kun muutenkin alkoi olla turhan raskasta kamaa.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Toi fiksaatio avohakkuisiin jaksaa kyllä hämmentää. Siis eihän niissä oo edes taloudellista järkeä metsän omistajan kannalta (tai riippuu korkokannasta ja miljoonasta muusta asiasta, mutta ei ainakaan itsestäänselvästi). Ainoa eturyhmä joka todellakin on riippuvainen avohakkuista on noi hakkuu-urakoitsijat joilla on pääomaa kiinni isoissa koneissa millä ei voi tehdä muuta kuin avohakkuita.

Ja toi vitun fiksaatio kuitupuuhun. Ja siihen että hitaasti kasvaneesta laatutukista maksetaan tasan saman verran kuin höttöisestä räkäpuusta. Kannattaa vaan kasvattaa lannoitettua törkyä ja matala jalostus aste kehitys maa puu pelto prööt vittu.

MTK ja nää pitäs räjäyttää

[zutonFever]

Puun hinnoittelussahan on sama ongelma kuin alkutuotannossa muutenkin: käppä rehuvilja voi olla kannattavampaa kuin ruokavilja, välillä sitä kauraa on kannattavampi polttaa energiaksi, ja jonain vuotena saat enemmän massia siitä että jätät pellon kesannoksi etkä juuri koskekaan siihen.

Ja kaikissa vaihtoehdoissa itse markkinahinta on ihan paska.

[Kalle]

Viinajuttua Tuuloksesta pukkaa:

"Ilmastokossun" ohraa kasvaa vain sukutilalla Tuuloksessa – Uudistavassa viljelyssä pellot muuttuvat päästölähteistä hiilinielunieluiksi

Jari Eerola kelpasi ainoana viljelijänä Suomessa Koskenkorvan Climate Action -vodkan raaka-aineen tuottajaksi.

Syysohra vihertää kauniisti Suolijärven rannalla. Jari Eerola isännöi siellä maatilaa, joka on kuulunut samalle suvulle vuodesta 1669.

– Maatilalla on pitkä historia, jota vasten minäkin omaa elämääni peilaan. Sukupolvien vaiheisiin on mahtunut monenlaisia kriisejä nälkävuosista isoonvihaan ja moniin sotiin, mutta kaikista ovat esi-isät selvinneet. Nyt meillä on käsillä ilmastokriisi, ja mitä enemmän tiedän, sitä enemmän kannan siitä huolta, isäntä pohtii.

Hiilijalanjälki nolla

Setälä-Eerolan tilalla harjoitetaan regeneratiivista eli uudistavaa viljelyä, jonka tavoitteena on muuttaa pellot päästölähteistä hiilinieluiksi.

Eerola lähti vuonna 2018 mukaan Elävä Itämeri -säätiön Carbon Action -hankkeeseen, jossa tutkitaan hiilen sitoutumista maaperään. Projektin kautta hänestä tuli Koskenkorvan Climate Action -vodkassa käytetyn ohran ainoa viljelijä Suomessa.

– Sopimusta lähti tavoittelemaan 10 maatilaa, mutta kaikki muut rapisivat sitten matkalla. Tuottajan vaatimus oli, että uudistavan viljelyn kaikkien osa-alueiden tulee toteutua niin, että tuote on ympäristö- ja ilmastoystävällinen. Tällä hetkellä viljelemäni ohran hiilijalanjälki on nolla, ellei miinusmerkkinen, Eerola kertoo.

Viljelijä toimitti Koskenkorvalle 50 tonnia ohraa 15 hehtaarin peltoalalta.

– Normaalisti tuollainen pelto vapauttaisi ilmakehään 1000-2000 kiloa hiilidioksidia kasvukaudessa. Meidän tavoitteemme on, että pystyisimme sitomaan maaperään 500 kiloa hiilidioksidia.

Hyvinvointi tärkeintä

Viljelijän into uudistuksiin kumpusi tyytymättömyydestä vallitseviin käytäntöihin. Hän halusi pitää työtaakan inhimillisen kokoisena.

– Aloin miettiä, ettei ole mitään järkeä vain kilpailla yhä isompien peltojen saamisesta. Peltoja ei ole pakko ylikuormittaa lannalla eikä kotieläintuotannon tarvitse olla niin intensiivistä. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että pellot, eläimet ja ihmiset voivat hyvin, Eerola tuumaa.

Tilalla on panostettu muun muassa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Navetassa ikkunat on vaihdettu tuloilman määrää lisääviin kennolevyihin ja siirrytty painovoimaiseen ilmastointiin.

– Investoinnit ovat kannattavia, sillä ne maksavat itsensä nopeasti takaisin. Eläinten sairastelu sekä kuolleisuus vähenee ja tuottavuus paranee.

Tila on ollut ensimmäinen kesätyöpaikka monelle tuuloslaiselle nuorelle.

– Omat 15-vuotiaat kaksospoikanikin ovat nyt parasta aikaa hommissa.

Pellot pidetään vihreinä

Tilalla noudatetaan Itämerisäätiön uudistavan maanviljelyn määritelmää: pelloilla on ympärivuotinen kasvipeite, niitä viljellään viljelykierron mukaisesti, peltoalaa muokataan mahdollisimman vähän ja käytetään eloperäistä lannoitetta.

– Pellot pidetään mahdollisimman pitkään vihreinä. Kasvipeite toimii syksyn sateilla suodattimena niin, ettei kiintoainesta päädy vesistöön.

Tavanomaisesti peltoja kuormitetaan suurilla määrillä lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

– Kyllä mekin niitä käytämme, mutta huomattavan vähän. Naudat hyödyntävät nurmea ja saamme niiltä orgaanista lannoitetta. Maanparannusaineena käytämme paperitehtaan kuitua, Eerola kertoo.

Pitkän tähtäimen hommaa

Isäntä tähdentää, että Setälä-Eerola ei ole luomutila.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö toimintamme olisi hyväksi luonnolle ja sen monimuotoisuudelle.

Uudistukset ovat tietenkin maksaneet, mutta Eerola kannustaa investointeihin.

– Perinteisessä maataloudessa panostetaan aina kuluvaan vuoteen, mutta maaperän hoitaminen on pitkän tähtäimen hommaa, hän sanoo.

Peltoon voi joutua kerralla satsaamaan isommat eurot, mutta ajan saatossa kustannukset vähenevät.

– Elän tavallaan samassa maailmassa kuin isoisä 1930-luvulla, jolloin keinolannoitteita oli hyvin vähän saatavilla.