Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[mutavelho]

Jos kiinnostaa pohjoisen lohijokien tuhon historia niin kannattaa kuunnella tää Lohen surma -radiodokkarisarja. Juttu aiheesta ja jaksot Areenassa: https://yle.fi/uutiset/3-11899508

[raju röllykkä]

No nyt Kemijoki Oy aikoo tehdä jotain aivan maailmaa mullistavaa https://www.hs.fi/talous/art-2000008553118.html

Edelleenkään Ely-keskuksen vaatimuksiin ei suostuta mutta jotain sentään. Toki pitää korostaa vaan sitä että ollaan ensimmäisiä maailmassa jotka tätä tekee, vaikka ilman ulkoista painetta ei varmaan olisi mitään tapahtunut.

Kaloja varten tehdään lähes kilometrin mittainen ohitus­uoma yhdellä Suomen suurimmista padoista – ”Ei tällaista ole ennen tehty, ei Suomessa eikä maailmalla”
Kemijoki oy jätti torstaina lupahakemuksen Taivalkosken ohitusuomasta. Suunnitelma on vastaus kasvavaan suojelupaineeseen.

SUOMEN pisimpään jokeen Kemijokeen aiotaan rakentaa kaloja varten suuri vesivoimapadon ohittava uoma.

Valtio-omisteinen Kemijoki oy jätti torstaina asiasta lupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle.

Uoman ja teknisen kalatien yhdistelmä ohittaisi Taivalkosken vesivoimalaitoksen, joka on yksi Suomen suurimmista vesivoimaloista. Vesireitillä olisi mittaa 700 metriä, ja sen leveys olisi keskimäärin kolme metriä. Kustannusarvio on kymmenen miljoonaa euroa.

Hankkeesta tekee poikkeuksellisen se, että kyseessä on iso joki, jossa on paljon myös muita patoja. Poikkeuksellista on myös kalatien ja luonnollisen uoman yhdistäminen. Taivalkoski on joen suulta laskettuna Kemijoen toinen pato.

”Ei tällaista ole ennen tehty, ei Suomessa eikä maailmalla. Ainakaan me emme ole löytäneet vastaavia esimerkkejä”, sanoo Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

OHITUSUOMAN tarkoitus on antaa vaelluskaloille, kuten lohelle ja taimenelle, mahdollisuus nousta padon yläpuolelle kutemaan. Taivalkosken yläpuolella on kunnostettu lisääntymisalueita meritaimenelle Runkauskoskella.

Oheisessa karttapiirroksessa näkyy uoman rakenne. Alkumatkalla kalat uisivat teknistä kalatietä pitkin, minkä jälkeen olisi allas. Timosen mukaan altaaseen voitaisiin kerätä vettä, jolla saataisiin oikeina hetkinä suurempi virtaus kalatien suulle.

Lohikalat suunnistavat kudulle noustessaan kohti vahvinta virtausta. Timosen mukaan se oli myös syy alkumatkan tekniseen kalatiehen: muuten suuta ei olisi saatu tarpeeksi lähelle padon alapuolella olevaa voimakkainta virtausta.

Altaan jälkeen reitti jatkuisi luonnollisempana uomana, joka menisi useiden teiden ali.

Hinnaksi Timonen arvioi noin kymmenen miljoonaa euroa. Jos luvasta ei valiteta, optimistisin valmistumisaikataulu olisi kaksi vuotta.

Luonnollisia ohitusuomia pidetään luonnon kannalta yleensä parhaana padon ohitusratkaisuna, sillä niitä voivat käyttää monet eliöt ja ne takaavat parhaiten virtaveden ekosysteemin jatkumon.

JOKA puolelle Lappia kurotteleva Kemijoki oli vielä ennen sotia yksi Euroopan parhaista lohijoista. Pian sodan jälkeen vaelluskalojen nousureitti kuitenkin tukittiin kerralla joen suulta Isohaaran padolla.

Kemijoessa lisääntymään erikoistunut lohen alalaji kuoli sukupuuttoon. Haittavaikutukset kalastuksesta eläneelle paikallisväestölle olivat mittavat, ja korvauksia odotettiin vuosikymmeniä.

Nykyään suuria voimaloita on kahdeksan ja niistä seitsemän omistaa Kemijoki oy. Torstaisen ilmoituksen taustalla on toimitusjohtaja Timosen mukaan pidempiaikainen muutos asenteissa ja yhteiskunnan vaatimuksissa.

”Kymmenen vuoden aikana on muuttunut mielipide siitä, mitä pitäisi tehdä. Vielä 15–20 vuotta sitten istutus oli ratkaisu. Luonnon monimuotoisuus tulee olemaan tulevaisuuden tähtäin.”

VESIVOIMAYHTIÖIDEN lupiin kuuluu yleensä niin sanottuja kalatalousvelvoitteita, joilla yhtiöt kompensoivat aiheutettua luontohaittaa. Velvoitteet voivat merkitä kalanpoikasten kasvatusta ja istutusta, kalatalousmaksuja tai tällaisten ohitusratkaisujen rakentamista.

Istutuksissa on se huono puoli, että lohi ja muut vaelluskalat eivät silloin lisäänny itse eikä normaalia luonnon kiertokulkua ja luonnonvalintaa pääse tapahtumaan. Tämän vuoksi EU:n vesipuitedirektiivi ja Suomen vuonna 2012 tehty kalatiestrategia suosivat vaellusyhteyksien rakentamista.

Samasta syystä kalatalousviranomainen eli Lapin ely-keskus jätti vuonna 2017 aluehallintoviranomaiselle hakemuksen Kemi- ja Iijokien kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi. Siitä odotetaan päätöstä tänä vuonna.

Muiden asioiden ohella ely-keskus vaatii Kemijoen voimaloiden omistajia rakentamaan patojen ohi niin hyvät vaellusreitit, että lohista 90 prosenttia pääsisi niiden läpi sekä ylös- että alaspäin.

Tätä vaatimusta Kemijoki oy vastustaa. Sen mielestä näin hyvä läpäisy on mahdotonta toteuttaa.

”Mekin haluamme palauttaa Kemijoelle ja Ounasjoelle vaelluskalaa”, Timonen sanoo.

”Meidän mielestämme olisi kuitenkin parempi edetä vaiheittain.”

ENNEN KUIN taimenet ja lohet ja muut vaelluskalat pääsevät Taivalkoskelle, niiden pitäisi päästä Kemijoen ensimmäisen suuren padon eli Isohaaran ohi. Isohaaralla on kaksi teknistä kalatietä, mutta ne eivät ole vielä toimineet niin tehokkaasti kuin on toivottu.

”Kyllä tavoitteena on, että Isohaara saadaan toimimaan sinä aikana, kun projektia tehdään. Kyllähän sieltä pitäisi saada enemmän kalaa tulemaan”, Timonen sanoo.

Isohaaran voimalaitoksen omistaa Pohjolan Voima, mutta kalatiet omistaa Keminmaan kunta.

[38911 BASIC BYTES FREE]

https://www.ts.fi/uutiset/5549427

1,5 miljardin euron ja 3000 työpaikan hanke nurin – KHO hylkäsi biotuotetehtaan hakemuksen

Korkeimman hallinto-oikeuden uusin päätös on kaatamassa ainakin alkuperäisessä muodossaan noin 1,5 miljardin euron tehdashankkeen, joka olisi tuonut Suomeen jopa 3400 työpaikkaa.

Kyse on Finnpulpin Kuopioon suunnittelemasta biotuotetehtaasta.

Tapahtunutta Savon Sanomille kommentoinut Finnpulpin toimitusjohtaja pitää hakemuksen mukaista tehdashanketta "aika lailla loppuun käsiteltynä".

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Finnpulpin hakemuksen, jossa yhtiö haki purkua KHO:n päätökseen joulukuulta 2019. Tuossa päätöksessä KHO kumosi hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston aiemmat päätökset

ja hylkäsi Finnpulpin valituslupahakemuksen Kuopion Sorsasaloon suunniteltua biotuotetehdasta koskevasa asiassa.

Finnpulpin suunnittelema tehdas olisi ollut eri arvioiden mukaan 1,4–1,6 miljardin euron investointi sekä arviolta yli 3 000 työpaikan hanke.

Vuonna 2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Finnpulp Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan biotuotetehtaan toimintaan ja vesilain mukaisen luvan tiettyihin hankkeeseen liittyviin toimenpiteisiin.

Vaasan hallinto-oikeus teki asiassa katselmuksen vuonna 2018 ja hylkäsi lähes kaikki avin päätöksestä tehdyt valitukset ja muutti joitakin avin päätöksessä olleita lupamääräyksiä.

KHO puolestaan myönsi vuonna 2019 tehdyn katselmuksensa jälkeen kuudelle muutoksenhakijalle valitusluvan, ja näiden valituksista kumosi hallinto-oikeuden ja avin päätökset ja hylkäsi Finnpulpin lupahakemuksen.

Viime vuoden toukokuussa Finnpulp vaati, että KHO purkaa päätöksensä. KHO on nyt siis hylännyt yhtiön purkuhakemuksen. Lupahakemuksen hylkääminen jää voimaan.

[Hans Normaali]

Hyvä. Ei sitä puuta riitä kaikkiin miiluihin.

Edit: toki Kuopion ja työpaikkojen suhteen ikävä juttu, mutta keskisen suomen metsäluonnon kannalta ehkä parempi juttu.

[Hardcore-Mummo]

Aina ihmetyttää kun vuosikymmenet on ylistetty suomalaista osaamista ja korkean jalostusasteen tekemistä niin se käytännössä sitten tarkoittaa sellukattilaa joka kylään.

[zutonFever]

Aina ihmetyttää kun vuosikymmenet on ylistetty suomalaista osaamista ja korkean jalostusasteen tekemistä niin se käytännössä sitten tarkoittaa sellukattilaa joka kylään.

Huipputeknologiasta puhuminen kyllä hyytyi Nokian lässähdyksen myötä, vaikka toki nytkin on näitä mediaseksikkäitä akkutehdashankkeita.

Vahva veikkaus ihan stetsonista kuitenkin, että It- ja elektroniikkateollisuuden sekä sen liepeillä pyörivien alojen vienti on aika helvetisti isompi kuin metsäteollisuuden. Etenkin kun alettaisiin viimeinkin ihan oikeasti huomioimaan se palveluvientikin, eikä laskettaisi vain laivakonttien määriä.

[zutonFever]

Yksi kepuloivien maakuntien Suomen vakiodiskurssihan on, että ei siellä kaupungeissa ja etenkään Helsingissä tehdä muuta kuin pyöritellä papereita, että se rahaa tuottava teollisuus on jossain Jämsässä.

Tossa kuitenkin muutaman kilsan päässä punaviherkuplan ytimestä on tommonen pikkunen raskaan vientiteollisuuden laitos, mikä työllistää parin paperitehtaan verran porukkaa. Katolla lukee ABB.

[vankilasääntö-Suomi]

Yksi kepuloivien maakuntien Suomen vakiodiskurssihan on, että ei siellä kaupungeissa ja etenkään Helsingissä tehdä muuta kuin pyöritellä papereita, että se rahaa tuottava teollisuus on jossain Jämsässä.

Tossa kuitenkin muutaman kilsan päässä punaviherkuplan ytimestä on tommonen pikkunen raskaan vientiteollisuuden laitos, mikä työllistää parin paperitehtaan verran porukkaa. Katolla lukee ABB.

tämä diskurssi naurattaa myös siksi, että Tampereen ydinkeskustassa on kartonkitehdas, ja paljon sitä autenttisempaa suomalaisteollisuutta on hankala edes keksiä

[dikäli mikäli]

Yksi kepuloivien maakuntien Suomen vakiodiskurssihan on, että ei siellä kaupungeissa ja etenkään Helsingissä tehdä muuta kuin pyöritellä papereita, että se rahaa tuottava teollisuus on jossain Jämsässä.

Tossa kuitenkin muutaman kilsan päässä punaviherkuplan ytimestä on tommonen pikkunen raskaan vientiteollisuuden laitos, mikä työllistää parin paperitehtaan verran porukkaa. Katolla lukee ABB.

tämä diskurssi naurattaa myös siksi, että Tampereen ydinkeskustassa on kartonkitehdas, ja paljon sitä autenttisempaa suomalaisteollisuutta on hankala edes keksiä

Onhan tossa metsäklusterissa tai mikskä sitä sanotaan ihan osaamista esim Vieremällä, Joensuussa ja Varkaudessa että kyllä sekin puoli on ihan kehittynyttä. En ehkä tajuu mikä siinä sellunkeitossa on pahempaa kun sellunkeittolaitoksen suunnittelussa. Molempia tarvitaan maailman paskomiseen.

[Rasmus-mafioso]

Yksi kepuloivien maakuntien Suomen vakiodiskurssihan on, että ei siellä kaupungeissa ja etenkään Helsingissä tehdä muuta kuin pyöritellä papereita, että se rahaa tuottava teollisuus on jossain Jämsässä.

No siis Jämsän kaupungissahan on edelleen yks paperitehdas, sen toisen paikalle tulee kiertotalousteollisuusalue, minkä lisäks on tommonen melkein tuhannen työntekijän lentokonetehdas ja pienemmässä teollisuudesa mm. komposiittirakennetehdas, akkustartup, lentokonestartup, perävaunutehdas, metsäkonetekniikkatehdas, biotekniikkatehdas ja metalliteollisuutta, jotka kaikki tekee tai hakee myös ulkomaanvientiä.

[Karhunpoika hairahtaa]

Turismi sekä tuo enemmän tuloja että työllistää enemmän kuin metsäteollisuus. Silti metsäteollisuus saa tuhota ulkoilureitit ja etuajo-oikeuden kaikkeen. Jos joku haluaa sellutehdasta niin kepu+demarit on pikaisesti vetämässä tehtaalle sähkölinjaa ja kunnon tietä, kymmenet ja sadat miljoonat ok investointi kun saadaan TEHDAS.

Jostain syystä turismi koetaan näpertelyksi vaikka se on jo isompi ihan bisneksenä. Sillä olisi myös oikeasti tulevaisuutta pitkällä aikavälillä. Kai ihmisten on helpompi ajatella, että tehdas tai kaivos ja 1000 työpaikkaa on parempi ja selkeämpi kuin 100 matkailualan yritystä ja 2000 työpaikkaa niiden kautta.

[dikäli mikäli]

Turismi sekä tuo enemmän tuloja että työllistää enemmän kuin metsäteollisuus. Silti metsäteollisuus saa tuhota ulkoilureitit ja etuajo-oikeuden kaikkeen. Jos joku haluaa sellutehdasta niin kepu+demarit on pikaisesti vetämässä tehtaalle sähkölinjaa ja kunnon tietä, kymmenet ja sadat miljoonat ok investointi kun saadaan TEHDAS.

Jostain syystä turismi koetaan näpertelyksi vaikka se on jo isompi ihan bisneksenä. Sillä olisi myös oikeasti tulevaisuutta pitkällä aikavälillä. Kai ihmisten on helpompi ajatella, että tehdas tai kaivos ja 1000 työpaikkaa on parempi ja selkeämpi kuin 100 matkailualan yritystä ja 2000 työpaikkaa niiden kautta.

En näkisi että kyseessä on joko tai. Ulkoisvaikutusten hinnoittelu ja haittojen rajoittaminen pitää sit keksiä jotenkin ja ottaa luontoarvoja paremmin huomioon. Kyllä se bisnes sitten löytää tiensä, mikä se ikinä onkaan. Omat ongelmansa on siinä välinearvoistavassa ajattelutavassa, missä massi määrää kaiken, mutta näillä mennään.

[zutonFever]

Suomen partiolaisten keskusjärjestö muuten luopuu liharuuista tapahtumissaan. Jatkot Maaseudun tulevaisuuden fb:ssä.

[Hardcore-Mummo]

Suomen partiolaisten keskusjärjestö muuten luopuu liharuuista tapahtumissaan. Jatkot Maaseudun tulevaisuuden fb:ssä.

Soy-Boy Scouts of Finland.

[salilta tuttu hevari]

Yksi kepuloivien maakuntien Suomen vakiodiskurssihan on, että ei siellä kaupungeissa ja etenkään Helsingissä tehdä muuta kuin pyöritellä papereita, että se rahaa tuottava teollisuus on jossain Jämsässä.

Tossa kuitenkin muutaman kilsan päässä punaviherkuplan ytimestä on tommonen pikkunen raskaan vientiteollisuuden laitos, mikä työllistää parin paperitehtaan verran porukkaa. Katolla lukee ABB.

tämä diskurssi naurattaa myös siksi, että Tampereen ydinkeskustassa on kartonkitehdas, ja paljon sitä autenttisempaa suomalaisteollisuutta on hankala edes keksiä

Onhan tossa metsäklusterissa tai mikskä sitä sanotaan ihan osaamista esim Vieremällä, Joensuussa ja Varkaudessa että kyllä sekin puoli on ihan kehittynyttä. En ehkä tajuu mikä siinä sellunkeitossa on pahempaa kun sellunkeittolaitoksen suunnittelussa. Molempia tarvitaan maailman paskomiseen.

Joo. Varkauden seudun vienti oli viime vuonna isompaa mitä Kuopion, jossa jotain 5-6-kertaa enemmän asukkaita.