Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[Sasse netä]

Tää muuten taitaa liittyä paljon enemmän tähän topikkiin tää juttu kokonaisuutena kuin elokapinaan

Nyt tulee ainakin symbolista supporttia melkoiselta taholta:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... 525b5e25-4

HERLIN ja Kankaanrinta ymmärtävät nuorten hädän ilmastonmuutoksesta, Elokapina-liikkeen vaatimuksen hallitukselle ilmastohätätilan julistamisesta. ”Jos elää ristiriidassa luonnon kanssa, niin onhan se sama kuin vetäisi itseään pikkuhiljaa hirteen”, Herlin sanoo.

”Elokapina on täyttä asiaa.”

”Tarvitaan tekoja, ratkaisuja. Haluamme näyttää, että tekemisellä on merkitystä, lapsillekin”, Saara Kankaanrinta sanoo. Yhteisiä lapsia heillä on kolme, ja Herlinillä on lisäksi kaksi aikuista poikaa edellisestä liitosta.

Ilkka Herlin toteaa, että ainakin pitää yrittää. Siihen hänellä on varaa.

Hän on tviitannut tavoitteensa: ”Maasta olen tullut, maaksi olen tuleva. Siinä välissä työskentelen kaikin keinoin planeetan elämää ylläpitävän maaperän ja monimuotoisuuden puolesta. Se on samalla vesistö- ja ilmastotyötä. Ja taitaa se työ jatkua kuoleman jälkeenkin.”

Toivoa on, sitä pitää olla.

[Kalle]

Tutkimus: Lihantuotanto muodostaa lähes 60 prosenttia kaikista ruoantuotannon kasvihuonekaasuista

Tutkimuksen mukaan lihantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes kaksinkertaiset kasvipohjaiseen ruoantuotantoon verrattuna.

ELÄINPERÄISEN ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat noin kaksinkertaiset kasvipohjaiseen ruoantuotantoon verrattuna, kertoo Nature Food -tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus.

Tutkimuksen mukaan koko ruoantuotanto tuottaa kolmanneksen kaikista ihmisen toiminnasta johtuvista kasvihuonekaasuista, yhteensä noin 17, 3 miljardia tonnia vuodessa. Se on esimerkiksi yli kaksinkertaisesti enemmän kuin Yhdysvaltojen kokonaispäästöt, kertoo brittilehti The Guardian.

Tutkimuksen teossa mukana ollut Illinoisin yliopiston professori Atul Jain totesi The Guardianille ruoantuotannon päästöjen olevan yllättävän suuret.

"Tutkimus osoittaa ruoantuotantojärjestelmän koko kierron, ja päättäjät saattavat haluta käyttää tuloksia, kun he miettivät miten hallita kasvihuonekaasupäästöjä", Jain sanoi The Guardianin mukaan.

THE GUARDIANIN mukaan tutkimus vahvistaa aiemmat havainnot lihantuotannon merkittävistä vaikutuksista ympäristöön.

Tutkimuksen mukaan lihantuotanto aiheuttaa rehutuotanto mukaan luettuna 57 prosenttia kaikista ruoantuotannon päästöistä. Pelkästään naudanliha tuottaa tutkimuksen mukaan neljänneksen ruoantuotannosta aiheutuvista päästöistä. Kasviperäinen ruoantuotanto muodosti päästöistä 29 prosenttia.

Loput päästöistä aiheutuvat tutkimuksen mukaan maankäytöstä, esimerkiksi puuvillasta.

TUTKIMUKSEN mukaan suurin osa maapallon viljelymaasta käytetään ihmisten sijasta karjan ruokintaan. Laiduneläimet vaativat paljon maata ja rehua, ja niitä varten on useasti raivattava metsää. Karja tuottaa myös suuria määriä metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu.

Professori Jainin mukaan tutkimuksen tavoitteena ei ole pakottaa ihmisiä muuttamaan ruokavaliotaan.

”Mutta jos ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, heidän on harkittava vakavasti ruokavalionsa muuttamista”, hän totesi The Guardianille.

The Guardianin mukaan tutkimuksen laskelmat lihan ilmastovaikutuksista ovat aikaisempia arvioita korkeampia. Esimerkiksi YK on arvioinut, että noin 14 prosenttia päästöistä muodostuu lihan ja maitotuotteiden tuotannosta.

https://www.hs.fi/talous/art-2000008261722.html

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Ei koske Suomea koska maailman puhtain ruoka

[zutonFever]

Ja maailman hiilinieluimmat lehmät.

[sivunumero]

Maanviljelijä-naapurini suositteli muuten kaikille maanviljeliöiden arjen haasteista ja tukipolitiikan koukeroista kiinnostuneille Clarkson's Farmin katsomista. Amazon Primella ainakin pyörivässä sarjassa Top Gearista tuttu Jeremy Clarkson yrittää hallinnoida ja hoitaa 400 hehtaarin tilaa jokseenkin heikoin tuloksin. Naapurin mukaan paikallinen tukipykäläviidakko on yksi yhteen Suomen kanssa (ainoa poikkeus että täällä ei tarvi maanviljelijän pitää sairaspäivistään kirjaa). Myös luonnon tuomat haasteet ovat vuosikymmenet viljelleen naapurin mukaan hyvin samanlaisia.

Naapurin mukaan viljelijä voi Suomessa joko pyrkiä tuottamaan satoa myytäväksi tai viljellä tukiehtojen mukaisesti ja elää tuilla. Tukiehtojen mukainen viljely ei sitä satoa välttämättä tuota juurikaan. Tukiehtojen mukainen lannoitus on jo siinä määrin niukkaa, et menee paikoitellen ryöstöviljelyn puolelle. Esim syysviljojen kylvöä tuetaan paremmin kuin kevätviljaa, vaikka Suomen olosuhteissa syyskylvöille sopivia päiviä on tyypillisesti vain muutama, joskus nolla. Silloin kannattais siirtää kylvö keväälle, muttakun ei voi. Eli jyvät peltoon, vaikka tietää ettei satoa tule. Pääasia, että tukipykälien vaatimukset täyttyy. Minusta sellaine on ihan pimeetä ja samaa mieltä on toi naapurikin. Mut pykälät on pykäliä ja jos viljelijä on valinnut pykälälinjan ni sitä pitää noudattaa, vaikka hommassa ei olisi mitään järkeä. Ilman tukia viljely on sit taas jo niin tuuripeliä, että aika harva uskaltaa. Raaka-aineesta maksetaan heikosti ja äärimmäiset sääolosuhteet koettelee tukijärjestelmästä irrallista viljelijää vielä karummin kuin siinä EU-liekaan sidottua toveria.

[zutonFever]

Ne tukipykälät etenkin Suomen kansallisessa tuessa on tasan tarkkaan MTK:n sanelemia, ja se tukiviidakkohan johtuu ihan siitä kun Euroopan laajuisesti halutaan turvata halpa eläinteollisuus kiertämällä ja taivuttamalla kaikkia mahdollisia lakipykäliä niin paljon kuin mahdollista.

Mitään järkeähän nykyisessä tukipolitiikassa ei ole, mutta MTK (ja kepu) on kaikista kovimmin kaikkia muutoksia tai järkeistämisiä vastaan. Ihan sama vaikka maatalous menee päin helvettiä ja ympäristö siinä samalla, kunhan joka vuodelle saadaan turvattua se saavutettu rahapotti tai vähän enemmän.

[Karhunpoika hairahtaa]

Lannoitteita saa tunkea kyllä edelleen peltoon ihan liikaa. Sen verran, että vesistöt saastuu ja maaperän oma elämä kuolee. Laskureita löytyy netistäkin ja ei kyllä alilannoitus ole ongelma koskaan. Pidemmällä aikavälillä toki väkilannoitteista pitäisi päästä kokonaan eroon kun ovat rajallinen luonnonvara ja saada taas maaperä kuntoon.

Syyskylvöä tai talviaikaista kasvipeitteisyyttä suositaan koska se vähentää päästöjä todella paljon ja perinteinen syyskyntö on ollut aikamoinen päästölähde. En tiedä onko tämä syrjäinen itä sitten jotenkin parempaa seutua, mutta niin ne vaan syyskylvötkin onnistuu. Toki myös välillä epäonnistuu, mutta niin kaikki viljelyssä.

Olisin aina ääriskeptinen kun viljelijä alkaa kertoa asioista. Voi olla sekoitus lobbausta, propagandaa ja paskaa.

[sivunumero]

Olisin aina ääriskeptinen kun viljelijä alkaa kertoa asioista. Voi olla sekoitus lobbausta, propagandaa ja paskaa.

Ööö, en valitettavasti hahmota miten mun naapurin puheet ois lobbausta tai propagandaa? Itse kysyin kuulumisia naapuria nähdessäni ja siinä samalla sitä, miten kävi viljelysten kun oli näin puutarhaviljelijän vinkkelistä kohtuullisen haastava kevät-kesä-loppukesä. Vähemmän yllättäen herneistä ei tullut mitään satoa, ei täällä saanut kukaan. Syysvehnän kanssa oli hällä mennyt aika hyvin ja huomattavasti paremmin kuin kevätviljaa kyväneillä. Kyseinen naapuri kylvää pelkästään syysviljoja ja on näin toiminut jo jonkun aikaa. Taisi olla täällä ensimmäisiä suorakylvöön siirtyneitä myös. Eiköhän harmi siitä että syysviljan kylvöön sopivia kelejä on meillä päin perustunut ihan kokemukseen kun on sitä tehnyt vuosia. Liittyi muiden lähellä olevien peltojen satoihin, ko viljelijä ymmärtää niitä jotka haluisi kylvää perinteisesti keväisin vaikka itse on valinnut toisin.

Mä kyllä koen, et maantaloutta syyllistetään hiilipäästöistä suhteessa enemmän kuin montaa muuta alaa Suomessa. Otetaan vertailuksi esim betonielementteihin perustuva uudisrakentaminen, jossa betonin ja teräksen hiilijalanjälki on iso (tai ois, jos niitä laskettaisiin ja julkaistaisiin). Rakennusten hiilijalanjäljen laskennasta ollaan tekemässä pakollista vasta vuonna 2025, mikä on imo ihan liian myöhään. Pelkästään sementin valmistamisen hiilipäästöt ovat kuitekin suuret, arviolta 5-10% kaikista maailman hiilipäästöistä. Ja siihen sit päälle teräs yms. Musta pitäisi olla nyt jo tiedossa paljonko hiilipäästö tuotetaan ja pitäisi myös olla rakennusluvan edellytys, että uudiskohde on päästöiltään edes mitenkään siedettävällä tasolla. Hiilijalanjälkien laskeminen oli ainakin pari vuotta takaperin melko hukassa eikä esim Triplasta ole (tai ei ainakan ollut) luotettavia tuloksia käytettävissä. Löytyy tieto, että itse rakennukseen upposi vajaa 5t terästä, 200t betonia ja 20t betonirautaa mut ei tietoa minkämoinen hiilijalanjälki näillä oli. Mä en ymmärrä miten lupia irtoaa koko ajan uusiin kauppakeskuksiin, hotelleihin, kovan rahan kerrostaloihin, ihan kuin mitään ilmastonmuutosta ei olisi olemassakaan. Uudisrakentamisessakin kehitellään toki tekniikoita hiilineutraalimpaan suuntaan, mut ei teräs + betoni ole toudellakaan päästötöntä. Rakennusteollisuudelle se on toki kätevää ettei päästöistä tarvi niin välittää, sen kun rakentaa.

Imo jos oltaisiin ihan vakavissaan ilmastonmuutoksen pysäytttämisen kanssa ni pitäisi rajoituksia kohdistaa melkolailla jokaisella elämän osa-alueelle. Rakentaminen on yksi. Mun mielestä ei tarvita yhtä ainutta kauppahelvettiä lisää. Markkinatalouden jatkuvan kasvun ideaalista ja konsumerismistä pitäisi muutoinkin päästä eroon eikä lisätä tarjontaa entisestään. Ymmärrän, että lamahan siitä todnäk tulis jos uudisrakentaminen loppuisi seinään, eli ala pitäisi ajaa vähitellen alas ja siirtyä enemmän korjausrakentamiseen enemmän.
Mutmut, pitäisi myös olla tarpeeksi munaa puuttua kaikkeen, myös yksityisiin asioihin kuten vaikkapa lemmikkien määrään. Etenkin lihaasyövien kuten kissa, koira, fretti, käärme jne osalta (mulla on kissoja ja syön itse vegevoittoisesti eli ois itsellä tässäkin asiassa aikalailla korjattavaa). Kissan- ja koirankasvatus ihan minimiin jne.
Mun mielestä maatalouden sijaan tai ees ohessa voitais siirtyä haukkumaan muitakin aloja ja esim vaatia rakentamista mahdollisimman hiilineutraaliksi. Maa- ja metsätaloudella on aika hyvät mahdollisuudet hiilensidontaan ja kehittelemään uusia toimintatapoja, joilla hiilijalanjälkeä saadaan pienemmäksi eli ei oo musta se kaiken pahan alku ja juuri.

[Tapuli Rihmasto]

Maa- ja metsätaloudella on aika hyvät mahdollisuudet hiilensidontaan ja kehittelemään uusia toimintatapoja, joilla hiilijalanjälkeä saadaan pienemmäksi eli ei oo musta se kaiken pahan alku ja juuri.

Täähän se on se ongelma kun alan oma "etu"järjestö lobbaa kaikkea tällaista vastaan. Ei kukaan mystinen vihervasemmistolainen halua lopettaa maanviljelyä tai kaataa yhtään enempää paskaa tuottajien niskaan, mutta aina kun ehdotetaan että kohdistettaisiin tukia vaikka jotenkin ilmastoystävällisempään toimintaan tuotantokasvien, lihantuotannon kasvituotantoon siirtämisen, metsätalouden tai tuotantotapojen suhteen MTK, Maaseudun tulevaisuus ja koko Keskustapuolue repii pelihousunsa aivan täysin.

Juuri tuon potentiaalisen hiilensidonnan ja hiilijalanjäljen pienentämisen takia.

Mitä ei haluta siis tehdä.


Ja siis muille aloille pitäisi ihan samalla tavalla täräytellä faktoja pöytään ja säännöstellä toimintaa ekologisen kestävyyden perusteella. Tää ei nyt vaan ole sellainen joko tai -kysymys vaan kaikkialta pitäisi vääntää.

[Karhunpoika hairahtaa]

Imo jos oltaisiin ihan vakavissaan ilmastonmuutoksen pysäytttämisen kanssa ni pitäisi rajoituksia kohdistaa melkolailla jokaisella elämän osa-alueelle.

Mutmut, pitäisi myös olla tarpeeksi munaa puuttua kaikkeen, myös yksityisiin asioihin kuten vaikkapa lemmikkien määrään. Etenkin lihaasyövien kuten kissa, koira, fretti, käärme jne osalta (mulla on kissoja ja syön itse vegevoittoisesti eli ois itsellä tässäkin asiassa aikalailla korjattavaa). Kissan- ja koirankasvatus ihan minimiin jne.

.Maa- ja metsätaloudella on aika hyvät mahdollisuudet hiilensidontaan ja kehittelemään uusia toimintatapoja, joilla hiilijalanjälkeä saadaan pienemmäksi eli ei oo musta se kaiken pahan alku ja juuri.

Pitäisi tietenkin näkyä muutos ihan kaikessa, myös maataloudessa jossa päästöt eivät ole laskeneet ollenkaan. Se on hälyttävää.

Tuotantoeläimiä on nisäkkäiden biomassasta noin puolet ja lemmikkejä noin 1 %. Onko hölmöä syöttää eläimiä toisille eläimille? No on. Onko se kovin merkittävää päästöjen kannalta. No ei.

Maa- ja metsätalous on energiasektorin lisäksi ja siihen limittyen kriittisessä asemassa ja juuri nyt ei näytä hyvältä Suomessa eikä maailmalla. Olemassa olevat rakenteet ovat pyhiä ja niitä on vaikeaa ja hidasta uudistaa poliittisen vastustuksen vuoksi. On joukossa hyviäkin tyyppejä jotka katsoo tulevaisuuteen mutta MTK-mafia "they keep pulling me back in".

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

Mä kyllä koen, et maantaloutta syyllistetään hiilipäästöistä suhteessa enemmän kuin montaa muuta alaa Suomessa. Otetaan vertailuksi esim betonielementteihin perustuva uudisrakentaminen, jossa betonin ja teräksen hiilijalanjälki on iso (tai ois, jos niitä laskettaisiin ja julkaistaisiin). Rakennusten hiilijalanjäljen laskennasta ollaan tekemässä pakollista vasta vuonna 2025, mikä on imo ihan liian myöhään. Pelkästään sementin valmistamisen hiilipäästöt ovat kuitekin suuret, arviolta 5-10% kaikista maailman hiilipäästöistä. Ja siihen sit päälle teräs yms.

Ruoantuotannon päästöt aiheuttavat jopa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä.

Ei maataloutta yleensä syyllistetä, vaan eläintuotantoa kritisoidaan sen aiheuttamista valtavista päästöistä verrattuna kasvisruoan tuotantoon. Tietysti kritiikkiä herättää myös eettinen puoli, mikä ei sekään ole ihan ongelmaton eläintuotantopuolella.

Asiaan vaikuttanee sekin, että ruoantuotannossa järkeviä, terveellisiä ja riittävän tehokkaita vaihtoehtoja (kasvisruoka) on jo olemassa ja vaihtoehtoa kohti olisi verrattain helppo siirtyä yhteiskunnan tuella. En tunne rakennusalaa niin hyvin, että osaisin sanoa onko helpompaa vai vaikeampaa siellä tehdä muutosta. Toki tukia pitäisi suunnata uudelleen ja yhteiskunnan oikeasti tukea siirtymää ja kasvisruoan tuotantoon siirtyviä maanviljelijöitä, mitä se ei kai tällä hetkellä kovin hyvin tee.

[zutonFever]

Maa- ja metsätaloudella on aika hyvät mahdollisuudet hiilensidontaan ja kehittelemään uusia toimintatapoja, joilla hiilijalanjälkeä saadaan pienemmäksi eli ei oo musta se kaiken pahan alku ja juuri.

Täähän se on se ongelma kun alan oma "etu"järjestö lobbaa kaikkea tällaista vastaan. Ei kukaan mystinen vihervasemmistolainen halua lopettaa maanviljelyä tai kaataa yhtään enempää paskaa tuottajien niskaan, mutta aina kun ehdotetaan että kohdistettaisiin tukia vaikka jotenkin ilmastoystävällisempään toimintaan tuotantokasvien, lihantuotannon kasvituotantoon siirtämisen, metsätalouden tai tuotantotapojen suhteen MTK, Maaseudun tulevaisuus ja koko Keskustapuolue repii pelihousunsa aivan täysin.

Juuri tuon potentiaalisen hiilensidonnan ja hiilijalanjäljen pienentämisen takia.

Mitä ei haluta siis tehdä.


Ja siis muille aloille pitäisi ihan samalla tavalla täräytellä faktoja pöytään ja säännöstellä toimintaa ekologisen kestävyyden perusteella. Tää ei nyt vaan ole sellainen joko tai -kysymys vaan kaikkialta pitäisi vääntää.

Tämä. Maataloutta ei syyllistetä mitenkään poikkeuksellisesti, mutta siellä osataan uhriutuminen ja kaiken mediahuomion ottaminen siitä. Jumalauta suomessa saa turkisteollisuus pyöriä täysillä, muusta eläinteollisuudesta puhumattakaan. Ja sitten vielä valitellaan syyllistämistä.

Mitä muihin aloihin tulee, niin esim rakennusalalla tapahtuu koko ajan, ihan markkinaehtoisesti. Siellä (täällä) tärkeintä on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Itse rakentamisen osuus tommosen uuden kerrostalon elinkaaripäästöistä on yllättävän pieni. Myös rakennusteollisuus joutuu panostamaan paljon kierrätykseen, materiaalivirtojen hallintaan ja energiatehokkuuteen - se betoniteollisuuskin. Ja esim vasta julkistettu, vielä kesken oleva tutkimusprojekti keskittyy hulevesien laatuun sekä sen parantamiseen Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Kun rakentaminen on suuri päästölähde tiiviisti rakennetuilla alueilla.

Toki rakennusalalla etenkin työmaatasolla olisi paljonkin parannettavaa varsinkin jätteiden ja materiaalinhallinnassa. Mutta tämäkin on asia mihin kierrätysvaatimukset ja kallistuvat jätemaksut pakottavat koko ajan enenevissä määrin.

Suurin ero esim maatalouteen ja sähköautodenialismiin on siinä, että asiasta ei kohkata koko ajan julkisuudessa, eikä jokaisella toimittajalla tai peräkylän petterillä ole asiaan mielipidettä. Muutos myös tapahtuu ilman että RT, Rakennusliitto tai Vasemmistoliitto siitä itkisivät saati haraisivat kaikin voimin vastaan. Se tapahtuu niin EU-tason direktiiveillä, Suomen lainsäädännöllä kuin ihan puhtaalla taskulaskimella: energiatehokkaan ja vähäpäästöisen rakentamisen, kuten muunkin teollisuuden pitäisi olla kannattavampaa niin tuottajalle kuin tilaajallekin.

Hidastahan muutos monissa asioissa raksallakin on, mutta suunta on aika selkeä eikä siihen ole yhdelläkään timpuri-timpalla tai -sergeillä mitään sanomista.

[kaksipiippuinen jeesus]

Hiilijalanjälkien laskeminen oli ainakin pari vuotta takaperin melko hukassa eikä esim Triplasta ole (tai ei ainakan ollut) luotettavia tuloksia käytettävissä. Löytyy tieto, että itse rakennukseen upposi vajaa 5t terästä, 200t betonia ja 20t betonirautaa mut ei tietoa minkämoinen hiilijalanjälki näillä oli.

Pakko olla aika iso virhe näissä luvuissa. Rakennuksien paino mitataan helposti tuhansissa tai kymmenissätuhansissa tonneissa.

[zutonFever]

Hiilijalanjälkien laskeminen oli ainakin pari vuotta takaperin melko hukassa eikä esim Triplasta ole (tai ei ainakan ollut) luotettavia tuloksia käytettävissä. Löytyy tieto, että itse rakennukseen upposi vajaa 5t terästä, 200t betonia ja 20t betonirautaa mut ei tietoa minkämoinen hiilijalanjälki näillä oli.

Pakko olla aika iso virhe näissä luvuissa. Rakennuksien paino mitataan helposti tuhansissa tai kymmenissätuhansissa tonneissa.

Betoni painaa 2500kg/kuutio, ja betoniautoon mahtuu joku 5-10 m3. ei ihan joku 20 autollista betonia riitä tommosen pytingin perustuksiin.

Muutenhan se on about 100 varmasti tehty kokonaan elementeistä eikä paikallaan valamalla. Tai en tiiä, ei oo lähelläkään omaa osaamisalaa.

[Kalle]

Jakso sarjasta Ikioma Ilmastokriisimme:
https://areena.yle.fi/audio/1-50933675

Saisiko olla kotimaisia aprikooseja?

Pidemmät kesät ovat jo tuoneet meidän lautasille uusia kasviksia ja hedelmiä. Lämpeneminen laajentaa kotimaisen maanviljelyn mahdollisuuksia ja innostaa yllättäviin kokeiluihin.

Samalla ilmastonmuutoksen arvaamattomuus voi tuhota koko sadon nopeasti ja viedä maanviljelijältä kirjaimellisesti leivän pöydästä. Niin tälle perheelle melkein kävi, kun poikkeuksellinen kuivuus tuhosi kaurasadon.

Jaksossa vieraillaan Luken erikoistutkijan Tuomas Mattilan ja maanviljelijä Iiris Mattilan maatilalla Lohjalla.

Jätti vähän ristiriitaisen vaikutelman, mutta niinhän tällaisen ohjelman kai pitääkin.