Täällä seurataan maaseudun tuhoutumista

[hittikittari]

Välillä tuntuu ettei mikään puolue ole niin perseestä kuin kepu.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Muistelen sanoneeni hallituskausitopikissa jotain tyyliin ettei tolla turvetuella oo lopulta mitään merkitystä ja kohta se vaan loppuu, ja siks toi muiden hallituspuolueiden joustaminen ei oo mikään katastrofi.

Tai sit tää on valemuisto ja lätisen pelkkää paskaa.

[Hardcore-Mummo]

Välillä tuntuu ettei mikään puolue ole niin perseestä kuin kepu.

Olen ollut aina tätä mieltä.

[Hans Normaali]

Välillä tuntuu ettei mikään puolue ole niin perseestä kuin kepu.

Itseasiassa aika usein.

[Ingmar Bergmanin kuolema]

Muistelen sanoneeni hallituskausitopikissa jotain tyyliin ettei tolla turvetuella oo lopulta mitään merkitystä ja kohta se vaan loppuu, ja siks toi muiden hallituspuolueiden joustaminen ei oo mikään katastrofi.

Tai sit tää on valemuisto ja lätisen pelkkää paskaa.

Muistelisin, että olet maininnut asiasta aiemmin kyllä. Hyvä homma, jos asia etenee näin.

[Conrad]

Välillä tuntuu ettei mikään puolue ole niin perseestä kuin kepu.

Amen.

[hittikittari]

Välillä tuntuu ettei mikään puolue ole niin perseestä kuin kepu.

Itseasiassa aika usein.

Niin

[38911 BASIC BYTES FREE]

Nyt hemmetti uutinen, josta oon todellakin hyvää mieltä:

https://www.ts.fi/uutiset/5499040

John Nurmisen säätiö on semmonen pulju että näiden lausuntoihin yleisesti ottaen luotan, nää on tehneet Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi hommia pitkän aikaa ja tosiaankin tietävät mitkä on ne kustannustehokkaimmat toimintatavat. Pari miljoonaa vuodessa olis kyllä halpaa kuin saippua:

Ratkaisun hinta 8 euroa kilolta – Poistuisiko Saaristomeren rehevöitymisen juurisyy kahdella miljoonalla eurolla vuodessa?

JONNA LANKINEN

Turun Sanomat


12:00
Saaristomeren rehevöitymisongelman juurisyy olisi ratkaistavissa kahdella miljoonalla eurolla vuodessa, sanoo John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri-hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.

Tällä rahalla tuettaisiin lantafosforin kierrätystä niin, että kasvintuottajilla olisi varaa ostaa kierrätyslannoitteita väkilannoitteiden sijaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan Varsinais-Suomessa syntyy 250 tonnia ylimääräistä lantafosforia vuosittain. Tämä ylimääräinen lanta ohjataan tällä hetkellä eläintilojen läheisille pelloille ylilannoituksena, joten tukea tarvittaisiin lannan siirtämiseksi muille pelloille. Esimerkiksi sianlannasta tulisi maksaa lantafosforin kierrätystukea kahdeksan euroa kilolta, jotta ongelma poistuisi.

– Tarvitaan siis kaksi miljoonaa euroa vuodessa, joka on vain 0,8 prosenttia vuotuisista ympäristökorvauksista Suomessa. Tällä rahalla lantafosforin ylimäärän kertyminen pelloille eli Saaristomeren huonon tilan juurisyy poistettaisiin.

Suomessa on rahoitettu viime vuosina iso määrä erilaisia ravinnekierrätyshankkeita. Porvarin mukaan Saaristomeri-ongelmaa ei näillä hankkeilla ratkaista.

– Lantafosforin ylimäärä on kymmenessä vuodessa jopa pahentunut, hankkeista huolimatta. Perussyynä pohjalla on kustannuseron aiheuttama kysynnän puute. Lantafosforin hinta tulee kuljetusten ja prosessoinnin vuoksi tällä hetkellä 5-10 kertaa kalliimmaksi kuin fossiilinen lannoite.

Viljelijät ymmärtävät kierrätyslannoitteiden hyödyn, mutta eivät halua maksaa omasta pussistaan moninkertaisia lannoitehintoja.

Tällä hetkellä Suomeen puuhataan ravinnekiertokorvauksen käyttöönottoa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) sanoi viime viikolla eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestetyssä Saaristomeri-seminaarissa (TS 28.11.), että Suomi ei ole saanut EU-komissiolta lupaa ravinnekiertokorvauksen käyttöön, vaikka asiaa on pyritty edistämään jo reilun parin vuoden ajan.

– Uskon, että 20 vuoden päästä meillä ei ole enää nykyisenkaltaisia, fossiilisia lannoitevalmisteita vaan ne ovat kierrätyspohjaisia lannoitevalmisteita, Leppä totesi.

Porvarin mukaan asia kuulostaa paremmalta kuin on ja siksi se myös menee sekaisin niin poliitikoilla kuin tavallisilla ihmisilläkin.

– Ravinnekiertokorvaus on suunnattu biokaasutuottajille, eikä se riitä ratkaisemaan Saaristomeri-ongelmaa. Ravinnekiertokorvauksen avulla lantaa saataisiin kerättyä ja kuljetettua biokaasulaitokselle, mutta ei muuta.

Biokaasuprosessin jälkeen mädätteessä on edelleen fosfori tallella. Mädäte jää biokaasuntuottajille käsiin, koska sen käyttö olisi liian kallista.

– Lannan biokaasutus voi paikoin jopa pahentaa ravinteiden kertymisen ongelmaa.

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun asiantuntija Airi Kulmala MTK:sta sanoo myös, että usein ehdotettu biokaasutus ei ratkaise ongelmia.

– Prosessissa otetaan ulos vain energiaa. Ravinteet jäävät ja niille pitää olla järkevä käyttökohde jossain.

Ongelman ratkaisisi myös Kulmalan mukaan se, että kierrätyslannoitteista saataisiin taloudellisesti kilpailukykyisiä väkilannoitteiden kanssa.

– Siihen tarvitaan ainakin alussa tukirahaa. Pellettimuotoisen lannoitteen saa levitettyä samoilla laitteilla kuin väkilannoitteen, mutta kun märkää lietettä prosessoidaan pellettimuotoon, se tulee todella kalliiksi. Jos pellolle levitetään mädätettä tai separoituakin tuotetta, siihen tarvitaan erillinen lannanlevityskalusto, joita kasvinviljelytiloilla ei ole.

Valtioneuvoston joulukuista hyväksymistä odottavaan Cap-luonnokseen on kirjattu ravinteiden kierrättämiseen tähtäävä toimi. Sen käyttö ei kuitenkaan onnistu väkevillä eläinlannoilla, jotka tulisi saada kiertämään Saaristomeren kuormituksen vähentämiseksi.

– Esityksen mukaan tukea saa, jos levittää pelloille separoitua kuiva-ainesta kymmenen kuutiota hehtaarille. Ongelma on, että siinä tulee aivan liikaa fosforia pellolle, joten se ei sovellu prosessoituihin ja väkevämpiin lantoihin, Kulmala toteaa.

Porvari sanookin, että lantaravinteita ei saada tehokkaaseen kiertoon ilman lantafosforin kierrätystukea.

– Paras tapa on tuki, joka perustuu siirretyn fosforin määrään. Saaristomeren alueen lantaravinneongelman ratkaiseminen maksaisi siis sen kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

”Korvaus buustaisi investointeja laajemminkin”

JONNA LANKINEN

Turun Sanomat, Laitila

Laitilalainen lannoitevalmistaja Fertilex suunnittelee Laitilaan jättimäistä kananlannan kierrätyslaitosta, jossa 800 000 kanan lanta prosessoidaan biolannoitteeksi. Samalla alueen maanviljelyksen ympäristöpäästöjä pienennetään merkittävästi.

Fertilexin hallituksen puheenjohtaja Henrik Lindegrén sanoo, että hankkeen ympäristölupaprosessi on vireillä ja yrityksessä odotetaan Ely-keskukselta päätöstä investointituista. Myös kokonaisrahoituspaketti on neuvottelun alla.

- Toivomme, että voimme tehdä investointipäätöksen heti vuoden alussa.

Kierrätyslannoitteiden kehittämiseksi vuonna 2018 perustettu Fertilex etsii ratkaisuja nestemäisten lietteiden muuttamiseksi kuivaksi pelletiksi. Alan ytimessä olevan Lindegrén toivoo, että valtio ottaisi enemmän roolia fosforin kierrättämisessä.

– Idea olisi, että nimenomaan ne toimijat, jotka ottavat kierrosta fosforia ja eläinlantaa ja prosessoivat siitä tuotteita, lannoitteita tai mitä vain, saisivat siitä korvauksena jonkin määrän euroja kiloa kohti.

Lindegrén sanoo, ettei osaa ottaa kantaa siihen, mikä olisi riittävä tukieuromäärä.

– Tällainen korvaus olisi merkittävä asia ja buustaisi investointeja laajemminkin. Jotta muutoksen saisi käyntiin, lainsäätäjiltä tarvitaan ohjaamista ja osoittamista, mihin suuntaan pitäisi kulkea, Lindegrén vaatii.

[An Poc Ar Buile]

Voiskohan minkkiöljyä käyttää dieselin korvikkeena? Pio tallos!

[salilta tuttu hevari]

[Erja Hurakko]

[Hans Normaali]

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/met ... -1.1665422

Voisi olettaa että ajo metsissä on aika kovaa ja brutaalia, jos jopa Maaseudun-vitun-Tulevaisuus jo kirjoittelee että nyt kaatuu liikaa pöpelikköä. Toki huolestumisen ajurina toimii enemmänkin huoli suomalaisesta metsäteollisuudesta eikä niinkään metsästä itsestään, mutta pitäisin tätä silti huomionarvoisena kannanottona. Jos haluaisin taas ruveta ajaan ajokonetta niin hommia varmaan löytyisi sormia napsauttamalla tällä hetkellä.

[Rasmus-mafioso]

Hannu Hoskonen meets Nurmes on kyllä kunnon match made in hell.

[Kalle]

”Eikö tämä lopu ikinä?” – Luontoa tuhoava soiden ojittaminen jatkuu Suomessa kaikessa hiljaisuudessa, vaikka sen luultiin olevan jo historiaa

Metsien inventoinnin yhteydessä kävi ilmi, että Suomessa ojitetaan edelleen suuria määriä ennen ojittamatonta suota. Luontohaitat ovat suuret.

Koko juttu:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008474599.html

[38911 BASIC BYTES FREE]

Hesarilla erittäin hyvä juttu metsistä siitä, miten vanhaa metsää on niin vähän että pitäis suojella aika nuortakin talousmetsää siinä toivossa että siitä pitemmän päälle tulee vanhaa metsää, ja että suht koht tavanomaisissakin olosuhteissa pärjäävät lajit ovat hätää kärsimässä koska edes 90-vuotiasta kuusikkoa ei oo paljon missään:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008432026.html

Toi on tommonen dynamic-paska, joten en jaksa ruveta tota copypasteamaan.